Juoksin lauantaina kolmatta kertaa kotikaupunkini Espoon Rantamaraton-juoksutapahtumassa. Kyseessä oli 9. Espoo rantamaraton ja tapahtuma lunasti jälleen kaikki odotukset! Olin etukäteen todella innoissani kotikaupungin juoksusta, tutuista juoksumaisemista, ja perheestä ja ystävistä kannustamassa reitin varrella. Valmistautuminen viikolla ei mennyt ihan nappiin, kun jalkoja kolotteli (niihin onneksi auttoi rullailu ja venyttely) ja perjantaina alkoi tuntua siltä, että flunssa iskee. Olin siis hieman epävarma siitä, millaiseen juoksusuoritukseen pystyisin, mutta yleisfiilis ennen kisaa oli kuitenkin hyvä ja päätin lähteä liikkeelle kroppaa kuulostellen ja mennä sen mukaan.
Saavuin kisapaikalle Otaniemeen kahden maissa, kun puolikkaan ensimmäisen lähtöryhmän lähtö (jossa itse olin) oli kolmelta. Sain vietyä tavarat varustesäilytykseen ja sitten törmäsin Katjuun Otahallin ulkopuolella ja lähdettiin yhdessä tekemään vähän verkkaa ja ottamaan kuvia. Meidän verkka jäi melkoiseksi höntsäilyksi, kun ensin Katju unohti juoksutakin päälleen ja sitten multa irtosi juoksunumerosta yksi hakaneula, joten niitä sitten sählättiin siinä vielä kuntoon. Ennen lähtöä törmättiin vielä Elinaan ja ryhmityin hänen kanssa yhdessä lähtöön, kun Katju paineli lähemmäksi starttiviivaa.
Pam..tasan kello kolmelta lähdettiin matkaan! Heti alusta asti oli hyvin tilaa juosta, joten puolimaratonin jakaminen kahteen lähtöryhmään oli kyllä hyvä päätös, sillä reitti on joistain kohdista melko kapea. Juostiin Elinan kanssa yhdessä ensimmäiset kilsat, mutta jossain kohtaa erottiin ja jatkoin matkaa yksin. Alusta asti pyrin keskittymään hengitykseen ja hyvän rytmin löytämiseen. Hoin itselleni, että keskity tähän kilsaan missä olet ja pidä hyvä vahva fiilis yllä. Ensimmäisillä kilsoilla itse ainakin helposti lähden muiden imussa liian kovaa, mikä sitten kostautuu myöhemmin. Pyrin juoksemaan aika tasaisia kilsoja ja itseasiassa hitain kilsa oli lopulta numero 3 (5.16min/km), kun vähän aloin himmailla alun kovaa vauhtia. Mulle oli jäänyt vähän vahingossa urheilujuomapullo käteen (alunperin tarkoituksena oli viskata se pois ennen starttia), mutta omat juomat-taktiikka osoittautui hyväksi ja käytin järjestäjien tarjoamia juomapalveluja vasta puolen välin jälkeen. Juoksin siis siihen asti läpi juomapisteiden, mikä säästi jonkin verran aikaa.
Itselleni oli tosi hyödyllistä se, että tunsin reitin ja sen profiilin niin hyvin. Tiesin missä kohtaa tulee mäkiä ja pystyin valmistautumaan niihin henkisesti ja fyysisesti. Sää oli juoksun aikana mitä parhain, tuulta ei ollut nimeksikään ja lämpötila juuri sopiva. Ensimmäiset kilometrit menivät nopeasti ja pian oltiinkin jo kurvaamassa Länsiväylän vierestä kohti Matinkylää. Siellä noin 7,5 kilometrin kohdalla olivat Henri ja Isla kannustamassa ensimmäisen kerran! Sain siitä kovasti lisäbuustia, vaikka Isla näyttikin rattaissa siltä, että juoksun katsominen oli hänen mielestään maailman tylsintä! :D No, hän oli juuri herännyt, joten annetaan anteeksi pienelle! ;) <3
Matinkylästä matka jatkui Nuottaniemen kierroksen kautta rantaraitille ja kympin kohdalla olin ajassa 51:48. Fiilis oli hyvä, vaikka pyrinkin pitämään itseni koko ajan maan pinnalla, ettei vaan lähde keulimaan liian aikaisin. Olen kyllä niin mukavuusalueella pysyjä, mahdollisimman pitkään, mikä on tavallaan hyvä juttu, mutta ei aina. Matkaa oli kuitenkin vielä paljon jäljellä, joten en vielä siinä vaiheessa halunnut alkaa laskeskelemaan mahdollista loppuaikaa ja kiristämään vauhtia.
