Näytetään tekstit, joissa on tunniste vauva matkalla. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vauva matkalla. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 10. helmikuuta 2019

Pitkät lentomatkat pienten lasten kanssa

Lupasin kirjoitella enemmän omia kokemuksiani pidemmistä lentomatkoista lasten kanssa, kun tuoreessa muistissa on nyt viimeisimmät Miamin lennot. Itse Floridan lomasta lasten kanssa voit lukea enemmän täältä. 



Ensi kertaa lennolle kahden lapsen kanssa

Tällä kertaa meillä oli tosiaan matkassa mukana sekä 3-vuotias esikoisemme että vajaa 8kk ikäinen kuopuksemme. Tämä oli meille ensimmäinen kerta, kun lensimme kahden lapsen kanssa. Aikaisempaa lentokokemusta yhden lapsen kanssa on jo suhteellisen paljon vauvasta taaperoon asti. Esikoinen lensi Miamiin ensimmäisen kerran 4kk ikäisenä ja taaperoikäisenä reissasimme viime- ja toissavuonna Helsinki-Madrid-Helsinki väliä moneen kertaan. 

Aikaisemmasta kokemuksesta ja suht hyvistä "lentorutiineista" huolimatta pitkät lennot kahden lapsen kanssa ja niihin liittyvät lentokenttämuodollisuudet etenkin USA:n päässä hieman mietityttivät etukäteen ja lentoihin teki mieli valmistautua mahdollisimman hyvin. Valmistautuminen tarkoitti omalla kohdallani mm. tarkkaa pohdintaa käsimatkatavaroihin pakattavista tavaroista, niiden sijoittelusta käsimatkatavaroihin (laitetaanko reppuun vai hoitolaukkuun -saattaa olla ratkaisevaa jossain kohtaa ;)), mitä eväitä pakataan mukaan ja kuinka paljon sekä minkälaista viihdykettä lapsille otetaan mukaan. 

Vauva kantorepussa kentällä oli meille toimiva tapa liikkua :)

Lentokentällä lasten kanssa

Mutta aloitetaanpa ihan alusta eli toimimisesta lentokentällä  täällä Helsingin päässä. Lasten kanssa varasimme lentokentälle menemiseen ja siellä toimimiseen reilusti aikaa. Siirtymiset kestävät usein pidempään ja kun vähiten sitä odottaa, tapahtuu vaippavahinko, kiukkuraivarit tai jotain muuta yllättävää. Onneksi meidän kohdalla nämä edellämainitut tällä kertaa vältettiin ja lentokentällä sujui kaikki joutuisasti. Mutta, joskus sattuu ja tapahtuu, ja ylimääräistä aikaa kannattaa kentille varata, etenkin silloin jos kenttä ei ole tuttu ennestään ja/tai välimatkat ovat pitkiä. 

Vauvaa kannoin lentokentällä kantorepussa (meillä on Tulan ftg, joka on ihan huippu!) ja 3-vuotias matkusti turvatarkastuksen jälkeen lentokentän omilla rattailla (joita on paljon tarjolla), sillä kävelymatka oli pitkä non-Schengen-alueen päähän, josta lentomme lähti.

Jonottamassa check inn
Helsinki-Vantaa on lapsiystävällinen lentokenttä

Helsinki-Vantaa on mielestäni yksi lapsiystävällisimmistä lentokentistä mitä löytyy, sillä lapsiperheille on ainakin Finnairilla oma check-in-piste, jonne me olemme joka kerta päässeet aika lyhyellä jonotuksella.Lisäksi turvatarkastuksessa on  T2 puolella oma portti lapsiperheille, mikä on myös todella kätevä ja nopea. Helsinki-Vantaalta löytyy myös muutama leikkipaikka lapsille, joissa voi purkaa energiaa ennen lentoa. Yksi on portin 20 paikkeilla (siellä vietimme paljon aikaa aina ennen Madridin lentoja, koska oli sopivasti lähtöportin vieressä) ja toinen, jota nyt käytimme oli non-Schengen-alueella. Kyseiset leikkipaikat eivät ole kovin ihmeellisiä, mutta ne ovat paikkoja, joissa lapset voivat liikkua ja purkaa energiaa turvallisesti. Helsinki-Vantaalta löytyy myös useampi lastenhoitohuone. 



