keskiviikko 13. tammikuuta 2016

Mietteitä: Mind after baby 2kk

Reilut kaksi kuukautta on kulunut siitä, kun tulin äidiksi. Kahdessa kuukaudessa on ehtinyt tapahtua ihan älyttömän paljon, mutta toisaalta nämä kaksi kuukautta ovat olleet seesteisiä ja melko stressittömiä, mikä on aivan ihanaa. Olen muistutellut itselleni moneen kertaan, että päätyöni on nyt hoitaa vauvaa ja olla häntä varten kotona, muut velvollisuudet voivat odottaa. Se ajatus on helpottanut moneen kertaan, kun olen miettinyt, mitä muuta pitäisi saada aikaiseksi, kuin imettää, vaihtaa vaippaa tai halia ja höpötellä Islan kanssa. Ei välttämättä mitään, ja se on mahtavaa. Toisaalta kuitenkin, en myöskään osaa olla täysin toimettomana. Pakertaessani gradua valmiiksi raskaana ollessani totuin siihen, että teen täällä kotona jotain ns. hyödyllistä. Sellaista, joka ei liity kotitöihin vaan on täysin oma juttu. Tällä hetkellä se on blogi, joka antaa vähän pakoa siitä vaipan vaihdosta ja vauvarutiineista. Blogin kirjoittaminen sijoittuu mulla usein aamuihin, ja on ihan luksusta saada se hetki olla vain ihan yksin ja kirjoitella kahvikupin äärellä, kuten nyt.



Koen edelleen, että ne omat hetket ovat mulle tosi tärkeitä jaksamisen kannalta. Blogin kirjoittaminen, suihkussa käyminen, ruoan syöminen rauhassa ja kotitreenit Islan nukkuessa on niitä "mun juttuja" tällä hetkellä. Ajoittain kaipaan myös sitä entistä vapautta lähteä käymään asioilla/kampaajalla/hierojalla jne. ihan yksin, koska tällä hetkellä se ei ole ihan yksinkertaista. Lyhyet piipahdukset onnistuvat, mutta meidän haasteena on se, että Isla ei ainakaan vielä suostu pullosta juomaan pumpattua maitoa, joten mun kodinulkopuolinen oma aika on toistaiseksi hyvin kortilla. Hierojalla käyminen onnistuu toki niin, että sen ajoittaa päikkäreiden aikaan ja saan vaikkapa mun äidin vaunuja työntelemään hieronnan ajaksi. Koko ajan saa kuitenkin vähän jännittää, että mitä jos Isla päättääkin herätä sieltä nälkää huutamaan kesken kaiken ja sitten on mummi pulassa! :D No, ei tämä tosiaan nyt mikään iso ongelma ole ja olen aika hyvin sopeutunut siihen, että jos johonkin lähden niin Isla kulkee mukana tai sitten säädetään hieronta-ajat ja muut niin, että Isla todennäköisesti nukkuu, ja onneksi hän nukkuu vaunuissa ja liikkeessä hyvin. Toivoisin kuitenkin, että jossain vaiheessa myös pullosta juominen onnistuisi, jotta Henrin olisi myös mahdollista toisinaan syöttää häntä ja bondailla samalla tavalla kuin mun äitinä on mahdollista. Mutta, kaikki vauvat eivät ilmeisesti koskaan opi pullolle (ja olen kyllä tosi iloinen, että tämä "ongelma" on näin päin eikä hylji rintaa), joten näillä mennään! Pikkuvauva vaihe kestää kuitenkin vain lyhyen ajan. 




