Saaristokesän avaus

Hipshei! Terkut täältä Houtskäristä! Tultiin tänne viime torstaina viettämään pitkää helatorstaiviikonloppua ja jäätiin vielä tyttöjengillä jatkamaan saaristolomailua tällä viikolla. Ihan kunnon kesälämpötiloihin ei olla varsinaisesti päästy, mutta on tuntunut silti saaristokesän avaukselta. 

Perinteisesti saaristolomaan on kuulunut hyvää ruokaa, herkuttelua, ulkoilua, liikuntaa, lepoa, saunomista ja yhdessäoloa. Ja vähän töitäkin, niitä kun pystyn onneksi tekemään täälläkin. Nytkin istun työhuoneen uudenvanhan työpöydän ääressä ja katselen merimaisemaa pihalle! :) Ei huono! 

Isla on nauttinut, kun on saanut olla mummin, vaarin ja papan huomion keskipisteenä. Ja isin, joka on viime aikoina ollut paljon työmatkoilla. 

Itse pääsin viime viikolla treenailemaan ihan kivasti sekä lihaskuntoa että lyhyitä juoksulenkkejä, mutta silti selän kunto on edelleen asia, joka on huomioitava päivittäin. Selkä ei varsinaisesti ole kipeä tai särje, mutta se jäykistyy helposti. Fyssarilla käyminen sai sitä hieman paremmaksi ja sunnuntaina juoksin 8,5 kilometrin lenkin, joka tuntui hyvältä. Lenkin jälkeen kuitenkin selkä taas jäykistyi ja säteilee hieman tuohon oikeaan sisäreiteen..Huoh. Olen alkanut pohtimaan, että jos ongelma onkin si-nivelessä,  ja sen manipuloiminen vaatii osteopaattia, joten  päädyin vielä varaamaan ajan tutulle osteopaatille tämän viikon perjantaille. En voi kuin toivoa, että siitä olisi nyt pidempiaikaista apua. Ja hei, jos teitä kyllästyttää lukea tätä selkäläpinää, niin voin kertoa, että arvatkaa kuinka paljon mua kyllästyttää kirjoittaa tästä? ;D Mutta, tälläistä se välillä on. Laitetaan loppuun kivoja juoksukuvia, joista tulee hyvä mieli! <3 Kiitos mun mammalle, joka nappasi ne lenkin lopuksi sunnuntaina! 

Sunnuntain lenkillä oli kesäfiilis ja lämmin! 

Ihanaa viikon jatkoa! Ja hei, se on kesäkuu tällä viikolla! Woop! :) 

-Karoliina

 Seuraa Instagramissa/Facebookissa/Bloglovinissa

Quadratus Lumborum (ekaa kertaa fyssarilla)

Kävin tänään ensimmäistä kertaa elämässäni fyssarilla. Selkäkipua, joka on säteillyt oikean jalan sisäreiteen on nyt ollut on/off kohta muutaman kuukauden. Hieronnat ovat auttaneet, mutta pian selkä on taas mennyt jumiin. Ensimmäiseksi täytyy sanoa, että onneksi vihdoin menin fyssarille, sillä tunnissa tuli kyllä niin paljon informaatiota ja analyyseja, että en oikeasti pystynyt sulattamaan kaikkea infoa. 

Kuva keskiviikkoaamun lenkiltä

Se nyt mitä päällimmäisenä jäi käteen on, että kipujen ja kiristysten syynä on nelikulmainen lannelihas eli quadratus lumborum oikealla puolella alaselässä. Kyseinen lihas  siis stabiloi lantiota ja vartalon kallistusta. Se on kiinni alimmassa kelluvassa kylkiluussa, lannerangan nikamien poikkihaarakkeissa ja lantion suoliluussa (Lähde). Itselleni kyseinen lihas on ihan uusi tuttavuus, sillä se ei ole aikaisemmin aiheuttanut ongelmia. Nyt kyseinen tyyppi  on jostain syystä suuttunut, ja kiristelee ihan kunnolla. Mahdollisesti sen kiristymisestä johtuen (tai jostain muusta) lantiokin oli hieman kallistunut oikealle eteen. 

