tag:blogger.com,1999:blog-873883318290867046.post2561561204670867330..comments2024-03-11T14:59:49.024+03:00Comments on Candy on the Run: Juoksua eri elämänvaiheissaKaroliinahttp://www.blogger.com/profile/04972371054292135793noreply@blogger.comBlogger23125tag:blogger.com,1999:blog-873883318290867046.post-54415151620761455112016-08-25T08:59:30.093+03:002016-08-25T08:59:30.093+03:00Kiitos Karoliina :) Kiitos Karoliina :) Kantapääopistossahttps://www.blogger.com/profile/06638885014150159848noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-873883318290867046.post-84947393200075175732016-08-24T20:36:22.585+03:002016-08-24T20:36:22.585+03:00Heippa, kiitos sulle kommentista! :) Tuo on mun mi...Heippa, kiitos sulle kommentista! :) Tuo on mun mielestä juurikin yksi juoksun hyviä puolia. Jos tuntuu siltä, että nopeutta ei tule lisää, niin aina voi keksiä uutta vaikka matkan suhteen. Tai suunnata vaikka poluille, jos yleensä juoksee asfaltilla tms. Vaihtelua löytyy ja jokaiselle jotakin! Hyviä juoksuja sinne!! :)Karoliinahttps://www.blogger.com/profile/04972371054292135793noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-873883318290867046.post-43323935323290121572016-08-24T20:31:34.470+03:002016-08-24T20:31:34.470+03:00Moikka Laura! Ihanaa kun kommentoit, arvostan tosi...Moikka Laura! Ihanaa kun kommentoit, arvostan tosi paljon sitä, kun jaksatte kirjoitella teidän ajatuksia ja saadaan vuorovaikutusta tänne kommenttiboksiin! :) Kuulostaa hyvältä tuo sun tilanne tällä hetkellä! Monipuoliset treenit kunniaan!! Ja se on tärkeätä, että liikkuminen tuntuu hyvältä ja se iloinen meininki säilyy! Ja hyvin voi nuo monipuolisemmat treenit taas kehittää erilaisia ominaisuuksia. Itse en ainakaan pysty pelkästään juoksemaan, vaikka juoksua rakastankin. Pää ei kestä eikä kroppa! :D Ihanaa syksyä sinne myös! :) Karoliinahttps://www.blogger.com/profile/04972371054292135793noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-873883318290867046.post-15007045605146985012016-08-24T19:54:51.259+03:002016-08-24T19:54:51.259+03:00Hei ! Hieno kirjoitus jälleen :) Kuntoon vaikuttaa...Hei ! Hieno kirjoitus jälleen :) Kuntoon vaikuttaa moni muukin asia kuin treenaaminen ja itse olen vaan hyväksynyt sen ettei geenit ja ruumiinrakenne riitä kovin ihmeellisiin aikoihin. Kunto ei enää kovin helposti kasva joten tyydyn nykyiseen ja olen vaan pidentänyt matkaa. Sen verran rohkaisen kuitenkin et 1-2 krt viikossa treenaamalla juoksee helpostikin maratoneja ihan huvikseen (toki ilman aikatavotteita rennosti).Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-873883318290867046.post-36630783962695404662016-08-24T17:13:43.029+03:002016-08-24T17:13:43.029+03:00Heippa, kiitos kommentista ja mahtavaa, kun osui j...Heippa, kiitos kommentista ja mahtavaa, kun osui ja upposi! :) <3 Nimenomaan juuri tuo, että tavoitteita saa olla (jos niitä kaipaa ja haluaa), mutta sitten kun liikunnan ILO, joka on SE JUTTU katoaa niin silloin pitäisi pysähtyä miettimään, että onkos tässä nyt mitään järkeä. Harrastuksen pitäisi kuitenkin tuoda elämään iloa ja energiaa eikä kuluttaa liikaa. Ja juurikin tuo vertailussa on haastavaa, kun meillä kaikilla on erilaiset lähtökohdat ja elämäntilanteet. Ymmärsit tosi hyvin mun pointit tekstistä! :) Sinne myös