Raskaudesta palautuminen (3kk)

*Tekstin lopussa tarjous Palaudu synnytyksestä -verkkokurssille!

Synnytyksestä on nyt kulunut 3,5 kuukautta, joten tämä päivitys raskaudesta palautumisen suhteen tulee hieman myöhässä. Edellinen palautumispostaus löytyy täältä. 

Kroppa 3,5 kuukautta synnytyksestä

Raskauskilot ja painonpudotus

Nyt kun synnytyksestä on kulunut 3,5 kuukautta on raskauskiloja jäljellä vielä 7,5kg. Pudotustahti on ollut rauhallinen n. 500g/viikko, mutta painonpudotus ei ole ollut tasaista "alamäkeä" vaan välillä on tuntunut, ettei mitään tapahdu. Paino jumittaa, välillä jopa nousee hieman ja sitten laskee vähän enemmän. Tämä taitaa kuitenkin olla ihan normaalia, vaikka välillä onkin hieman turhauttavaa. 

Missään vaiheessa ei ole edelleenkään tuntunut siltä, että olisin dietillä, koska en ole pitänyt mitään ruokia tai ruoka-aineita kieltolistalla. Perusajatuksena on ollut vain syödä riittävästi, jotta tulen täyteen ja toki, että maitoa riittää vauvalle. Pääpainotus omassa ruokavaliossa on hyvissä proteiininlähteissä, hyvissä rasvoissa ja kasviksissa. Hiilareita syön toki myös, mutta hieman vähemmän. Ne eivät ole pääasiassa oikein millään aterialla paitsi iltapalalla, joka on usein ollut leipää ja hiilaripitoinen iltapala sopii minulle. 

Kaikilla aterioilla pyrin siihen, että niistä löytyy hyvä proteiininlähde ja hyvän rasvan lähde. Uskon, että hyvien rasvojen lisääminen joka ateriaan on omalla kohdallani se juttu, miksi ne pitävät hyvin nälkää. Ja uskon myös, että hyvillä rasvoilla on oma vaikutuksensa myös maidontuloon. Kuten on toki myös riittävällä veden juonnilla. 

Viikonloppuisin on tullut herkuteltua, mutta olen koittanut kuitenkin pitää määrät kohtuullisina, välillä onnistuen, välillä en.  

Liikunta

Mulla oli elokuussa todella hyvä treenimeininki ja sain useampana viikkona tehtyä jopa 5 kotitreeniä. Sitten tuli flunssa ja pari viikkoa meni levossa/kevyemmillä treeneillä. Tällä viikolla oli käynti äitiysfyssarilla, jossa sain kuulla, että kropassa on vielä paljon kehitettävää (lue lisää alta tai täältä). Jos olen ihan rehellinen, niin se vei hieman treenifiiliksiä.  Ja se johtuu täysin siitä, että olin jo elätellyt toiveita, että pian pääsisin nollailemaan päätä kevyille juoksulenkeille ja tekemään hieman kovempitehoisia treenejä. Nyt joutuikin ikäänkuin ottamaan muutamaan askeleen taaksepäin.

Kivointahan on aina tehdä niitä asioita, joissa on hyvä ja jotka sujuu ja tuntuu helpolta. Nyt kun pitäisi opetella uutta ja tehdä itselle vaikeampia juttuja, niin se tuntuu vaikealta,  vaikka tietääkin, että näin on parasta. Nyt fokus pitää siirtää lantionpohjan ja keskivartalon kuntouttamiseen ihan spesifeille harjoituksilla ja on varmaan aika kaivaa myös  youtubesta jooga-ja pilatesvideot esille, jotta kroppa saa myös rentoutusta, liikkuvuutta ja lisää voimaa sisältäpäin. Epämukavuusalue, here we come! 

Lantionpohjalihakset ja vatsalihasten erkauma/kropan toiminta

Jos puhutaan siitä, kuinka kehoni toimii nyt 3,5 kuukautta synnytyksestä ihan jokapäiväisessä elämässä, niin voin sanoa sen toimivan ihan hyvin. Vatsalihasten erkauma on palautunut ja suorien vatsalihasten välissä oleva jännesauma tuntui äitiysfysioterapeutin mielestä jo varsin napakalta ja hyvältä, kuten pitääkin. Perustoiminnoissa kroppa tuntuu toimivan ja keskivartalo on suht vahvan tuntuinen. Sama juttu lantionpohjan kanssa; ei ole mitään isompaa ongelmaa, kipuja lantionalueella tai virtsankarkailua. 

Mutta, kuten äitiysfysioterapeutin luona selvisi, esimerkiksi juoksun aloittamisen kannalta keskivartalon syvien lihasten hallinnassa sekä lantionpohjan aktivoimisessa oli vielä parannettavaa ja aika paljonkin. Isoimpina asioina varmasti se, että minun on opeteltava kaikissa toiminnoissa mitä teen (esim. sohvalta nouseminen, vauvan ja taaperon nostaminen jne) ensin aktivoimaan lantionpohjalihakset ja sitten vasta syvä poikittainen vatsalihas, mikä vaatii paljon tietoista harjoittelua. 

Kroppa vaatii myös aika paljon rentoutusta ja kehonhuoltoa, sillä eripuolilla kroppaa kiristävät lihakset (esimerkiksi quadratus lumborum eli nelipäinen lannelihas, joka kiristelee selän puolella) vaikuttaa mulla koko kroppaan, alas jalkoihin ja ylemmäs selkään. Myös pallean eli hengityslihaksen kireys tuo haasteita.  

Kaipaatko tukea omaan raskaudesta palautumiseen?

Jos tuntuu siltä, että tarvitset tukea liikunnan aloittamiseen synnytyksen jälkeen ja ohjeita harjoituksiin, joita voit tehdä turvallisesti, ja jotka edistävät omaa palautumistasi raskaudesta, suosittelen lämpimästi kahden äitiysfysioterapeutin Annakaisan ja Tuulin Palaudu synnytyksestä -verkkokurssia, jossa äitiysfysioterapeutit ohjaavat videoilla hyödyllisiä lantionpohja-, lihaskunto- ja liikkuvuusharjoituksia synnytyksestä palautumisen tueksi. Kurssi auttaa palautumaan synnytyksestä lyhyin ja tehokkain harjoituksin, jotka on helppo sovittaa vauva-arkeen. Koodilla "CANDY10" saat -10% alennuksen kurssin hinnasta. Alennuskoodi on voimassa 31.12.2021 asti ja sitä ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. Tutustu kurssiin täällä: www.palaudusynnytyksesta.fi

-Karoliina

Seuraa Instagramissa: candyontherun / Facebookissa / Bloglovinissa / Blogit.fi:ssä  

Raskaudesta palautuminen (2 kk)

*Tekstin lopussa tarjous Palaudu synnytyksestä -verkkokurssille!

Synnytyksestä on nyt kulunut 2 kuukautta ja on aika päivittää tilannetta raskaudesta palautumisen suhteen. Tästä voit lukea palautumisesta ensimmäisen kuukauden osalta. 