Mistä sitten johtuu quadratus lumborumin ärsyyntyminen? Syitä voi olla monia, mutta monet arkipäivääni kuuluvat asiat saattavat sitä ärsyttää: istun usein jalat ristissä, niin että oikea jalka on päällimmäisenä ja nostan Islaa useimmiten oikealla puolella. Seisoessa paino menee helpommin oikealle jalalle, eikä tasaisesti molemmille. Näihin nyt ainakin alkuun lähden kiinnittämään huomiota ja korjaamaan omia "maneereja". Lisäksi sain tehtäväksi liikkeen päivittäin, joka harjoittaa nimenomaan kyseistä lihasta, jotta sitä saataisiin aktivoitua ja töihin. Fyssari toki myös tutki kroppaa laajemmin ja testasi muun muassa keskimmäisten pakaralihasten voimaa (se oli ihan hyvä, edes jotain positiivista) sekä lonkankoukistajien vahvuutta. Hän myös hoiti nelikulmaista lannelihasta ja lopuksi laittoi siihen teipit. Sovimme, että palaamme asiaan viikon päästä ja katsotaan mikä tilanne. 

Hetkittäin fyssarin luona tuntui, että lantion asennossa ja kropassa oli vaikka mitä "vikaa", mutta kyse ei kuitenkaan ole isoista virheasennoista, joka näkyisivät todella selvästi, vaan pienistä asioista. Niistäkin voi kuitenkin tulla isoja ongelmia ja etenkin hoitamattomana. Onneksi siis päätin tosiaan mennä fyssarin pakeille ja taas hieman viisaampana lähdetään eteenpäin! :)

Tällaista tällä kertaa! Nyt alan pakkaamaan, sillä me  suunnataan huomenna saaristoon! Hyvää helatorstaiviikonloppua! :)

-Karoliina

Kesäinen viikonloppu

Vitsi, mikä ihana kesäinen viikonloppu takana! Perjantai-iltaa ja suurimmaksi osaksi lauantaita vietettiin vain meidän tyttöjen kesken, kun Henri oli polttareissa. Perjantai-iltapäivällä Islan päikkäreiden aikaan tein ison hedelmäsalaattiannoksen, kuten olin suunnitellut ja ai että se maistui hyvältä! 

Kesäinen hedelmäsalaatti

Lauantaiaamu alkoi "vasta" seitsemän aikaan, mikä tuntui luksukselta. Rauhallisen aamun jälkeen lähdettiin Islan kanssa Omppuun vähän shoppailemaan ja palattiin takaisin jos jonkinlaisen pikkunyssäkän kanssa. Islalle hiekkaleluja, mulle muutama kesävaate ja Henrille nespressokahveja. Sen jälkeen syötiin lounasta ja tein itselleni pitkästä aikaa salaattiwrapin. Lounaan jälkeen vietettiin hetki pihalla ennen Islan päikkäreitä, jotka eivät menneet kuitenkaan ihan suunnitelmien mukaan, kun hän ei halunnutkaan nukkua. Ei sitten millään. Arg. Itse olin suunnitellut tekeväni jumpan päikkäreiden aikana, mutta se meni hieman soveltamiseksi. 

Päikkäreiden sijaan suunnattiinkin leikkipuistoon ja hölkkäilin sinne rauhallista vauhtia rattaiden kanssa. Flunssa alkaa olla taputeltu, mutta vielä on sellaista pientä jälkinuhaa. Liikkuminen teki kuitenkin hyvää ja tulee niin paljon parempi fiilis, kun pääsee tekemään jotain. 

Leikkipuiston ja välipalan jälkeen pikkuneiti oli sen verran väsytetty, että uni vihdoin maistui. Wohoo! Itse suuntasin suihkun kautta sohvannurkkaan lukemaan muutamia lehtiä ja nauttimaan pienestä hetkestä omaa aikaa! 