Nuottaniemestä jatkettiin rantaa pitkin Westendiin. Rantaraitti on tuttuakin tutumpi, sillä niissä maisemissa olen juossut koko juoksuharrastukseni ajan. Viimeiset 10 vuotta. Kotijoukot olivat kannustamassa vielä uudestaan Merenneito-kahvilan kohdalla n.12,5 kilometrin paikkeilla ja tällä kertaa Isla näytti jo vähän innokkaammalta. Yritin kovasti heiluttaa ja huutaa, kun juoksin ohi, mutta en tiedä ymmärsikö hän, että mamma siinä viilettää! :)
Matinkylästä eteenpäin juoksu jatkui edelleen vahvana ja fiilis säilyi hyvänä koko ajan. Missään kohtaa ei tullut sellaista oloa, ettei jaksaisi enää. Vauhti pysyi 5.10min/km tuntumassa ja kellottelin aika tasaisia kilsoja. Tiesin, että reitti tulee olemaan melko tasainen lopun mäkiä lukuunottamatta.
Viimeisillä kilometreilla en uskaltanut lähteä loppukiriin liian aikaisin. Vasta viimeisen nousun jälkeen Otaniemessä, kun tiesin, että edessä on enää yksi kilometri maaliin, nostin vauhtia ja kellotin siinä nopeimman kilsan 4.50min/km. Vielä maalisuoralla sain aikaan loppuspurttia ja maaliin tulin ajalla 1:48:57! Kuudestoista puolimaraton ja neljäs tänä vuonna raskauden jälkeen. Tulos oli kauden toisiksi paras (HHM kesäkuussa 1:48:45) ja tyytyväisin olin siihen, että juoksu oli vahva ja hyvä. Sekä pää että kroppa olivat hyvin mukana ja tiesin koko ajan mitä teen. Suunnitelma toimi hyvin, kuuntelin kroppaa ja se toimi kuin unelma. Pieni nuha ei haitannut, vaikka hetkittäin nenän pieni tukkoisuus hieman häiritsi.
Maalissa törmäsin pian Katjuun, joka jälleen onnistui kellottamaan oman enkkansa(!!!) ja Heidiin, jolla oli ollut tällä kertaa hieman haastavampi juoksu. Juoksukavereiden näkeminen tapahtumissa on kyllä ihan parasta! <3 Saimme mitalit kaulaan ja maalihuoltokassit käteen. Pikaisia kuvia ja fiilistelyjä, jotka aina kuuluvat asiaan.
Olin todella tyytyväinen eilisen suoritukseen ja tästä on hyvä jatkaa! Tarkoitus olisi juosta vielä puolikas Vantaalla kolmen viikon päästä ja siellä sitten yrittää sitä kauden parasta tasaisella ja nopealla reitillä. Nyt pitää kuitenkin palautua (jalat ovat tänään aika jumiset) ensin ja huoltaa kroppaa kunnolla ennen uusia haasteita.