Kun lensin paljon yksin esikoisen kanssa Madrid-Helsinki-väliä reilu vuosi sitten, tuli mulle tavaksi tehdä lentokentällä liikkumisesta vähän kuin seikkailu, jossa edetään pisteestä pisteeseen ja lopulta päädytään lentokoneeseen. Huomasin, että taapero pysyi rauhallisimpana, kun sai "osallistua" kaikkeen mahdolliseen ja kerroin hänelle selkeästi, mitä seuraavaksi tapahtuu. Tällöin lapsi malttoi paremmin odottaa jonoissa. Myös tieto siitä, että check in- ja turvatarkastusjonojen jälkeen pääsi leikkipaikalle toimi hyvänä motivaattorina. 

Paluumatkan lentokenttähaasteet

Lähtiessämme kotimatkalle Miamista, varasimme onneksi todella paljon aikaa lentokentälle pääsemiseen ja siellä toimimiseen. Kävi nimittäin niin, että matkalla oli ruuhkaa ukkosen ja sateen vuoksi, joten vietimme moottoritiellä hieman normaalia enemmän aikaa. Sitten päästyämme autonvuokrausterminaaliin lentokentän lähelle, juna, joka vie  sieltä lentokentälle ei toiminutkaan. Odottelimme hetken aikaa, jos se alkaisi toimia uudestaan, mutta ei. Yleensä kyseiseen junaan voi luottaa kuin junan vessaan, mutta ei tällä kertaa.

Siellä sitten olimme kaikkine tavaroinemme miettimässä, että mitäs nyt. Tarjolla oli bussikyydit, mikä olisi tarkoittanut matkalaukkujen, rataslaukun ja käsimatkatavaroiden sekä tietenkin lasten raahaamista bussiin. Sinne ei tietenkään voinut ottaa matkatavarakärryjä, kuten junaan olisi voinut.  Satoi kaatamalla vettä, ukkosti ja ihmiset taistelivat täydessä kaaoksessa paikoista busseihin ehtiäkseen omille lennoilleen... mahtavaa! Juuri sellainen tilanne, johon haluat päätyä pienten lasten kanssa. 

Meillä oli onneksi kuitenkin edelleen hyvin aikaa lennon lähtöön, joten paniikkia ei ehtinyt tulla. Saimme lopulta taxin, joka sattumoisin jätti matkustajat juuri eteemme ja sillä pääsimme lentokentälle oikeaan terminaaliin. Loppu hyvin kaikki hyvin. Ehdimme jopa rauhassa syömään ja lentokin oli lopulta melkein 1,5 tuntia myöhässä. Lapset ehtivät mönkimään pitkin lattioita ja syömään iltapuuroa ennen koneeseen astumista. 



Lentokoneessa

Menolento Miamiin oli meillä osittain päivälento eli se lähti iltapäivällä Suomen aikaa ja oli perillä USA:n aikaa illalla eli Suomen aikaa aamuyöstä. Menolento kesti vajaa 11 tuntia ja paluulento "vain" vajaa 9 tuntia.  Kolmevuotiaalle meillä oli tietysti koneessa oma paikka, mutta vauva oli koko matkan sylissä. Onneksi meitä tosiaan oli kaksi, että pystyi hieman vuorottelemaan tarvittaessa. 

Jotenkin nyt jälkeenpäin tuntuu siltä, etten edes muista kovin paljoa menolennosta. Muistan, että aika meni varsin nopeasti, koska lasten kanssa oli kädet täynnä puuhaa. Vaipanvaihtoa vauvalle, syöttämistä, eväiden kaivamista, leluilla viihdyttämistä, vauvan kantelua ja hyssyttelyä pitkin käytäviä, kolmevuotiaan suostuttelua käyttämään lentokoneen vessaa (se oli hänen mielestä pelottavaa, joten saimme käyttää kaikki suostuttelu-ja palkitsemiskeinot, mitä keksimme), omaa syömistä jossain kohtaa ja leffan katsomista. Ehdin tosiaan jopa katsomaan pätkissä Crazy Rich Asians-leffan, joten ei se lento ihan huonosti mennyt! :D 



Menolento oli siinä mielessä haastavampi, että lapset olivat tietenkin hereillä suurimman osan lennosta, jolloin viihdykettä tarvittiin enemmän. Kolmevuotias viihdytti itseään katsomalla lastenohjelmia Ipadista, hänelle luettiin mukana olleita pikkukirjoja ja taisi hän jossain kohtaa myös piirtää ja tehdä puuhakirjaa. Ja tietysti leikkiä pikkuleluilla. Vauvalle suurinta huvia taisi olla kaikki Ei-lelut eli esimerkiksi telkkari, pahvimuki jne. Jossain kohtaa illalla lapset myös onneksi nukahtivat ja nukkuivat jonkun tunnin. 

Miamiin päästyämme kaikki olivat väsyneitä, mutta kuitenkin onneksi sen verran hyvissä energioissa ja tunnelmissa, että maahantulomuodollisuudet ja jonotukset sujuivat varsin hyvin. Yöksi tosiaan menimme lentokenttähotelliin ja jatkoimme matkaa Lantanaan vasta seuraavana aamuna. 

Yölento oli helpompi

Paluulento oli yölento ja siitä lapset nukkuivat suurimman osan, kuten me itsekin. 3-vuotiaalle saimme kaksi paikkaa, jolloin hän pääsi levittäytymään mukavasti penkeille makuulle ja nukkui 7 tuntia putkeen! Vauvakin nukkui sylissä ihan hyvin. Paluulento meni ihan hujauksessa, koska se kesti alle 9 tuntia (verrattuna menolentoon 11h). 

Käsimatkatavarat vauvan ja leikki-ikäisen tavaroiden osalta

Sen, mitä olen aikaisemmista lennoista oppinut on se, että varaudu kaikkeen, mutta kaikkea et välttämättä tarvitse! :) Meiltä ei puuttunut mitään, mutta kaikkea ei tälläkään kertaa tarvittu. Eväät on sellainen, että niitä kannattaa olla enemmän kuin tarpeeksi, koska jos lentoa joutuu odottelemaan pitkään tai lennon jälkeen menee pidempään odotteluissa ennen kuin saa ruokaa niin eväät pelastaa monessa tilanteessa. 

Käsimatkatavaralistaa lasten osalta:

*vaippoja vauvalle 1/lentotunti (kaikki ei tulleet käyttöön onneksi, mutta koneessa saattaa vatsa toimia useammin, joten siihen oli varauduttava)
*Vaipanvaihtoalusta
*Wipes-paketit 2kpl
*Rättix2
*Vaihtovaatteet lapsille x2 + itselle x1
*vauvalle 2 pulloa pumpattua maitoa (meillä oli pieni rintalakko päällä lentojen aikaan..)
*vesipullot molemmille lapsille
*Maissinaksuja
*Vauvalle ruokalappu
*Vauvalle 2 purkkiruokaa/lento
*3-vuotiaalle menolennolle myös varapurkkiruoka (ei syönyt)
*Elovenan valmispuuropussit molemmille/lento
*Smoothiet x2 molemmille
*3-vuotiaalle rusinoita + muutama patukka
*Vauvalle muutama lelu+kirja
*3-vuotiaalle omassa repussa pikkukirjoja muutama, piirrustus/väritysvälineet, muutama pikkulelu 
*Ipad täynnä ladattuja lastenohjelmia


Vinkki lastenruokien ja mahdollisten maitopullojen varalta turvatarkastukseen: Kannattaa pakata ne kaikki, jotka haluat ottaa mukaan koneeseen, vähän isompaan läpinäkyvään muovipussiin (mulla taisi olla Ikeasta hankittu 5l muovipussi), jolloin ne on helppo ottaa turvatarkastuksessa esille. Tällöin jokaista purkkia ei tarvitse erikseen alkaa kaivelemaan hoitolaukun syövereistä. Lentokoneeseen saa oman kokemukseni mukaan ottaa lastenruokia niin paljon kuin uskoo lapsen niitä lentomatkan aikana tarvitsevan. Meillä oli kummallekin lapselle mukana muutama lastenruokapurkki, smoothiet ja vauvalle myös pari pulloa pumpattua maitoa, jotka kaikki olivat kyseisessä muovipussissa.