2 kk synnytyksestä

Yhteenvetona voisi sanoa, että palautuminen sujuu hitaasti, mutta varmasti! Kroppa tuntuu päivä päivältä paremmalta ja enemmän "omalta". Raskauskilot tippuvat hitaassa tahdissa, lantionpohja vahvistuu ja erkauma kuroutuu umpeen. Fiilis on hyvä palautumisen suhteen ja treenien pariin palaaminen on lisännyt omaa sekä henkistä että fyysistä hyvinvointia. Kuvia katsoessa ei paljon eroa huomaa, mutta olo on erilainen kuin kuukausi sitten! 

Raskauskilot

Kaikenkaikkiaan keräsin raskauskiloja sen 23kg. Kun synnytyksestä oli kulunut 1 kuukausi oli raskauskiloja jäljellä 12kg. Nyt 2kk kohdalla niitä on jäljellä 10kg. Heinäkuun aikana putosi siis 2kg, mihin olen enemmän kuin tyytyväinen. Tämä pudotustahti on juuri sopivan maltillinen itselleni, sillä en luonnollisesti halua, että kilojen pudotus häiritsee imetystä tai muutenkaan vie liian paljon energiaa. 

Kiloja on kuitenkin edelleen jäljellä 10, ja tiedän, että ne vaativat hieman työtä lähteäkseen. Mutta, ei stressiä ja kyllä, olen armollinen itselleni! ;) <-- Tuntuu, että tätä pitää korostaa, sillä monen mielestä mikä tahansa painonpudotusprojekti on jollain tapaa "armotonta". Mulla se on lähinnä normaalien terveellisten elämäntapojen noudattamista ilman sen suurempaa stressiä. En koe olevani armoton itselleni sitä toteuttaessani ja pyrkiessäni voimaan vielä paremmin ja jaksamaan enemmän.  :)

Ruuat ja syöminen

Koska tavoitteenani on rauhassa pudotella jäljellä olevia raskauskiloja, on ruokavaliolla ja sillä mitä suuhuni pistän  iso merkitys. Jatkan syömistä minulle toimivalla ja tutulla tavalla samalla hieman viilaten ruokavaliota tarpeen mukaan, jotta ylimääräiset kilot vähitellen karisevat. 

Heinäkuu eli toinen kuukausi synnytyksen jälkeen vietettiin kokonaan lomatunnelmissa saaristossa. Heinäkuun alku oli  lomaa myös syömisten ja herkuttelujen suhteen. Minä kun olen aikamoinen herkkusuu, jos sille päälle satun ja saaristokodissa meillä on lähes aina jotain herkkuja kaapeissa. Niitähän sitten menee vaikka päivittäin, jossen toisin päätä. Ensimmäisen lomaviikon jälkeen päätin, että herkkuja on hyvä vähän rajoittaa ja saan syödä niitä vain tiettyinä päivinä (tämä tapa sopii mulle, ei välttämättä kaikille). Sainkin herkkujen kulutusta (herkuilla tarkoitan tässä nyt suklaata, karkkia, jätskiä, leivonnaisia, keksejä jne) vähän hallintaan ja se vaikutti positiivisesti omaan oloon hyvin pian. Lisäksi kun perusruokavalio pysyi normaalina ja varsin terveellisenä, niin olo omassa kropassa alkoi tuntua huomattavasti mukavammalta melko nopeasti

Söin koko heinäkuun lähes joka päivä ison ruokaisan salaatin lounaaksi ja iltaruuatkin meillä oli usein kasvispainoitteisia. Paljon grilliruokaa, välillä pastaa, wokkia, kotitekoista pizzaa, hampurilaisia jne, mutta aina vihanneksia/salaattia kylkeen. Aamiaisilla ja iltapaloilla söin usein leipää/hedelmiä/välillä kananmunaa. Aamupalaan aion kiinnittää nyt arjen alettua hieman enemmän huomiota, samoin välipaloihin. Iltapalaleivät saavat pysyä, koska hiilarit ennen nukkumaanmenoa auttavat itseäni nukkumaan hyvin. Herkkujakin toki kului, rakastuin helteillä taas mehujäähän ja kyllä se suklaakin maistui silloin tällöin! Loppuloma menikin sitten taas hieman enemmän herkuttelun puolelle, mutta toisaalta se motivoi nyt taas arjen alettua terveellisempiin valintoihin. 

Paluu liikunnan pariin

Kun synnytyksestä oli kulunut 6 viikkoa palailin kevyen lihaskuntoharjoittelun pariin. Kevyellä lihaskuntoharjoittelulla tarkoitan samanlaista treeniä, jota tein läpi koko raskausajan ja viimeisen kerran pari päivää ennen synnytystä. Treeneissä teen liikkeitä, jotka ovat turvallisia lantionpohjalle (ei hyppyjä, juoksua vielä) ja vatsalihasten erkaumalle (ei liikkeitä, joissa kohdistuu turhaa painetta suorien vatsalihasten välissä olevaan linea albaan). 

Ensimmäinen treeni kotona loman jälkeen :)

Lantionpohja ja vatsalihasten erkauma

Lantionpohja tuntuu vahvistuvan koko ajan ja samoin erkauma kuroutuu vähitellen umpeen. Oman mittaukseni mukaan erkauma suorien vatsalihasten välissä olisi tällä hetkellä navan kohdalla n. 2 sormea. Lasketaanko sitä enää varsinaisesti erkaumaksi en tiedä, mutta joka tapauksessa välttelen kuitenkin edelleen painetta suorille vatsalihaksille ja pyrin vahvistamaan keskivartalon syviä lihaksia, joista pitäisi olla hyötyä erkauman kuntoutumiseen. 

Tästä on hyvä jatkaa! :) Onko siellä muita painonpudottajia tai liikunnan pariin palaajia loman jälkeen? 

Kaipaatko tukea omaan raskaudesta palautumiseen?

Jos tuntuu siltä, että tarvitset tukea liikunnan aloittamiseen synnytyksen jälkeen, ohjeita harjoituksiin, joita voit tehdä turvallisesti, ja jotka edistävät omaa palautumistasi raskaudesta, suosittelen lämpimästi kahden äitiysfysioterapeutin Annakaisan ja Tuulin Palaudu synnytyksestä -verkkokurssia, jossa äitiysfysioterapeutit ohjaavat videoilla hyödyllisiä lantionpohja-, lihaskunto- ja liikkuvuusharjoituksia synnytyksestä palautumisen tueksi. Kurssi auttaa palautumaan synnytyksestä lyhyin ja tehokkain harjoituksin, jotka on helppo sovittaa vauva-arkeen. Koodilla "CANDY10" saat -10% alennuksen kurssin hinnasta. Alennuskoodi on voimassa 31.12.2021 asti ja sitä ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. Tutustu kurssiin täällä: www.palaudusynnytyksesta.fi

-Karoliina 

Raskaudesta palautuminen (1kk)

*Tekstin lopussa tarjous Palaudu synnytyksestä -verkkokurssille! 

Raskaudesta palautuminen on mielestäni todella mielenkiintoinen aihe ja siksi haluan siitä kirjoittaa. Usein kun kahvipöytäkeskusteluissa puhutaan raskaudesta palautumisesta, tarkoitetaan melkeinpä pelkästään raskauskiloja. Raskauskilot ovat toki ehkä se näkyvin osa palautumista, mutta pelkkien kilojen tuijottaminen ei kuitenkaan kerro varsinaisesta raskaudesta palautumisesta kuin murto-osan. 