Loppuun on vielä sanottava, että Espoo Rantamaraton oli todella hienosti järjestetty tapahtuma ja kaikki toimi kuin rasvattu. Reitti on myös todella kiva ja tykkäsin siitä nyt tälle vuodelle tehtyjen muutosten jälkeen jopa enemmän kuin aikaisemmin! Voin lämpimästi suositella tapahtumaa ja olla aidosti ylpeä siitä, että kotikaupungin juoksutapahtuma on Suomen parhaita! Go Espoo ja koko rantamaratonin organisaatio! :)
Miten meni teillä muilla, jotka olitte rantsulla juoksemassa?? Tai muissa eilen juostuissa tapahtumissa (Ruissalojuoksussa/Finlandia maratonilla)?
Juoksufiiliksissä,
Karoliina
Aikaisempia kisarapsoja Espoosta:
Espoo rantapuolikas 2014
Espoo rantapuolikas 2013
 |
| Katjun kanssa ennen starttia! |
Pam..tasan kello kolmelta lähdettiin matkaan! Heti alusta asti oli hyvin tilaa juosta, joten puolimaratonin jakaminen kahteen lähtöryhmään oli kyllä hyvä päätös, sillä reitti on joistain kohdista melko kapea. Juostiin Elinan kanssa yhdessä ensimmäiset kilsat, mutta jossain kohtaa erottiin ja jatkoin matkaa yksin. Alusta asti pyrin keskittymään hengitykseen ja hyvän rytmin löytämiseen. Hoin itselleni, että keskity tähän kilsaan missä olet ja pidä hyvä vahva fiilis yllä. Ensimmäisillä kilsoilla itse ainakin helposti lähden muiden imussa liian kovaa, mikä sitten kostautuu myöhemmin. Pyrin juoksemaan aika tasaisia kilsoja ja itseasiassa hitain kilsa oli lopulta numero 3 (5.16min/km), kun vähän aloin himmailla alun kovaa vauhtia. Mulle oli jäänyt vähän vahingossa urheilujuomapullo käteen (alunperin tarkoituksena oli viskata se pois ennen starttia), mutta omat juomat-taktiikka osoittautui hyväksi ja käytin järjestäjien tarjoamia juomapalveluja vasta puolen välin jälkeen. Juoksin siis siihen asti läpi juomapisteiden, mikä säästi jonkin verran aikaa.
Itselleni oli tosi hyödyllistä se, että tunsin reitin ja sen profiilin niin hyvin. Tiesin missä kohtaa tulee mäkiä ja pystyin valmistautumaan niihin henkisesti ja fyysisesti. Sää oli juoksun aikana mitä parhain, tuulta ei ollut nimeksikään ja lämpötila juuri sopiva. Ensimmäiset kilometrit menivät nopeasti ja pian oltiinkin jo kurvaamassa Länsiväylän vierestä kohti Matinkylää. Siellä noin 7,5 kilometrin kohdalla olivat Henri ja Isla kannustamassa ensimmäisen kerran! Sain siitä kovasti lisäbuustia, vaikka Isla näyttikin rattaissa siltä, että juoksun katsominen oli hänen mielestään maailman tylsintä! :D No, hän oli juuri herännyt, joten annetaan anteeksi pienelle! ;) <3
Matinkylästä matka jatkui Nuottaniemen kierroksen kautta rantaraitille ja kympin kohdalla olin ajassa 51:48. Fiilis oli hyvä, vaikka pyrinkin pitämään itseni koko ajan maan pinnalla, ettei vaan lähde keulimaan liian aikaisin. Olen kyllä niin mukavuusalueella pysyjä, mahdollisimman pitkään, mikä on tavallaan hyvä juttu, mutta ei aina. Matkaa oli kuitenkin vielä paljon jäljellä, joten en vielä siinä vaiheessa halunnut alkaa laskeskelemaan mahdollista loppuaikaa ja kiristämään vauhtia.
