maanantai 21. syyskuuta 2015

Ajatuksiani raskausajan painonnoususta

Raskausajan painonnousu. Aihe, joka on omalla kohdallani aiheuttanut oikeastaan ainoat ristiriitaiset ajatukset kehooni liittyen raskauden aikana. Pohdin jonkun aikaa kirjoittaisinko tästä aiheesta ollenkaan, mutta totesin sitten, etten ole yksin ajatuksieni kanssa. Tiedän sen, koska olen lukenut asiasta ja jutellut muiden samassa tilanteessa olevien kanssa, joten kirjoittaminen kannattaa. 

Omalla kohdallani yksi ensimmäisistä asioista, joita tein painonnousun alkaessa toisinaan ahdistaa (perinteisten itkupotkuharmitusten lisäksi!oli naputella Googleen hakusanat "raskausajan painonnousu" ja etsiä vertaistukea sitä kautta. Googlettaminen ei aina kannata, mutta toisinaan siitä voi olla myös hyötyä! ;) Kenties joku siellä ruudun takana tekee samoin ja saa tästä tekstistä kaipaamaansa vertaistukea. Ja huomaa myös samalla, että ne tuntemukset omaan kroppaan liittyen on varsin normaaleja ja yleisiä tässä tilanteessa. Itseasiassa kirjoitettuani tämän tekstin (tämä on ollut luonnoksissa valmiina jo hetken) on asian nostanut esille omissa kirjoituksissaan muun muassa PetraBettina ja Emmi. Kannattaa käydä lukemassa heidän ajatuksiaan ja kokemuksiaan asiasta myös!

Kuva 9.2.2015 RV3 (jolloin ei vielä ollut mitään hajua koko raskaudesta... :))

Kuva 24.3.2015 (RV 9)


Ennen raskaaksi tulemista tiesin luonnollisesti, että painonnousu kuuluu asiaan. Sopivalle painonnousulle on raskauden aikana hyvä syynsä (itseasiassa monta syytä), ja tärkeintä on luonnollisesti se, että vatsassa kasvava uusi elämä saa riittävästi ravintoa, kasvaa ja kehittyy. En siis missään nimessä kuvitellut, että raskaana ollessa pysytään samassa painossa tai laihdutaan. Etukäteistiedoistani huolimatta en osannut valmistautua omassa kehossa tapahtuviin muutoksiin, jotka etenkin alkuraskaudessa tuntuivat todella hämmentäviltä. Tuntui siltä, ettei kroppa enää ollenkaan ollut omassa hallinnassa, ja painoa kertyi itselleni jo useampi kilo ensimmäisen kolmanneksen aikana. Omia fiiliksiä ei auttanut parantamaan se, että monissa raskausajan painonnousua käsittelevissä teksteissä, kuten tässä, kerrottiin, että "raskauden ensimmäisten kolmen kuukauden aikana painonnousu saisi olla melko vähäistä. Yleensä paino nousee tai laskee näinä kuukausina pari kiloa.


Kuva 12.4.2015 (RV 11+6)


Laskee tai nousee pari kiloa?? Omalla kohdallani painoa oli tullut jo ensimmäiseen neuvolaan mennessä yli 3kg, ja mietiskelin vain millaiseksi jättiläiseksi tässä vielä tullaan päätymään, kun jo raskausviikolla 10 mennään "suositusten" yli ja ympäri! Onnekseni neuvolassa suhtauduttiin asiaan lempeästi, eikä neuvolatätini nähnyt asiassa mitään ongelmaa, kun kerroin edelleen liikkuvani säännöllisesti ja syöväni pääasiassa terveellisesti. Tosin alkuraskauden painonnousua vauhditti varmasti se, että väsymykseen ja huonon olon tunteeseen maistuivat huomattavasti paremmin höttöhiilarit kuin liikunta ja HeVi-osaston tuotteet. Onneksi kuitenkin tilanne tasaantui ja terveellisemmät ruuat alkoivat maistumaan hyvin ekan kolmanneksen jälkeen, samoin kuin liikunta. 

