Heippa tyypit <3 Musta tuntuu etten ole ikuisuuksiin kirjoittanut tänne ja mulla on ollut ikävä teitä ja kirjoittelua. Ikuisuuksiin tarkoittaa oikeasti vähän yli viikkoa, mikä ei nyt ole kauhean pitkä aika, mutta mulla on takaraivossa jyskyttänyt monesti, "pitäisi kirjoittaa blogia, pitäisi pitäisi". Se on niin helppoa sanoa jollekin muulle, että "älä ota mitään paineita, kirjoitat silloin kun huvittaa", mutta moni bloggaaja tietää kyllä sen, että niitä paineita tulee silti helposti ja tuo takaraivossa jyskyttävä ääni muistuttelee, ettei kirjoitusväliä saisi jättää liian pitkäksi, koska muuten palaaminen näppiksen äärelle aina hankaloituu. Siitä syystä kirjoittelen tänään ihan ajatuksen virtaa, enkä jaksa (enkä ehdi) jäädä hinkkailemaan tätä tekstiä kovin pitkään.
 |
| Juoksulenkillä Milan kanssa viime viikonloppuna |
Tytöt nukkuvat juuri hetken samaan aikaan päikkäreitä, ja mä ehdin istahtamaan koneen ääreen ajatuksena päivittää blogia. (Päivitys: Aada ei nuku enää). Tämä maaliskuun alku on mennyt hurjaa vauhtia ja puuhaa on arjessa riittänyt. Henri on ehtinyt olla jo kahdella työmatkalla tässä kuussa, mutta onneksi lähipiiristä on löytynyt apuja arjen pyörittämiseen työreissujen ajan. Kiitos <3
Maaliskuun alusta mulla alkoi myös hoitovapaa, joka muutti meidän arkea sen verran, että mun työjutut tulivat taas mukaan kuvioihin. Työt on maistunut hyvältä ja olen ollut niistä innoissani, mutta vieväthän ne tietysti aikaa. Teen töitä yleensä päiväuniaikoina, eli sellaisena aikana, jonka ennen pystyin laskemaan edes osittain omaksi vapaa-ajaksi. Olenkin joutunut priorisoimaan ja miettimään, että mitkä asiat on mulla tällä hetkellä kärkipäässä oman ajan suhteen ja olen tullut siihen tulokseen, että nyt ne ovat työt ja liikunta. Treeneistä en aio luopua tai vähentää ellei ole ihan pakko, koska ne tuo niin paljon kokonaisvaltaista hyvinvointia ja jaksamista omaan arkeen. Treeneistä ja muusta elämästä raportoiminen tänne blogiin sen sijaan jää nyt tällä hetkellä prioriteettilistalla alemmaksi. Olisi ihanaa ehtiä kaikkea, mutta kaikkea ei vaan pysty tekemään samaan aikaan.
Treenit kulkee tällä hetkellä ihan mukavasti ja niitä olenkin päivitellyt paljon Instagramiin. Se on tällä hetkellä varmasti paras kanava pysyä mukana treenikuulumisissa, jos ne kiinnostaa. Juoksemassa olen käynyt kerran viikossa edelleen, mutta luulen, että juoksukerrat tulevat lisääntymään, kun kevät kunnolla alkaa.
Teksti jäi nyt vähän lyhyemmäksi, mutta kaipa se on parempi kuin ei mitään.
Palataan taas, kivaa loppuviikkoa!
<3: Karoliina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti