tiistai 14. helmikuuta 2017

Kisaraportti: Miamin puolimaraton 2017

Miamin puolimaraton ja maraton juostiin sunnuntaina 29.1. Saavuttiin Miamiin perjantaina 27.1, joten kovin pitkään ei ollut aikaa toipua pitkästä lennosta ja aikaerosta ennen kuin oli aika asettua lähtöviivalle sunnuntaiaamuna klo 6! Onneksi aikaeroon on USA:han päin mennessä helpompi tottua eikä aikaisin herääminen ei tuota ongelmia ensimmäisinä päivinä. Sisäinen kello (tai vaihtoehtoisesti pieni tarmokas yksivuotias "kello") herättää varmasti ajoissa! ;) Lauantaiaamuna käytiin aamulenkillä Miami Beachilla ja otin kävelyn lomassa pieniä hölkkäpätkiä, jotta sain jalkoja verryteltyä lennon jälkeen.


Lauantaiaamupäivällä suunnattiin Miami Maratonin expoon hakemaan mulle juoksunumero ja muut tilpehöörit. Expoon meneminen mahdollisimman ajoissa olikin hyvä päätös, sillä pois lähtiessä jonot olivat jo melkoiset! Expo pidettiin nyt ensimmäistä kertaa Marlins Parkissa, joka on Miami Marlins baseball-joukkueen kotistadion. Itselläni expovierailu meni todella sujuvasti ja sain tarvittavat jutut (juoksunumeron, t-paidan, kassin jne.) melko nopeasti ilman pitkää jonotusta, vaikka esimerkiksi turvatarkastusjonot veivät hieman aikaa. Expo oli todellinen juoksijan paratiisi, sillä myynnissä oli kymmenissä kojuissa kaikkea, mitä juoksija voi tarvita! Itse ostin uudet juoksukengät hyvässä alennuksessa (NB:n Fresh Foamit) sekä shotblockeja. 


Lauantai-iltana pohdin kovasti juoksuasua seuraavalle aamulle, sillä normaalin Miamin sään (aurinkoista ja lämmintä) sijaan kisa-aamulle oli luvattu sadetta ja melko viileää säätä! Päädyin juoksemaan topin sijaan kisajärjestäjien antamassa t-paidassa, mikä olikin hyvä ratkaisu, sillä sadetta ja tuulta oli luvassa. Käytiin myös ostamassa meille kaikille kertakäyttösadetakit, sillä Henri ja Isla lupasivat tulla kannustamaan reitin varrelle eikä meillä lomavarustukseen kuulunut sadetakit (what´s up Miami, sadetta?)... :D 

Kuva: mun Instagram storieseista
Puolimaratonille valmistavana iltaruokana söin ISON täytetyn leivän, jolla tuli kyllä hiilarivarastot täyteen! Nam.


Asetin kellon soimaan 3.30 sunnuntaiaamuna, mutta heräsinkin jo 3 aikaan ilman kelloa ja nousin ylös tekemään rauhassa valmisteluja. Keitin kahvia ja söin muutaman paahtoleivän sekä urheilujuomaa (asuimme Miamissa huoneistohotellissa, jossa oli keittiö) ja valmistauduin rauhassa. Fiilis oli aika rauhallinen, sillä tiesin osittain mitä on tulossa, koska olin menossa Miamin puolikkaalle toista kertaa! Kuvailin videoita Instagram storieseihin ja raportoin kisapäivästä sinne "livenä". Toivottavasti tykkäsitte videoista, te jotka niitä pääsitte katsomaan! Mulla oli hauskaa niitä tehdessä! :)


Klo 4.15 suuntasin hotellista ulos mukanani vain muovikassi, jossa oli vähän evästä (banaani ja energiapatukka), vesi-urheilujuomasekoitus sekä sadetakki. Olin päättänyt etten laita mitään tavarasäilytykseen, joten lähdin suoraan juoksuasussa ulos. Oltiin sovittu Henrin kanssa, että he tulevat Islan kanssa mua vastaan maaliin, ja tuovat vaihtovaatteet mukana. Ulkona ei onneksi satanut, kun kävelin kohti bussien lähtöpaikkaa, joilla pääsin Miami Beachilta dowtowniin lähelle lähtöpaikkaa. Keli oli n.+15 aamuyöllä, joten t-paidassa ei tullut lämmin, mutta ei vilukaan!

Löysin shuttle-busseille helposti ja hyppäsin kyytiin! Matka kohti Miami dowtownia ja American Airlines Arenaa alkoi! :) (Suosittelen ehdottomasti hyödyntämään shuttleja, jos asut Miami Beachilla ja olet juoksemassa Miamin maratonia/puolikasta. Shuttleen pitää ostaa paikka etukäteen, mutta se on todella kätevä!)