Kuva 30.4.2015 RV 14+4

Kuva 17.6.2015 (RV 21+2)


Raskauden edetessä suhtautumiseni painonnousuun muuttui neutraalimmaksi etenkin sen jälkeen, kun raskaus alkoi selvästi näkyä. Hankalin oli se vaihe, kun masukumpua ei vielä kunnolla ollut vaan kroppa näytti, ainakin omaan silmään, pelkästään lihonneelta ja turvonneelta, eivätkä mitkään vaatteet istuneet! Myös neuvolassa painon jatkuva seuraaminen tuntui toisinaan hieman ahdistavalta, koska sellaiseen painon "kyttäämiseen" en ainakaan minä ollut tottunut. Onnekseni tosiaan oma neuvolatätini on aivan ihana, sillä en ole häneltä saanut missään vaiheessa moitteita painonnousuuni liittyen. En tiedä mitä olisin tehnyt, jos neuvolantäti olisi vielä alkanut asiasta ruikuttamaan, koska harmitusta riitti itselläni asiassa aivan tarpeeksi. Niistäkin tapauksista on kuultu, joissa hieman yli suositusten menevästä painonnoususta on alettu valittamaan raskaana olevalle, mikä ei varmasti auta asiaa tulevan äidin henkiseltä kantilta..Itse antaisin varmaan sellaisessa tapauksessa neuvolatädin kuulla kunniansa ja pitäisin luennon siitä, kuinka jokaisen kroppa on yksilöllinen myös raskausajan painonnousun suhteen. Eikä niitä hemmetin suosituksia voi tuijottaa niin tarkasti ottamatta yksilöä huomioon! (Luonnollisesti ymmärrän, että suosituksille on syynsä eikä liiallinen painonnousu ole hyväksi, siitä ei ole kyse!)


Kuva 17.8.2015 RV 30



Niinpä, avainsana on yksilöllistä. Jokaisen kroppa reagoi raskauteen omalla tavallaan ja paino nousee yksilöllisesti. Toiselle kiloja kertyy helpommin kuin toiselle. Ja toiset myös herkuttelevat enemmän raskauden aikana ja liikkuvat vähemmän, syystä tai toisesta. Itse olen pystynyt liikkumaan varsin mukavasti  läpi koko raskauden ja olen syönyt pääosin terveellisesti, mutta ehdottomasti olen kuitenkin herkutellut enemmän kuin ennen raskautta, joten kiloista voi myös katsoa peiliin. Eivät ne kaikki tosiaan ihan itsestään tule! ;) Liikunnan ansiosta olen kuitenkin onnekseni onnistunut ylläpitämään lihaskuntoa melko hyvin raskauden aikana, joten mielestäni kertyneet kilot eivät näy ihan niiiiiin selvästi, kuin miltä lukema kuulostaa ja näyttää omaan silmään vaa´alla. Vai osaisitko arvata, että tässä varressa  alla olevassa kuvassa on +15,5kg lisää raskautta edeltäneeseen lähtöpainoon?


Kuva 10.9.2015 RV 33+3

Se, mitä ehkä eniten halusin sanoa tällä tekstillä on se, että raskausajan painnonnousu on tosiaan hyvin yksilöllistä eikä siinä mielessä suosituksiin kannata liikaa tuijottaa tai ainakaan niiden takia pilata omaa fiilistä! Eikä myöskään vertailla omaa painonnousua kenenkään muun painoon! Itse olen jo mennyt painonnousussani yli keskimääräisten suositusten, sillä painoa on nyt kertynyt +16kg ja vielä on edessä 5 viikkoa laskettuun aikaan (nyt RV 35+0). 


Kuva 21.9.2015 RV 35+0 +16kg! 

Luettuani monien muiden painosta samoilla viikoilla Facebookin vauvaryhmistä, täytyy sanoa, että olen aika kärkiryhmässä..(jei, mikä saavutus..), mutta en kuitenkaan jaksa stressata asiasta tai olla huolissani siitä, miten nämä kilot saadaan aikanaan pois. Tietysti haluan palata jossain vaiheessa "omaan kroppaan", jossa olin ennen raskautta, sillä koen oloni siinä paremmaksi kaikin puolin, mutta sen aika on vasta sitten joskus. Nyt loppuraskauden keskityn niihin asioihin, joihin pystyn omassa hyvinvoinnissani vaikuttamaan eli siihen, että  saan hyviä ravintoaineita monipuolisesta ja terveellisesti ruoasta, jatkan liikkumista kropan sallimissa rajoissa ja herkuttelen kohtuudella silloin, kun mieli tekee. Enkä tuijota sitä pirun vaa´an lukemaa, tai painoindeksia, niillä ei tässä kohtaa ole juuri merkitystä.