Henri tuli lauantai-illaksi kotiin polttareista, joten syötiin ihanat grillisafkat ja katsottiin Suomen peliä. Siitä ei paljon jäänyt jälkipolville kerrottavaa.. 

Sunnuntaiaamu alkoi myös vasta seitsemän jälkeen hyvin nukutun yön jälkeen. Ahh. Kyllä sitä nykyään osaa arvostaa hyviä yöunia! <3 Syötiin aamupalaa kahdeksan aikaan Islan kanssa ja otettiin aamu rennosti. Olin tehnyt päätöksen edellisenä iltana, etten lähde juoksemaan Naisten Kymppiä, koska kympin juokseminen heti flunssan jälkeen ei tuntunut parhaalta idealta. Sen sijaan lähdin aamulla omalle hieman lyhyemmälle lenkille ja nautiskelin hyvästä kesäisestä juoksufiiliksestä. Kroppa tuntui hyvältä (olen saanut nyt venyteltyä selkää sen verran hyvin, että se tuntuu olevan ok eikä säteile jalkoihin) ja askel rullasi, vaikka pidinkin vauhdin rauhallisena. Se on ihana tunne kun ei tunnu missään kohtaa kroppaa mitään kireyksiä tai kivistyksiä! Jospa sitä pääsisi nyt taas vähitellen normaaliin treenirytmiin, se olisi ihanaa! Hyvästä juoksufiiliksestä innostuneena ilmoittauduin myös Paavoon puolikkaalle, vaikka viime vuonna vannoinkin, että ei enää koskaan! Hehe! Niin se aika kultaa muistot ja Turku kutsuu jälleen! Sieltä starttaa taas meidän perheen kesäloma! :) Ihana Turku!

Sellaisia viikonlopputunnelmia täältä! Toivottavasti tekin olette saaneet nauttia mukavasta viikonlopusta! :) Kivaa alkavaa viikkoa! 

-Karoliina 

 Seuraa Instagramissa/Facebookissa/Bloglovinissa

Perjantaipalat 19/5

• Heippahei! Ja kivaa perjantaita! Ja kesää! :D Uskaltaisiko sanoa noin, kun tänään kuulemma päästään kesälämpötiloihin täällä Etelä-Suomessa? :) Jaa-a! Mitä teille kuuluu? Onko kivoja viikonloppu suunnitelmia? 

Leikittiin vähän uusilla instagram-filttereillä! 

• Täällä on ollut sellainen tapahtuman jälkeinen krapula (olikohan siinä alkoholittomassa skumpassa sittenkin jotain?;))/takki tyhjä-fiilis yhdistettynä flunssaan tällä viikolla, joten en nyt ole ollut ihan parhaimmillani missään roolissa. Hermo on mennyt neiti taaperoiseen helpommin kuin yleensä eikä työtkään oikein ole maistuneet. On tehnyt vain mieli maata sohvalla ja tuijottaa jotain aivotonta sarjaa, mutta pistetään flunssan piikkiin. Se onneksi alkaa vähitellen hellittää ja HCR:n jälkeen katse on suunnattuna seuraaviin juttuihin, vaikka olenkin fiilistellyt viime viikonloppua edelleen blogien ja kuvien kautta. Katjun kirjoitus meidän sometiimin päivästä oli aivan ihana! <3

• Vaikka hetkittäin tällä viikolla on tuntunut siltä, että seinät kaatuu päälle, kun ollaan oltu Islan kanssa niin paljon kaksistaan, niin on tällä viikolla ollut paljon kivojakin juttuja! Ollaan käyty leikkipuistoissa ja rauhallisilla vaunulenkeillä, leikitty omalla pihalla hiekkalaatikolla ja keinuttu (huuuuiiiii!). Ne on ne pienet arjen ilot, vai mitä? ;) 

