Ajatuksia liikunnasta vauva-arjessa

Vauva-arkea on ensi viikolla takana viisi kuukautta. Viisi kuukautta vuoristorataa! ;) Ehkä moni vauvan äiti voi samaistua siihen, että välillä tuntuu siltä, että olet ihan huipulla, vauva-arki on ihanaa, kaikki sujuu eikä edes väsytä. Välillä taas olet siellä aivan pohjalla, aivot eivät väsymyksestä toimi kunnolla ja kaikki on vähän harmaata. Tämä vuoristorata voi mennä ylös-alas yhden päivän sisällä tai viikossa voi olla useampi ihan huippupäivä ja sitten muutama kökkö päivä peräkkäin.. Sellaista se vauva (+taaperoarki) on ainakin täällä! 

Sanomattakin on selvää, että tällaisessa elämänvaiheessa voi liikunnan harrastaminen olla haastavaa ja siinä on oltava armollinen itselleen. Välillä se armollisuus on itselleni ainakin hankalaa, kun helposti vertaa omaa liikkumistaan joko omaan liikkumiseen (ja kuntoon) ennen raskautta tai sitten esimerkiksi somessa johonkin muuhun samassa tilanteessa olevaan tai niihin, joiden kanssa ennen juoksi juoksukisoissa ;) Mutta, vertailu on kuitenkin tässäkin asiassa huono eikä se kannata. Sen tietää kyllä järjellä ajateltuna, mutta välillä se on vaikeaa. Itse olen ainakin tehnyt töitä sen suhteen, että hyväksyn tämänhetkisen elämäntilanteen realiteetit liikunnan (ja toki monen muunkin asian) suhteen ja pyrin ottamaan tästä tilanteesta nyt kaiken irti. Elämään siinä kuuluisassa hetkessä, koska aika menee tosi nopeasti. 

Tärkeätä on myös suhteuttaa liikkuminen omaan jaksamiseen. Jos väsyttää tosi paljon ja unet on ihan persiistä, niin silloin on turha lähteä rehkimään liikaa. Se ei tee hyvää ja voi pidemmän päälle, jopa aiheuttaa ylikunnon. Kropan kuuntelu nousee mielestäni vauva-arjen liikunnassa ihan äärimmäisen tärkeäksi. Mitä kroppa kaipaisi juuri tänään? Ehkä lyhyen lihaskuntotreenin ja venyttelyä? Pelkkää venyttelyä ja foam rollailua? Kävelylenkin? Pilatestreenin? Kokonaan lepoa? Kun löytää ne omat vauva-arjessa toimivat tavat liikkua, jotka tuovat itselle iloa ja jaksamista, niin niistä on helpompi pitää kiinni.

Itselleni liikunta on tärkeätä ja olen pyrkinyt liikkumaan säännöllisesti myös vauva-arjessa. Liikunta tuo hetken omaa aikaa ja paljon jaksamista arkeen. Se on itselleni parasta mielenterapiaa ja tuo hyvää oloa niin henkisesti kuin fyysisestikin. Ajallisesti en tällä hetkellä liiku varmastikaan niin paljon kuin joskus aikaisemmin, mutta pyrin käyttämään varsinaiset treenihetket tehokkaasti. Useimmiten teen treenin päiväuniaikaan, keskellä päivää. Olen koittanut myös oppia pois siitä ajattelusta, että liikuntaa olisi vain ne varsinaiset treenit ja ilokseni olen huomannut kuinka paljon enemmän nykyään puhutaankin hyötyliikunnan merkityksestä ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen! Äitiyslomalla hyötyliikuntaan on todella paljon mahdollisuuksia, jos ne haluaa käyttää. Vaunulenkit vauvan kanssa, taaperon perässä juokseminen, yhteiset jumppahetket olkkarin matolla, muutamat kyykyt ja punnerrukset hiekkalaatikon reunalla tai leikkimaton äärellä, askelkyykkykävelyt kävelylenkin aikana jne. kaikki lisäävät oman osansa liikuntapottiin! <3 

