torstai 2. maaliskuuta 2017

Ajatuksia paluusta työelämään

Viime aikoina mielessäni on pyörinyt useasti paluu työelämään, vaikkei se ihan vielä ajankohtaista olekaan ja aion nauttia tästä jäljellä olevasta hoitovapaasta täysillä. Osa-aikaisestihan olen tehnyt töitä  (10-20h/viikko) viime syyskuusta asti, mutta  nyt tarkoitan kokopäiväistä työtä, jonka toivoisin aloittavani alkusyksystä. Vielä sinne on aikaa, mutta kuukaudet vierivät vauhdilla ja enää en voi kovin pitkään työntää tätä asiaa mielen perukoille. Minullahan ei ole paikkaa, jonne palata hoitovapaan jälkeen, sillä ennen jäämistäni äitiyslomalle viimeistelin graduni ja tein osa-aikaista työtä. 



Edessä on siis työnhaku ja nyt pitäisikin taas alkaa muistella, että mitä kaikkea siihen liittyikään ja miten niitä töitä haetttiin! ;) CV pitäisi päivittää, etsiä parhaat työpaikkailmoitusalustat ja laittaa niin sanotusti verkot vesille! Samalla todella hauskaa ja jännittävää, mutta myös hieman ahdistavaa! Ja hyvä olisi myös selvittää ja pohtia, mitä minä haluan tulevalta työpaikalta? Mitä haluan tehdä jatkossa? Koen, että työn pitää olla pääasiassa mielekästä, sillä se vie niin suuren osan ajastamme. Mielekkäälle työlle pystyy myös antamaan enemmän. Itselläni on se hyvä puoli, että tulevan työn suhteen olen aika joustava, kunhan se sisältää tiettyjä elementtejä. En siis välttämättä hae työpaikkaa, vaikkapa pelkästään elintarvikealalta, vaikka elintarviketieteiden maisteri olenkin. Kiinnostuksenkohteet ulottuvat myös muun muassa liikunta-alalle, kaupanalalle ja matkailualalle, joihin myös on joko työkokemusta tai koulutusta. Tällä hetkellä tiedän sen, että toivoisin jatkossakin työni sisältävän sosiaalista mediaa ja markkinointia. 

Koen, että tulevan työpaikan suhteen itselläni on aika paljon toiveita, mutta toisaalta olen myös hyvin työlle omistautuva ihminen, joten tilanne tulee toivottavasti olemaan win-win. Tärkeintä olisi itselleni jatkossa löytää balanssi työn ja vapaa-ajan suhteen. Olen pohtinut myös paljon sitä, millaista meidän arki tulee sitten olemaan, kun minäkin olen kokopäiväisesti töissä? Miten sitä ikinä ehtii tehdä kaikkea,mitä haluaa/mitä pitää tehdä? Miten sitä ehtii treenaamaan? :D No, eiköhän kaikki järjesty jollain tapaa, sitten kun sen aika on, mutta varmasti uuteen elämäntilanteeseen sopeutuminen vie aikaa. 


Omien työsuunnitelmien lisäksi hoitovapaan loppuminen tarkoittaa toki myös isoa muutosta lapsen elämässä eli päivähoidon aloittamista. Tällä hetkellä pohdinnassa on se, mikä päivähoitomahdollisuus tulee olemaan se meidän perheelle sopivin ja oikea ratkaisu? Tuntuu siltä, että kaikista vaihtoehdoista kuulee sekä hyvää että huonoa, ja jokaisella on asiaan mielipide! ;) Toki ymmärrän, että tilannetta pitää katsoa vain omasta näkökulmasta ja pohtia, mikä on paras ratkaisu juuri meille, mutta mistä tiedän mikä on paras ratkaisu juuri meille? :D Help!

Tällaisia pohdintoja torstaiaamuun! Mielellään otan kommentteja aiheen tiimoilta vastaan! 

Miten sinulla sujui työnhaku hoitovapaan jälkeen?
Parhaat työnhakuvinkit tällä hetkellä, jos olet viime aikoina hakenut töitä?
Mitä kannattaa huomioida lapsen päivähoitoa pohtiessa? 