• Saatiin myös ihana yllätyspaketti  Sugar Helsingiltä, joka sisälsi muun muassa Ella´s Kitchenin smoothieita, joista Isla oli aivan innoissaan ja söi melkein samalta seisomalta muutaman. Lisäksi paketissa oli ihanalta näyttäviä Sophie La Giraffe baby-kosmetiikkatuotteita, kuten kylpyvaahtoa, hammastahnaa ja rasvoja. En edes tiennyt, että Sophie La Giraffe-sarjaan kuuluu tuollaisia!  Mahtavaa päästä kokeilemaan! :) Muutkin tuotteet näyttivät oikein laadukkailta ja tulevat varmasti käyttöön. Ehdottomasti meidän viikon piristys! Kiitos vielä Sugar Helsinki! :) 

Ella´s Kitchenin smoothiet maistui

Muita ihania paketissa olleita tuotteita

• Olen TAAS tällä viikolla koittanut palata terveellisemmän ruokavalion pariin ja lisännyt vihanneksia, vähentänyt hieman hiilareita ja herkkuja, sillä viime viikonloppu meni taas ihan herkutteluksi eikä olo ollut omassa kropassa parhain mahdollinen. Tuntuu, että koko kevät on ollut yhtä tasapainoilua herkuttelujen ja normaalin ruokavalion välillä. Silloin kun väsyttää on niin helppo syödä jotain hyvää ja se parantaa oloa hetkeksi. Toisaalta se on myös ihan selkeästi tapa. Kroppa alkaa huutamaan herkkuja, kun tulee perjantai. Mistä se voi tietää sen, että on perjantai? ;) Tänään ajattelin ostaa kaupasta ainekset ihanaan hedelmäsalaattiin ja tehdä sitä ison kulhollisen kaappiin viikonloppuherkuksi. 

• Sain vihdoin varattua ensi viikolle ajan fyssarille! Haluan mennä sinne tuon selän takia, sillä ongelmat jatkuvat edelleen, vaikka en edes ole juossut yli viikkoon. Paikallistan nyt ongelman selässä ja tiedän, että se sieltä säteilee tuohon oikeaan sisäreiteen/etureiteen, mutta mistä se johtuu? Mitä sille voi tehdä? Ne asiat haluan selvittää. Viimeiset 1,5 kuukautta on mennyt juoksun suhteen aika pieleen ja kaikki kevään kisat, joita olin tähän asti suunnitellut ovat olleet DNS. Mutta, en jaksa sen enempää surkutella. Katse eteenpäin ja toivottavasti saan jotain vastauksia pian! :) En usko,että kyse on mistään sen isommasta, mitään ei ole rikki onneksi kuitenkaan. 

• Kisakalenterissa lukee seuraavaksi HHM 10.6! Kuka muu tulossa sinne? :) Nyt voidaan alkaa lyömään vetoja pääsenkö viivalle vai en..;) Ajattelin päästä. 

• Meillä ei ole sen kummempia viikonloppusuunnitelmia paitsi, että jatketaan tyttötiimillä suureksi osaksi, sillä Henri on polttareissa ja lähtee taas sunnuntaina työmatkalle. Sunnuntaina olisi myös Naisten Kymppi, jossa oli viime vuonna ihan super kivaa, mutta katsotaan antaako tämä flunssa periksi ja pääsenkö sinne. 

Kivaa viikonloppua!! :)