Kun saavuimme dowtowniin, oli siellä jo melkoinen ruuhka ja hässäkkä, kun useita teitä oli suljettu kisaa varten. Kuljettaja joutui jättämään meidät hieman aikaisemmin pois bussista ja käveltiin American Airlines arenalle, jonka vierestä maratonin ja puolikkaan lähtö oli. Ilma oli sen verran viileä, että päädyin menemään suoraan sisälle American Airlines Arenaan lämmittelemään, käymään vessassa ja syömään eväitä. Täytyy sanoa, että pro ratkaisu! ;) Hengailin sisällä, venyttelin vähän ja söin eväät ennen kuin suuntasin ulos ja kohti lähtökarsinoita puoli 6 maissa. Heitin sadetakin siinä vaiheessa päälle, vaikkei satanutkaan, sillä tuuli oli todella kylmä. Sadetakki lämmitti juuri sopivasti! Fiilis alkoi nousemaan, kun ympärillä oli innostunut ja latautunut tunnelma!





Löysin helposti omaan lähtökarsinaan D ja siellä saimmekin hengailla tovin ja odotella, että kisa saatiin alkamaan, kun Miamin poliisi varmisti, että reitti oli selvä. Ensimmäisenä liikkeelle lähti kelaajat ja sen jälkeen eliitti, ja sen jälkeen sitten me "tavalliset tallaajat". Fiilis lähdössä oli hyvä ja innostunut! Sade pysyi toistaiseksi poissa ja tiesin, että viileä keli sopisi mulle, joten se ei sinänsä haitannut. Heitin sadetakin pois hieman ennen kuin lähdettiin liikkeelle. 



Meidän lähtöryhmä pääsi liikkeelle noin klo 6.17 ja sitten vihdoin mentiin! Huomasi, etten ollut aikaa hakemassa tai kovin tosissani liikkeellä, kun olin unohtanut laittaa gps:n päälle ja sitä säädin vielä juostessani lähtöviivan yli. Ups! No, onneksi se alkoi pelittämään nopeasti. 

Miami maratonin ja puolikkaan reitti (www.miamimarathon.com)
Yläpuolella olevassa kartassa näkyy puolikkaan ja maratonin reitti, joka suuntaa heti lähdön jälkeen kohti Miami Beachia MacArthur Caysewayta pitkin. Tällä alkupätkällä on kaksi isoa mäkeä (siltoja), jotka tuovat hieman mäkeä muuten hyvin tasaiseen reittiin. Lähdön aikaan on vielä pimeätä ja viime kerralla juostessani Miamin puolikasta oli upeata katsella vähitellen värjäytyvää taivaanrantaa ja nousevaa aurinkoa juostessamme Miami Beachia kohti, mutta tällä kertaa aurinko pysyi visusti pilvien takana. 

Jo lähdössä aloin tuntea, että vessahätä iskee (voi ei!) ja päätin, että piipahdan sopivassa kohdassa bajamajaan, sillä mielummin hukkaan vähän sekunteja kuin joudun kärvistelemään asian kanssa koko juoksun ajan. Se olikin hyvä päätös ja kolmannella kilsalla näin sopivan bajamajan, jonne pääsin juoksemaan suoraan ja ulos aika nopeasti. Tämän jälkeen pystyin keskittymään pelkästään juoksemiseen ja aloin nauttimaan menosta. Jalat tuntui hyviltä ja kaikki oli ok, joten pyrin asettamaan "kruisailumoodin" päälle ja annoin mennä. Jälkeenpäin katsoessani gps:stä kilsavauhteja huomaan, että ne vaihtelevat jonkin verran. Se on ehkä haaste silloin, kun ei ole mitään tiettyä aikatavoitetta ja menee vain fiiliksen mukaan. Juoksin kilsoja 5.00-5.36 min/km väliltä ja keskivauhti koko kisan aikana oli 5.14min/km. 

Sade oli onneksi pysynyt poissa tähän asti, mutta 5km kohdalla ylittäessämme viimeistä siltaa Miami Beachille se  sitten alkoi! Eikä mikä tahansa pikku sade, vaan ihan reipas trooppinen sade höystettynä mukavalla sivutuulella! Uhh! Onneksi mulla oli lippis päässä, joka auttoi suojaamaan sateelta ja samoin kiitin mielessäni, että olin laittanut päälle t-paidan enkä toppia. Sinänsä toki aika sama, kun kastuu jokatapauksessa, mutta ainakin t-paita suojasi hieman yläselkää ja olkapäitä, jotka helposti mulla jännittyvät kylmässä. 