1kk synnytyksestä 

Raskaudesta palautuminen on suurimmaksi osaksi asioita, jotka eivät (välttämättä) näy päällepäin.  

• Miten lantionpohja voi raskauden jälkeen, onko virtsanpidätysongelmia tai outoja tuntemuksia?
• Miltä keskivartalo tuntuu synnytyksen jälkeen? Onko suorien vatsalihasten välissä erkaumaa ja millainen on oma ryhti?
• Onko jossain kohtaa kropassa kipuja tai kolotuksia? 

Kaikki nämä asiat vaikuttavat suuresti naisen fyysiseen hyvinvointiin raskauden jälkeen ja niistä pitäisi puhua yhtälailla. Itse ajattelin eritellä fyysistä palautumistani raskauskilojen, erkauman ja keskivartalon palautumisen sekä lantionpohjan osalta, koska koen ne kaikki tärkeiksi osiksi palautumisprosessissa. Aloitetaan niistä "rakkauskiloista".

Raskauskilot

Raskauskilojahan kertyi tässä toisessa raskaudessa lopulta n. 23kg. Sairaalasta lähtiessä paino oli pudonnut vain 3kg, eli ei edes vauvan painon verran. Nestettä taisi kertyä hieman vielä synnytyksen jälkeenkin. 

Sairaalasta kotiin lähtiessä, 2 päivää synnytyksestä

Nyt 1kk synnytyksestä kiloja on jäljellä vielä 12 eli mistään nopeasta palautumisesta kilojen osalta ei täällä voi puhua. Ensimmäisen kuukauden aikana en ole tietoisesti tehnyt mitään muuta kilojen tiputtamiseksi, kuin hetkittäin yrittänyt olla syömättä ihan niin paljon herkkuja ja juonut paljon vettä jo imetyksenkin takia. Ruokavalio on ollut oma ns. normaali ja minähän syön paljon, mutta suurimmaksi osaksi ihan terveellisesti. Liikunta on toistaiseksi ollut vain vaunulenkkejä ja kuntouttavia harjoituksia pakaroille ja corelle nyt viimeisen muutaman viikon aikana. Lisää lapsivuodeajan aikaisesta liikunnasta kirjoitin aikaisemmin tässä postauksessa. 

1kk synnytyksestä

Suhtautuminen omaan synnytyksen ja raskauden jälkeiseen kroppaan vaihtelee armollisesta ja arvostavasta (minkä työn se onkaan tehnyt<3) hetkittäin turhautuneeseen. Keskivartalo on aika pullamössöä ja ainoastaan raskausfarkut-ja shortsit mahtuvat päälle (ja toki muutamat perustrikoot, joita käytin raskauden aikana). Ennen raskautta käyttämäni shortsit ja farkut eivät mene edes reisistä ylemmäs..puuh. 

Koitan kuitenkin muistuttaa itseäni siitä, että raskauskiloja ja masua kasvateltiin yli 9kk, joten palautuminen ei myöskään tapahdu hetkessä tai kuukaudessa. Tiedän sen kyllä, mutta myönnän rehellisesti, etten ole suhtautunut koko ajan omaan mielettömän ison työn tehneeseen kroppaan niin positiivisesti kuin haluaisin, mutta työstän asiaa. En todellakaan halua esimerkiksi taaperon kuullen sanoa siitä mitään negatiivista. Hän poimii jo nyt niin paljon asioita omiin juttuihinsa, joten naureskelen ja hymyilen iloisena, kun hän sanoo, että äidin masussa on (edelleen) vauva! ;D Kyllä se tästä. 

Haluan toki päästä kiloista aikanaan eroon ja tuntea kropan taas omaksi, en sitäkään kiellä. Viimeksi tiputin raskauskilot rauhallisessa tahdissa n. 6 kuukaudessa ja voisin kuvitella, että nyt olisi suunnilleen sama tahti. Tosin kiloja on nyt muutama enemmän. En halua ottaa asiasta mitään stressiä. Uskon, että alkaa tapahtumaan, kun pääsen taas liikkumaan enemmän ja siivoan hieman ruokavaliota. Sitten kun siltä tuntuu. Jaksamisen mukaan mennään, vauva-arjessa kun on muutakin ajateltavaa. Näiden kuvien julkaiseminen tässä postauksessa tuntuu hieman pelottavalta, mutta ehkäpä näistä saa joku vertaistukea ja tsemppiä. <3

Keskivartalon palautuminen synnytyksestä

Vaikka keskivartalossa on päällä "pullamössöä" niin tunnen, että pullamössön alla on kuitenkin  aktiivisia lihaksia, joista voin kiittää raskausajan coretreenejä (voit lukea niistä lisää täältä!). 

Keskivartalon (ja etenkin syvän poikittaisen vatsalihaksen) tuki on todella tärkeä ryhdin ylläpitämisen kannalta. Mitä paremmin se tukee hyvää ja ryhdikästä asentoa, sitä vähemmän on kolotuksia esimerkiksi selässä ja siitä on myös apua suorien vatsalihasten välissä olevan raon umpeutumiseen. Ja toki aikanaan juoksun pariin siirtyessä keskivartalon tuki on todella tärkeä hyvän juoksuasennon ylläpitämiseksi. Työtä on edelleen tehtävä keskivartalon vahvistamiseksi, mutta olin positiivisesti yllättynyt kuinka hyvin sain tuntumaa syviin lihaksiin jo aikaisessa vaiheessa synnytyksen jälkeen. 

Olen alkanut tekemään keskivartalolle kuntouttavia harjoituksia vähitellen ja niissä lähinnä aktivoidaan juuri syvää poikittaista vatsalihasta ja pakaralihaksia.

Vatsalihasten erkauma

Tämä onkin haastavampi, sillä en ole vatsalihasten erkauma-spesialisti! Mutta mitä asiasta olen oppinut ja itse tarkistettuani erkauman tilanteen nyt 1kk synnytyksestä sanoisin, että sitä on edelleen ainakin navan kohdalla (2-3 sormen levyisesti?). Tämä ei sinänsä ole ihme, sillä synnytyksestä on vasta kuukausi ja parantuminen on vielä kesken. Nyt on tärkeätä pyrkiä välttämään edelleen kaikkia liikkeitä, jotka aiheuttavat turhaa painetta suorien vatsalihasten väliin ja voivat näin estää erkaumaa parantumasta tai jopa pahentaa sitä. Ei siis missään nimessä seuraavia liikkeitä ennen kuin erkauma on parantunut.

• vatsarutistukset 
• istumaannousut
• voimakkaat kiertoliikkeet (esim. pyöräilyvatsat, vuorikiipeilijät, Russian twist-liike)
• normaalit etunojalankut 
• liikkeet, joissa viedään kahta jalkaa yhtä aikaa ylös tai alas
• voimakkaat sivutaivutukset painoilla
• voimakkaat taaksetaivutukset
• tavalliset punnerrukset lattialla (punneruksen voi tehdä esim seinää vasten)
• Kaikki liikkeet, joissa huomaat, että vatsa alkaa "pullottaa" keskeltä on syytä jättää väliin. 
• Perinteisten vatsalihasliikkeiden lisäksi myös esimerkiksi liikkeet, joissa vedetään painoja pään yläpuolelta alas  voivat aiheuttaa liikaa painetta suorille vatsalihaksille.