-Karoliina




tiistai 21. helmikuuta 2017

Lentäminen 1-vuotiaan kanssa

Pitkät lennot taaperon kanssa olivat ehdottomasti se osa-alue meidän Floridan matkasta, joka mietitytti etukäteen eniten. Ilokseni voin kuitenkin raportoida, että lentäminen 1-vuotiaan kanssa oli helpompaa ja mukavampaa kuin osasin kuvitella! Kyse saattoi olla hyvästä tuurista, mutta aivan sama! "We did it", kuten seikkalija Dora sanoisi! ;) (Ja seikkailija Dora oli muuten isossa osassa tekemässä meidän lentomatkoista mukavia!)


Perheselfie kentällä ennen lentoa :)

Helsinki-Vantaalla oli lastenrattaita, joilla sai kärrättyä taaperoisen gatelle asti 

Menomatkalla tosiaan lensimme Helsingistä Osloon (reilu tunnin lento) ja jatkoimme Oslosta Miamiin, jonne lentoaika oli 10,5 tuntia. Takaisin tullessa lensimme Miamista Kööpenhaminaan 9,5 tuntia ja Köpiksestä Helsinkiin reilun tunnin. Lyhyillä lennoilla Isla istui mun sylissä ja ne menivätkin todella nopeasti. Nousuissa ja laskuissa imetin, jotta korvat pysyisivät auki, eikä niiden kanssa ollut onneksi ongelmia. 

Pitkille lennoille emme olleet ostaneet Islalle omaa paikkaa, mutta taktisesti tehdessämme lähtöselvitystä valitsimme koneesta kolmen rivin, jossa oli yksi paikka vapaana meidän paikkojen lisäksi ja toivoimme sormet ristissä, ettei kukaan varaisi sitä paikkaa! ;) No menolennolla SAS oli ystävällisesti lukinnut kolmannen paikan, joten siihen ei tullut ketään ja saimme sen Islalle (jippiii!) ja takaisin tullessa kävi yhtä hyvä tuuri ja paikka meidän kolmen rivillä jäi ylimääräiseksi, joten jälleen Islalla oli oma paikka, jossa istuskella, leikkiä ja nukkua. Toki nousuissa ja laskuissa hän istui sylissä mun turvavyöhön kiinnitettynä. Oman paikan saaminen taaperolle pitkille lennoille oli kyllä pelastus! Jos olisi pitänyt pitää sylissä koko pitkä lento, olisi siitä varmasti tullut epämukavampaa meille kaikille, mutta toki siitäkin olisi varmasti selvitty!



Käsimatkatavaroiden pakkaaminen oli mielestäni ehkä se haasteellisin osuus lennoista. Mitä kaikkea pitää ottaa lennolle mukaan, kun tila on kuitenkin rajallinen? Tässä meidän listaa, mitä käsimatkatavaroista löytyi taaperoa varten: 
  • Vaippoja (paljon, 1/matkustustunti), lentokoneessa vatsa saattaa toimia useammin kuin kotona
  • Wipeseja
  • Vaipanvaihtoalusta
  • Rätti 
  • Näistä yllämainituista pakkasin "vessapussin", joka oli aina helppo napata mukaan lentokoneen vessaan vaipanvaihtoa varten, joka sujui yllättävänkin leppoisasti.
  • Kirjoja
  • Muovipussissa pieniä leluja, joita Isla tykkäsi kaivella sieltä ja laittaa takaisin
  • 2xvaihtovaatteet, joista ensimmäiset tuli käyttöön jo Oslossa pienen vaippaäksidentin seurauksena
  • Eväitä: talk-muruja, maissinaksuja, rusinoita, banaania, muutama purkkiruoka, smoothie, taaperon välipalapatukka (mielummin liikaa kuin liian vähän oli mun motto ja lisäksi otin itselleni myös muutaman protskupatukan ja pähkinöitä. Nälkäisenä ei ole kiva olla, kun matkustuspäivä on pitkä.) 
  • Ruokalappu, juomamuki
  • Unipussi nukkumista varten (nukkuu kotona aina unipussissa)
  • Ipad (!!) Täytyy sanoa, että pädi oli se joka Islaa eniten lennolla viihdytti ja siellä annettiinkin hänen katsoa seikkailija Doraa niin paljon kuin ikinä halusi..heh. Kaikki keinot käytössä, jotta matkasta tulee mukava.
Lisäksi viihdykkeenä toimi myös lentokoneen omat telkkarit, jotka olivat hyvin kiinnostavia ja niitä oli kiva painella! :)  Mennessä pitkälle lennolla Isla nukkui muutaman tunnin ja itse käytin ajan hyödyksi nukkumalla myös. Takaisin tullessa lento oli "yölento", joten hän nukkui jopa 5 tuntia, joka sai tietysti lennon tuntumaan paljon nopeammalta! Melkein siis, jos voisi valita niin yölentoa suosisin, vaikka päivälentokin meni todella rattoisasti.

