maanantai 16. tammikuuta 2017

Viimeinen pitkis ennen Miamin puolimaratonia

Heippa ja kivaa uutta viikkoa! Iso kiitos kaikille edelliseen postaukseen kommentoineille! Sain hyviä vinkkejä teiltä taaperon kanssa lentämiseen ja arvostan kovasti, että jaksatte kommentoida, kiitos! :) Olen vissiin vähän hössöttänyt tätä reissuun lähtöä tavallista enemmän, koska Henri lähetti mulle tämän alla olevan kuvan perjantaiaamuna..haha. Pitää niin paikkansa tällä hetkellä, mutta vannon, että ennen Islaa en ollut näin paha! :D Voitteko samaistua muut mammat? 




Meidän viikonloppu oli aika leppoisa, ei ollut mitään ihmeellistä ohjelmaa. Lauantaiaamupäivällä käytiin pyörähtämässä Omenassa ja päivällä tein coretreenin. Illalla mun sisko tuli meille, kun Henri lähti toisaalle viettämään poikien iltaa. Vietettiin mukava, rauhallinen ilta! Syötiin tortilloja, leikittiin Islan kanssa ja katsottiin jotain hömppää telkkarista. 

Sunnuntain kohokohta oli pitkis, jonne sain Katrin seurakseni. Tunnetaan Katrin kanssa alunperin tallilta. Ratsastettiin joskus kymmenen vuotta sitten useampi vuosi samassa ryhmässä ja hoidettiin heppoja samalla tallilla. Nykyään meitä yhdistää rakkaus juoksuun ja olikin tosi kivaa päästä pitkästä aikaa yhdessä lenkille ja höpöttämään kuulumisia! Lähdettiin meiltä kahden maissa tarkoituksena juosta n. 1h 50 minuuttia, joka oli Katrin ohjelmassa. Pyrittiin pitämään vauhti tosi rauhallisena ja sykkeet alhaalla, selkeästi pk-tasolla. Helposti vauhti meinasi koko ajan kiihtyä, mutta palautettiin se takaisin alas. 


Juoksu kulki tosi mukavasti ja kilometrit meni vauhdilla hyvässä seurassa! Muistin taas, kuinka kivaa on juosta pidempiä lenkkejä jonkun kanssa!! (Joten kaikki mahdolliset lenkkiseuralaiset saa ilmoittautua, tänä keväänä ja tulevana kesänä tulen kaipaamaan pitkisseuraa!:)) Juostiin rantoja pitkin Westendiin asti, ja siinä rantasuoralla pysähdyttiin ottamaan muutama kuva ennen kuin jatkettiin matkaa Westendin ympäri ja sieltä taas Länsiväylän viertä pitkin takaisin meillepäin. 






Kokonaismatkaksi lenkille tuli pituutta reilut 18km ja keskivauhti oli 6:30min/km eli tosi hyvin pysyi vauhti rauhallisena! Mun sykkeet oli 130 tienoilla koko matkan, joten olin siihen tyytyväinen. Tämä oli myös itselleni pisin lenkki sitten viime lokakuun Vantaan puolikkaan, joten 18km tuntui saavutukselta! Parin viikon päästä siihen sitten muutama kilometri lisää Miamissa! Mutta täytyypä sanoa, että kyllä se vauhti vaikuttaa jaksamiseen ihan älyttömästi. Sanonta, että "ei se ole matka, joka tappaa vaan vauhti" on niin totta! Eilinen lenkki rauhallisella vauhdilla tuntui lopulta aika iisiltä, mutta heti jos vauhti olisi ollut kovempi, olisi kuormituskin ollut paljon kovempi! Oli siis tosi hyvä malttaa juosta rauhassa. Näitä lisää! Kiitos vielä Katri seurasta! :) Ja siis täytyy sanoa, että loppuillan olin kyllä ihan poikki ja menin aikaisin nukkumaan, joten ei se nyt ihan iisiä kropalle kuitenkaan ollut taas juosta 18km! :) Mutta, ai että se oli kivaa! <3



Miten teidän viikonloppu sujui? Hyviä juoksutreenejä tai muita elämyksiä?

Mukavaa maanantaita!

-Karoliina

10 kommenttia:

  1. Hyvältä kuulostaa teidän pitkis! :) Musta saa pitkisseuraa kyllä kevään ja kesän aikana! Voin luvata ainakin rauhallisen vauhdin! Kivaa maanantaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee, mennään ehdottomasti!! :) Ja rauhallinen vauhti on just jees! Sinne myös! :)

      Poista
  2. Jea! Oli niin ihana lenkki. Just kirjoittelin omatkin rapsat viime viikosta. Laitetaan tälle uusinta pian! Ihanaa uutta viikkoa, kiitos vielä! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jei, oli kyllä niin virkistävää! <3 Pian uusiksi!

      Poista
  3. Mun haave tälle vuodelle on myös, että pääsen pitkisseuraksi! Ellen etelä-suomessa niin jos tuutte sukuloimaan tänne suunnille? :)

    Ja heh, hauska toi Henrin lähettämä viesti. Mun sisko oli muuten mennyt kohta 3 vee tyttönsä kanssa viikoksi mummolaan ja oli unohtanut sitten kokonaan pikkuisen vaatekassin kotiin. Ei muuta kuin lähitokmannille shoppailemaan!! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, toivotaan, että päästään joku lenkki yhdessä juoksemaan jossain vaiheessa!! :) Ja hahaha, voi sun siskoa! :D Onneksi oli Tokmanni! :D Noita sattuu! Ja siis huvittavaa on, että kyllähän mä tiedän, että Jenkeistä saa kaiken mahdollisen, ei sinänsä, mutta eniten ehkä jännään sitä lentomatkaa ja mitä kaikkea siihen pitää muistaa ottaa mukaan! No onneksi tässä on vielä aikaa kirjoitella listoja, suunnitella ja panikoida! ;)

      Poista
  4. Heh, kaikki on suhteellista. Toi sun rauhallinen lenkkivauhti ois mulle jo tosi kova vauhti ja sykkeet ois taivaissa. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi Lotta! Jes, nimenomaan! Kaikki on suhteellista ja puhun täällä blogissa toki omasta puolestani lenkkivauhtien suhteen! :) Mullakin on paljon juoksukavereita, joiden vauhdeille vain pyörittelen päätäni ja totean, että pystyisin juoksemaan heidän vauhtejaan ehkä 100m..mutta kaikki omalla tasollaan! Kivaa viikkoa! :)

      Poista
  5. Huippu lenkki! Mä en meinaa saada itseäni juoksemaan liukkaalla säällä kun ei ole nastalenkkareita. Oon käynyt nyt enemmän hiihtämässä. Nyt tuntuu, että HCR: än maaliin juokseminen tulee olemaan jo iso saavutus! 😅 Tsemppiä puolikkaalle!!! 😘👊🏻 Mä lähtisin mielellään pitkiksille kaveriks, mut katotaan millon pääsen taas leikkauksen jälkeen juoksemaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sun pitää kanssa hankkia nastalenkkarit! Voin lämpimästi suositella noita Sarva Xeroja! On ihan superit! :) Ja voi vitsi mäkin haluaisin hiihtämään! Onneksi HCR:lle on vielä hyvin aikaa! Mennään ehdottomasti yhdessä juoksemaan keväällä! :)

      Poista