Lisäksi koitan pitää ryhdin mahdollisimman hyvänä, välttää sängystä/tuolilta ym. nousemista suorien vatsalihasten avulla (mielummin kyljen kautta) ja aktivoida syvää poikittaista vatsalihasta mahdollisimman paljon. 

Tässä youtube-video, jossa selitetään erkauma hyvin ja kuinka voit itse tarkistaa onko sinulla se. 

Ja tämä teksti on myös hyvä erkaumasta (suomeksi). 

Lantionpohja

Lantionpohjan kohdalla tilanne oli tämän toisen synnytyksen jälkeen parempi kuin viimeksi, sillä vahinkoa ei tullut alakertaan läheskään niin paljon. Lantionpohjan aktivoiminen ja sinne tuntuman saaminen oli tällä kertaa nopeampaa ja helpompaa, ja tilanne on jo nyt melko hyvä. Työtä kuitenkin tarvitaan toki myös tämän osalta ja tunnen kyllä, ettei lantionpohja ole vielä valmis enempään iskutusliikuntaan, kuten juoksuun tai hyppimiseen. Aloitin lantionpohjan harjoitusten tekemisen melko pian synnytyksen jälkeen. Ensin vain tuntuman hakemista, ja eripituisia supistusharjoituksia. Muutama viikko sitten otin mukaan myös erilaisia pakaroita aktivoivia harjoituksia, kuten:

• Lantionnostot 
• Sivumakuulla jalan nostot
• Simpukkaliike pakaroille

Mutta, miten tästä eteenpäin? Aion jatkaa samaan tapaan, annan kropalle aikaa palautua itsestään ja kuntouttavien harjoitusten avulla. Mieli halajaa jo vähitellen tekemään enemmänkin lihaskuntoharjoituksia, mutta muutaman viikon aion vielä odottaa. 

Kaipaatko tukea omaan raskaudesta palautumiseen ja liikunnan aloittamiseen synnytyksen jälkeen?

Jos tuntuu siltä, että tarvitset tukea liikunnan aloittamiseen synnytyksen jälkeen, ohjeita harjoituksiin, joita voit tehdä turvallisesti ja jotka edistävät omaa palautumistasi raskaudesta, suosittelen lämpimästi kahden äitiysfysioterapeutin Annakaisan ja Tuulin Palaudu synnytyksestä -verkkokurssia, jossa äitiysfysioterapeutit ohjaavat videoilla hyödyllisiä lantionpohja-, lihaskunto- ja liikkuvuusharjoituksia synnytyksestä palautumisen tueksi. Kurssi auttaa palautumaan synnytyksestä lyhyin ja tehokkain harjoituksin, jotka on helppo sovittaa vauva-arkeen. Koodilla "CANDY10" saat -10% alennuksen kurssin hinnasta. Alennuskoodi on voimassa 31.12.2021 asti ja sitä ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. Tutustu kurssiin täällä: www.palaudusynnytyksesta.fi



Mukavaa pian alkavaa heinäkuuta! <3

-Karoliina 

Seuraa Instagramissa / Facebookissa / Bloglovinissa / Blogit.fi:ssä

Painonnousu toisessa raskaudessa

Ajattelin, että painonnousun seuraaminen tässä toisessa raskaudessa olisi helpompaa kuin ensimmäisessä. Kun sen on jo kerran kokenut ja tietää vähän miten oma kroppa reagoi raskauteen. Ja toki tietää hyvin, miksi sitä painoa ylipäätään kertyy raskauden aikana ja tietää myös, että se painonnousu ja kilojen kertyminen on todella yksilöllistä. 

Mutta ei se kuitenkaan ole ollut ihan niin helppoa seurata oman kropan muutoksia ja vaa´an lukeman nousua, kuin ajattelin. Ei ehkä niin vaikeata kuin ensimmäisessä raskaudessa, koska nyt tiedän myös, että kroppa kyllä palautuu aikanaan ja olen löytänyt keinoja, joiden avulla painonnousuun on helpompi suhtautua ja sitä pystyy jollain tavalla hallitsemaan.  Silti ajoittain oman kropan muutokset ja leventyminen joka suuntaan ovat tuntuneet haastavilta ja oma olo todella epäviehättävältä. En taida olla niitä naisia, jotka kokevat, että raskaana ollessa oikein hehkuu ja raskaus on ihanaa aikaa. Tykkään kyllä tuntea vauvan liikkuvan ja vipeltävän masussa, mutta se onkin yksi harvoja ihania juttuja raskaudessa. Muuten odotan jo aikaa, että häntä pääsee halimaan tänne masun toiselle puolelle! <3

Elokuussa ennen toisen raskauden alkua

Ensimmäisen raskauden kohdalla painoa kertyi noin 20kg ja aika samassa tahdissa mennään tällä toisella kerralla. Nyt kiloja on tullut 12 raskausviikolla 28 (27+1). Tähän raskauteen lähtiessä olin kuitenkin 3kg painavampi kuin edelliseen raskauden alkaessa, mutta kuitenkin mielestäni ihan hyvässä fyysisessä kunnossa. Lihaskuntoharjoittelua on tullut tehtyä enemmän, kuin edellisen raskauden alla. Silloin juoksu vei aina voiton. 

Tälläkin kertaa alkuraskaudessa kiloja kertyi, kun en pystynyt syömään, kuten ennen raskautta huonovointisuuden takia. Kasvisten sijaan maistui enemmän höttöhiilarit, joita piti olla syömässä usein, jotta pahaolo pysyi hallinnassa. Liikkuminenkin vähentyi normaalista etenkin, kun jouduin vähentämään juoksua, vaikka muuten pystyinkin liikkumaan ihan mukavasti alkuraskauden aikana väsymyksestä ja oloista huolimatta. En vain läheskään samalla intensiteetillä kuin ennen raskautta ja etenkin aerobisen liikunnan vähenemisellä on varmasti iso vaikutus painonnousuun, sillä olen tottunut syömään paljon, kun liikun suht paljon. Raskauden aikana vaan syön paljon! :D  

Toisesta kolmanneksesta alkaen tilanne onneksi parani oman olon kanssa ja ns. normaalit ruuat alkoivat maistumaan. Hei taas ruokaisat salaatit ja kasvispainoitteisemmat ruuat! <3 Liikunta pysyi melko lihaskuntopainoitteisena ja lisäksi olen kävellyt ja kävin hölkkälenkeillä 20. raskausviikolle asti. Herkutellut olen toki myös, sillä uskon vakaasti, että terveellinen ruokavalio voi myös sisältää kohtuullisen määrän herkkuja. Joulukuussa herkuttelut menivät ihan överiksi, mutta sen jälkeen olen pysynyt kohtuudessa ja paljon pienemmissä herkkumäärissä.