Turvakaukalo ja rattaat mukana matkassa

Muutama kysymys tuli myös turvaistuimista ja rattaista. Meillä oli vauvalle oma turvakaukalo mukana. Finnairilla lentäessä se pakataan (ainakin Helsinki-Vantaalla) suojapussiin ja menee ruumaan. Tosin takaisin tullessa turvakaukalo ei tullut meidän lennolla Suomeen vaan jäi  jostain syystä Miamiin, mutta onneksi saimme maapalvelusta varaturvakaukalon kotimatkalle. Meillä oli myös mukana omat Emmaljungan Super Vikingit, jotka pakkasimme Stokken Pram Pack-laukkuun.  Meillä on ollut tuo Pram pack-laukku käytössä jo kolme vuotta ja se on todella hyvä, kun haluaa rattaat saada kätevästi pakattua matkaa varten. 3-vuotiaalle vuokrasimme vuokra-autoon turvaistuimen, sillä hänen oma turvaistuin olisi ollut turhan iso mukaan otettavaksi. 

Huh, siinäpä tuli pitkä selostus, mutta hyvä, että sain kirjattua näitä juttuja muistiin itsellekin seuraavaa reissua varten! :)

<3: Karoliina


Seuraa myös Instagramissa @candyntreenit & @candyontherun 


tiistai 9. lokakuuta 2018

Hääviikonloppu Sorrentossa

Takana on aivan sanoinkuvaamattoman ihanat ystävien häät Italian Sorrentossa ja ikimuistoinen (ja rankka) hääviikonloppu! Vieläkin väsyttää ja paluu arkeen oli aika karu, kuten aina juhlaviikonloppujen jälkeen, mutta oli se kaikki matkustaminen ja siihen kuuluva härdelli sen arvoista, kun sai olla mukana rakkaiden ystävien upeassa hääpäivässä<3

Bellissima piccolina <3 

Perjantai
Meillä oli aikainen perjantaiaamu, sillä lähdimme lentokentälle jo klo 5.40. Olimme vieneet Islan ja Milan Töölön mummilaan jo edellisenä iltana hoitoon, joten vain me kolme reissuun lähtijää olimme kotona yötä. Yö oli, no lyhyt, mutta kuten aina matkapäivinä (ainakin menomatkalla) innostus reissuun lähtemisestä toi vähän lisää energiaa! Lentokentälle meno, check in ja turvatarkastus sujuivat jouhevasti (on annettava pisteet Helsinki-Vantaan lasten check in-pisteelle ja omalle turvatarkastusjonolle, aina yhtä mukavaa käyttää niitä!)  ja ehdimme ennen lentoa hakea hieman evästä ja lukemista. Pongattiin samalla Aadan kanssa uusin Kaksplus-lehti, jossa on musta haastattelu liittyen liikuntaan pikkulapsiarjessa! :) 

Hei, ketäs ne siellä :D Hassua nähdä oma naama lehdessä!
Aadan eka lento <3 
Itse lento meni varsin mukavasti, Aada nukahti syliin syötyään maitoa ja leikittyään hetken ja nukkui Roomaan asti. Lento kesti reilu kolmisen tuntia eli oli aika lyhyt. Roomassa haettiin matkatavarat ja mentiin pikaiselle pizza-lounaalle lentokentällä ennen ajomatkaa Sorrentoon. 


Siinä vaiheessa pienintä matkailijaa alkoi hieman kiukuttaa (toinen hammas on nyt tulossa) ja meidän lounas oli varsin pikainen huutavan vauvan kanssa! :D Oh well. Sellaista se välillä on. Onneksi saatiin vuokra-auto suht nopeasti ja sain syötettyä auton takapenkillä pienen ja päästiin matkaan. Aada nukahti pian autossa ja itsekin torkahdin jossain kohtaa, sillä silmät ei enää pysyneet auki! 


Saavuttiin Sorrentoon iltapäivällä kolmen(?) aikaan ja wau, mitkä oli maisemat kun ajettiin sinne ihan loppumatkasta vuoristoisia teitä kirkkaan välimeren välkehtiessä sinisenä! Vuoret ja meren kun yhdistää, niin ei voi saada kuin upeita maisemia ja sellaisia toden totta oli silmien edessä! <3 


Asetuttiin hotellihuoneeseen ja loppu iltapäivä menikin huoneessa lepäillessä ja valmistautuessa illan yhteisdinneriin hääparin ja muiden kaasojen ja bestmanien kanssa. Oltiin aivan liian poikki matkapäivästä, että oltaisiin jaksettu lähteä tutkimaan Sorrentoa ennen illallista.


Perjantai-iltana saatiin nauttia Italialaisesta illallisesta ja musiikista paikallisessa tavernassa. Oli hauskaa polkaista hääviikonloppu käyntiin rakkaiden ystävien seurassa ja ruoka oli herkullista! 