Jaksamisen kannalta tosi tärkeä juttu on ollut myös nukkuminen. Isla on ainakin toistaiseksi ollut aika hyvä nukkuja sekä öisin että päivisin (ja kun kirjoitan tämän tänne niin unijumalat alkavat rankaisemaan jollain uudella horror "eipäs enää nukutakaan"-vaiheella..), tosin öissä on tietysti myös vaihtelua. Itse olen alkanut sopeutumaan Islan rytmiin huomattavasti paremmin kuin alussa ja se on helpottanut omaa väsymystä. Ennen vauvaahan menin nukkumaan n. klo 23 ja nukuin siitä 8-9 tuntia. Nyt jo pidempään, Isla on nukahtanut yöunille 23.30-01.00 välillä, eli todella myöhään. Hän nukahtelee lyhyemmille pätkille klo 21 jälkeen, mutta ne ovat maksimissaan puoli tuntia. Sitten taas tankataan ja nukutaan se puoli tuntia jne. kunnes puolen yön aikoihin (molemmin puolin) on se hetki, kun totaalinen sammuminen tapahtuu. Itse ajoitan oman nukkumaanmenon tämän totaalisammumisen kohdalle, jotta saan mahdollisimman pitkän ensimmäisen unipätkän. Syömään herätään 02-07 välillä, skaala on laaja! Viime aikoina herätys on ollut 5 maissa eli unta on tullut putkeen 5+ tuntia, minkä tiedän olevan todella luksusta ja arvostan sitä kyllä kovasti. Syötön jälkeen nukutaan vielä ainakin 2-3 tuntia. Toisinaan taas on öitä, kun herätään 2 tai 3 kertaa, mutta useimmiten on ollut 1 herätys, johtuen varmaankin tuosta hyvin myöhäisestä nukkumaanmenosta ja koko illan kestävästä tankkailusta ennen sitä. Tämä rytmi on sopinut meille vaikka alkuun sitä kauhistelinkin. Meidän lokakuisten vauvaryhmästä kuitenkin huomasin, että on niitä muitakin yökukkujia, ja aika paljonkin. Ei siis olla ainoita, mutta tietysti ajan kanssa toivon, että nukkumaanmeno aikaistuu, jotta meille jää Henrin kanssa hieman enemmän aikaa olla ihan kaksistaankin. No, ehkä taas jonain päivänä! ;) 





Nyt tässä kahden kuukauden kohdalla tuntuu siltä, että olen sopeutunut rooliini äitinä varsin hyvin. Koko ajan on varmempi olo siitä, että ymmärtää tuota omaa pikkuista, ja osaa toimia hänen parhaakseen. Raastavia ovat ne hetket, kun toinen on huutanut kurkku suorana masukipua, jonka on itse tälle aiheuttanut syömällä jotain epäsopivaa (note to self: chili jopa pienissä määrin ravintola-annoksessa sekä raclette-juusto..not good!). Onneksi nämä hetket ovat olleet aika harvassa ja lähetänkin isot tsemppihalaukset kaikille mammoille, jotka painivat isompien masukipu ongelmien kanssa heidän vauvoillaan.. <3 

Vauvan kehittymisen seuraaminen on aivan mahtavaa ja Islastakin on kasvanut kahdessa kuukaudessa jo "iso vauva". Hauskaa on seurata, kuinka persoonallisuus alkaa tulla esiin enemmän ja enemmän, ja uskon, että meillä on käsissämme aika hauska tyyppi, jolla tulee olemaan huumorintajua ja positiviisuutta. Hymykuopat ja virnistely viittaavat siihen, tai sitten se on vain äidin toiveajattelua, joka haluaisi, että lapsesta kasvaa avoin ja positiivinen pieni ihminen. Haluaisin sanoa, että olen itsekin kehittynyt ja oppinut tässä äiti-matkan varrella jo kahdessa kuukaudessa. Ainakin uskon, että kärsivällisyyteni on lisääntynyt, sillä hermot eivät mene niin helposti kuin ennen. Haha! 


Yksi juttu, josta haluan vielä kirjoittaa omat mietteeni on toisten äitien arvostelu ja oikeasti "äitien sota", joka tuntuu välillä etenkin nettipalstoilla ja somessa vallitsevan. Voi apua, en tiedä edes mistä aloittaa, mutta en ymmärrä sitä arvostelua ja ilkeilyä ollenkaan. Mielipiteitä saa olla ja tapoja tehdä asioita, kuten kukin parhaaksi näkee oman lapsensa kohdalla. Mutta miksi pitää arvostella ilkeästi toisen valintoja tietämättä kunnolla kaikkia taustoja? Ei voi ymmärtää. On ihanaa, että on samassa tilanteessa olevia ystäviä, joiden kanssa voi näistä asioista jutella ihan IRL, ja saada tukea ja apua, koska jokainen äiti sitä varmasti tarvitsee. Yritetään meistä jokainen pitää äitien välinen ilmapiiri hyväksyvänä, kannustavana ja ystävällisenä siellä missä liikutaan, jooko? Niin se metsä vastaa kuin sinne huutaa. Ja jos tuntuu siltä, että ei hyväksy toisen toimintatapaa niin mietitään hetki, millä tavalla asia esitetään rakentavasti. Koska ihan varmasti jokainen äiti haluaa parasta sille omalle lapselleen! <3 