-Karoliina

Seuraa Instagramissa/Facebookissa/Bloglovinissa

HCR 2017 sometiimin silmin

Lauantai 13.5 klo 5.05

Herään kun viereisestä sängystä alkaa kuulua vaativa "äittii äittiii äittiii"-huuto. Olemme vanhemmillani Töölössä koko viikonlopun, sillä olen pitkät päivät aamusta iltaan HCR:llä tekemässä tapahtuman sosiaalista mediaa. Perjantai-iltana oma nukkumaanmeno on mennyt myöhäiseksi, sillä käyn niin kierroksilla expo-päivän ja somettamisen jälkeen. Viime hetken somejuttuja ja viestintää hoidetaan vielä myöhään illalla, eikä uni meinaa tulla. Yöunet jäävät siis lyhyiksi. Tunnen heti herättyäni, ettei kurkussa tunnu hyvältä. Olin vielä illalla pakannut kaikki juoksukamat valmiiksi, mutta alan aavistaa, ettei viivalle ehkä sittenkään mennä. Rauhoittelen Islaa ja otan lopulta hänet viereen, sillä nukkumisesta ei meinaa tulla mitään. Lopulta ennen seitsemää noustaan ylös. Olen torkkunut vielä hetken, kun annan Islan katsoa lastenohjelmaa padilta vieressäni sängyssä, sillä en keksi muutakaan keinoa. Olo on väsynyt ja kurkku karhea, mutta into tulevasta päivästä on kuitenkin kova.

klo 8.00

Teen päätöksen, etten lähde juoksemaan tällä kertaa ja se on lopulta aika helpottava, sillä juoksu olisi tuonut paljon lisää stressiä päivään. Nyt voin keskittyä täysillä siihen, että meidän tiimi tekee HCR:ltä Suomen parasta juoksutapahtumasomea. Tavoitteet on korkealla. Laitan viestejä ympäriinsä, että oma juoksuni on tänään DNS, mutta en halua, että kukaan surkuttelee puolestani, sillä itse tiedän, että päätös on oikea eikä se harmita. Koordinoin myös tiedot eteenpäin, etten pysty puhumaan päivän paneelikeskusteluissa Expossa, joissa olin perjantaina mukana, sillä ääneni ei ole siinä kunnossa. Mietin mielessäni, että ehkä tämä oli tarkoitettu menevän näin. Tiedän, että tulen näkemään ja kokemaan päivän aikana jopa enemmän, kun en ole keskittymässä omaan juoksuun ja ainakin saan tehtyä työni paremmin. Kahdessa paikassa on hankalaa olla samaan aikaan. 

klo 8.55

Kävelen Töölönlahtea pitkin vanhemmiltani kohti Kisahallia. Päivä on aivan mielettömän kaunis! Aurinko paistaa täydeltä terältä, tuulta ei ole nimeksikään ja ilma tuntuu lempeältä. Otan muutaman kuvan Töölönlahdelta ja postaan ne someen. Kuvaan myös omaan Instastoriesiin videon, jossa kerron, etten pääse juoksemaan. It looks like a beautiful day to run a half marathon! Olen iloinen muiden juoksijoiden sekä koko tapahtuman puolesta. 

Parit bajamajat 

klo 9.30

Lauantaiaamu expossa ja kisatoimistossa Kisahallilla on rauhallinen. Ehdin jopa postaamaan tänne omaankin blogiin lyhyen viestin, etten juokse HCR:llä. Aamupäivä menee kuitenkin nopeasti viime hetken juttuja hoitaessa ja vähitellen vauhti alkaa kiihtyä ja kisatoimistossa alkaa vilistä, kun juoksijat tulevat vielä hakemaan numeroitaan ja tutustumaan expon tarjontaan. Käyn ottamassa kuvia ja haastattelemassa ihmisiä. Pongaan paljon tuttuja, joiden kanssa vaihdetaan kuulumisia. Sosiaalinen puoli on juoksutapahtumien parasta antia! <3

Laura Enroth ja Riikka Mikkola olivat mukana paneelissa puhumassa perheen, työn ja harrastuksen yhdistämisestä

klo 11.30

Puolen päivän aikaan saan Katjun avukseni somepuolelle, mikä on ihana juttu, sillä kaksistaan on kivempi ja helpompi tehdä hommia. Kun kuulin, ettei Katju pystyisi vielä HCR:llä juoksemaan, ehdotin heti, että otettaisiin hänet sometiimiin. Tiesin, että Katju osaisi homman ja halusin myös, että hän voi kokea HCR:n hieman eri tavalla. Jokaisen juoksijan pitäisi joskus nähdä tapahtumajärjestäjän puoli, sillä se olisi varmasti monille aika avartava kokemus! Ja Katjun kohdalla arvasin, että kokemus voisi tehdä myös henkisesti hyvää! <3 Olin oikeassa. Meillä oli ihan hemmetin hauska päivä!