Äsken kippistelin tässä itsekseni tällaisella terveyspommilla  (mansikoita, mustikoita, banaania ja rahkaa) aamulenkin jälkeen. Tänään on parikin syytä skoolailuun, sillä palautin juuri äsken graduni ohjaajalle luettavaksi ja tänään alkoi myös virallisesti äitiyslomani. Laskettuun aikaan 5 viikkoa! 

CHEERS! :)




Miten sinä suhtaudut/suhtauduit raskausajan painonnousuun? Tuliko raskauden jälkeen palattua entiseen painoon? Vaatiko entiseen painoon palaaminen kovaa työtä vai kävikö se "kuin itsestään"? 

Mukavaa alkanutta viikkoa! 

-Karoliina 

Seuraa Instagramissa / Facebookissa / Bloglovinissa Blogit.fi:ssä

16 kommenttia:

  1. Hyvä suhtautuminen sulla asiaan ja täysin oikea. Mulla tuli pojasta noin 19kg painoa koska se pirun pähkinäsuklaa!:D eikä laitokselle kyllä jäänyt mitään muuta kuin synnytyksessä irtoavat osat kun vauva otettiin mukaan ;). En ottanut kuitenkaan stressiä itsekään sillä vaunulenkkiä tuli tehtyä pari tuntia päivässä ja imetys on oma lajinsa joka syö äidin energiaa noin 500kcal /pv. Monellehan tulee ne varsinaiset kilot vasta kun imetys loppuu mutta ruoka maittaa samaan tahtiin :).

    Keho muuttui raskauden aikana valtavasti ja vatsan iho tuskin koskaan palautuu yhtä "istuvaksi"mutta ei se haittaa. Paino palautui tutuille kymmenille noin 4-6kk synnytyksestä ja vuodessa olin jo alle lähtöpainon joten hiljaa hyvää tuli :)

    Ihanaa äitiyslomaa ja viimeisiä viedään! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa Krista! Kiitos, kun jaoit sun kokemuksen asiasta! Kuulostaa rohkaisevalta! :) Varmasti tuo hiljaa hyvä tulee-konsepti on hyvä kaikin puolin, toivottavasti se onnistuu täälläkin! :) Kiitos paljon! <3

      Poista
  2. Voi kun oltais päästy aamulenkille ja kippistelemään sun kanssa! Tyhmä tyhmä kuume :(! Ehkä ens viikolla uus yritys? Ja painonnoususta sen verran (kuten kyllä tiiät), että alkuun mäkin vähän kriiseilin, sitten aloin nauttimaan kasvavasta masusta ja käytin mielelläni masua korostavia vaatteita, painoa seurasin tarkkaan koko raskauden (kuten äidiksi kirjasta voit nähdä ;)), mutta stressiä en siitä ekan kolmanneksen jälkeen enää ottanut ja ei kulunut synnytyksestä kun varmaan kuukaus kaks kun olin lähtöpainossa ja 4 kuukaudessa jo pari kiloa alle. Ja todellakin mäkin herkkuja alkuun aivan jäätävästi. Imetys <3 oli mun painon pelastus, mutta yksilöitä tässäkin kaikki. - M -

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa, toivottavasti S tulee terveeksi pian! <3 Koitetaan joo ens viikolla uudestaan aamulenkkiä :) Sulla kyllä palautui paino takaisin (ja alle) ihanan nopsaan! Toivottavasti täällä ois sama meininki, mutta tosiaan no stress. Yksilöllistä se palautuminenkin varmasti! :)

