Sain Instagramissa kysymyksen, että miten tämä toinen äitiyslomani eroaa ensimmäisestä. Hyvä kysymys, jota pitikin alkaa miettimään tarkemmin. Tuntuu nimittäin siltä, että monet asiat ovat nyt samalla tavalla kuin ensimmäiselläkin äitiyslomalla. Tässä tullaan ehkä siihen, että mielestäni hyppäys yhdestä lapsesta kahteen ei ollut niin suuri, kuin nollasta yhteen. Asiat eivät siis muuttuneet toisen lapsen myötä niin paljon. Hän vain hyppäsi mukaan meidän perheen elämään ja toi toki mukanaan kaiken mitä kuuluu vauva-arkeen.
Se on ainakin erona, että kädet ovat tällä toisella äitiyslomalla entistä enemmän täynnä. Itseäni aina naurattaa, kun siskoni laittaa viestiä ja kysyy, että mitä meillä on kulloinkin "ohjelmassa" ja mun vakiovastaus on monesti kuulunut, että "ai, kaiken tämän perushärdellin ja rutiinien lisäksi?" "öö, ehkä käydään kaupassa ja leikkipuistossa ja siinä on ohjelmaa ihan tarpeeksi" :D Eli suomennettuna, päivät ovat täynnä jo ilman mitään sen erikoisempaa ohjelmaakaan, vaikka toki aina välillä on ihanaa, että on jotain muutakin ohjelmaa, kuin perusrutiinit. Mutta suoraan sanottuna, en todellakaan jaksaisi olla menossa ja näkemässä ihmisiä tällä hetkellä joka päivä! :D Kaipaan lähinnä hiljaisuutta ja aikaa tehdä ihan omia juttuja vastapainona ei niin hiljaiselle ja rauhalliselle arjelle.
Molemmille äitiyslomille on ollut yhteistä se, että olen pitänyt tärkeänä sitä, että huolehdin myös itsestäni vauva-arjen keskellä. Tämä on tarkoittanut omien harrastusten jatkamista mahdollisuuksien mukaan ja oman ajan ottamista silloin kun se on mahdollista. Kävelylenkit, treenihetket ja blogin kirjoittaminen ovat kulkeneet mukana molemmilla äitiyslomilla, vaikka ajan löytäminen näille omille jutuille onkin nyt kahden lapsen kanssa vielä hieman haastavampaa. Ensimmäisellä äitiyslomalla jaksoin ainakin jossain vaiheessa herätä aamuisin kirjoittelemaan blogia ennen vauvan heräämistä ja rakastin omia aamuhetkiäni kahvin ja läppärin kanssa! <3 Nyt taapero herää jo niin aikaisin, että itse pitäisi herätä ennen kukonlaulua kirjoittamaan ja siihen en todellakaan ole valmis tällä hetkellä, sillä yöt ovat vielä kovin katkonaisia.
Se on ainakin erona, että kädet ovat tällä toisella äitiyslomalla entistä enemmän täynnä. Itseäni aina naurattaa, kun siskoni laittaa viestiä ja kysyy, että mitä meillä on kulloinkin "ohjelmassa" ja mun vakiovastaus on monesti kuulunut, että "ai, kaiken tämän perushärdellin ja rutiinien lisäksi?" "öö, ehkä käydään kaupassa ja leikkipuistossa ja siinä on ohjelmaa ihan tarpeeksi" :D Eli suomennettuna, päivät ovat täynnä jo ilman mitään sen erikoisempaa ohjelmaakaan, vaikka toki aina välillä on ihanaa, että on jotain muutakin ohjelmaa, kuin perusrutiinit. Mutta suoraan sanottuna, en todellakaan jaksaisi olla menossa ja näkemässä ihmisiä tällä hetkellä joka päivä! :D Kaipaan lähinnä hiljaisuutta ja aikaa tehdä ihan omia juttuja vastapainona ei niin hiljaiselle ja rauhalliselle arjelle.
Molemmille äitiyslomille on ollut yhteistä se, että olen pitänyt tärkeänä sitä, että huolehdin myös itsestäni vauva-arjen keskellä. Tämä on tarkoittanut omien harrastusten jatkamista mahdollisuuksien mukaan ja oman ajan ottamista silloin kun se on mahdollista. Kävelylenkit, treenihetket ja blogin kirjoittaminen ovat kulkeneet mukana molemmilla äitiyslomilla, vaikka ajan löytäminen näille omille jutuille onkin nyt kahden lapsen kanssa vielä hieman haastavampaa. Ensimmäisellä äitiyslomalla jaksoin ainakin jossain vaiheessa herätä aamuisin kirjoittelemaan blogia ennen vauvan heräämistä ja rakastin omia aamuhetkiäni kahvin ja läppärin kanssa! <3 Nyt taapero herää jo niin aikaisin, että itse pitäisi herätä ennen kukonlaulua kirjoittamaan ja siihen en todellakaan ole valmis tällä hetkellä, sillä yöt ovat vielä kovin katkonaisia.