Vauva-arjen liikunnassa ja raskaudesta palautuessa olen myös joutunut astumaan omalle epämukavuusalueelle ja opettelemaan uusia liikuntamuotoja, kuten pilatesta ja erilaisia syvien vatsalihasten ja lantionpohjan harjoituksia. Nämä jutut olivat joskus aikaisemmin mulle ihan plaah..niin tylsiä ettei oikein huvittanut niihin paneutua kunnolla, koska halusin mielummin tehdä kovempia hikitreenejä. Nyt kun olen "joutunut" tekemään niitä olosuhteiden pakosta saadakseni kroppaa toimimaan paremmin raskauden jälkeen, olen huomannut kuinka hyvin ne toimivat. Ja se kun huomaa, että edistystä tapahtuu usein myös ruokkii motivaatiota, asiassa kuin asiassa. <3

Kotitreenit ja lenkkeily ovat oman vauva-arkeni pääliikuntamuotoja, mutta tiedän myös, että nykyään löytyy  paljon erilaisia jumppia joihin voisi lähteä yhdessä vauvankin kanssa. Jos sellaiset olisi sun juttu niin eikun googlaamaan, mistä löytyy asuinpaikkkasi läheltä äiti-vauvajumppia! :) Ja jos sulla on vinkata hyviä sellaisia, niin kerro ihmeessä kommenttiboksissa. Ehkä joku muukin mama innostuu! 

Kahvi mukaan ja lenkille ;)

Itse koen myös, ettei vauva-arjessa kannatta asettaa liian kovia tavoitteita liikunnan suhteen. Mitä on "liian kovat tavoitteet" itse kullekin varmasti vaihtelee, mutta jos liikunnasta tulee stressinaihe, niin se on mielestäni turhaa tässä elämäntilanteessa, joka voi olla omalla tavallaan stressaava ja väsyttävä muutenkin. Tässä palataan siihen, että vauva-arjen liikunnan tulisi olla jaksamista lisäävää ja voimaannuttavaa, ei liian väsyttävää ja rankkaa. 

Ihania liikuntahetkiä siis kaikille <3 Millaisia ajatuksia teillä on liikunnasta vauva-arjessa? 

-Karoliina

Seuraa Instagramissa: blogia ja arkea: candyontherun 
treenejä ja ruokajuttuja: candyntreenit 
/ Facebookissa / Bloglovinissa / Blogit.fi:ssä  

Ristiäiset ja viisaita sanoja

Lauantaina 18.8 juhlittiin meidän pienimmän neidin ristiäisiä! <3 Vietettiin ristiäisjuhla ja kastetilaisuus meillä kotona lähimpien sukulaisten ja kummien kanssa. Pappina meillä oli sama ihana pappi Espoonlahden seurakunnasta, joka oli myös vihkipappimme kesällä 2014 ja esikoisen kastepappi joulukuussa 2015. Tuntui tosi ihanalta saada jatkumoa aikaisemmille tilaisuuksille ja tuttu pappi  loi rennon ja mukavan tunnelman kastetilaisuuteen tälläkin kertaa. 

Papilla oli myös paljon viisaita sanoja puheessaan ja yksi tärkeimmistä viesteistä oli se, että vanhempien hyvinvoiva  keskinäinen suhde ja avioliitto toimii lasten hyvinvoinnin ja koko lapsuuden perustana. Vanhempien on muistettava lastenkasvatuksen ja hoitamisen ohella myös huolehtia itsestään ja toisistaan eikä olla pelkästään lastenhoitajia. Silloin he ammentavat jaksamista kiireiseen lapsiperhearkeen ja vaalivat samalla omaa suhdettaan. Tarvittaessa apuun voi pyytää juurikin kummit tai ihmisiä lähipiiristä, jotta vanhemmat saavat aikaa myös toisilleen. 

Tämä oli tuttua asiaa, mutta silti hyvä muistutus meille, sillä arki on luonnollisesti toisen lapsen myötä muuttunut vielä kiireisemmäksi ja monesti huomaa, ettei puolisolle ole ehtinyt päivän aikana sanoa puolikkaita lauseita enempää. Parisuhteeseen panostaminen on siis ehdottoman tärkeää, toki tämän elämäntilanteen luomissa puitteissa. Siihen ei välttämättä tarvita viiden tähden illallisia kaupungin hienoimmassa ravintolassa tai viikonloppumatkaa Eurooppaan, vaan huomioimista arjessa, kuulumisten vaihtamista, yhteistä aikaa kun lapset ovat menneet nukkumaan ja ehkä joskus joku treffi-ilta, jonka aikana voitaisiin olla ihan vaan me, Karo ja Henu eikä äiti ja isi (wau, se olisi mahtavaa!). Laitetaan suunnittelun asteelle!