mukavia lenkkejä!! :)Karoliinahttps://www.blogger.com/profile/04972371054292135793noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-873883318290867046.post-3914354965101650202016-08-24T17:08:24.416+03:002016-08-24T17:08:24.416+03:00Heippa Heidi! Kiitos sulle, kun jaksoit kommentoid...Heippa Heidi! Kiitos sulle, kun jaksoit kommentoida ja mukava kuulla, etten ole yksin näiden ajatusten kanssa! :) Paljon tsemppiä ja kärsivällisyyttä tuohon palautumisvaiheeseen synnytyksen jälkeen! Muistan itse sen tunteen myös, kun tunsi ettei vielä ole valmis juoksemaan, kroppa ei vaan tuntunut kestävän sitä vielä. Itseäni auttoi ajan lisäksi tosi paljon myös lihaskuntoharjoittelu, etenkin keskivartalon (vatsa, selkä, kyljet, pakarat) vahvistaminen sekä tietysti lantionpohjalihasten harjoittaminen. Kärsivällisyyttä vaan! <3 Tiedän ettei ole helppoa, mutta kyllä se siitä! Kevään puolikkaisiin on onneksi niin paljon aikaa, että hyvin ehtii treenata vaikka pääsisi aloittamaan vasta ensi vuoden puolella. Ja todellakin, kaikki liikkuminen on kotiinpäin!! :) Mukavaa viikon jatkoa! Karoliinahttps://www.blogger.com/profile/04972371054292135793noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-873883318290867046.post-31525313870249500332016-08-24T13:42:12.447+03:002016-08-24T13:42:12.447+03:00Kurkkasin ja kommentoin sinne! :) Hyvä postaus!Kurkkasin ja kommentoin sinne! :) Hyvä postaus!Karoliinahttps://www.blogger.com/profile/04972371054292135793noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-873883318290867046.post-91204592426414104612016-08-24T13:05:59.497+03:002016-08-24T13:05:59.497+03:00Heippa! Ihana kuulla susta!! <3 Se on kyllä juu...Heippa! Ihana kuulla susta!! <3 Se on kyllä juurikin noin, että kaikkeen ei pysty kerralla ja on pakko priorisoida niitä asioita, jotka ovat tärkeimpiä! Hyvä, että balanssi on löytynyt! <3 Kiva kuulla, että tykkäät!! :) Paljon tsemppiä sinnekin ja kivaa kun kommentoit!! Karoliinahttps://www.blogger.com/profile/04972371054292135793noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-873883318290867046.post-20975696318721863612016-08-24T12:53:40.332+03:002016-08-24T12:53:40.332+03:00Moikka Janna! Ihana kuulla, että siellä on nyt on ...Moikka Janna! Ihana kuulla, että siellä on nyt on aikaa ja mahdollisuus nauttia juoksemisesta! Hyviä lenkkejä ja tsemppiä treeneihin! :)Karoliinahttps://www.blogger.com/profile/04972371054292135793noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-873883318290867046.post-74805789023745634152016-08-24T12:49:59.146+03:002016-08-24T12:49:59.146+03:00Moikka! Näinpä juuri! :) Ihan sama täällä, että vä...Moikka! Näinpä juuri! :) Ihan sama täällä, että välillä sitä harmittelee, ettei ole siinä tietyssä kunnossa, mutta sitten seuraavassa hetkessä osaa taas arvostaa tätä hetkeä ja tätä matkaa juuri tässä ja nyt. Ja ihan totta, että tällä hetkellä olisi kyllä aikaa liikkua vaikka millä mitalla, kunhan hieman soveltaa tilanteen mukaan! Sinne myös hyviä treenejä ja tsemppiä vauva-arkeen! :)Karoliinahttps://www.blogger.com/profile/04972371054292135793noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-873883318290867046.post-55836855410125064022016-08-24T12:45:44.701+03:002016-08-24T12:45:44.701+03:00Moi Piia, kiitos kommentista! :) Hienosti