Nyt mun vauva tuolla alkoi juttelemaan sängyssä, joten pitää mennä! <3 Ihanaa päivää kaikille teille, äitikolleegoille ja muille huipuille tyypeille, jotka luette! <3

-Karoliina


PS. Mind after baby 1kk voit lukea täältä

PPS. Seuraile menoa myös Instagramissa & Facebookissa!

16 kommenttia:

  1. Oot ihan huippumama Islalle sissi!😙

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Osasit kommentoida! :D Thanks sisterauntie!♡♡♡

      Poista
  2. Meilläkin molemmat lapset valvoi pikku-vauva aikana myöhään. Nukkumaan taidettiin mennä just tuossa 23.00 maita. Siitä se kasvun myötä sitten aikaistui niin että 1-vuotiaana ja varmaan jo reilusti ennen sitä nukkumaanmeno aika oli 20.00 Meilläkään kumpikaan ei pullolle oppinut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi! :) Ok, kiva kuulla, että aikaistuu vähitellen se nukkumaanmeno ja näin olen ajatellutkin! Ja jep, pullolle ilmeisesti joko opitaan tai sitten ei...katsotaan miten meidän käy! :D Kiitos kommentista ja kivaa loppuviikkoa! :)

      Poista
  3. Voi noita kuvia.. Niiiin söpis! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. <3 En malta oottaa, että näätte hänet livenä!! :)

      Poista
  4. Tutun kuuloisia ajatuksia. Omat hetket on todellakin tärkeitä jaksamisen kannalta. Meillä on muuten molemmat lapset olleet yökukkujia ja sitten lopulta se nukkumaanmeno asettui sinne 22 tienoille kummallakin luonnostaan. Me ollaan molemmat enemmän iltavirkkuja kanssa (tai no mies kyllä yökukkuja ja mä nykyään olen pakosta joutunut aikaistamaan nukkumaanmenoa), joten se sopi meille hyvin. Meillä ei myöskään pulloa huolittu vauvana vaikka saivat kumpikin lisämaitoa parina ekana päivänä. Melkosta säätämistä ajoitusten kanssa tosiaan oli, kun jossain tartti käydä yksin :).

    Ja olen niin samaa mieltä tosta toisten arvostelusta. Se ahdisti ja ärsytti mua tosi paljon. Varsinkin netissä se on niin helppoa arvostella muita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Okei, kiitos kokemusten jakamisesta! :) Klo 21-22 nukkumaanmeno oliskin ihan ihanteellinen, sitä odotellessa! ;D Ja joo, toi pullojuttu on vähän hankala, mutta neuvolassa sanoi, että kannattaa vaan harjoitella ja jos ei sitten onnistu niin sitten ei onnistu! Alkaa kyllä tulla ajoituksen mestariksi pikku hiljaa tässä! :D Nettiarvostelu on ihan järkyttävää..en vaan ymmärrä miksei kaikki voi vaan keskittyä olemaan paras mahdollinen vanhempi sille omalle lapselleen ja antaa muiden tehdä rauhassa heidän parhaaksi näkemänsä ratkaisut. <3