Monia kiinnostaa ristiäisiin liittyen tietysti pikkuisen nimi! <3 Me olemme kutsuneet häntä nimellä jo syntymästä asti, mutta päätimme, että kerromme sen lähipiiriä lukuunottamatta muille vasta ristiäisten jälkeen. 

Pienestä tuli AADA EMILIA <3

Aada-nimi oli meillä mielessä jo silloin, kun Isla syntyi ja ajattelimme, että jos hänelle joskus saadaan pikkusisko, niin hänestä tulisi Aada. Ja se nimi sopiikin meidän aurinkoiselle pikkuneidille paremmin kuin hyvin! <3 Emilia taas on mun kolmas nimi ja muutenkin kaunis (ja yllättävän yleinen toinen tai kolmas) nimi, joka mielestämme sointui hyvin Aadan kanssa. 

Kummeiksi pyysimme Aadalle yhden mun serkuista sekä hyvän ystäväpariskuntamme. Aada sai varmasti ihanat kummit! <3 

Kastetilaisuus sujui tosi mukavasti ja Aadakin oli tyytyväinen koko ajan. Ajoitus meni nappiin, kun hän oli alle nukkunut, syönyt ja vaippakin oli juuri vaihdettu. Hyvä oli siis köllötellä tyytyväisenä Eppu-kummin sylissä ja ihmetellä tapahtumia. Kastetilaisuuden alussa laulettiin Jumalan kämmenellä (virsi 499) ja lopussa Maankorvessa. Ihania molemmat! <3 Isla-isosisko sai olla mukana kasteessa kuivaamassa Aadan pään papin kastettua hänet! <3

Tarjoiluina meillä oli feta-pinaattipiirakka, lämminsavulohipiirakka ja kinkkupiirakka sekä salaattia, juustokakkua, suklaakeksejä ja kahvia. Aika simppelit, mutta herkulliset tarjoilut. Kiitos mun äidille joka hoiti kakkupuolen ja Henri teki piirakat, ja kummatkin oli todella herkullisia! 

Kakusta en saanut kuvaa ennen kuin puolet oli jo melkein syöty! Oops! Mutta hieman kiirettä siinä piti jossain kohtaa juhlien aikana, joten laitetaan sen piikkiin. #reallife

Kaiken kaikkiaan aivan ihanat juhlat, mutta ihanaa myös, että ne on nyt ohi, haha! :) <3 Onhan juhlien järjestelyissä aina oma säätönsä! 

Mulla olisi paljon blogiaiheita, joista haluaisin kirjoitella, mutta aika on tällä hetkellä tosi kortilla. Mutta tuollahan ne aiheet blogin luonnosteksteissä hautuu ja odottelee hyvää kirjoitushetkeä! :)

Kivaa sunnuntaita ja alkavaa viikkoa, 

Karoliina


Seuraa Instagramissa: candyontherun ja candybackinshape / Facebookissa / Bloglovinissa / Blogit.fi:ssä 

Vauvan ensimmäinen kuukausi

Meidän vauva täytti 1.7 kuukauden. Pienestä vastasyntyneestä on kasvanut jo vähän isompi vauva, joka seuraa enemmän ympäristöään ja on aktiivisempi monin tavoin. Ja posketkin on alkaneet ihanasti pyöristymään! <3 Vauvalla on myös jo nimi, jolla häntä kotona ja lähipiirissä  kutsutaan, mutta paljastamme sen vasta ristiäisten jälkeen, jotka vietetään elokuussa. 

Ensimmäinen kuukausi vauvan kanssa on ollut ihana. Toki siihen on mahtunut myös väsymystä ja turhautumisen hetkiä (en ole mikään paras sietämään unenpuutetta), mutta päällimmäisenä on ollut onnellinen fiilis. Toisen lapsen kanssa monet asiat ovat olleet aika paljon helpompia, oma varmuus vauvanhoidossa on parempi ja tuntuu, että olen rennompi monissa jutuissa. Kaikki ei tosiaan suju koko ajan kuten Strömsössä, mutta ehkä se ettei niiden oletakaan sujuvan, auttaa. Ja se, että asennoituu niin, että "näin on tänään, huomenna voi olla eri tavalla" esimerkiksi vauvan nukkumisen kanssa auttaa myös. 