Väsynyt pieni matkalainen <3


Nukkumassa päikkäreitä omalla paikalla

Miamiin saapuessa riemulla ei ollut rajoja 10 tunnin lennon jälkeen.. 


Kunnes maahantulotarkastusjono kesti hieman liian pitkään taaperon (ja meidänkin) makuun ja saimme kokea ensimmäiset itkupotkikset siinä kohtaa, kun ei saanutkaan enää juoksennella ympäriinsä vaan piti seisoa jonossa kiltisti. Onneksemme pääsimme etuilemaan ystävällisten norjalaisten edelle ja selvisimme maahantulotarkastuksesta sen myötä edes hieman nopeammin. Siitä sitten vielä hakemaan matkatavaroita ja autoa vuokraamaan ennen kuin pääsimme hotellille, mutta se onkin jo toinen tarina se..

Kaiken kaikkiaan siis lentäminen sujui tosi mukavasti kiitos taaperon oman istuinpaikan, Ipadin ja eväiden! :D Ne taisivat olla meillä ne avaimet onnistuneeseen lentomatkaan! :)


Nyt mietitään vain kuumeisesti, että milloin sitä taas pääsisi reissuun. Matkakuume ei taida koskaan hellittää! :)


-Karoliina



Seuraa Instagramissa/Facebookissa/Bloglovinissa


tiistai 14. helmikuuta 2017

Kisaraportti: Miamin puolimaraton 2017

Miamin puolimaraton ja maraton juostiin sunnuntaina 29.1. Saavuttiin Miamiin perjantaina 27.1, joten kovin pitkään ei ollut aikaa toipua pitkästä lennosta ja aikaerosta ennen kuin oli aika asettua lähtöviivalle sunnuntaiaamuna klo 6! Onneksi aikaeroon on USA:han päin mennessä helpompi tottua eikä aikaisin herääminen ei tuota ongelmia ensimmäisinä päivinä. Sisäinen kello (tai vaihtoehtoisesti pieni tarmokas yksivuotias "kello") herättää varmasti ajoissa! ;) Lauantaiaamuna käytiin aamulenkillä Miami Beachilla ja otin kävelyn lomassa pieniä hölkkäpätkiä, jotta sain jalkoja verryteltyä lennon jälkeen.


Lauantaiaamupäivällä suunnattiin Miami Maratonin expoon hakemaan mulle juoksunumero ja muut tilpehöörit. Expoon meneminen mahdollisimman ajoissa olikin hyvä päätös, sillä pois lähtiessä jonot olivat jo melkoiset! Expo pidettiin nyt ensimmäistä kertaa Marlins Parkissa, joka on Miami Marlins baseball-joukkueen kotistadion. Itselläni expovierailu meni todella sujuvasti ja sain tarvittavat jutut (juoksunumeron, t-paidan, kassin jne.) melko nopeasti ilman pitkää jonotusta, vaikka esimerkiksi turvatarkastusjonot veivät hieman aikaa. Expo oli todellinen juoksijan paratiisi, sillä myynnissä oli kymmenissä kojuissa kaikkea, mitä juoksija voi tarvita! Itse ostin uudet juoksukengät hyvässä alennuksessa (NB:n Fresh Foamit) sekä shotblockeja. 


Lauantai-iltana pohdin kovasti juoksuasua seuraavalle aamulle, sillä normaalin Miamin sään (aurinkoista ja lämmintä) sijaan kisa-aamulle oli luvattu sadetta ja melko viileää säätä! Päädyin juoksemaan topin sijaan kisajärjestäjien antamassa t-paidassa, mikä olikin hyvä ratkaisu, sillä sadetta ja tuulta oli luvassa. Käytiin myös ostamassa meille kaikille kertakäyttösadetakit, sillä Henri ja Isla lupasivat tulla kannustamaan reitin varrelle eikä meillä lomavarustukseen kuulunut sadetakit (what´s up Miami, sadetta?)... :D 

Kuva: mun Instagram storieseista
Puolimaratonille valmistavana iltaruokana söin ISON täytetyn leivän, jolla tuli kyllä hiilarivarastot täyteen! Nam.