      Poista
  3. Paino nousi minulla varsinkin viimeisillä viikoilla ihan hyvää tahtia. :) Olin ekassa raskaudessa liikuntakiellossa ja tärkein homma oli yrittää pitää vauva masussa riittävän pitkään, olin siksi ihan muista asioista huolissani kuin omasta painostani. Imetys kuluttaa paljon, kuten aiemmat kommentoijatkin ovat jo todenneet. Imetin melko pitkään (1,5 v per lapsi), ja olin vajaassa vuodessa alle lähtöpainon, vaikka lähdin liikkumaan melko laiskasti. Juoksemisen aloittaminen vaati minulta useamman (2-3?) kuukauden palautumisen ennen kuin tuntui siltä, että tekee mieli lähteä (eikä sittenkään oikeasti tehnyt mieli, kun vatsamakkarat hölskyivät niin pirusti juostessa). Näköjään olen maratontilaston mukaan kuitenkin juossut maratonin reilun vuoden päästä ekasta synnytyksestä, vaikka muistelen olleeni melko pitkään "mammakuplassa" opintoni ja kaiken muunkin ulkopuolisen maailman hylänneenä. ;)

    Nauti viimeisistä raskausviikoista! Nyt kun mulla on viimeisestä synnytyksestä yli 6 vuotta, on oikeasti aika hauska muistella sitä omaa muhkeutta. :) Olet liikunnallinen nainen, joten aivan varmasti tipahdat lähtöpainoon sen kummemmin stressaamatta. Armollisuutta itselle, aika menee lopulta todella nopeasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa! Kiitos paljon, kun jaoit sun kokemukset! :) Koitan ehdottomasti olla armollinen itselleni myös synnytyksen jälkeen! Raskauden myötä sitä on kyllä tullut opittua ja varmasti koitan myös nauttia näistä viimeisistä viikoista, aika menee tosiaan nopeasti! Kivaa viikon jatkoa sinne! :)

      Poista
  4. Olipa mielenkiintoinen ja hyvin kirjoitettu teksti! En voi tietää, mutta voin kuvitella, että kehon muutokset ja painonnousu pohdituttavat, vaikka kuinka luonnollisia asioita tilassasi ovatkin. Kuten ylläkin jo mainittiin, niin oot sen verran liikunnallinen ja aktiivinen nainen, että taatusti ne kilot lähtevät sieltä kun aika on! Tsemppiä ja hyvää oloa loppuraskauteen! Kohta teillä on käärö ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa! <3 Kiva kuulla, että oli kiinnostavaa, vaikkei ajankohtaista sulle olekaan! :) Kiitos paljon tsempeistä, toivottavasti hyvä olo jatkuu ja tosiaan...kohta meillä on pieni käärö! <3 Tuntuu tosi ihanalta, mutta samalla aika jännittävältä!! <3

      Poista
  5. Moi! Oot ollu lähtötilanteessa niin hoikka, että ei oo varmasti vaarallista vaikka tulee vähän yli suosituksen painoa. Sitä paitsi tosi hoikalta näytät edelleen, vaikka loppuraskautta menet. Mulla tuli itellä ekasta 12,5 kg ja tokasta 15,5 kg, ekan jälkeen olin 4 kk päästä -3 kiloa lähtöpainosta, imetys vähän vei energiaa, tokasta vähän hitaammin, mutta alle puolen vuoden kuitenki. Mulla meni sillä lailla, yksilöllistähän se on miten kelläki. Tsemppiä loppurutistukseen! T. Kahden äiti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi! Kiva, kun jaoit sun kokemukset, rohkaisevan pian sulta on kilot lähteneet kummassakin raskaudessa! Yksilöllistähän se on varmasti, mutta on silti mielenkiintoista kuulla muiden kokemuksia asiasta! :) Kiitos paljon tsempeistä myös, niitä tarvitaan! Kivaa viikkoa sinne!

      Poista
  6. Heh kuulostaa samoilta ajatuksilta mitä mullakin oli raskausaikana. :) oma keho ei enää ollutkaan yhtään oma ja olo oli vaan lähinnä turvonnut ja lihava. Vaikka se masu tietysti oli rakas. Mulla tuli kiloja 19 (eli kivasti yli niiden suositusten) ja nyt oon jo miinuksen puolella. Synnytyksestä aikaa 4,5kk. Aloin vasta pari viikkoa sitten urheilemaan. Muuten imetys on hoitanut kilojen siirron tehokkaasti tolle meidän pojalle :) paljon voimia loppu odotukseen! Ja tän oot kuullut varmaan jo sataan kertaan, mutta lepää ja löhöä nyt! Nauti raskaudesta (kyllä se raskaus on ihan hyvä tekosyy herkuttelulle) ;) tsemppiä! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi! Kiva, kun kommentoit ja jaoit sun kokemuksen asiasta! Rohkaisevaa kuultavaa myös sun tarina! :) Ja jep, koitan myös levätä ja löhöillä nyt tulevina viikkoina ja nauttia loppuraskaudesta! Kiitos<3