Myös muut HCR Street teamilaiset auttavat meitä päivän aikana ja whatsappi käy kuumana, kun saamme kuvia ympäri tapahtuma-aluetta. Niistä parhaimmat palat nostetaan HCR:n somekanaviin Facebookiin, Twitteriin ja Instagramiin. Lisäksi kuvaamme Instagram-storieseja, joten hommaa riittää! Olen kiinni puhelimessa tai läppärissä 95% päivästä, mutta silti ehdin nauttia päivän aikana tapahtuneista kohtaamisista ja kannustaa tuttuja ja tuntemattomia. Joku sanoo, että olen elementissäni. Taitaa olla oikeassa, haha!

klo 13

Kisatoimisto ja Expo sulkeutuu ja alkaa jäätävä purkamishärdelli. Istun lattialla koneella lataamassa kuvia, sillä tuolit ja penkit viedään ympäriltä. Kisatoimisto siirtyy maaliin Telia-arenalle, jotta se on lähellä palvelemassa juoksijoita ja katsojia maaliintulon jälkeenkin. Katju ryntää samaan aikaan VIP-vieraiden pressitilaisuuteen tekemään haastatteluja ja ottamaan kuvia. Kisahalli alkaa täyttyä juoksijoista ja tapahtuma-alueella Mäntymäenkentälläkin käy kuhina! 

klo 14.40 

Suunnataan Katjun kanssa lähtöalueelle, jotta päästään kuvaamaan ensimmäiset lähdöt. Musiikki soi ja hyvää fiilistä tuo mahtavat kuuluttajat! Jännitys alkaa nousta, this is it! Show time!! HCR 2017 on alkamassa!!

Päätetään työnjako ensimmäistä lähtöä varten. Sovitaan, että Katju ottaa kuvia ja minä kuvaan liveä Facebookiin.  Ennen lähtöä nähdään myös tapahtumapäällikkö Lotta, joka saapuu tsekkaamaan, että kaikki on kunnossa. Lotta on ihan mieletön ja pitää langat käsissä ihailtavalla tavalla valtavasta työmäärästä huolimatta. Otetaan Lotasta hauska hyppykuva ja laitetaan se someen "Our event manager wishes all runners GOOD LUCK."

It´s the #helsinkicityrun spirit

klo 15

Ensimmäinen lähtö tapahtuu!!! Juoksijat ryntäävät reitille ja me päivitämme somen. Sportyfeel Helsinki City Run 2017 has started!! Jäämme kuvaamaan vielä pari seuraavaa lähtöä ennen kuin on pikku hiljaa suunattava lataamaan teknologiaa ja odottamaan voittajaa maaliin Telia Arenalle. Matkalla sinne kuvailemme tapahtuma-alueen tunnelmia ja nautimme upeasta säästä. Ei voi kuin hymyillä aurinkoa kohti.

Onnea matkaan juoksijat!!

klo 16

Telia Arenan VIP-pukkareissa on hiljaista, sillä suurin osa tapahtumaan kutsutuista juoksijoista on jo joko reitillä tai lähtöalueella. Sometiimi lataa kännyköihin virtaa ja palautuu itse hetken ennen kuin lähtee maalialueelle odottamaan voittajaa maaliin. Kisa on lopulta tiukka ja kärki saapuu maaliin lähekkäin. Voittaja on tänään Aki Nummela. Somekanavat päivittyy voittajan kuvalla ja tiedoilla! Onnittelemme ensimmäisten joukossa. 

Myös naisten voittaja Maria Söderström saapuu maaliin ja teemme hänestäkin postauksen kaikkkiin kanaviin. 