Asetin kellon soimaan 3.30 sunnuntaiaamuna, mutta heräsinkin jo 3 aikaan ilman kelloa ja nousin ylös tekemään rauhassa valmisteluja. Keitin kahvia ja söin muutaman paahtoleivän sekä urheilujuomaa (asuimme Miamissa huoneistohotellissa, jossa oli keittiö) ja valmistauduin rauhassa. Fiilis oli aika rauhallinen, sillä tiesin osittain mitä on tulossa, koska olin menossa Miamin puolikkaalle toista kertaa! Kuvailin videoita Instagram storieseihin ja raportoin kisapäivästä sinne "livenä". Toivottavasti tykkäsitte videoista, te jotka niitä pääsitte katsomaan! Mulla oli hauskaa niitä tehdessä! :)


Klo 4.15 suuntasin hotellista ulos mukanani vain muovikassi, jossa oli vähän evästä (banaani ja energiapatukka), vesi-urheilujuomasekoitus sekä sadetakki. Olin päättänyt etten laita mitään tavarasäilytykseen, joten lähdin suoraan juoksuasussa ulos. Oltiin sovittu Henrin kanssa, että he tulevat Islan kanssa mua vastaan maaliin, ja tuovat vaihtovaatteet mukana. Ulkona ei onneksi satanut, kun kävelin kohti bussien lähtöpaikkaa, joilla pääsin Miami Beachilta dowtowniin lähelle lähtöpaikkaa. Keli oli n.+15 aamuyöllä, joten t-paidassa ei tullut lämmin, mutta ei vilukaan!

Löysin shuttle-busseille helposti ja hyppäsin kyytiin! Matka kohti Miami dowtownia ja American Airlines Arenaa alkoi! :) (Suosittelen ehdottomasti hyödyntämään shuttleja, jos asut Miami Beachilla ja olet juoksemassa Miamin maratonia/puolikasta. Shuttleen pitää ostaa paikka etukäteen, mutta se on todella kätevä!)

Kun saavuimme dowtowniin, oli siellä jo melkoinen ruuhka ja hässäkkä, kun useita teitä oli suljettu kisaa varten. Kuljettaja joutui jättämään meidät hieman aikaisemmin pois bussista ja käveltiin American Airlines arenalle, jonka vierestä maratonin ja puolikkaan lähtö oli. Ilma oli sen verran viileä, että päädyin menemään suoraan sisälle American Airlines Arenaan lämmittelemään, käymään vessassa ja syömään eväitä. Täytyy sanoa, että pro ratkaisu! ;) Hengailin sisällä, venyttelin vähän ja söin eväät ennen kuin suuntasin ulos ja kohti lähtökarsinoita puoli 6 maissa. Heitin sadetakin siinä vaiheessa päälle, vaikkei satanutkaan, sillä tuuli oli todella kylmä. Sadetakki lämmitti juuri sopivasti! Fiilis alkoi nousemaan, kun ympärillä oli innostunut ja latautunut tunnelma!





Löysin helposti omaan lähtökarsinaan D ja siellä saimmekin hengailla tovin ja odotella, että kisa saatiin alkamaan, kun Miamin poliisi varmisti, että reitti oli selvä. Ensimmäisenä liikkeelle lähti kelaajat ja sen jälkeen eliitti, ja sen jälkeen sitten me "tavalliset tallaajat". Fiilis lähdössä oli hyvä ja innostunut! Sade pysyi toistaiseksi poissa ja tiesin, että viileä keli sopisi mulle, joten se ei sinänsä haitannut. Heitin sadetakin pois hieman ennen kuin lähdettiin liikkeelle. 



Meidän lähtöryhmä pääsi liikkeelle noin klo 6.17 ja sitten vihdoin mentiin! Huomasi, etten ollut aikaa hakemassa tai kovin tosissani liikkeellä, kun olin unohtanut laittaa gps:n päälle ja sitä säädin vielä juostessani lähtöviivan yli. Ups! No, onneksi se alkoi pelittämään nopeasti. 