      Poista
  7. Hyvää äitiyslomaa ja onnittelut, että sait gradun kasaan ja pääset nyt oikein 100% keskittymään vauvajuttuihin.

    Mulle on kertynyt painoa n. 7-8 kg, vaikka oletin, että sitä vois tällaiseen aika ohuehkoon varteen kertyä enemmänkin. Noin 4 kg tuli 20 viikkoon mennessä ja tuo 7 tuli rv9-32 viikon neuvola. En oikein edes tiedä mikä oli lähtöpaino kun ei koskaan tule käytyä vaa'alla.

    Jouduin lisätutkimuksiin pienen sf mitan vuoksi ja nyt käyn loppuajan säännöllisesti kontrolliultrissa. Nyt kun vaavin koko on alakäyrän alla ja kasvu ollut hidasta, niin oma paino tuntuu yhdentekevältä. Kunhan olisi terve! Aika ahdistavia tuollaiset käyrät.

    Viimeiset viikot olenkin yrittänyt syödä tiiviiseen tahtiin ja ajatellut, että vaikkahan 20 kg tulisi. Töissä on nyt mukana ap välipala ja ip välipala, ihan vaan siksi, että jos tasainen energiansaanti auttaisi edes vähän, enkä joutuisi sektioon ihan vielä (ei siis ole mitään synnytystapa-arviota tehty, mutta kerrottiin, että jos on kovin pieni niin ei ehkä kestä synnytystä). -suvi rv33

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa Suvi, kiitos paljon! :) Voi että, uskon, että eniten on mielessä se vauvan terveys tuossa tilanteessa, mikä on tietysti tärkeintä! <3 Itsellä olisi varmasti myös, eikä tosiaan olisi aikaa pohtia mitään omia raskauskiloja! Toivottavasti pieni kasvaa jatkossa ja kaikki menee hyvin! <3 Paljon tsemppiä ja positiivisia ajatuksia sinne!!

      Poista

  8. Jotenkin rohkaisevaa, että on muitakin raskauskilojen kanssa pähkäileviä liikunnallisia ihmisiä. Minulla on la 24.10 ja raskauden alussa oli aivan sama tilanne kuin sinulla että ensimmäiseen neuvolaan mennessä oli jo 3 kg. Kyllä se hirvitti ja niinhän se paino tasaisesti nousi koko raskauden ajan. Toki pahoinvointi lisäsi omalla kohdalla roskaruoan syömistä😊 neuvolassa vaan sanottiin, että nätisti nousee paino. Mulla lähtökohtaisestikaan ei ollut pieni painoindeksi vaan siellä normaalin ylärajoilla. Erinäiset vaivat tekivät sen, että liikkuminen jäi ja nyt olen viikolla 37+2 ja painoa 19kg! Silti minulle sanotaan etten näytä niin isolta😉 Kyllä me nää pois saadaan, pakko saada😊 jotenkin niin oottaa että pääsee jo niille vaunulenkeille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi Susanna! Kiva, kun kommentoit! Ja ehdottomasti, muitakin raskauskilojen kanssa pähkäileviä liikunnallisia ihmisiä on..ja yllättävän paljon! Olen huomannut, että aika moni on samassa tilanteessa ja tosiaan kyllä näistä kiloista eroon päästään sitten aikanaan! Voidaan yhdessä tsemppailla :) Harmi, että sulla on vaivojen takia liikkuminen jäänyt, mutta hyvin olet tsempannut ja lähellä jo ollaan molemmat!! Jännittävää! Toivottavasti tulee mukavan leuto loppusyksy ja talvi sekä hyvät kelit vaunulenkeille! Paljon tsemppiä sinne loppuodotukseen!

      Poista