Kuukausi on samaan aikaan lyhyt aika ja pitkä aika. Tavallaan tuntuu, että vauva on ollut täällä meidän kanssa jo paljon pidempään enkä osaa enää kuvitella meidän perhettä ilman häntä. Joku kysyi juuri, että tuntuuko oudolta, kun on nyt kaksi lasta ja vastasin, että tuntuu ihanalta ja jollain tapaa kokonaiselta. Näin sen piti meillä ollakin ja olen super kiitollinen molemmista lapsista! <3

<3 

Vauvan ensimmäisen kuukauden aikana ollaan saatu nauttia kesästä yhdessä koko perhe, sillä H vietti kolmen viikon isyysloman. Äitiysloma ja isyysloma kesällä on aika ihanaa! Ensimmäisen kuukauden aikana vauva ehti reissata saaristoon ensimmäisen kerran ja viettää juhannusta Karjalohjan mökillä. Ehdittiin myös viettää kivoja päiviä kotiseudulla ja muutama päivä vietettiin ihan kolmistaankin tyttöjen kanssa, kun H palasi töihin ja meillä oli tosi kivaa.

Käytiin vauvan kanssa neuvolassa 29.6, jolloin ikää oli 4 viikkoa (2 päivää vajaa 1kk) ja siellä paino oli 4690g ja pituus 56,3cm. Hyvin siis kasvaa, onneksi! <3 Täysimetyksellä mennään ja hän on kyllä reipas syömään. Alkuhaasteiden jälkeen (oksenteli lapsivettä sairaalassa, imuotteen kanssa oli haasteita jne.)on ihanaa, että imetys on alkanut sujumaan. 

Miten sitten sujuu nukkuminen? Tämä ikuisuuskysymys vauva-arjessa! ;) Sanotaan, että ihan ok tällä hetkellä, mutta tilannehan elää koko ajan. Vauva käy yöunille klo 22-24 välillä ja nukahtaa yleensä syliin, josta viedään sitten omaan sänkyyn nukkumaan. Välillä alkuyöstä nukutaan pidempi pätkä (4-5 tuntia), välillä kolmisen tuntia. Sen jälkeen heräillään 2-3 tunnin välein. 

Viime aikoina vauva on herännyt keskimäärin 2 kertaa syömään yön aikana (lasken yön olevan meillä 00-08). Onpa hän nukkunut yhden kerran jopa läpi yön (7h putkeen), mikä oli ihan mieletöntä. <3 UNI on ehkä parasta mitä tiedän, haha. Oma unimäärä on tällä hetkellä yhteensä 6,5-7 tuntia yössä. Sillä pärjää, mutta iso ero on siinä saako nukuttua alkuyöstä ensin pidemmän pätkän vai ei. Aika usein nukun myös päikkäreitä, jos vain mahdollista.

Esikoinenhan meillä nukkui alkuun öitä vain yhdellä herätyksellä, mikä oli ihanaaaaa <3 Tilanne kuitenkin muuttui 4kk iässä, jolloin öistä tuli paljon hankalampia, kun hän alkoi oppia kääntymään ja pyörimään ja maailma ympärillä alkoi kiinnostaa enemmän. Saa nähdä, millaisia univaiheita meillä tulee tämän pikkukakkosen kanssa. Se on varma, että tilanteet elää ja olen kiitollinen jokaisesta suht hyvin nukutusta yöstä ja huonommin nukutun yön kohdalla koitan muistaa, että ensi yö saattaa jo (toivottavasti) olla parempi. 

Päivisin vauva nukkuu yleensä aamupäivällä yhdet pidemmät päikkärit vaunuissa ja muuten sitten vähän miten sattuu, sylissä, sitterissä tai vieressä sängyssä erinäisiä pätkiä. Hän saattaa olla hereillä jo aika pitkiäkin aikoja, mikä on iso ero ihan alkupäiviin. 

Vauva-arki sujuu siis tällä hetkellä varsin mukavasti ja leppoisasti. Kädet on täynnä ja päivät ovat pitkiä, mutta en kyllä vaihtaisi. Onni on hyvin osallistuva ja mukana oleva isimies sekä muut apukädet lähipiirissä. <3

Suosikki vauvajutut ensimmäisen kuukauden aikana: 

• Tula ftg-kantoreppu: Ihan huippuostos, ja pelastanut monessa tilanteessa, kun vauva on halunnut olla sylissä ja omia käsiä on tarvittu myös muuhun. 

• Sitteri: Oli jo esikoisen kohdalla yksi tärkeimpiä vauvahankintoja. 