Sen jälkeen kuvaamme palkintojenjaon ja postaamme kaikkiin kanaviin. 

Ja sitten keskitymme välittämään tapahtumafiilistä maalialueelta. Kuvaamme, haastattelemme ja sometamme. Välissä halaamme tuttuja, nauramme ja heitämme yläfemmoja. Hienoista suorituksista onnitellaan ja tsempataan niitä, joilla ei mennyt niin putkeen. Juoksuyhteisöä parhaimmillaan! <3

Satu juoksi oman ennätyksensä!! <3 

Ja sometiimillä oli fiilis kymppi +!

Liettualainen pariskunta tykkäsi HCR:stä! 

Jukkakin tuli moikkaamaan meitä :) 

Ja tavattiin myös ihanat Riikka ja Jenna

Amanda juoksi hienon juoksun <3 

Eniten ehkä harmittaa, että tämä mitali jäi saamatta. On se hieno! 

Jennillä ja Merituulilla oli haastava kisa, mutta molemmat tsemppasivat maaliin

klo 18

Juoksijat ovat maaliin tullessa iloisia ja tyytyväisiä, en tapaa ketään, joka ei olisi positiivisella mielellä. Toki heitäkin varmasti löytyy tuhansien joukosta, mutta onneksi itse saan imettyä vain positiivista energiaa. Uudistuneesta reitistä tulee hyvää palautetta ja fiilis on auringon ja hyvän sään takia erityisen korkealla. Monet hengaavat maalialueella pidempään ja nauttivat upeasta tunnelmasta. Korviin kantautuu toki myös kehitysehdotuksia, mutta kokonaisuutena ollaan vahvasti plussan puolella ja silloin on helppo tehdä somea. 

Omat päivän suosikkijuoksijani: Anniina ja Veikka :) 

Sometiimi <3 

klo 19.15

Vetäydytään hetkeksi lataamoon eli pukkareihin ja jutellaan siellä olevien juoksijoiden kanssa. Väsymys alkaa tuntua, kun takana on kymmenen tuntia somettamista ja viestintää, mutta fiilis on korkealla. Päätämme Katjun kanssa korkata pullot alkoholitonta skumppaa ja kilistää meidän päivälle. Katju oli ihan huippu ja oltiin hyvä tiimi!

Pientä väsymystä jo havaittavissa..

klo 20

Homma alkaa olla somen osalta paketissa ja pitää lähteä kotiin laittamaan lapsi nukkumaan. Illalla jatkan vielä hetken ja postaan someen päivän viimeisen kuvan, jossa kiitetään kaikkia osallisia tapahtumaan. Tykkäilen ja kommentoin kuvia iltamyöhäiseen. Hashtageilla #hcr2017 #helsinkicityrun löytyy älyttömästi kuvia ja olen tosi iloinen siitä. On mahtavaa, että fiilistelyt jatkuu somessa! 

Vanhempieni luona odottaa iloinen pieni tyttö, joka on nauttinut mummin, vaarin ja tädin seurasta. Lisäksi saan pitkän päivän jälkeen istua alas valmiiseen ruokapöytään. Kiitos tukijoukot! <3

Nukkumaanmeno menee myöhäiseen, muttei se haittaa. Mikä mahtava tapahtumaviikonloppu ja upeita tyyppejä, joiden kanssa sen sai viettää! Kiitos kaikki osalliset! <3 

Nyt koitetaan parantaa tämä vielä pahemmaksi muuttunut flunssa ja palailla sitten vähitellen treenien pariin, jotta tässä pääsisi taas itsekin pian viivalle! 

Miten teillä kaikilla meni, jotka juoksitte? :) Kiitos teille, jotka tulitte moikkaamaan! <3

-Karoliina 

Ps. Postauksen kellonajat heitetty noin suunnilleen, voitte kuvitella etten muista niitä ulkoa.. :D 

Seuraa Instagramissa/Facebookissa/Bloglovinissa