Asioita, jotka ovat auttaneet tässä toisessa raskaudessa suhtautumaan painonnousuun paremmin ovat olleet liikunta, ruokavalio mahdollisimman hyvine valintoineen ja  vaa´alla käymisen vähentäminen. 

Uskon, että painonnousuun raskauden aikana voi osittain vaikuttaa ja osittain taas ei. Jos söisin aivan miten sattuu enkä liikkuisi, painoa tulisi varmasti huomattavasti enemmän lisää kuin jo nyt tulee.  Ajatus siitä, että pystyn pitämään jonkinlaisen kontrollin painonnousun suhteen raskauden aikana tuntuu itselleni hyvältä, kun raskauden aikana on paljon asioita, joita ei voi ollenkaan kontrolloida. Kun teen parempia valintoja syömisen suhteen ja liikutan kroppaa edes jonkin verran, uskon, että sillä on vaikutusta, vaikkei "tuloksia" heti näykään. 

Painon kontrollointia tärkeämpää on kuitenkin se, että liikkuminen ja hyvät ruokavalinnat saavat oman olon tuntumaan paremmalta niin henkisesti kuin fyysisestikin ja se on raskausajan myllerryksissä pelkästään plussaa. Lisäksi olen koittanut vähentää vaa´alla käymistä, sillä olen huomannut, että vaa´an luku saattaa helposti saada mielen matalaksi ja se on kyllä ihan turhaa. Näin kävi hetkellisesti eilen, kun jouduin neuvolaa varten käymään taas pitkästä aikaa vaa´alla ja luku alkaa kolkutella uutta kymmenlukua. Ei tuntunut kivalta, mutta onneksi olen tämän luvun jo nähnyt viime raskaudessa, joten yritän vain olla miettimättä sitä. Se on vain numero ja numero vaa´alla ei onneksi määritä meitä sen enempää eikä painolla lopulta ole niin paljon merkitystä. Raskausaikana painon kontrollointi vain on osa prosessia (esim. neuvolassa), mutta onneksi kotona voi itse päättää kuinka usein vaa´alle hyppää ja miten antaa sen vaikuttaa omiin fiiliksiin. 

Rv 27+1 +12kg 

Tämä painonnousu asia ei kuitenkaan onneksi ole mielessä päivittäin enkä voi sanoa stressavani siitä, kuten ei pidäkään. Välillä se vain harmittaa, että juuri minulle pitää sitä painoa kertyä niin paljon ja oma kroppa näyttää  hetkellisesti vieraalta. Uskon kyllä, että palaudun takaisin omaan "hyvän olon painoon" sitten kun sen aika on, vaikka toisen raskauden kohdalla se voikin olla haastavampaa kuin ensimmäisen raskauden jälkeen. Silloin painon putoaminen kesti puolisen vuotta ja kroppa tuntui ns. omalta vuosi synnytyksen jälkeen. 

Raskaudesta palautuminen on toki muutakin kuin raskauskilojen vähentymistä. Se on niin hassua, kun useimmiten puhutaan vain raskauskiloista, kun tärkeämpiä asioita palautumisessa olisivat, kuinka vatsalihasten erkauma on palautunut ja missä kunnossa lantionpohja on. Ehkä se on vaan helpompaa keskittyä ulkoisiin asioihin, sillä tietoutta noista edellämainituista ei vielä ole tarpeeksi. Itse aion kuitenkin palautumisessa keskittyä nimenomaan niihin ja kilot ovat sitten sivuseikka. 

Tällaisia ajatuksia täällä raskausajan painonnoususta. 

Minkälaisia ajatuksia raskausajan painonnousu herättää tai on herättänyt sinussa? Olisi kiva kuulla teidän muiden kokemuksia ja ajatuksia! 

Kirpakkaa pakkastiistaita! <3

-Karoliina

Lue myös ensimmäisen raskauden aikana kirjoittamani postaus raskausajan painonnoususta. 

Seuraa Instagramissa / Facebookissa / Bloglovinissa / Blogit.fi:ssä

Avaimet rentoon ja stressittömään painonpudotukseen

Tapoja pudottaa painoa ja olla samalla onnellinen ja stressitön on varmasti monia, mutta tämä on ollut minun tapani lähestyä tätä asiaa. Projektin ollessa vielä kesken, ajattelin kirjoitella ajatuksiani asiaan liittyen, jotta voin tarvittaessa muistutella itseänikin näistä asioista, joiden uskon olevan avain hyvään ja kestävään lopputulokseen.

Painonpudotus on ollut aika ajoin mielessäni viime aikoina pyrkiessäni pudottamaan jäljellä olevia raskauskilojani. Olen pohtinut omia avaimiani siinä onnistumiseen ja sitä, miksi painonpudotus on ihmisille toisinaan niin hankalaa. Olen todennut, että painonpudotus on suurimmaksi osaksi henkistä, sillä suurin ja haastavin työ tehdään oman pään sisällä. Itselläni ovat kilot pudonneet hyvin maltillisesti ja pudotettavaa on edelleen jäljellä. Tammikuun alussa alkanut projekti on saanut vaa´an näyttämään toistaiseksi kolmea miinuskiloa. Jäljellä on vielä noin 4,5kg lähtöpainoon, joten pudotustahti on ollut todella rauhallinen, enkä ole missään vaiheessa ollut "dietillä". Herkkulakossa kylläkin, mutta se ei ole tuntunut vaikealta eikä rajoittavalta alun jälkeen. Normaalia ruokaa syön kuin hevonen ja naureskeltiinkin miehen kanssa, että syön välillä enemmän kuin hän..No, imetys ja runsas liikkuminen saa nälkäiseksi, what can I say! :D 

Maltillinen pudotustahti on kuitenkin saanut aikaan sen, että ei ole tuntunut siltä, että tässä ollaan laihduttamassa. Tai ainakaan se ei ole tuntunut kovin vaikealta tai ikävältä, jollaiseksi se usein kenties mielletään. Toki varmasti nopeampiakin keinoja painonpudotukseen on, mutta itse en koe olevani tällä hetkellä valmis tai halukas laskemaan säntillisesti kaloreita tai käymään vaa´alla vaikkapa päivittäin. Kokisin sen stressaavaksi, ja tällä hetkellä haluan nauttia tästä hetkestä niin paljon kuin mahdollista enkä stressata ainakaan painoa. Haluan kuitenkin voida hyvin, liikkua samalla tavalla kuin ennen raskautta, syödä hyvää ja terveellistä ruokaa sekä tuntea oloni hyväksi omassa kropassani. Nämä asiat motivoivat painonpudotukseen. 

Pohdiskellessani avaimiani tässä projektissa onnistumiseen, tuli hyvin pian mieleeni kuusi asiaa, jotka ovat mielestäni  keskeisessä asemassa ja joihin keskittymällä tiedän, että tulen onnistumaan ajan kanssa.