olet pys...Moi Piia, kiitos kommentista! :) Hienosti olet pystynyt jatkamaan juoksua raskauden aikana ja se on toki ihan luonnollista, että vauhdit hidastuu ja matkat lyhenee samalla kun masu kasvaa ja tulee uusia haasteita eteen kropan ja raskauden kanssa. Oman kunnon kohottaminen raskauden jälkeen on todellakin mielenkiintoinen projekt, joka on tarjonnut kyllä ihan uusia haasteta! Samalla tavalla olen siihen suhtautunut! :) Olen ihan varma, että sä pääset hienosti takaisin juoksun pariin sitten aikanaan raskauden jälkeen ja juuri tuo pienien tavoitteiden asettaminen, kärsivällisyys ja lempeys itseään kohtaan on tosi tärkeitä. Tsemppiä sinne myös!! :)Karoliinahttps://www.blogger.com/profile/04972371054292135793noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-873883318290867046.post-82819896682329127962016-08-24T12:37:00.575+03:002016-08-24T12:37:00.575+03:00Heippahei nimetön lukija! ;) Kiva kun kommentoit!!...Heippahei nimetön lukija! ;) Kiva kun kommentoit!! Ja paljon onnea sulle raskauden johdosta! <3 Ihana juttu! Heh, se ensimmäinen kolmannes voi kyllä oikeasti olla kaikista haastavin, mutta älä huoli, jos juoksut jää siihen. Kyllä sieltä todellakin noustaan vielä! :) Paljon voi kuitenkin tehdä raskauden aikana vaikkei voisi juosta (jos kaikki muuten kunnossa ja raskaus etenee normaalisti) edistääkseen siitä palautumista ja juoksun pariin paluuta. Lihaskuntoharjoittelua oman kehon painolla ja kevyemmillä punteilla ainakin. Siitä on ihan älyttömästi hyötyä! Jos itse saan kokea uuden raskauden jossain kohtaa niin pyrin kyllä panostamaan juuri lihaskuntoharjoitteluun enemmän! :) <br /><br />Ja hei, kiitos toiveesta! Pyrin toteuttamaan sen! :) Olet oikeassa, että meidän vaunut on nähnyt aika monet eri säät ja maastot tässä kohta 10 kuukauden aikana! :D<br /><br />Mukavaa viikon jatkoa sinne!!Karoliinahttps://www.blogger.com/profile/04972371054292135793noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-873883318290867046.post-20456070807002539452016-08-24T12:28:56.949+03:002016-08-24T12:28:56.949+03:00Moikka! Kuulostaa hyvältä!! :) Ihanaa, että on aik...Moikka! Kuulostaa hyvältä!! :) Ihanaa, että on aikaa ja halua panostaa omaan harrastukseen nyt täysillä! Ja pääasia, että se tuntuu mielekkäältä! :) Paljon tsemppiä matkalle ultraa kohti ja itse koitokseen tietysti myös!! Karoliinahttps://www.blogger.com/profile/04972371054292135793noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-873883318290867046.post-74449378608731463962016-08-24T11:37:11.486+03:002016-08-24T11:37:11.486+03:00Moikka!
Harvoin kommentoin, vaikka aina kaikki po...Moikka!<br /><br />Harvoin kommentoin, vaikka aina kaikki postauksesi luenkin, mutta nyt on pakko. Aivan huippu teksti! Mulla itelläni on tällä hetkellä menossa juoksun suhteen aika nihkeä kausi. Mitään yksittäistä suurta syytä siihen ei ole. Olin pari vuotta sitten parhaimmassa kunnossa, mitä olen ollut. Tosin silloinkin vähän hitaampi kuin sinä olet ollut nyt synnytyksen jälkeen ;) Tämän vuoden puolella treenasin vielä talven ja kevään maratonille, mutta kesästä lähtien ei ole vaan sujunut. Ei yksinkertaisesti huvita treenata kuten ennen. Taustalla on pikkuvammoja, mutta ei mitään suurempaa, mikä estäis juoksun. Kesä meni vähän nihkeillä fiiliksillä