Miami maratonin ja puolikkaan reitti (www.miamimarathon.com)
Yläpuolella olevassa kartassa näkyy puolikkaan ja maratonin reitti, joka suuntaa heti lähdön jälkeen kohti Miami Beachia MacArthur Caysewayta pitkin. Tällä alkupätkällä on kaksi isoa mäkeä (siltoja), jotka tuovat hieman mäkeä muuten hyvin tasaiseen reittiin. Lähdön aikaan on vielä pimeätä ja viime kerralla juostessani Miamin puolikasta oli upeata katsella vähitellen värjäytyvää taivaanrantaa ja nousevaa aurinkoa juostessamme Miami Beachia kohti, mutta tällä kertaa aurinko pysyi visusti pilvien takana. 

Jo lähdössä aloin tuntea, että vessahätä iskee (voi ei!) ja päätin, että piipahdan sopivassa kohdassa bajamajaan, sillä mielummin hukkaan vähän sekunteja kuin joudun kärvistelemään asian kanssa koko juoksun ajan. Se olikin hyvä päätös ja kolmannella kilsalla näin sopivan bajamajan, jonne pääsin juoksemaan suoraan ja ulos aika nopeasti. Tämän jälkeen pystyin keskittymään pelkästään juoksemiseen ja aloin nauttimaan menosta. Jalat tuntui hyviltä ja kaikki oli ok, joten pyrin asettamaan "kruisailumoodin" päälle ja annoin mennä. Jälkeenpäin katsoessani gps:stä kilsavauhteja huomaan, että ne vaihtelevat jonkin verran. Se on ehkä haaste silloin, kun ei ole mitään tiettyä aikatavoitetta ja menee vain fiiliksen mukaan. Juoksin kilsoja 5.00-5.36 min/km väliltä ja keskivauhti koko kisan aikana oli 5.14min/km. 

Sade oli onneksi pysynyt poissa tähän asti, mutta 5km kohdalla ylittäessämme viimeistä siltaa Miami Beachille se  sitten alkoi! Eikä mikä tahansa pikku sade, vaan ihan reipas trooppinen sade höystettynä mukavalla sivutuulella! Uhh! Onneksi mulla oli lippis päässä, joka auttoi suojaamaan sateelta ja samoin kiitin mielessäni, että olin laittanut päälle t-paidan enkä toppia. Sinänsä toki aika sama, kun kastuu jokatapauksessa, mutta ainakin t-paita suojasi hieman yläselkää ja olkapäitä, jotka helposti mulla jännittyvät kylmässä. 

Sateen alettua mietin, että onneksi olen tottunut tällaiseen Suomen vaihtelevissa keleissä ja päätin etten anna sen häiritä! :D Olosuhteille ei voi mitään, mutta omalle asenteelle voi. Aika monelle muulle juokseminen sateessa tuntui olevan iso juttu ja ymmärrän sen, koska Miamissa harvemmin sataa. Tapahtuman kannalta sää oli tosi harmillinen, mutta kuten sanottua, it is what it is.

Sateisessa kelissä kurvasimme Miami Beachille ja lähdimme kiertämään lenkkiä saarella, jossa juostaan suurin osa puolikkaan kilsoista (n.5-15km). Sade ja tuuli ei onneksi haitannut niin paljon isojen talojen välissä juostessa leveillä  ja tasaisilla kaduilla. Miami Beachilla juokseminen oli siistiä jälleen kerran, vaikka yleisöä ei ollutkaan niin paljon säästä johtuen. Aloin innostua kun vähitellen lähestyimme pistettä, jossa tiesin Henrin ja Islan olevan kannustamassa! Sadekin alkoi jossain vaiheessa vähentyä enää pieneksi tihkuksi. 




Henri ja Isla olivat reippaina sadetta uhmaamassa sovitussa paikassa (noin 8km kohdalla) ja Henri nappasi muutaman kuvan siinä kohtaa! En tiedä tajusiko Isla, että äiti se siellä oli juoksemassa, vaikka kuulemma kiinnostuneena oli katsonut juoksijoita! :) 


Sain heidän näkemisestään mukavasti lisäpuhtia ja pian oltiinkin jo 10km väliaikapisteellä, jonka ylitin ajassa 55.50. Fiilis juoksun suhteen oli edelleen tosi hyvä, ei mitään ongelmia! Seuraavat 5 kilometriä Miami Beachilla juostessa menivät edelleen mukavasti (kilsavauhdit 5.26, 5.20, 5.18, 5.18 ja 5.15min/km). Henri ja Isla olivat toisen kerran kannustamassa n. 14 kilometrin kohdalla, mikä oli tosi ihanaa! <3 