1. Kärsivällisyys

Tämä on ollut yksi suurimmista sudenkuopista omalla kohdallani. Olen luonteeltani hyvin kärsimätön, vaikka kärsivällisyyttä on äidiksi tulon jälkeen tullutkin rutkasti lisää. Haluaisin saavuttaa tuloksia nopeasti ja päästä kuntoon heti! Uskon, että moni voi samaistua näihin ajatuksiin. Todellisuudessa kuitenkin tiedän hyvin, että raskauskilojen hankkiminen kesti 9 kuukautta. Niistä eroon pääseminen saattaa viedä saman ajan tai jopa pidempään. Kärsivällisyys on painonpudotuksessa ja missä tahansa projektissa avainasemassa. Ilman kärsivällisyyttä, hanskat saattaa lentää tiskiin turhan helposti, ja sitten ollaan taas lähtöpisteessä. Pyrin siis olemaan kärsivällinen ja aina kun kärsimättömyys nostaa päätään muistutan itselleni, että muutos vie aikaa, mutta lopulta kun katsoo taaksepäin, on aika kulunutkin melko nopeasti. On nautittava hetkestä ja se on kärsimättömälle luonteelle toisinaan haastavaa, mutta sen arvoista. 

2. Armollisuus

Tämä kuuluu kärsivällisyyden kaveriksi. Armollisuus ja kärsivällisyys kulkevat oikeastaan käsi kädessä. Raskaus opetti henkilökohtaisesti itselleni enemmän armollisuutta omaa kroppaani kohtaan kuin mikään muu. Raskauden aikana sai nähdä paraatipaikalta, kuinka kroppa muuttui ihmeellisen asian edessä, mutta se ei tehnyt siitä yhtään sen helpompaa. Vaa´alla käydessä numerot huitelivat kahteen kertaan uusilla kymmenluvuilla ja hetkittäin pieni ahdistuksen poikanen hiipi mieleen, vaikka tiesikin, että tämä on kaikki sen arvoista ja kuuluu asiaan. Raskauden jälkeen naisen kroppa on erilainen, ja se on hyväksyttävä. Kropalla on kuitenkin mieletön kyky palautua, jos sille annetaan siihen tarvittavat eväät ja riittävästi aikaa. Lempeä ja armollinen suhtautuminen omaa kroppaa kohtaan auttaa hyväksymään ne elämän mukanaan tuomat merkit, mutta lempeästi kroppaa voi myös ruoskia tekemään töitä ja palailemaan kohti kevyempää ja vahvempaa versiota itsestään.

3.Hauskuus

Se, että on hauskaa on mielestäni erittäin tärkeää terveellisiä elämäntapoja muodostettaessa. Omalla kohdallani olennaista on ollut löytää ne liikuntalajit, joista aidosti nautin ja joiden pariin haluan palata päivästä ja viikosta toiseen. Jos se on kivaa, siitä muodostuu helpommin tapa. Säännölliset ja toistuvat rutiinit sekä liikunnan että syömisen suhteen tuovat tuloksia ajan kanssa! Jos se on hampaiden kiristelyä eikä tunnu omalta jutulta, sitä ei todennäköisesti tule jatkettua kovin pitkään. Minun liikuntalajejani ovat tällä hetkellä kävely, juoksu, kehonpainojumpat sekä lihaskuntoharjoittelu käsipainoilla ja kahvakuulalla. Sama hauskuuden tavoittelu pätee syömiseen. Terveellinen ruoka voi olla todella hyvää, maukasta ja monipuolista. Sen ei tarvitse olla tylsää ja pahaa. Kevään tullen on ihanaa taas syödä ruokaisia salaatteja, paljon vihanneksia, hedelmiä, marjoja, smoothieita, pähkinöitä jne. Mahdollisuuksia on todella paljon! Hauskuuteen liittyy myös esimerkiksi kisailu kavereiden kanssa tai erilaiset haasteet itselle. Ne voivat motivoida liikkumaan ja syömään terveellisemmin ihan eri tavalla! 

4.Monipuolisuus

Yksi tärkeä asia liikunnan suhteen on mielestäni myös monipuolisuus. Kun on vaihtelua, kroppa vastaa harjoitteluun paremmin ja se tuntuu mielekkäämmältä. Itse olen tehnyt nyt muutaman kuukauden erittäin monipuolisia treenejä kotona, ja siitä voin kiittää täysin yhteistyökumppaniani Treenaakotona.comia. Treenit ovat olleet huomattavasti vaihtelevampia ja monipuolisempia kuin olisin ikinä yksin osannut tehdä. Lisäksi liikkuminen on ollut todella hauskaa ja odotan aina innolla uusia treenejä, joihin ei vielä ole päässyt kyllästymään! :) Näiden treenien lisäksi vaunukävelyt, juoksu ja jumppailut vauvan kanssa ovat tuoneet monipuolisuutta liikuntasettiin ja pitäneet mielenkiintoa yllä. Sama monipuolisuuden tärkeys pätee myös ruokavalioon. Uusia juttuja kokeilemalla saa vaihtelua ja mielekkyyttä myös lautaselle.

5.Säännöllisyys
Säännöllinen liikunta ja säännöllinen syöminen ovat avainasemassa painonhallinnassa. Mitä enemmän saa arkeen upotettua hyviä ja terveellisiä tapoja, sitä vähemmän jää tilaa niille epäterveelliselle tavoille. 

6.Aika
Ja lopuksi: painonpudotus vie aikaa ja se on hyväksyttävä. Useimmiten pikadietit eivät ole niitä kestävimpiä ratkaisuja, ja uusien elämäntapojen sisäistäminen kestää jonkin aikaa. Oma aikatavoitteeni painonpudotuksen suhteen on ollut noin kuusi kuukautta eli kesään mennessä toivoisin olevani ennen raskautta-painossani. Uskon, että se on täysin mahdollista, kunhan muistan olla kärsivällinen itseni kanssa, armollinen omaa kroppaani kohtaan, pitää hauskaa liikunnan ja ihanien ruokien parissa sekä muistaa monipuolisuuden, jotta en kyllästy. 

Millaisia ajatuksia herättää? :) Mukavaa ja aurinkoista keskiviikkoa!

-Karoliina

Seuraile myös Instagramissa & Facebookissa! 

#Mammakuntoon2016: viimeisillään raskaana vs. nyt!

Tämä "mamma kuntoon"-projekti on aika mielenkiintoinen. Toisina päivinä olen ihan tarmoa ja intoa täynnä treenien ja terveellisen syömisen kanssa, ja toisina taas tunnen itseni kärsimättömäksi "kun mitään ei tapahdu ja vaaka vain jumittaa". Todellisuudessa tiedän, että koko ajan kyllä tapahtuu, mutta se on vain hidasta. Ja sen vuoksi kärsimätöntä luonnettani toisinaan koetellaan! :D Haluaisin nimittäin (tietysti) saada timmin ja vahvan kropan sekä entiset juoksuvauhdit takaisin heti tai ainakin niin pian kuin mahdollista. Tiedän kuitenkin että, painon pudottaminen pikakelauksella ei ole mahdollista tavalla, jolla haluan sen tehdä  eikä kärsimättömyydestä ole mitään hyötyä. Toisaalta myös, mitä se edes muuttaisi, jos vaaka näyttäisi nyt sitä ihannepainoa ja kehonkoostumus olisi erilainen? Eipä juuri mitään. Tekisin edelleen samalla tavalla treenejä ja söisin samalla tavalla, vaikka vaaka näyttäisi sen 6,5 kiloa vähemmän. Nyt pitää siis vain nauttia matkasta ja palkita itseään pienistäkin edistysaskeleista ja heittää se kärsimättömyys romukoppaan. Liikkuminen on kivaa ja terveellinen syöminen myös (ainakin suurimman osan ajasta). Tämän projektin ei ole tarkoitus ollakaan mikään pikadieetti vaan paluu takaisin siihen omaan normaaliin, josta tuli hetkeksi lipsuttua. 