Lauantai
Hääpäivä alkoi meillä kaasoilla ja morsiamella kampauksien teolla paikallisella kampaajalla, jossa taitava (ja kovaotteinen) mieskampaaja viritteli meidän hiukset hääkuntoon. Morsian sai myös kauniin meikin <3  Oman kampauksen teon jälkeen kävin vielä syöttämässä vauvan ja sitten suunnattiin morsiamen hotellihuoneeseen valmistautumaan hieman enemmän kiireellä kuin oltiin suunniteltu. 

<3 <3 <3 <3 
Italialaiseen tapaan, aikataulu kampaajalla ei ihan pitänyt, mutta onneksi ehdittiin klo 12 vihkitilaisuuteen, huh. Välimatkat Sorrentossa oli lyhyitä, joten käveltiin hotellilta vain muutama minuutti vihkipaikalle, jossa vieraat, sulhanen ja bestmanit odottivat jo valmiina paikoillaan. Itse seremonia oli todella kaunis vanhan luostarin sisäpihalla ja oli ihanaa olla todistamassa aivan vieressä rakkaiden ystävien naimisiinmenoa. <3 Seremonia pidettiin sekä italiaksi paikallisen vihkijän toimesta että suomeksi hääjärjestäjän kääntämänä. 



Vihkitilaisuuden jälkeen hääpäivä jatkui drinkeillä ja pienillä suolapaloilla läheisen kahvila-baarin pihalla, josta oli aivan upea näkymä merelle. 

<3
Jossain vaiheessa myös kova ukkoskuuro yllätti koko meidän hääseurueen, mutta onneksi päästiin hyvin suojaan baarin sisätiloihin! :D 

Sateelta suojassa
Kolmen aikoihin siirryttiin varsinaiselle juhlapaikalle hääillallista- ja juhlaa varten. Aivan upea paikka ja upeat näköalat merelle!<3


Hääillallinen oli todella herkullinen ja veikkaan, ettei kenelläkään jäänyt nälkä alkupalojen, alkuruuan, pastan, pihvin ja hääkakun jälkeen! Nam!


Hääjuhla jatkui ihanien puheiden ja hyvän seuran parissa! <3 Saatiin Aada hyvin nukkumaan rattaisiin suht rauhalliseen paikkaan meidän pöydän lähelle ja maitobaari toimi tarvittaessa. Henri otti päävastuun hoitohommista <3 ja mä sain nauttia juhlista ihan täysillä. Kaikki meni vauvan suhteen tosi hyvin koko päivän ja illankin eli ei olisi voinut mennä paremmin, vaikka sitä hieman jännitin etukäteen! Suuri kiitos Henrille vielä, meidän tiimi toimi hyvin! <3

<3 <3
Myöhemmin illalla oli tietysti luvassa hääkakun leikkaus, häätanssi ja bileeeeet! En muista milloin viimeksi olisin päässyt tanssimaan ja vähän bilettämään rakkaiden ystävien kanssa, joten nautin kyllä ihan täysin siemauksin! :) 


Ja niin vaikutti nauttivan kaikki muutkin! Niin mahtavat häät. Ja onhan häät aina aivan ihania, mutta kun naimisiin menee kaksi pitkäaikaista ystävää, niin onhan se ekstra spesiaalia <3

Sunnuntai
Sunnuntaina painoikin sitten yllättäen melkoinen väsymys, kuten aina hyvien bileiden jälkeen. Nautittiin hotellin aamiainen, käytiin vähän kävelemässä Sorrentossa, pakattiin tavarat ja suunnattiin vielä lounaalle rantaan, jossa ehdittiin nähdä pikaisesti hääparia vielä ennen ajomatkaa Roomaan!