Venetian Causeway ja kohti Dowtownia
Viimeiset kilometrit puolikkaalla juostaan Venetian Causewayta pitkin sekä Miamin Dowtownissa. Venetian Causeway on yksi suosikkikohdistani reitillä, sillä näkymät ovat aivan upeat! Viimeisen 5 kilometrin ajaksi päätin nostaa hieman vauhtia, sillä tankissa oli vielä aika paljon bensaa jäljellä. Kilometriajat olivat 5.22, 5.10, 5.09, 5.00 ja 5.04min/km. Progressiivinen pitkis siis, kuten oli tarkoituskin! ;) Maaliin tulin iloisena ja hyvävoimaisena, puolimaraton numero 18 check. Hyvä, vahva juoksu ja super siisti kokemus jälleen kerran! <3



Kuvasin maaliintuloa videolle! :D


Jälkeenpäin oli mielenkiintoista katsoa tuloksista, että olin 14124 puolimaratoonarista sijalla 2567 ja omassa sarjassani 602/7144. Loppuaika oli tosiaan 1.55.17, johon olin tyytyväinen tässä kohtaa. Ilman sen kummempaa vk-treeniä erittäin jees. Ja varmasti itselleni oli hyvä asia, että sää oli mitä oli, sillä kuumuudessa olisin varmasti kokenut enemmän haasteita! :) 

Henri ja Isla tulivat mua maalin jälkeen vastaan, mutta lähdettiin melkein samantien autolle, sillä mä aloin jäätyä pystyyn! Olisi ollut tosi mukavaa nauttia pidempään kisan jälkeisistä fiilistelyistä, mutta tässä kohtaa sää teki tepposet ja fiilistelyt jäivät lyhyiksi. 


<3
Kaiken kaikkiaan Miamin puolimaraton oli jälleen aivan upea kokemus ja olen tosi iloinen ja kiitollinen, että sain olla mukana! <3 Järjestelyt pelasivat todella hyvin 25 000 juoksijan tapahtumassa ja itselläni ei ainakaan ole mitään valituksen sanaa. Voin lämpimästi suositella tapahtumaa! :)

Vuoden ensimmäisestä puolikkaasta on hyvä jatkaa kohti juoksukevättä täällä Suomessa ja tämä antoi kyllä paljon motivaatiota ja innostusta alkaa toden teolla treenaamaan myös vauhtia. Tänä vuonna haaveissa siintää jälleen oma puolimaratonin ennätys ja tiedän, että se vaatii aika paljon töitä, joten ei auta kuin kääriä hihat ja alkaa hommiin. Hymy huulilla tietysti, koska ei juoksu niin vakavaa ole! ;)

Hyvää ystävänpäivää tyypit, kiitos kun luette mun juttuja ja kommentoitte niitä! <3

-Karoliina

Seuraa Instagramissa/Facebookissa/Bloglovinissa

torstai 5. tammikuuta 2017

Kotitreenit: suosikki treenivideot (osa 1)

*Tekstin lopussa tarjous Twogethertraining -treenipalveluun! 

Olen kertonut täällä blogissa useasti kotitreeni-innostuksestani. Viimeisen kahden vuoden aikana liikuntaharrastukseni on sisältänyt pelkästään juoksua, vaunulenkkejä, kävelyä ja kotitreenejä. Kuntosalille olen astunut viimeksi muistaakseni loppuvuonna 2014, mikä on sinänsä ihme, koska olin aikaisemmin todella innokas ryhmäliikkuja. 


Tonttujumppa burpee ;)

Elämäntilanteesta johtuen kotitreenit (sekä juoksu-ja vaunulenkit) ovat kuitenkin tällä hetkellä se helpoin tapa harrastaa liikuntaa, ja olen oppinut tykkäämään niistä älyttömän paljon. Ehkä jonain päivänä teen taas paluun ryhmäliikunnan pariin, mutta tällä hetkellä nautin kotitreeneistä treenivideoiden, omien circuitien tai sosiaalisesta mediasta poimimieni treenien avulla. Kotitreeneissä välineenäni on useimmiten oman kehon paino ja en yhtään ihmettele, että oman kehon painolla treenaaminen on yksi vuoden 2017 liikuntatrendeistä. Se on mielettömän hauska ja kokonaisvaltainen tapa treenata! Toisinaan käytän myös käsipainoja, kahvakuulaa, jumppapalloa tai vatsapyörää. Kehonhuoltoon ykkösässä on tietysti foamrolleri, joita meiltä löytyy jopa kolme erilaista. Kotitreeneissä pääsee kuitenkin alkuun ilman välineitäkin. 


