sunnuntai 20. syyskuuta 2020

Espoo rantapuolikas 2020

Juoksin lauantaina tämän vuoden ensimmäisen puolimaratonin Espoo Rantamaratonilla ja vielä kun olen melkoisessa juoksuhuumassa, ajattelin tulla naputtelemaan perinteisen kisaraportin tänne blogiin! 

Kirjoittelin tosiaan viikko sitten hieman valmistautumisesta puolimaratonille ja täytyy sanoa, että kisaa edeltävä viikko meni kyllä niin haipakkaa tahtia arkihärdellin keskellä, ettei paljon tullut ajateltua tulevaa puolimaratonia.

Torstaina ja perjantaina pyrin kiinnittämään huomiota siihen, että join säännöllisesti ja riittävästi. Lauantaina eli kisa-aamuna söin ensimmäiseksi aamupalaksi leipää ja toisena aamupalana kaurapuuroa noin 2 tuntia ennen starttia. Join myös reilusti urheilujuomaa, kunnes noin tuntia ennen starttia lopetin "juomalla juomisen". Tämä oli itselleni tosi toimiva tankkaus. Hiilarivarastot tuntuivat olevan kisassa täynnä, nesteitä oli nautittu sopivasti, vatsan kanssa ei ollut mitään ongelmia eikä vessahätä yllättänyt kesken matkan. Kaikki siis oikein hyvin näiden juttujen osalta, jotka vaikuttavat paljon itse suoritukseen.

Sain Henriltä ja tytöiltä kyydin kisapaikalle vajaa tunti ennen starttia. Aika kului kisapaikalla nopeasti, kun juttelin tuttujen kanssa, vein tavarat tavarasäilytykseen, kävin vessassa ja tein vähän dynaamista alkuverkkaa. Pian olikin aika kokoontua Otaniemen urheilukentälle, josta meidät johdatettiin lähtöön. Lähtö itsessään oli ns. "juokseva lähtö" eli 5 minuutin aikaikkunan sisällä juoksijat saivat lähteä matkaan. Tämä oli koronatilanteen takia erityisjärjestely, mikä tarkoitti sitä, että lähdössä ei oikein ollut sitä perinteistä lähdön latausta ja jännittynyttä tunnelmaa, mutta tilaa juosta oli tosi hyvin ja ruuhkalta vältyttiin, mikä varmasti oli tavoitteena. 

Lähdin alusta asti juoksemaan ihan omaa juoksua ja monessa kohtaa reitillä olinkin melkein yksin juoksemassa! Tänä vuonna taisi olla ainakin puolimaratonilla normaalia vähemmän juoksijoita. Tavoitteena mulla oli kahden tunnin alitus eli tiesin, että jos kilsavauhdit pysyvät alle 5.39min/km, niin olen tavoitteessani. 


Henri ja tytöt sekä mun sisko olivat ensimmäisen kerran kannustamassa reilun 3km:n kohdalla, mikä oli aivan ihanaa! <3 Annettiin läpyt ja halit ja jatkoin matkaa. He olivat vielä muutamassa muussakin kohdassa reitillä ja tulivat myös maaliin kannustamaan. "Äiti, äiti, äiti" -huudot raikasivat ja se oli ihan parasta! <3 

Oma juoksu sujui mielestäni tosi hyvin ja vahvasti koko rantaosuuden eli ekat 10 kilometriä, ja kellottelin kilsa-aikoja hyvin alle 5.39min/km tavoitteen. Haastavimmat kilometrit olivat tällä kertaa jälleen Länsiväylän varressa takaisinpäin mennessä eli ehkä 12-16km:n kohdalla ja vauhti tuntui hidastuvan pirullisissa ylämäissä ihan reilusti. Jouduin todella tsemppaamaan itseäni laittamaan jalkaa toisen eteen ja keskittymään kilometriin jossa olin. Loppua kohden Otaniemessa sain taas muutaman vähän reippaamman kilometrin, mutta ihan viimeiset kilometrit tuntuivat todella pitkiltä! Vihdoin lähestyin Otaniemen urheilukenttää ja kuulin jo kentän toiselta puolelta tyttöjen "äiti, äiti" kannustuksen, vaikka en nähnyt heitä katsomossa. Se antoi puhtia maalisuoralle ja pinnistin loppukirin. Maalissa kello näytti 1:56:58 ja tavoite täyttyi hienosti! Olin tosi iloinen, koska tämä oli tässä kohtaa paras suoritus, johon pystyin ja tuntui, että annoin reitillä sen, mitä annettavissa oli näillä juoksutreenimäärillä ja panostuksella. 


Maalihuollossa oli mukavan väljää ja tuotteet oli kerätty mitalin kanssa muovipussiin, mikä oli aika näppärää. Tuotekassi oli myös todella runsas, kiitos siitä! Rantamaraton onnistui hienosti järjestelyissä, mutta väljyyteen auttoi myös varmasti pienempi osallistujamäärä. Jokatapauksessa upeata, että juoksutapahtumia voidaan nyt järjestää erikoisjärjestelyin! <3

Olitko sinä juoksemassa Espoossa? Miten sujui? :)


Juoksuterkuin, 

Karoliina


Ps. Instagram päivittyy blogia useammin, joten nähdään toivottavasti myös siellä @candyontherun

Pps. Aikaisemmat juoksukisaraportit löydät täältä

4 kommenttia:

  1. Upea suoritus ja ihanaa, kun jaksat edelleen kirjoittaa silloin tällöin! Näitä on juoksuhuumassa ihan huippua lukea!
    Tarja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! Oli kiva kirjoitella pitkästä aikaa ☺️

      Poista
  2. Onnea hyvästä suorituksesta. Oma syksyn puolikkaani kariutui tapahtuman perumiseen, joka harmitti tietysti kovasti, kun juoksu alkoi loppukesällä kulkea mukavasti.
    Ja kiva, kun olet palannut kirjoittamaan. Pidän tyylistäsi ja pystyn samaistumaan suurimpaan osaan juttuja, koska olen itsekin pienen lapsen äiti. Olet antanut paljon inspiraatiota kotitreeneihin :)
    Sanna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka Sanna! Kiitos kovasti! Voi harmi se sinun peruuntunut puolikas, toivottavasti pääset pian kisaan juoksemaan! ☺️ Oli kyllä mukava kirjoittaa pitkästä aikaa tänne blogin puolelle. Katsotaan tuleeko lisää tekstejä vai pysyykö blogi harvemmin päivittynä. Ihanaa syksyä! ☺️

      Poista