juoksun suhteen, mutta loppukesästä sitten päätin, että antaa olla! Ja katos vaan, sehän toimi. Juoksen tällä hetkellä fiiliksen mukaan 1-2 krt/vko (ennen juoksin 3-4 krt) ja liikun muuten aktiivisesti: teen lihaskuntoa, käyn kävelemässä ja uimassa. Ja tämä tuntuu tähän kohtaan just hyvältä! :) <br /><br />Tiedostan, että tällä menolla kunto ei ainakaan kasva, mutta just tällä hetkellä ei haittaa. Kuulostelen nyt syksyn, että miltä tällainen vähän vähempi juokseminen tuntuu ja jos taas into alkaa talvea kohti kasvaa, niin sitten mennään kovempaa. Sen sijaan, että tänä syksynä juoksisin vaikka puolikasta, aion mennä vaeltamaan ja juoksemaan yhden pikkukisan kotikaupungissa. Todellakin harrastelijalle pääasia on, että liikunnan ilo säilyy :)<br /><br />Kiitos taas inspiroivasta ja kannustavasta tekstistä ja ihanaa syksyä sulle, Karkki! :)Laura K.noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-873883318290867046.post-77549783337147760002016-08-24T10:01:05.657+03:002016-08-24T10:01:05.657+03:00Oi vitsit, mikä postaus. Kylläpä te naiset (Juoksu...Oi vitsit, mikä postaus. Kylläpä te naiset (Juoksuaskeleet -blogin Satun postaus herätti juuri myös ihan hurjasti ajatuksia) nyt lyötte mua niin sanotusti halolla päähän! :) <br /><br />"Mielestäni kenenkään ei pitäisi nöyristellä ja tuntea huonommuutta siitä, että juoksee vähemmän tai hitaammin kuin joku toinen. Netissä ja somen keskustelupalstoilla ja ryhmissä näkee usein oman juoksuharrastuksen vähättelyä. "No minähän juoksen vain näin ja näin vähän..ja ihan etanavauhtia". Tekisi mieli huutaa: "Mitä väliä! Sinä juokset ja liikut ja huolehdit terveydestäsi samalla. Se on upeata! Jatka samaan malliin!!" <br /><br />Onnistuit ainakin huutamaan tuon suoraan nyt mulle! :) Ja pelkästään siis positiivisessa mielessä. Olen nimittäin vähän vaipunut negailuun oman juoksuni suhteen viime aikoina. Tehnyt juuri tuota, mistä tuossa postauksen alussa mainitset, vertaillut muihin ja tuntenut itseni etanaksi. Mutta jotenkin tämä sun tekstisi herätteli taas todellisuuteen. Kun kuitenkin mä olen juurikin tuo harrastejuoksija! Tän ei pitäis olla niin vakavaa. Toki tavoitteita saa ja pitää olla, mutta siinä kohtaa jos tavoittellisuus alkaa syömään liikunnan iloa, ollaan menossa metsään. Ja tuo muihin vertaaminen on kyllä aikalailla turhaa. Jokaisella kun kuitenkin on erilaiset lähtökohdat, erilainen elämäntilanne ja erilaiset tavoitteet. Pitäisi vain oppia olemaan armollisempi itselleen, olla tsemppari eikä dissaaja. Kun sitä ei ikinäkään tulisi mieleenkään painaa ketään toista negatiivisilla kommenteilla alas, niin miksi sitä sitten tekee itselleen? <br /><br />Kiitos tästä postauksesta, ajatuksesi herätteli kyllä nyt melkoisesti. <br /><br />Iloa ja hyvää mieltä sun lenkeille! Kantapääopistossahttps://www.blogger.com/profile/06638885014150159848noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-873883318290867046.post-67297771225647267362016-08-24T09:48:32.235+03:002016-08-24T09:48:32.235+03:00Heippa! Ja KIITOS taas aivan mahtavasta, positiivi...Heippa! Ja KIITOS taas aivan mahtavasta, positiivisesta ja tsemppaavasta postauksesta!