Viimeisen viiden viikon aikana on ollut ihanaa vähitellen palata takaisin normaaliin, säännölliseen treenirytmiin.  Treenien myötä kroppa tuntuu enemmän omalta ja myös jaksan paremmin. Toisinaan tekisi mieli iltapäivällä käydä päikkäreille (kuten eilen sitä edellisen yön kolmen herätyksen jälkeen), mutta tein päikkäreiden sijaan 25 minuutin treenin ja sain siitä paljon lisää energiaa. Tottakai, jos on toooodella väsynyt niin sitten kannattaa treeni jättää väliin, mutta useimmiten treeni antaa hyvää boostia päivään ja saa mamman taas paremmalle tuulelle! ;) Tällä hetkellä lihaskuntotreenit ovat suosikkejani ja on kivaa huomata, miten voimaa alkaa tulla koko ajan lisää. Se on myös juoksun kannalta hyödyllistä, jotta jaksan kannatella kroppaa hyvässä juoksuasennossa, kun juoksua alan vähitellen lisäämään. Treenejä tulee tällä hetkellä 4-6 päivänä viikossa ja teen kaikki kotitreeneinä. Helmikuun alusta olisi tarkoitus myös alkaa lisäämään juoksua aluksi 1-2 kertaa viikossa.

Treenien ja järkevän syömisen lisäksi toimiva juttu tässä "mamma kuntoon"-projektissa on ollut vertaistuki ja kannustus! Olen Facebookissa mukana muutamassa mammaryhmässä, joissa sulatellaan porukalla raskauskiloja ja kannustetaan toisiamme eteenpäin omissa projekteissamme. Ryhmät on täynnä huippu mimmejä, joiden kanssa on kivaa jakaa ajatuksia ja ideoita treenien ja ruokien suhteen vauva-arjen keskellä. Kannustetaan toisiamme hyvistä saavutuksista ja tsempataan eteenpäin silloin kun tulee repsahduksia. Jos raskausaikana kaipasi vertaistukea niin kaipaa sitä nyttenkin ja on tärkeää, että tukea ja kannustusta saa silloin, kun sitä tarvitsee! Sitä paitsi tällainenkin projekti on yhdessä porukalla paljon hauskempaa!

Yhdessä näistä ryhmistä saatiin myös idea ottaa kuva itsestämme nyt ja verrata sitä siihen, kun olimme viimeisillään raskaana. Tarkoituksena oli nähdä, että onhan sitä tultu jo aika pitkälle niistä möhömahahetkistä<3. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa vaaka, joten näiden vertauskuvien katsominen on aika motivoivaa. 

Onhan siinä vähän jo eroa! :) Tästä on hyvä jatkaa!

Viimeisillään vs. 11 viikkoa synnytyksen jälkeen

Tsemppiä kaikille muillekin painoa pudottaville! Kyllä me nämä kilot nujerretaan vähitellen ja hyvällä fiiliksellä! :)

Onko muita kiloja sulattelevia siellä ruudun toisella puolella? Miten sujuu? :) Onko vertaistuki tärkeää omassa projektissasi? Kivaa keskiviikkoa!

-Karoliina

Seuraile myös Instagramissa & Facebookissa!

Body after baby: 2kk

Heippa ja kivaa perjantaita! Huomenna meidän pikku neiti täyttää tasan 2kk, mikä tarkoittaa myös mamman kohdalla uusinta päivitystä "body after baby"-postaussarjassa. Ensimmäisen osan ja 1kk päivityksen voit lukea täältä. On ihan pakkoa alkuun sanoa, että "apua, miten tää aika menee näin nopeasti". Ihan oikeasti! Mun pikku nyytistä on kasvanut jo "iso" vauva, jonka persoonallisuus näkyy päivä päivältä enemmän! On ihan mahtavaa seurata hänen kehitystään, ja ennen kaikkea olla hänen äitinsä! <3 Mutta, jottei tämä postaus lähde aivan sivuraiteille niin taidan jättää vauvan kuulumiset toiseen postaukseen ja keskittyä nyt vain otsikon aiheeseen eli raskauden jälkeiseen kroppaan, liikuntaan, palautumiseen ja raskauskiloihin! :)

Ensimmäinen lihaskuntotreeni kotona synnytyksen jälkeen :) 

Okei..mistä aloitetaan? Kun pohdiskelin tätä postausta, tuntui aluksi siltä, ettei tässä oikein ole tapahtunut mitään edistystä sitten viimeisen päivityksen. Tarkemmin ajateltuna, onhan tässä tapahtunut vaikka mitä reilussa neljässä viikossa:

• Jälkitarkastus oli 22.12 ja siellä sain luvan alkaa taas vähitellen liikkua muutakin kuin vaunulenkkejä
• Vaunulenkit olivat pääasiallinen liikuntamuotoni joulukuussa 
• Vatsalihasten erkauma on palautunut ennalleen (jee!)
• Lantionpohjalihakset paranevat koko ajan, niitä olen jumppaillut päivittäin. 
• Joulukuu meni herkutellessa, kuten tiedätte, mutta tammikuun alusta alkoi "timmikuu" ja hieman isompi tsemppi jättää herkut pois ruokavaliosta ja syödä ravinteikasta ja terveellistä ruokaa. Nyt on menossa herkuttoman ruokavalion viides päivä ja yllättävän hyvin on mennyt. Puhtaan ruoan vaikutus omaan oloon on ollut positiivinen jo muutamassa päivässä. 

Joulukuun aikana en vielä oikein tehnyt mitään erityistä raskauskilojen karistamiseksi. Tottakai liikuin päivittäin vaunulenkeillä, söin paljon terveellistä(kin) ruokaa, mutta myös herkuttelin päivittäin ja annoin kropalle aikaa palautua. Reilun kuukauden aikana karisi kuitenkin 2kg raskauskiloista kuin itsestään tai ainakin siltä se tuntui. 1kk  synnytyksestä raskauskiloja oli jäljellä se 9, ja nyt se noin 7 (tai 6,8kg tämän aamun punnituksen jälkeen). Suunta ei kilojen kanssa ole ollut jatkuvasti alaspäin vaan toisinaan paino on ollut korkeammalla ja sitten taas matalammalla.