Taas lentokentällä
Sunnuntai olikin pitkä päivä, sillä lento takaisin Helsinkiin lähti vasta 19.45 ja itseasiassa siitä vielä puolisen tuntia myöhässä. Aada nukkui koko lentomatkan, koska alkoi olla jo yöuniaika. Kotona oltiin su-ma välisenä yönä klo 1.30 ja nukkumassa 2.15...#mitenniinväsytti

Aivan ihana reissu. Onneksi saaatiin olla mukana! <3 Onnea vielä K&J, love youuu <3

Seuraa Instagramissa: blogia ja arkea: candyontherun 
treenejä ja ruokajuttuja: candyntreenit 
Facebookissa / Bloglovinissa Blogit.fi:ssä  

torstai 4. lokakuuta 2018

Huomenna Italiaan

Meillä on edessä ensimmäinen ulkomaanreissu Aadan kanssa, sillä lähdetään huomenna Italiaan viikonlopuksi. Lennetään Roomaan ja ajetaan sieltä Sorrentoon, jossa juhlitaan viikonloppuna rakkaiden ystäviemme häitä. Häitä, joissa saan kunnian olla ystäväni kaasona. <3 Tällä kertaa lähdetään matkaan vain vauvan kanssa ja Isla pääsee kaupunkilomalle Helsinkiin, Töölön mummilaan siis. Win-win-tilanne varmasti kaikille. Tullaan jo sunnuntai-iltana takaisin, joten aika pikapyrähdys on tiedossa, mutta ihan mahtavaa silti!

Pakkaushommia apulaisten kanssa
Tänään on meneillään kunnon pakkaushärdelli, sillä taapero tarvitsee mummilaan mukaan kunnon muuttokuorman tavaroita ja kyllä mekin jonkin verran tavaraa tarvitaan hääviikonloppua varten.. Jostain syystä tämä on meidän perheessä jakautunut niin, että minä pakkaan kaikkien tyttöjen tavarat (mukaanlukien koiran) ja Henri pakkaa omansa. Onko muilla samanlainen järjestely? 

Toki ihan reilua ja ymmärrettävää, kun itse olen nyt kotona ja aikaa pakkaamiseen on enemmän, mutta onhan se aikamoinen homma, kun tässä koittaa samalla pitää sekä taaperon että vauvan tyytyväisenä..puuh!  Jostain syystä aina kun pakkaan, alan myös samalla järjestelemään tavaroita ja siivoilemaan, joten puuhaan kuuluu tupla-aika.. Ja tällä hetkellä tilannetta omien vaatteiden kohdalla vähän  myös hankaloittaa se, ettei "mikään" oikein mahdu vielä päälle. Kotiuniformua eli treenitrikoita ja venyviä toppeja, kun ei valitettavasti voi hääviikonloppuna varmaan käyttää... Onneksi raskausfarkut pelastaa edelleen! ;D


Aamulento Roomaan kestää huomenna kolmisen tuntia. Islan kanssa lennettiin 4kk ikäisenä 1o+ tuntia Miamiin, joten tuo lento nyt Aadan kanssa tuntuu suht lyhyeltä, mutta se voi myös osoittautua pitkäksi. Etenkin nyt kun täällä tehdään hammasta ja on flunssaa ja muutenkin tavallista enemmän kitinää... :/ Pitäkää siis peukkuja, että kaikki menee suht hyvin! 

Itse (vauva)logistiikkajutut hieman jänskättää hääpäivän osalta, mutta eiköhän niistä jollain tapaa selvitä. Ja onneksi hubby on tällä kertaa lapsenhoitopäävastuussa. Nyt olisi itselle niin tärkeätä, että saisi myös nauttia juhlista ihan täysillä, sillä kyseessä on ystävien tärkeä päivä ja itselle ensimmäinen kerta kaasona. Useimmiten menen tällaisiin juttuihin mahdollisimman kevyin odotuksin (jos siis mukana on vauva tai molemmat lapset), mutta nyt odotukset ovat pakostakin aika isot ja toiiiivon, että kaikki menee hyvin. Eli siis, että saan hoidettua juhlamekossa hyvin Aadan syötöt (pullo on tällä hetkellä vähän nou nou), hän ylipäätään malttaa syödä, kun ympärillä on enemmän hässäkkää ja myös nukkuu (otetaan tietysti vaunut mukaan) juhlapaikalla jne. Tulee mielenkiintoista! :D Mutta hei, tylsäähän se olisi  keskittyä bileisiin ilman ylimääräistä jännitystä! ;)

"No stress, no stress" on mun mantra viikonloppua varten!

Tässä ei nyt juuri ollut päätä eikä häntää, mutta tulipahan kirjoitettua fiiliksiä ennen reissua! Kirjoittelen ensi viikolla sitten, miten meni. Ja varmasti jaan viikonloppuna jotain tunnelmia myös Instagramiin!

