torstai 2. maaliskuuta 2017

Ajatuksia paluusta työelämään

Viime aikoina mielessäni on pyörinyt useasti paluu työelämään, vaikkei se ihan vielä ajankohtaista olekaan ja aion nauttia tästä jäljellä olevasta hoitovapaasta täysillä. Osa-aikaisestihan olen tehnyt töitä  (10-20h/viikko) viime syyskuusta asti, mutta  nyt tarkoitan kokopäiväistä työtä, jonka toivoisin aloittavani alkusyksystä. Vielä sinne on aikaa, mutta kuukaudet vierivät vauhdilla ja enää en voi kovin pitkään työntää tätä asiaa mielen perukoille. Minullahan ei ole paikkaa, jonne palata hoitovapaan jälkeen, sillä ennen jäämistäni äitiyslomalle viimeistelin graduni ja tein osa-aikaista työtä. 



Edessä on siis työnhaku ja nyt pitäisikin taas alkaa muistella, että mitä kaikkea siihen liittyikään ja miten niitä töitä haetttiin! ;) CV pitäisi päivittää, etsiä parhaat työpaikkailmoitusalustat ja laittaa niin sanotusti verkot vesille! Samalla todella hauskaa ja jännittävää, mutta myös hieman ahdistavaa! Ja hyvä olisi myös selvittää ja pohtia, mitä minä haluan tulevalta työpaikalta? Mitä haluan tehdä jatkossa? Koen, että työn pitää olla pääasiassa mielekästä, sillä se vie niin suuren osan ajastamme. Mielekkäälle työlle pystyy myös antamaan enemmän. Itselläni on se hyvä puoli, että tulevan työn suhteen olen aika joustava, kunhan se sisältää tiettyjä elementtejä. En siis välttämättä hae työpaikkaa, vaikkapa pelkästään elintarvikealalta, vaikka elintarviketieteiden maisteri olenkin. Kiinnostuksenkohteet ulottuvat myös muun muassa liikunta-alalle, kaupanalalle ja matkailualalle, joihin myös on joko työkokemusta tai koulutusta. Tällä hetkellä tiedän sen, että toivoisin jatkossakin työni sisältävän sosiaalista mediaa ja markkinointia. 

Koen, että tulevan työpaikan suhteen itselläni on aika paljon toiveita, mutta toisaalta olen myös hyvin työlle omistautuva ihminen, joten tilanne tulee toivottavasti olemaan win-win. Tärkeintä olisi itselleni jatkossa löytää balanssi työn ja vapaa-ajan suhteen. Olen pohtinut myös paljon sitä, millaista meidän arki tulee sitten olemaan, kun minäkin olen kokopäiväisesti töissä? Miten sitä ikinä ehtii tehdä kaikkea,mitä haluaa/mitä pitää tehdä? Miten sitä ehtii treenaamaan? :D No, eiköhän kaikki järjesty jollain tapaa, sitten kun sen aika on, mutta varmasti uuteen elämäntilanteeseen sopeutuminen vie aikaa. 


Omien työsuunnitelmien lisäksi hoitovapaan loppuminen tarkoittaa toki myös isoa muutosta lapsen elämässä eli päivähoidon aloittamista. Tällä hetkellä pohdinnassa on se, mikä päivähoitomahdollisuus tulee olemaan se meidän perheelle sopivin ja oikea ratkaisu? Tuntuu siltä, että kaikista vaihtoehdoista kuulee sekä hyvää että huonoa, ja jokaisella on asiaan mielipide! ;) Toki ymmärrän, että tilannetta pitää katsoa vain omasta näkökulmasta ja pohtia, mikä on paras ratkaisu juuri meille, mutta mistä tiedän mikä on paras ratkaisu juuri meille? :D Help!

Tällaisia pohdintoja torstaiaamuun! Mielellään otan kommentteja aiheen tiimoilta vastaan! 

Miten sinulla sujui työnhaku hoitovapaan jälkeen?
Parhaat työnhakuvinkit tällä hetkellä, jos olet viime aikoina hakenut töitä?
Mitä kannattaa huomioida lapsen päivähoitoa pohtiessa? 

-Karoliina




2 kommenttia:

  1. Työn haku on mielestäni se stressaavin osuus. CV:n päivittämisessä ja hakemuksissa meni yllättävän paljon aikaa ja musta tuntu ettei ikinä aika tai jaksaminen riittänyt. Suosittelen käymään tutustumassa päivähoito mahdollisuuksiin mitä olette Islalle miettineet. On helpompi, tehdä sen perusteella päätös mihin hakea.
    Arjen, treenien ja perheen yhteisen ajan sovittelu vaatii vähän harjoittelua, mutta lupaan että onnistuu jos vain haluaa. 😊😘

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista! <3 Arvasin, että sulta löytyy näkemystä asiaan, kun olet just ollut samassa tilanteessa! Ja ai että ihailen sun meininkiä nyt, kun tuntuu, että oot nauttinut töistä ja löytänyt hyvän balanssin treenien/perheajan jne. välille! Uskon, että vaatii harjoittelua, mutta eiköhän se siitä, jos oikein haluaa ne saada yhteensovitettua! Voidaan jutella tästä huomenna lisää, jee! <3

      Poista