Tällä äitiyslomalla olen iltaisin tosi väsynyt, siis potenssiin sata väsynyt. Muistan kyllä olleeni sitä viimeksikin. Nyt tuntuu siltä, että klo 20 jälkeen en enää kykene mihinkään aivotoimintaa vaativaan. Tähän liittyen, toisella äitiyslomalla ei myöskään enää onnistu "nuku aina silloin kun vauva nukkuu", kuten ensimmäisellä, jos niin halusi.
Eroja äitiyslomien välillä on ainakin se, että tällä toisella kerralla ollaan heti alusta asti oltu liikkeellä enemmän ja se on johtunut tietysti taaperosta ja hänen tarpeistaan. Ja toki ehkä myös siitä, että toinen oli kesävauva, kun taas esikoinen syntyi marraskuussa, jolloin tekemistä vauvan kanssa oli vähemmän. Nyt leikkipuistoilut, sisäleikkipuistot, kavereiden treffaamiset, avoimet päiväkodit ja asukaspuistot ovat tulleet vauvallekin ihan pienestä asti tutuksi, kun hän on kulkenut niissä mukana.
Esikoisen aloitettua syyskuun alusta päiväkodin kolmena päivänä viikossa on päiväkotipäiviin tullut itselleni enemmän sitä samanlaista rauhallista äitiyslomafiilistä kuin ensimmäiselläkin kerralla. Silloin on aikaa keskittyä enemmän vauvaan ja tehdä myös omia juttuja. Muut päivät kun menee aika pitkälti taaperon rytmissä ja usein ovat enemmän ohjelmaa täynnä, koska se on paras keino pitää meidät kaikki tyytyväisinä "kotipäivinä". Päiväkotipäiviä rytmittää tietysti aamut, jolloin pitää saada meidät kaikki valmiiksi päiväkotivientiä varten ja iltapäivällä päiväkodista hakeminen. Se on oma häslinkinsä, etenkin aamut ja välillä hermot vähän kiristyy...
Tällä toisella äitiyslomalla on ollut ihanaa seurata vauvan ja esikoisen välille muodostuvaa sisarussuhdetta ja sitä, kuinka he jo vähän pystyvät "leikkimään" yhdessä. Itsestä on myös tuntunut tämä toinen äitiysloma aika paljon rennommalta. On ihanaa elää vauva-arkea uudestaan, kun monet asiat ovat jo tuttuja eikä jaksa stressata turhista.
Sellaisia eroja ja samankaltaisuuksia! Onko teillä eroja äitiyslomissa, jos on nyt toinen tai useampi menossa? Ja miltä äitiyslomailu maistuu ensikertalaisilla? :)
Kivaa viikon jatkoa ja alkavaa marraskuuta!
-K
Seuraa Instagramissa: blogia ja arkea: candyontherun
treenejä ja ruokajuttuja: candyntreenit
/ Facebookissa / Bloglovinissa / Blogit.fi:ssä
Esikoisen aloitettua syyskuun alusta päiväkodin kolmena päivänä viikossa on päiväkotipäiviin tullut itselleni enemmän sitä samanlaista rauhallista äitiyslomafiilistä kuin ensimmäiselläkin kerralla. Silloin on aikaa keskittyä enemmän vauvaan ja tehdä myös omia juttuja. Muut päivät kun menee aika pitkälti taaperon rytmissä ja usein ovat enemmän ohjelmaa täynnä, koska se on paras keino pitää meidät kaikki tyytyväisinä "kotipäivinä". Päiväkotipäiviä rytmittää tietysti aamut, jolloin pitää saada meidät kaikki valmiiksi päiväkotivientiä varten ja iltapäivällä päiväkodista hakeminen. Se on oma häslinkinsä, etenkin aamut ja välillä hermot vähän kiristyy...
Tällä toisella äitiyslomalla on ollut ihanaa seurata vauvan ja esikoisen välille muodostuvaa sisarussuhdetta ja sitä, kuinka he jo vähän pystyvät "leikkimään" yhdessä. Itsestä on myös tuntunut tämä toinen äitiysloma aika paljon rennommalta. On ihanaa elää vauva-arkea uudestaan, kun monet asiat ovat jo tuttuja eikä jaksa stressata turhista.
Sellaisia eroja ja samankaltaisuuksia! Onko teillä eroja äitiyslomissa, jos on nyt toinen tai useampi menossa? Ja miltä äitiyslomailu maistuu ensikertalaisilla? :)
Kivaa viikon jatkoa ja alkavaa marraskuuta!
-K
Seuraa Instagramissa: blogia ja arkea: candyontherun
treenejä ja ruokajuttuja: candyntreenit
/ Facebookissa / Bloglovinissa / Blogit.fi:ssä