Sateen alettua mietin, että onneksi olen tottunut tällaiseen Suomen vaihtelevissa keleissä ja päätin etten anna sen häiritä! :D Olosuhteille ei voi mitään, mutta omalle asenteelle voi. Aika monelle muulle juokseminen sateessa tuntui olevan iso juttu ja ymmärrän sen, koska Miamissa harvemmin sataa. Tapahtuman kannalta sää oli tosi harmillinen, mutta kuten sanottua, it is what it is.

Sateisessa kelissä kurvasimme Miami Beachille ja lähdimme kiertämään lenkkiä saarella, jossa juostaan suurin osa puolikkaan kilsoista (n.5-15km). Sade ja tuuli ei onneksi haitannut niin paljon isojen talojen välissä juostessa leveillä  ja tasaisilla kaduilla. Miami Beachilla juokseminen oli siistiä jälleen kerran, vaikka yleisöä ei ollutkaan niin paljon säästä johtuen. Aloin innostua kun vähitellen lähestyimme pistettä, jossa tiesin Henrin ja Islan olevan kannustamassa! Sadekin alkoi jossain vaiheessa vähentyä enää pieneksi tihkuksi. 




Henri ja Isla olivat reippaina sadetta uhmaamassa sovitussa paikassa (noin 8km kohdalla) ja Henri nappasi muutaman kuvan siinä kohtaa! En tiedä tajusiko Isla, että äiti se siellä oli juoksemassa, vaikka kuulemma kiinnostuneena oli katsonut juoksijoita! :) 


Sain heidän näkemisestään mukavasti lisäpuhtia ja pian oltiinkin jo 10km väliaikapisteellä, jonka ylitin ajassa 55.50. Fiilis juoksun suhteen oli edelleen tosi hyvä, ei mitään ongelmia! Seuraavat 5 kilometriä Miami Beachilla juostessa menivät edelleen mukavasti (kilsavauhdit 5.26, 5.20, 5.18, 5.18 ja 5.15min/km). Henri ja Isla olivat toisen kerran kannustamassa n. 14 kilometrin kohdalla, mikä oli tosi ihanaa! <3 



Venetian Causeway ja kohti Dowtownia
Viimeiset kilometrit puolikkaalla juostaan Venetian Causewayta pitkin sekä Miamin Dowtownissa. Venetian Causeway on yksi suosikkikohdistani reitillä, sillä näkymät ovat aivan upeat! Viimeisen 5 kilometrin ajaksi päätin nostaa hieman vauhtia, sillä tankissa oli vielä aika paljon bensaa jäljellä. Kilometriajat olivat 5.22, 5.10, 5.09, 5.00 ja 5.04min/km. Progressiivinen pitkis siis, kuten oli tarkoituskin! ;) Maaliin tulin iloisena ja hyvävoimaisena, puolimaraton numero 18 check. Hyvä, vahva juoksu ja super siisti kokemus jälleen kerran! <3



Kuvasin maaliintuloa videolle! :D


Jälkeenpäin oli mielenkiintoista katsoa tuloksista, että olin 14124 puolimaratoonarista sijalla 2567 ja omassa sarjassani 602/7144. Loppuaika oli tosiaan 1.55.17, johon olin tyytyväinen tässä kohtaa. Ilman sen kummempaa vk-treeniä erittäin jees. Ja varmasti itselleni oli hyvä asia, että sää oli mitä oli, sillä kuumuudessa olisin varmasti kokenut enemmän haasteita! :) 

Henri ja Isla tulivat mua maalin jälkeen vastaan, mutta lähdettiin melkein samantien autolle, sillä mä aloin jäätyä pystyyn! Olisi ollut tosi mukavaa nauttia pidempään kisan jälkeisistä fiilistelyistä, mutta tässä kohtaa sää teki tepposet ja fiilistelyt jäivät lyhyiksi. 