• White noise youtubesta: Ihan mahtava ja ilmainen apukeino vauvan nukuttamiseen tai rauhoittamiseen tarvittaessa.

• Medelan rintapumppu: Kapistus, jota esikoisen kohdalla pidin lähes turhakkeena oli tällä kertaa etenkin ensimmäisinä viikkoina ja imetyshaasteiden kanssa ihan pelastus. 

Sellaisia vauvakuulumisia tänne! :) Mitä kuuluu muille vauvoille ja mammoille? 

Kivaa alkanutta viikkoa! 

-Karoliina 

Seuraa Instagramissa / Facebookissa / Bloglovinissa / Blogit.fi:ssä

Vauvan ensimmäinen juhannus

Heippa taas! Ajattelin kirjoitella muutaman sanan meidän juhannuksesta, sillä tämän univajeen keskellä en varmaan kauan muista, mitä siihen sisältyi, jos en kirjoita blogipostausta! Story of my life tällä hetkellä. Haluaisin tämän vauvavuoden varrelta saada taas kerättyä mahdollisimman paljon muistoja blogiin, sillä niihin on kiva palata myöhemmin ja muistella mitä kaikkea tulikaan puuhattua ja millaisia vaiheita elettyä.. Helposti, kun viikonpäivät tässä äitiyslomalla nivoutuvat toisiinsa ja useimmiten joudun miettimään hetken, että mikäköhän päivä nyt olikaan... Mutta nyt siihen juhannukseen, joka tällä kertaa vietettiin Karjalohjan mökillä meidän "paksun perheen" kanssa. Vauva täytti juhannusaattona kolme viikkoa ja pääsi tosiaan kokemaan ensimmäisen keskikesän juhlansa. 

Meidän perhe juhannuspotretissa <3

Ajeltiin mökille juhannuksen viettoon vasta juhannusaattona, sillä meiltä on kotoa matkaa Karjalohjan  mökille vain 45 minuuttia. Tätini oli ihana ja antoi meidän valloittaa heidän ison huoneensa, joten mahduttiin koko porukka hyvin. Tosin Mila (meidän koira) nukkui vanhempieni kanssa, kuten se aina tekee mökillä tai saaristossa! :) Tavaraa oli taas meillä mukana ihan älyttömästi, sillä on melkein sama onko viikon vai pari yötä, koska sitä "perustavaraa" on nyt kahden lapsen myötä niin paljon. Ja okei, en ole myöskään mikään maailman niukin pakkaaja, eli lapsille oli vaatteita vähän enemmän kuin tarvittiin, mutta ehkä mielummin niin. Myös juhannukselle luvatut epävakaiset säät saivat pakkaamaan vaatteita hellepaidasta toppatakkiin ja sadevaatteisiin. Oi Suomen kesä. 

Juhannuksena syötiin hyvin ja paljon, mutta näköjään ruuista jäi aika hyvin kuvat ottamatta lukuunottamatta tätä yhtä aamiaista ja juhannusaaton lounasta, joka oli kanasalaatti. Hyvien ruokien lisäksi tuli myös vedettyjä herkkuja aika reilusti. Oops. Tällä viikolla koitan taas tsempata ja syödä vähän järkevämmin. 

Juhannuksena toki myös saunottiin (mäkin pääsin rauhassa nauttimaan saunomisesta, se oli ihanaa), ulkoiltiin ja nukuttiin..no, ei ehkä nukuttu niin paljon, tai ainakaan minä. Onneksi sain muutamat päikkärit otettua kuitenkin rikkonaisten öiden jälkeen. Isla nautti täysillä huomion keskipisteenä olemisesta ja leikki kovasti leikkimökissä ja sisällä. Ja "hyppi" myös trampalla, kun sai jonkun mukaan sinne. 

Vauvan kanssa vähän vaunuiltiin ja haukattiin happea sillä tavalla. Juhannuspäivänä oli oikein nätti ilma!

Meidän oma "ryhmä hau" eli meidän Mila, mun vanhempien Elsa, enon Buddy ja tädin Hertta. 