Nuottaniemestä jatkettiin rantaa pitkin Westendiin. Rantaraitti on tuttuakin tutumpi, sillä niissä maisemissa olen juossut koko juoksuharrastukseni ajan. Viimeiset 10 vuotta. Kotijoukot olivat kannustamassa vielä uudestaan Merenneito-kahvilan kohdalla n.12,5 kilometrin paikkeilla ja tällä kertaa Isla näytti jo vähän innokkaammalta. Yritin kovasti heiluttaa ja huutaa, kun juoksin ohi, mutta en tiedä ymmärsikö hän, että mamma siinä viilettää! :)
 |
| N. 12,5 kilometrin kohdalta Matinkylästä |
Matinkylästä eteenpäin juoksu jatkui edelleen vahvana ja fiilis säilyi hyvänä koko ajan. Missään kohtaa ei tullut sellaista oloa, ettei jaksaisi enää. Vauhti pysyi 5.10min/km tuntumassa ja kellottelin aika tasaisia kilsoja. Tiesin, että reitti tulee olemaan melko tasainen lopun mäkiä lukuunottamatta.
Viimeisillä kilometreilla en uskaltanut lähteä loppukiriin liian aikaisin. Vasta viimeisen nousun jälkeen Otaniemessä, kun tiesin, että edessä on enää yksi kilometri maaliin, nostin vauhtia ja kellotin siinä nopeimman kilsan 4.50min/km. Vielä maalisuoralla sain aikaan loppuspurttia ja maaliin tulin ajalla 1:48:57! Kuudestoista puolimaraton ja neljäs tänä vuonna raskauden jälkeen. Tulos oli kauden toisiksi paras (HHM kesäkuussa 1:48:45) ja tyytyväisin olin siihen, että juoksu oli vahva ja hyvä. Sekä pää että kroppa olivat hyvin mukana ja tiesin koko ajan mitä teen. Suunnitelma toimi hyvin, kuuntelin kroppaa ja se toimi kuin unelma. Pieni nuha ei haitannut, vaikka hetkittäin nenän pieni tukkoisuus hieman häiritsi.
Maalissa törmäsin pian Katjuun, joka jälleen onnistui kellottamaan oman enkkansa(!!!) ja Heidiin, jolla oli ollut tällä kertaa hieman haastavampi juoksu. Juoksukavereiden näkeminen tapahtumissa on kyllä ihan parasta! <3 Saimme mitalit kaulaan ja maalihuoltokassit käteen. Pikaisia kuvia ja fiilistelyjä, jotka aina kuuluvat asiaan.
Olin todella tyytyväinen eilisen suoritukseen ja tästä on hyvä jatkaa! Tarkoitus olisi juosta vielä puolikas Vantaalla kolmen viikon päästä ja siellä sitten yrittää sitä kauden parasta tasaisella ja nopealla reitillä. Nyt pitää kuitenkin palautua (jalat ovat tänään aika jumiset) ensin ja huoltaa kroppaa kunnolla ennen uusia haasteita.
Loppuun on vielä sanottava, että Espoo Rantamaraton oli todella hienosti järjestetty tapahtuma ja kaikki toimi kuin rasvattu. Reitti on myös todella kiva ja tykkäsin siitä nyt tälle vuodelle tehtyjen muutosten jälkeen jopa enemmän kuin aikaisemmin! Voin lämpimästi suositella tapahtumaa ja olla aidosti ylpeä siitä, että kotikaupungin juoksutapahtuma on Suomen parhaita! Go Espoo ja koko rantamaratonin organisaatio! :)
Miten meni teillä muilla, jotka olitte rantsulla juoksemassa?? Tai muissa eilen juostuissa tapahtumissa (Ruissalojuoksussa/Finlandia maratonilla)?
Juoksufiiliksissä,
Karoliina
Aikaisempia kisarapsoja Espoosta:
Espoo rantapuolikas 2014
Espoo rantapuolikas 2013
Seuraa Instagramissa/Facebookissa/Bloglovinissa/
*Yhteistyössä Espoo Rantamaraton