Kivaa pian alkavaa viikonloppua! 

keskiviikko 20. heinäkuuta 2016

Kesäreissu Ahvenanmaalle vauvan kanssa

Tänä vuonna meidän perheen kesäreissu suuntautui Turkuun ja Ahvenanmaalle. Paavo Nurmi puolimaratonin jälkeen nautittiin lauantai-ilta kesäisen Turun tunnelmasta. Kaupunki oli täynnä ihmisiä ja keli oli helteinen, joten oli ihanaa vain kävellä pitkän jokirantaa ja ihmetellä kesäisen iloista menoa. Lauantai-iltana päädyttiin syömään Oscar Pub&Grilliin, joka on Hamburger Börsin alakerrassa sijaitseva ravintola. Sanon "päädyttiin", koska ravintolat olivat todella täysiä ja vauvan kanssa ei enempää huvittanut pyöriä ja etsiskellä ruokapaikkaa. Paikka osoittautui kuitenkin hyväksi valinnaksi ja meille sattui super mukava tarjoilija, joka toi Islallekin viihdykettä ja huomioi hänet kivasti. Ruuaksi valitsin vuohenjuustosalaatin, joka oli todella hyvä. Ravintolakäynnit vauvan kanssa sujuivat matkan aikana kaiken kaikkiaan todella hyvin, kunhan pikku neidillä oli aina viihdykettä tarpeeksi tai jotain syötävää. 







Sunnuntaiaamuna herättiin aikaisin ja laitettiin viimeiset kamat kasaan hotellihuoneesta. Käytiin melko pikaisesti hotelliaamiaisella ja sunnattiin sitten auton nokka kohti Turun satamaa, jonne ajettiin vain viitisen minuuttia. Check-in toimi nopeasti ja pian päästiinkin jo ajamaan auto laivaan. Matka kohti Maarianhaminaa oli alkanut! Laivana meillä oli menomatkalla Viking Linen Amorella ja matka kesti kuutisen tuntia. Laivamatka meni mukavasti ja Isla viihtyi hyvin etenkin 0-3 vuotiaiden Sophie la Giraffe-leikkihuoneessa. Laivan kaikki kokoustilat oli muutettu kesäksi lasten käyttöön leikkihuoneiksi ja lapsiperheitä oli laivalla paljon. Tuntui hassulta kuulua itse määritelmään "lapsiperhe", mutta eiköhän siihenkin pian totu! ;) 





Maarianhaminaan saavuimme kahden maissa iltapäivällä ja ajoimme lyhyen matkan satamasta meille varattuun majoitukseen. Olimme varanneet kahdeksi yöksi huoneiston Townhouse apartmentsista, jota voin kyllä lämpimästi suositella. Kaksio oli todella viihtyisä ja vauvan kanssa oli mukavaa olla ikään kuin "kotioloissa". Huoneistossa oli iso makuuhuone, kylpyhuone sekä yhdistetty keittiö-olohuone. 







Ensimmäisen iltapäivän ja illan aikana Maarianhaminassa kävimme kävelemässä kaupungilla, täyttämässä ruokavarastoja kaupassa ja illalla syömässä Brygganilla. Lapsena Maarianhamina oli aina suosikkikohteeni veneloman aikana, ja on hauskaa huomata, että se on sitä edelleen. Aivan ihana kesäkaupunki, vaikka ahvenanmaalainen tapa sulkea kaupat todella aikaisin myös heinäkuun lomasesongin aikana  (tai pitää ne kokonaan suljettuna sunnuntaisin) on hieman huvittava. Veikkaisin, että turistit laittaisivat aika paljon enemmän rahaa kauppoihin, jos ne olisivat auki! Onneksi jätskikiskat sentään pysyivät auki myös sunnuntai-iltana! ;)




Maanantaiaamu Maarianhaminassa alkoi hieman liian aikaisin Islan herättyä 6 jälkeen. Onneksi Henri  otti vahtivuoron ja itse sain jatkaa vielä unia hetken aikaa ja pääsin suoraan aamiaispöytään. Jogurtti marjojen kera sekä kahvi maistui ihanalle. Pikku aamujumpan ja muiden aamutoimien jälkeen hypättiin koko porukka 11 maissa autoon ja lähdettiin päiväretkelle. Ensimmäisenä kohteena meillä oli Kastelholma ja Smakbyn-ravintola, jonne mentiin lounaalle.