Paljon vietettiin myös toki aikaa vain chillaillen ja sylitellen. Ja maitobaari oli toki auki 24/7! :)

Ensimmäisiä "hymyjä" :) Taisi vetää naaman nakille, kun tuli ilmat ulos masusta... ;)

Oikein mukava juhannus oli, vaikka mulla meni lipunnostot ja kokot tällä kertaa ihan ohi ja muutenkin vähän väsyneissä merkeissä. Toivottavasti teillä oli mukava jussi, missä sitä ikinä vietittekin! :)

Kivaa viikon jatkoa, palailen taas tänne blogin puolelle kun kerkiän, siihen asti Instagram päivittyy useammin! Tervetuloa seuraamaan siellä!:)

-Karoliina 

Seuraa Instagramissa / Facebookissa / Bloglovinissa / Blogit.fi:ssä

Kuulumisia & saaristokesän avaus

Viime torstaina pakattiin kimpsut ja kampsut sekä koko perhe autoon ja suunnattiin saaristoon Houtskäriin ensimmäistä kertaa tänä kesänä ja vauva tietysti ensimmäistä kertaa koskaan. 

Kiljusen herrasväki matkalla saaristoon ;)

Reilu neljän tunnin automatka sujui hyvin. Taapero alkaa jo olla kokenut automatkaaja (eväät ja viihdykkeet on toki oltava) ja vauva nukkui onneksi suurimman osan ajasta. Taukojakin toki pidettiin, kun pysähdyttiin Kaarinassa syömään lounasta ja imetystauolle Nauvon lautan jälkeen. Houtskäriin vievällä Stella-lautalla tulee aina tauko automaattisesti, kun lauttamatka kestää puoli tuntia. Hyödynnettiin se tällä kertaa nauttimalla kahvit ja pullat/kakut Stellan kahvilassa. Nam.

Lauttamatkalla kohti Houtskäriä <3

Meidän "saaristokodissa" Sollidenissa on onneksi helppo viettää aikaa ihan pienenkin vauvan kanssa, sillä täällä on samat mukavuudet kuin kotonakin. Hoitopöytä löytyy jo ennestään ja vauvalle pakattiin mukaan Vaavi-sänky nukkumista varten, sitteri ja vaunut. Lisäksi mukana on kantoreppu, joka pääsi ensimmäistä kertaa testiin täällä ja todettiin hyväksi. Tavaraa meillä oli mukana auton täydeltä ja pakkaaminen oli melkoinen operaatio, mutta siitäkin selvittiin. Oli ihanaa päästä avaamaan saaristokesä jo kesäkuussa! <3 

<3

Kaksiviikkoinen vauva <3

Ihana kikherne-fetasalaatti

Tässä asennossa ollaan vietetty vauvan kanssa tunteja <3 Syli on paras nukkumapaikka. 

Jäätelökesä <3

Ollaan syöty hyvin, käyty vaunulenkeillä, saunottu, nautittu kauniista kesäpäivistä, Isla on leikkinyt hiekkalaatikolla ja loiskutellut altaassa. Mä olen tietysti viettänyt paljon aikaa imettäen ja vauvaa sylitellen. Ollaan nukuttu päikkäreitä ja rentouduttu. On ollut oikein mukavaa! <3

Vankkurit liikkeellä! :D Viime kesänä treenasin näissä maisemissa maratonille, tänä kesänä on vähän erilainen meininki, kun kroppaa palautellaan rauhassa raskaudesta ja synnytyksestä.

Tänään onkin vähän sateinen aamu, joten oli hyvä hetki hetkeksi istahtaa viimeistelemään tämä postaus. Vauva seurailee tällä hetkellä sitterissä Islan ja isin legorakennuspuuhia. Kohta taitaa taas olla aika maitohommille. Huomenna palataan takaisin kaupunkiin muutamaksi päiväksi ennen kuin suunnataan juhannuksen viettoon. Aika menee tosi nopeasti, kun vauva täyttää juhannusaattona 3 viikkoa ja H:lla on viimeinen isyyslomaviikko meneillään. Ensi viikolla pääsee tämä mama sitten kunnolla testiin, kun H palaa töihin ja pitäisi selvitä (järjissä) päivistä kahden lapsen kanssa... jaiks! :D 

Nyt on parempi lopetella ja palataan taas! Instagramiin päivittelen kuulumisia useammin. Insta-tili on tällä hetkellä yksityinen, mutta hyväksyn toki seuraajiksi kaikki lukijat! <3

Ihanaa juhannusviikkoa! <3 Mitä teille kuuluu??

-Karoliina

Seuraa Instagramissa / Facebookissa / Bloglovinissa / Blogit.fi:ssä