8 viikkoa synnytyksestä (kuvat otettu ma 4.1)

8 viikkoa synnytyksestä

Joulun jälkeen 27.12 tein ensimmäisen lihaskuntojumpan synnytyksen jälkeen. 20 minuuttia, joka veti hyvin nöyräksi, mutta oli kuitenkin aivan ihanaa! :D Sen jälkeen olen viimeisen parin viikon aikana pyrkinyt palaamaan säännölliseen treenirytmiin, mikä tarkoittaa kohdallani  tällä hetkellä päivittäisten vaunulenkkien lisäksi kotitreenejä 4-6 kertaa viikossa. Kotijumpat ovat olleet lyhyitä ja napakoita, 20-40 minuuttia kerrallaan. Lyhyessä ajassa on saanut tehtyä hyvän pikatreenin usein juuri Islan päikkäreiden aikana. Tällä hetkellä ei ole aikaa eikä jaksamista tehdä vaikkapa tunnin treeniä kerrallaan, kuten joskus aikaisemmin, mutta nopeat treenit ovat hyviä juuri tähän kohtaan. 

Toisinaan myös treeni on saattanut koostua useasta kerrasta päivän aikana, jos ei ole aikaa yhteen treeniin; kyykkyjä siellä ja askelkyykkyjä täällä, portaiden kiipeämistä jne. Olen pyrkinyt ajattelemaan, että vähempi on enempi ja kaikki mitä tekee on kotiinpäin, vaikkei aikaa ole pitkiin treeneihin. Saan pikku jumpista paljon energiaa ja tietysti joinain päivinä, jos jumppaaminen ei huvita tai väsyttää ihan liikaa, jätän suosiolla väliin. Vaunulenkit ovat kuitenkin "pakollisia" koiran ulkoilutuksen vuoksi ja hyvä niin. Tosin näillä pakkasilla ei olla käyty lenkeillä ollenkaan ja toivonkin, että kelit lauhtuu pian, sillä kaipaan kävelemistä ja ulkoilua. Mila pääsi onneksi saaristoon hoitoon niin ei tarvitse huolehtia hänen ulkoiluista näillä paukkupakkasilla.

Hymy huulessa olkkaritreenin jälkeen :)

Lihaskuntotreenien aloittamisen jälkeen on kroppa alkanut vähitellen tuntua taas enemmän omalta ja entiseltään, vaikkei se ennallaan olekaan, ja se on ihan ok. Liikkuminen vain on se juttu, josta saan energiaa ja hyvää fiilistä, ja jota olen kaivannut kovasti. Pitkästä aikaa on myös ihana tunne, kun lihakset ovat vähän kipeinä ja kropassa sellainen olo, että jotain on tehty. Ja heh, paljon ei tartte tehdä, että ne lihakset tulevat kipeiksi! Olen lähinnä harjoitellut oman kehon painolla ja 3kg käsipainoilla :D Matka mun omaan hyvään kuntoon on pitkä, mutta olen tosi innoissani siitä, että nyt on päästy taas tositoimiin. Kuulostan varmaan ällöpirteältä, mutta liikunta vaan on niin kivaa!! :) 

Juoksun suhteen ensiaskeleet on myös otettu sitten viimeisimmän päivityksen. Kokeilin viime viikolla muutamaan otteeseen hölkkäämistä. Lyhyitä pätkiä kerrallaan, vain muutamia satoja metrejä, mutta ai että se tuntui ihanalta! Neljässä viikossa kroppa on palautunut sen verran hyvin, että juoksuaskeleiden ottaminen tuntui jälleen hyvältä, eikä huonolta, kuten ensimmäisen päivityksen kohdalla. Mutta, aivan alussa ollaan vielä tosiaan juoksun suhteen ja nyt tammikuussa keskityn etenkin lihaskunnon parantamiseen ennen varsinaista juoksun aloittamista. 

Ensimmäisiä hölkkäpätkiä synnytyksen jälkeen saariston hiekkateillä  29.12.15 :)

Oma palautumisprosessini tähän asti on todistanut ainakin itselleni sen, että kropan palautuminen synnytyksestä on hyvin yksilöllistä. Itse olisi voinut kuvitellakaan hölkkääväni 3 viikon päästä synnytyksestä, koska tikkejä ja vaurioita tuli sen verran paljon, mutta jos synnytys sujuu vähäisillä vaurioilla, niin se on täysin mahdollista. JOS lantionpohja ja vatsalihakset palautuvat nopeasti. Tämä on tullut nähtyä monen äidin kohdalla, joita seurailen esimerkiksi instagramissa tai blogien kautta. Palautuminen ja liikunnan aloittaminen on myös sellainen aihe, johon toivoisin enemmän ymmärrystä kaikilta äitikolleegoiltani. Jos joku toinen alkaa liikkua ennen minua tai sinua, niin se ei ole pois sinulta tai minulta. Eikä siitä tarvitse tuntea huonoa omatuntoa. Jokaisen kroppa on yksilöllinen ja tärkeintä olisi itse tuntea oma kroppansa ja kohdella sitä niin hyvin kuin mahdollista. 

Se mitä toivoisin myös, olisi enemmän tietoa synnytyksen jälkeisestä palautumisesta jokaiselle uudelle äidille. Neuvolasta saatava tieto on hyvin vähäistä, ja valitettavasti usein ei niin asiantuntevaa kuin se voisi olla. Tämä tuntuu olevan tosiasia sen perusteella, mitä olen itse kokenut ja monissa mammaryhmissä seurannut keskusteluja. Hyvin monella uudella äidillä ei ole tietoa vatsalihasten erkaumasta, vatsalihasten harjoittamisesta synnytyksen jälkeen tai lantionpohjalihasten merkityksestä. Minullakaan ei ollut tässä määrin, mutta luin aiheesta ahkerasti jo raskauden aikana sekä nyt synnytyksen jälkeen.  Neuvolan tietojen varaan, jos olisin jäänyt, en valitettavasti tietäisi näistä juuri mitään...Enkä edelleenkään tosiaan ole mikään asiantuntija, mutta pyrin omalla kohdallani kuuntelemaan omaa kroppaa niin hyvin kuin mahdollista! :) Jokainen tekee kuten parhaaksi näkee ja se on hyväksyttävä.

Armollisuus omaa kroppaa kohtaan ja maltti ovat edelleen mielessä päällimmäisinä tämän prosessin suhteen. Huomaan kuitenkin, että liikunnan aloittaminen toi hieman sellaista "kaikki mulle heti nyt"-asennetta. Haluaisin päästä heti hyvään kuntoon ja saada heti kaikki kilot pois. Oma aika äkkipikainen ja kärsimätön luonne joutuu koville, kun asiat ei tosiaan tapahdukaan niin nopeasti. Muistuttelen itselleni jatkuvasti, ettei tässä olla millään pikadieetillä vaan tehdään taas paluuta vähitellen omaan, normaaliin ja jatkuvaan elämäntapaan, johon liikunta ja puhdas ruoka kuuluu oleellisena osana. 

Näillä mennään, hyvillä fiiliksillä ja matkasta nauttien! :) 

Kivaa viikonloppua kaikille! <3 Me soon-to-be-mökkihöperöt toivotaan, että toi pakkanen lauhtuu pian niin päästään lenkille! :)

Mitä ajatuksia syntyi? Aiheuttaako sosiaalisessa mediassa ja blogeissa muiden äitien seuraaminen paineita vai antaako se inspiraatiota? Koitko saaneesi neuvolasta tarpeeksi neuvoja palautumisen suhteen? :) Kommenttiboksi odottaa mielipiteitä ja kokemuksia! :) 

<3: Karoliina

Seuraile menoa myös Instagramissa!