Smakbyn oli ollut meidän "must go"-listalla jo pidempään eikä se pettänyt. Ruoka oli todella hyvää ja tilat hienot. Myös pieni kauppa, josta sai erilaisia Smakbyn tuotteita oli ihana. Ostimme muun muassa ainekset suklaakekseihin (purkissa kaikki kuiva-aineet ja mukaan pitää lisätä vain voita ja kananmunia) ja siemennäkkäreihin. Lounaan jälkeen kävimme vielä kävelyllä Kastelholman maisemissa. Tämäkin paikka on sellainen, jota voi lämpimästi suositella Ahvenmaan visiitillä. 














Kastelholmasta lähtiessä alkoi herkku-ja kahvihammasta kolottaa, joten suuntasimme kahville Johannas hembakta-kahvilaan. Söin siellä ehkä maailman parasta marjapiirakkaa vaniljakastikkeella. Mums! Henri kehui myös syömäänsä kanelipullaa, joten voimme listata myös tämän paikan kannattaa käydä-listalle! Kumma juttu, että meidän perheellä suosittelut ovat pääasiassa tuolta ruokapuolelta! ;D








Kahvittelun jälkeen suuntasimme Henrin toiveesta Stallhagenin panimolle, jossa hän pääsi maistelemaan muutamia oluita. Tämä oli ollut meidän lomadiili; jos minä pääsisin juoksemaan puolimaratonin Turussa, niin Henri pääsisi käymään Stallhagenilla ja minä toimisin kuskina  takaisin Maarianhaminaan! :) Valitettavasti Stallhagen oli jonkinasteinen pettymys. Oluet olivat maistelijan mukaan hyviä, mutta muuten brändäys oli aika heikkoa. Mietimme, että panimo voisi hyvin kehittää ydintuotteen ympärille oheistuotteita, joita suurimmat fanit varmasti mielellään ostaisivat. Aloimme jo suunnitella lippiksiä ja t-paitoja sekä oheistuotekauppaa Stallhagenille, mutta emme päässeet omia keskusteluja pidemmälle..Ehkä pettymys oli suurempi sen takia, että Smakbyn oli ollut niin hieno ja viimeisen päälle mietitty oheistuotteineen ja pikkuputiikkeineen, joten Stallhagen tuntui lievältä pettymykseltä sen jälkeen. Mutta, tulipahan käytyä! :) 



Illalla Maarianhaminassa jatkoimme herkkuruokien linjalla ja kävimme syömässä ravintola Indigossa Maarianhaminan keskustassa eikä se pettänyt tälläkään kertaan. Onnistuin valitsemaan listalta jälleen vuohenjuustosalaatin ja se oli ehkä paras vuohenjuustosalaatti, jonka olen syönyt aikoihin. Namnam!




Tiistaina ehdimme viettää puoli päivää Maarianhaminassa ennen kotimatkaa. Kävimme kävelemässä kaupungilla ja syömässä lounasta ennen laivalle lähtöä. Aika jäi hieman lyhyeksi, joten ainakin yhden päivän olisi vielä voinut hyvin viettää Ahvenanmaalla. Useammankin, jos olisi halunnut tutkia saarta laajemmin, mutta eiköhän Ahvenanmaa ole sen verran jo sydämessä, että sinne tulee palattua vielä moneen kertaan. 

Laivamatka Turkuun päin meni myös hyvin. Tällä kertaa laivana oli Viking Grace ja sielläkin viihdyimme hyvän tovin Sophie la Giraffe-leikkihuoneessa. Turussa olimme illalla hieman ennen kahdeksaa ja siitä suuntasimme matkan vielä välikauppapysähdyksen kautta kohti Houtskäriä. Automatka meni hyvin ja suunnitelmien mukaan, vaikka olimme perillä vasta puolen yön maissa. Isla nukahti autoon (vaihdoin hänelle yöpaidan+vaipan Kaarinan LIDL:n parkkipaikalla Henrin ollessa kaupassa) ja perille päästyämme sain siirrettyä hänet syötön kautta suoraan nukkumaan omaan matkasänkyyn. High Five sille, että edes joskus suunnitelma onnistuu! ;) 

Sellainen oli meidän kesäreissu Ahvenanmaalle vauvan kanssa! <3 Toivottavasti jaksoitte lukea! :) 

-Karoliina

Seuraa Instagramissa/Facebookissa/BloglovinissaSnapchatissa (candyontherun)