<3
Kaiken kaikkiaan Miamin puolimaraton oli jälleen aivan upea kokemus ja olen tosi iloinen ja kiitollinen, että sain olla mukana! <3 Järjestelyt pelasivat todella hyvin 25 000 juoksijan tapahtumassa ja itselläni ei ainakaan ole mitään valituksen sanaa. Voin lämpimästi suositella tapahtumaa! :)

Vuoden ensimmäisestä puolikkaasta on hyvä jatkaa kohti juoksukevättä täällä Suomessa ja tämä antoi kyllä paljon motivaatiota ja innostusta alkaa toden teolla treenaamaan myös vauhtia. Tänä vuonna haaveissa siintää jälleen oma puolimaratonin ennätys ja tiedän, että se vaatii aika paljon töitä, joten ei auta kuin kääriä hihat ja alkaa hommiin. Hymy huulilla tietysti, koska ei juoksu niin vakavaa ole! ;)

Hyvää ystävänpäivää tyypit, kiitos kun luette mun juttuja ja kommentoitte niitä! <3

-Karoliina

Seuraa Instagramissa/Facebookissa/Bloglovinissa

18 kommenttia:

  1. Kiva raportti mukavan oloisesta tapahtumasta :) Hyvää ystävänpäivää Candy <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Hanna! :) Ja sinne myös tätäkin kautta hyvää ystävänpäivää (ei sen tarvitse olla vain se yksi päivä vuodesta!<3)

      Poista
  2. Mä en kestä miten huikee oot! Ja mitä vauhtia kipität. Noi kuvat on ihania, näkee miten nautit juoksusta!!! 😍😘💗

    VastaaPoista
  3. On kyllä aina tosi kiva lukea näitä sun kisaraportteja! Itekin oon menossa HCR:lle ja juoksukuume alkaa olemaan jo melkoinen :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka Johanna! :) Kiitos paljon, kiva kuulla, että tykkäät lukea näitä!!Tsemppiä paljon HCR-treeneihin! Miten ne sujuu? Ihanaa kun alkaa olla kevättä ilmassa, mulla ainakin silloin aina juoksuinto kasvaa entisestään!

      Poista
    2. Kiitos kysymästä, oikeen kivasti! Tällä hetkellä juoksen noin neljä kertaa viikossa ja aika pk-painotteisia on treenit vielä. Pitäis alkaa tuota vauhtikestävyyttä pikku hiljaa lisäilemään treeneihin :)

      Poista
    3. Kuulostaa hyvältä ja onhan tässä vielä aikaa mukavasti ennen HCR:ää kaivaa sitä vauhtikestävyyttä esiin! :) Tsemppiä!

      Poista
  4. Aivan mahtava rapsa! Onnittelut huipusta juoksusta. Ja hah toi on niin hauskaa.. "Heräsin kolmelta ja aamupalalle jne.." :) Todellinen elämys. :)
    Ps. täälläkin aletaan vauhtitreeniä viimeistään ens viikolla tekemään. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Satu! <3 Hehee, joo elämys todellakin, vaikka täytyy sanoa, että kyllä se ensimmäinen kerta oli vielä vähän isompi elämys, kun kaikki oli täysin uutta! :) Nyt oli kivan rentoa, kun tiesi vähän millainen tapahtuma on kyseessä ja mitä on tulossa! Mun vk-treenit taitaa tältä viikolta jäädä, ensi viikolla sitten! Koitan selättää tämän väsymyksen ensin!

      Poista
  5. Onnea hyvästä juoksusta! Huikeita aikoja kyllä juokset noin rennolla otteella. :)

    VastaaPoista
  6. Itse oon juossut tasan kerran midnight runin, ja oon enemmänkin fiilisjuoksentelija kuin juoksuharrastaja, mutta joka kerta nämä sun kisarapsat saa aikaan pienen himon ryhtyä ihan tosissaan treenaamaan pidemmälle matkalle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee, ihana kuulla Saimi! :) Ja tiedätkö, ei sen juoksun tarvitse olla niin vakavaa silloinkaan, vaikka treenaisi vähän pidemmälle matkalle. Fiiliksellä (ja toki jossain määrin riittävällä ja säännöllisellä treenillä) pääsee jo aika pitkälle!

      Poista
  7. Näitä sun raportteja on kiva lukea! Tuli juoksufiilis itsellekin, pitääkin lähteä pienelle lenkille :)

    VastaaPoista
  8. Vautsi mikä aika! Onnittelut! Utelisin vielä, millä kengillä juokset yleensä kisoissa? Entä onko sulla muuten treenissä käytössä yleensä millaiset kengät? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka Ansku! Kiitos paljon! :) Tällä hetkellä juoksen New Balancen Fresh Foameilla sekä treenit että kisat. Tykästyin Fresh Foameihin viime vuoden aikana kovasti, ne on mulle sopiva rullaava, neutraali kenkä. Lisäksi olen nyt talven liukkailla keleillä juossut Sarva Xeroilla, jotka on ihan mielettömän hyvät nastarit. Hyviä lenkkejä sulle! :)

      Poista