Myös neiti taapero toimii välillä painona mammalle

Moni on ihmetellyt, että miten saan aikaiseksi treenattua kotona? No, kun ei ole vaihtoehtoja! ;) Mielestäni kotitreeni on ehkä vaivattomin tapa treenata, kun ei tarvitse lähteä mihinkään ja aikaa menee vähemmän, kun ei ole siirtymisiä. Usein kotitreenin saa mahdutettua päivään kuin päivään, sillä treenin ei tarvitse kestää tuntia ollakseen tehokas. Sen olen oppinut viimeisen vuoden aikana. Pienen taaperon äitinä treenille on välillä aikaa 10 minuuttia siellä ja toinen täällä. Joskus puoli tuntia, joskus enemmän. Kotitreeneistä löytyy aina vaihtoehtoja erilaisiin tarpeisiin. 




Kotitreeni-innostukseni myötä olen etsinyt treeni-inspiraatiota myös ympäri Internetiä ja testannut erilaisia treenivideoita kotitreeneissäni viimeisten parin vuoden aikana. Netistä löytyy ihan mieletön määrä treenivideoita, mutta välillä haastavinta on löytää ne, jotka oikeasti ovat hyviä ja jotka kannattaa tehdä! Tähän postaukseen olen listannut omat suosikkini tällä hetkellä. Kaikki ovat englanninkielisiä videoita, joten jos kaipaat suomenkielistä ohjausta suosittelen edelleen lämpimästi myös kotimaisen laadukkaan treenivideopalvelun Twogethertraining.fi -videoita, joita myös teen säännöllisesti. Pidemmittä puheitta, tässä tulee ensimmäinen osa netistä löytyviä suosikkitreenivideoitani. 

SUOSIKKI TREENIVIDEONI


30-minute tabata workout Popsugar fitness

Mitä tarvitaan: oman kehon paino ja vähän tilaa
Millainen treeni: Tehokas puolen tunnin setti, paljon hyviä lihaskuntoliikkeitä, jotka sopivat juoksijoille (toki muillekin)! 
Tykkään koska: HIIT-treeni, hyviä liikkeitä, nopea tempo ja hyvä energia. Tykkäsin kovasti!!


30-minute total body fat burning workout video/ Chisel&Burn



Mitä tarvitaan: käsipainot & vähän tilaa, mutta tilaa ei tarvitse paljon! 
Millainen treeni: Tehokas koko kropan treeni, jossa hyödynnetään käsipainoja. Treenin voi tehdä suhteellisen hiljaa (ei hyppyjä tms.) joten sopii myös hiljaisuutta vaativiin tilanteisiin!
Tykkään koska: Nopea tehdä, aika menee nopeasti, ohjaaja on innostava, liikkeet suht helppoja, mutta kuitenkin vähän erilaisia variaatioita kuin tekisi itsenäisessä treenissä. :) 

Crunchless Abs: 15-minute-crunch-free Ab workout 




Mitä tarvitaan: Oman kehon paino ja matto
Millainen treeni: 15-minuutin core treeni ilman vatsarutistuksia. Sopii hyvin synnytyksen jälkeen, kun on lupa treenata ja vatsalihasten erkaantumaa ei enää ole. Tehokas! Sopii myös muillekin, kuin äskettäin synnyttäneille.
Tykkään, koska: Monipuolinen core-treeni, ei repiviä liikkeitä, vaan rauhassa keskitytään vahvistamaan corea ja huomioidaan rajoitteet, joita saattaa olla raskauden jälkeen kropassa. 

10 minute abs core conditioning circuit



Mitä tarvitaan: Oma kroppa ja matto
Millainen treeni:  Monipuolinen ja tehokas core-treeni. Helpot liikkeet! 
Tykkään, koska: Lyhyt ja tehokas! Voi helposti yhdistää johonkin toiseen treeniin! :)

Ultimate HIIT-workout for people who get bored easily




Mitä tarvitaan: Oma kehonpaino, vähän tilaa
Millainen treeni: Tehokas HIIT-treeni
Tykkään koska: nimensä mukaisesti ei kyllästytä! Treeni menee tosi nopeasti, kun liikkeet vaihtuvat koko ajan. Tämän olen tehnyt useasti!