<br /><br />Itse käyn tällä hetkellä just näitä tunteita läpi. Aloitin innoissani jo kk synnytyksen jälkeen hölköttelyt kun siltä tuntui, mutta nyt jälkeen päin voi todeta että selvästi liian aikaisin. Jouduinkin sitten unohtamaan juoksut nyt ainakin toistaiseksi, kun se vaan ei vielä tunnu hyvältä millään tapaa (synnytyksestä nyt 3,5kk). Vaunulenkeillä (n. 5-10 km) tulee käytyä melkein päivittäin, mutta siinä se. Haikea fiilis, kun olen ensi keväänä menossa HHM:lle ja aikoinaan aloitin kevään puolikkaalle treenaamisen jo näin alkusyksystä. Nyt ei ole tietoakaan milloin taas voisi palailla juoksun pariin. Toivottavasti kuitenkin vähitellen! :)<br /><br />Täytyy myöntää että itse tulee usein syyllistyttyä just tuohon omien suoritusten vähättelyyn. Itse kun olen pikemminkin sellainen hidas hölköttelijä, niin jatkuvasti tuntuu että pitäisi olla perustelemassa tai selittelemässä omia vauhtejaan tms. ja lueskelee ihmeissään toisten juttuja joistain 5 min/km ja risat vauhdeista. Yritän kuitenkin muistaa että elämäntilanteen lisäksi myös meillä jokaisella lähtötasot ja liikuntahistoria on ihan erilaisia, mitkä vaikuttaa myös.<br /><br />Yritän itse ajatella just noin kuten sanoit, että pääasia kun liikkuu ja huolehtii terveydestään, olipa miten harvoin tai hitaasti tai vähän tahansa. Se on kuitenkin kaikki kotiinpäin!<br /><br />Kiitos vielä taas ihanan tsemppaavasta postauksesta ja kivoja juoksuja sinne!<br /><br />Heidi // http://gojiavocado.blogspot.fiHeidihttps://www.blogger.com/profile/02690881949164890167noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-873883318290867046.post-23084736272962921412016-08-23T10:38:47.401+03:002016-08-23T10:38:47.401+03:00Tuo sinun kysymyksesi herätti niin paljon ajatuksi...Tuo sinun kysymyksesi herätti niin paljon ajatuksia, että kirjoitinpa siitä kokonaisen postauksen. Kurkkaa siis vastaus blogistani! :)Satuhttps://www.blogger.com/profile/00302191421715790629noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-873883318290867046.post-8271733486615282822016-08-23T09:38:40.068+03:002016-08-23T09:38:40.068+03:00Itsekin koin joskus tuossa keväällä sellaisen ahaa...Itsekin koin joskus tuossa keväällä sellaisen ahaa-elämyksen, että kaikkeen ei voi panostaa sata lasissa samaan aikaan. Että täytyy valita mikä on juuri siinä hetkessä se ykkösjuttu. Itsellä ainakin käy helposti niin, että haluaisin olla hyvä kaikessa, jolloin pakaa jossain vaiheessa leviää ja väsymys iskee. Kun ymmärsin, etten voi esim. tehdä kolmivuorotyötä, treenata tavoitteellisesti ja lukea pääsykokeisiin samaan aikaan ilman että oma jaksaminen, parisuhde ja sosiaaliset suhteet kärsivät, oli pakko vain priorisoida. <br />Ja ai että mä tykkään tästä sun blogista, oot niin inspiroiva tyyppi! Hyviä juoksulenkkejä ja tsemppiä vauva-arkeen! :) <3<br />t: UnnukkaAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-873883318290867046.post-37294260997977883422016-08-22T22:19:42.035+03:002016-08-22T22:19:42.035+03:00Itsellä meni viitisen vuotta lasten syntymän jälke...Itsellä meni viitisen vuotta lasten syntymän jälkeen, että innostuin taas todella juoksemisesta. Siihen asti riittivät kärrylenkit. Nyt kun lapset ovat jo kouluikäisiä, saan todella nauttia tästä juoksukärpäsen puremasta. Janna / Jannan askeleethttps://www.blogger.com/profile/17308866009622570707noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-873883318290867046.post-50790119382611706512016-08-22T19:36:47.562+03:002016-08-22T19:36:47.562+03:00Olipa