      Poista
  5. En yleensä kommentoi, mutta tuohon pulloasiaan. Meilläkään vauva ei oikein kunnolla suostunut 2kk iässä pullolle, mutta kun sinnikkäästi säännöllisin väliajoin tarjosimme, niin tilanne parani. Alkukankeus kesti: välillä huoli tosi hyvin, välille ei - mutta kannatti! Nyt 6kk juo pullosta lähes yhtä hyvin kuin tissiä, ja voin olla koko illan pois, jos tarvis! Nämä on tietysti yksilöasioita, mutta mahdollista kuitenkin teilläkin. :) 2kk on vielä niin pieniä. Ja meilläkin tosiaan meni nukkumaanmenoaika puoleenyöhön, mutta nyt meillä mennään kasi-ysi untenmaille. Kyllä se rytmi siitä vähitellen muotoutuu, tsemppiä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi, kiitos rohkaisevasta kommentista! <3 Meidän pitää ilmeisesti tosiaan vaan jatkaa pulloharjoituksia! :) Viime aikoina ei ollakaan sitä tehty, mutta jos taas otettaisiin pullotreenit ohjelmaan niin ehkä se siitä. Varmasti on yksilöllistä tämäkin, mutta neuvolassa sanoi samaa, että harjoitelkaa vaan niin EHKÄ se siitä! :) Ja kiva kuulla, että siellä nukkumaanmeno on myös aikaistunut. Rohkaisevaa sekin! Kiitos sulle kun kommentoit ja kivaa viikonloppua!

      Poista
  6. Pullotreeniä kannattaa joo jatkaa tasaisesti, jos se siitä alkaisi maistumaan! Meidän nyt 6kk vauva huoli kyllä alkuun pullon ja oltiin tyytyväisiä tilanteeseen että jesjes, äitillekin vapaa-aikaa, mutta sitten kun ei ilmeisesti riittävästi ylläpidetty taitoa ja pulloruokailuissa tuli varmaan kuukauden verran taukoa, niin eipäs yhtäkkiä sit enää kelvannutkaan... 🙈 Nyt sitten on tullut kiinteitä mukaan kuvioihin sen verran että taas voisi enemmänkin ottaa omaa aikaa, kun vaan keksis ja muistais että mitä sillä omalla ajalla olikaan tapana tehdä...! 😁

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D hahaha! Siis tuo vika lause alkoi naurattamaan, niin totta!! Mäkin ajoittain haaveilen, että olisipa mulla vähän enemmän aikaa itselle ja sitten mietin, että ööö..no mitäs mä sillä ajalla tekisin? :D No tottakai sitä sitten keksii kaikkea, mutta aika nopeasti on kyllä unohtunut ne ajat kuin oli vaan omaa aikaa! No nyt kun sitä on (esim. nyt päikkäriaikana) niin sitä todella osaa arvostaa! <3 :)

      Poista
  7. Vauvojen kasvu ja kehitys on kyllä ihmeellistä <3
    Täällä ei myöskään kelpaa pullo (eikä tutti), koitettu erilaista pulloa ja tuttiosaa, mutta ei. Myöskään hörppyytys vaan sotkee. Mulla olisi ystävän häät helmikuun lopulla, jolloin olis tarkoitus olla ilta erossa, saa nähdä,miten onnistuu. Silloin tosin saisi antaa jo kiinteitä (5kk helmikuun lopussa), joten voi olla, että täytyy mennä niillä. Tai sitten lyhyt häävisiitti..
    Ja todellakin toi äitien arvostelu netissä on ihan hullua! Harva on irl niin julma kuin netissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa! Voi harmi, että teillä myös painitaan saman haasteen kanssa, mutta toisaalta lohduttavaa kuulla! :) Meillä itseasiassa eilen harjoiteltiin taas ja sanoisin, ettei harjoitus nyt ihan katastrofi ollut :D Eli Isla ei ainakaan menettänyt täysin hermojaan niin kuin aikaisemmin ja sai jopa jotain siitä pullosta juotua, joten se oli ihan positiivista! Pitää jatkaa harjoituksia! :) Toivottavasti keksitte teillekin hyvän ratkaisun, että pääset nauttimaan häistä sitten helmikuussa! Kivaa uutta viikkoa! :)

      Poista
    2. Hyvä hyvä! Ehkä Isla pian oppii. Meillä Lyydia ei tajua imeä pullosta, pitää sitä kyllä suussa ja leikkii tuttiosalla, mutta maitoa ei päädy vatsaan :D Oon lukenut, että jollain on tuttipullon sijaan toiminut nokkamuki, täytyy ehkä kokeilla sitä jossain vaiheessa.
      Hauskaa viikkoa teillekin! Me ollaan tämä viikko mummolassa :)

      Poista
    3. Okei, hyvää tietää, jos meidänkään pulloharjoitukset ei kunnolla toimi niin se nokkamuki voisi olla vaihtoehto! Kivaa mummolaviikkoa! :)

      Poista