mukava lueskella samankaltaisia ajatuksia ku...Olipa mukava lueskella samankaltaisia ajatuksia kuin itsellä on ollut. Paras kunto oli minullakin vuonna 2014 ja vuoden juoksutauon ja raskauden jälkeen kunto on jälleen kasvussa. Välillä mielessä on käynyt harmitus siitä, että ei ole maratonkunnossa, mutta toisaalta iloa on tuottanut se, että voi keskittyä kymppiin ja puolikkaaseen ja edetä pikkuhiljaa. Ja mikä parasta ainakin itselläni olisi äippävapaalla aikaa treenata päivisin vaunujen kanssa melkein miten vaan. Sekin on vapautta :) Ja treenaa sitten sillä teholla, mikä tuntuu 4 - 5 yöheräämisen ja imetysten jälkeen jäävän. Pakkoko sitä on täysiä kiskoa! Hyviä treenejä sinulle jatkossakin! :)Popkornillahttps://www.blogger.com/profile/05655219114859650575noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-873883318290867046.post-18055299261893868782016-08-22T19:04:48.741+03:002016-08-22T19:04:48.741+03:00Mielenkiinnolla odotan, miten juoksu lähtee ensi v...Mielenkiinnolla odotan, miten juoksu lähtee ensi vuonna sujumaan. Nyt pystyn vielä juoksemaan, vaikka vauhti onkin reippaasti hidastunut ja matkat lyhentyneet. Yllättävän sinut olen kyllä ollut tilanteen kanssa ja pääosin olenkin ajatellut, että nyt kaikki liike on hyväksi, olipa se vauhti tai matka sitten mitä tahansa. Ensi vuodestakin ajattelen lähinnä positiivisesti, että oman kunnon kohottamisesta saa mielenkiintoisen projektin. Pitää vaan muistaa asettaa tarpeeksi pieniä tavoitteita, jotta onnistumisen tunteita saa useammin :)<br /><br />Tsemppiä treeneihin, hienosti olet edennyt raskauden jälkeen!Piia / Juoksuttaahttps://www.blogger.com/profile/00104552265112182253noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-873883318290867046.post-57194582963884653262016-08-22T18:13:13.521+03:002016-08-22T18:13:13.521+03:00Nimetön lukijasi täällä hip! :)
Kiva lukea posta...Nimetön lukijasi täällä hip! :) <br /><br />Kiva lukea postaus. Itsellä on (jos kaikki menee hyvin) sama ensi vuotena edessä. Jo nyt harrastusjuoksu on jäänyt kun alkuraskaudessa tuntuu ettei rakko pidä yhtään juoksuaskelta ja etenemisvauhti on pahimmillaan puuskuttaessa 8min/km. Katsotaan toisiko keskiraskaus tilanteeseen muutosta vai onko edessä nyt vuoden juoksutauko. On hienoa kuitenkin lukea että täältäkin vielä noustaan ja olenkin innolla seurannut miten hissukseen säkin olet lähtenyt kuntoa uudelleen kasvattamaan. Toivoa siis on! :D <br /><br />Vaikka ehkä hieman blogin aiheen ohi meneekin, niin olisi hauska lukea tuollaisen aktiivimenijän kokemukset noista teidän vaunuista kun oot tainnut koluta kaiken maailman maastot ja säät niillä läpi niin kävellen kuin juosten :) Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-873883318290867046.post-32945420700125616862016-08-22T16:57:26.864+03:002016-08-22T16:57:26.864+03:00Tällä hetkellä on se elämänvaihe, että juoksuun vo...Tällä hetkellä on se elämänvaihe, että juoksuun voi panostaa täysillä. Ultramatkalle treenaaminen on kaikessa tekemisessä ykkösenä nyt ja lokakuun jälkeen voi hetkeksi hengähtää ja juoksennella taas enemmän oman fiiliksen mukaan.Susannahttps://www.blogger.com/profile/15652505407921710818noreply@blogger.com