30-minute-full-body workout 



Mitä tarvitaan: Käsipainot, vähän tilaa, jumppamatto
Millainen treeni: Tehokas koko kropan treeni
Tykkään koska: Käydään koko kroppa läpi 30 minuutissa, hyviä liikkeitä!


HIIT cardio and abs workout




Mitä tarvitaan: Oma kroppa, ei välineitä
Millainen treeni: Vuorotellen corea ja sykettä nostavia liikkeitä.
Tykkään koska:  Hyviä liikkeitä, treeni menee nopeasti, koska koko ajan vaihtelua!

44-minute cardio, HIIT, total body strength, stretching and abs workout



Mitä tarvitaan: Oma kroppa, käsipainot
Millainen treeni: Koko kropan treeni
Tykkään koska: Käydään koko kroppa läpi, tehokkaita liikkeitä. 

Leg-blasting cardio workout (Popsugar Fitness)

Mitä tarvitaan: Oman kehon paino, vähän tilaa
Millainen treeni: Jalkoihin keskittyvä lihaskunto+cardio-treeni.
Tykkään koska: Hyvä treeni jaloille ja samalla sykkeen nostoja!


Toivottavasti löydät näistä kivaa vaihtelua omiin treeneihin.  Kannattaa laittaa tämä postaus talteen, niin voit palata näihin tarvittaessa! :) 

Mainos: Jos kaipaat kotitreeneihin ohjausta, uutta motivaatiota ja kotitreeniohjelmaa, jota noudattaa, suosittelen monipuolista suomalaista Twogethertraining -treenipalvelua! Koodilla candy saat 6kk treenit hintaan 99€ ja 3kk treenit hintaan 59€. Lue lisää ja osta jäsenyys www.twogethertraining.fi  (Voimassa myös vuonna 2021)

-Karoliina

Seuraa Instagramissa/Facebookissa/Bloglovinissa

*mainoslinkki

perjantai 30. joulukuuta 2016

Bloggaaminen vuonna 2016 ja vuoden luetuimmat postaukset

Vuoden lopuksi ajattelin kirjoitella muutaman sanan myös bloggaamisesta, koska on mukava muistella mennyttä vuotta  tälläkin saralla. Vuonna 2016 bloggaaminen on ollut todella kivaa johtuen siitä, että siihen on ollut suurimmaksi osaksi hyvin aikaa vauvavuoden aikana. Olen kirjoittanut tänä vuonna enemmän postauksia kuin aikaisempina blogivuosina ja on ollut myös vapauttavaa laajentaa blogin sisältöä hieman enemmän lifestyle-suuntaan. Se on antanut vapauksia kirjoittaa muustakin kuin vain treenijutuista ja tänä vuonna blogissa onkin ollut juoksu-ja treenijuttujen lisäksi paljon vauvaan liittyviä postauksia ja muun elämän sisältöä. 


Auringonnousu Houtskärissä 30.12.2016

Koen, että on tärkeätä kirjoitella sellaisista asioista, jotka ovat itselle merkityksellisiä. Jokainen toki päättää itse, kuinka paljon blogissa jakaa asioitaan, mutta mielestäni on kivaa oppia tuntemaan kirjoittajaa hieman pintaa syvemmältä. Kuten aikaisemminkin olen kertonut, omat suosikkiblogini ovat sellaisia, joiden kautta olen ikään kuin tutustunut bloggaajaan ja pidän häntä melkein ystävänä tai ainakin kaverina, jonka kuulumisia haluan säännöllisesti kuulla ja seurata mukana.  Toivon, että oma blogini voisi olla sellainen myös teille lukijoille. Pääsette täällä mukaan matkaan ja seuraamaan osia elämästäni. Itselleni blogi toimii nykyään myös paikkana, jonne on tallennettuna paljon ihania muistoja. Olen tässä vuoden lopulla selaillut postauksia läpi ja muistellut kaikkea, mitä on tapahtunut tänä vuonna. Ilman blogia en varmasti muistaisi puoliakaan niistä etenkin kun vauvavuosi oli paikoittain hieman väsynyt! ;) 



Bloggaamisen kannalta tänä vuonna on tapahtunut paljon mielenkiintoisia juttuja. Alkuvuodesta minua pyydettiin toistamiseen mukaan isoon blogiportaaliin, mutta kieltäydyin pitkän harkinnan jälkeen ja päädyin hankkimaan oman www.candyontherun.com-domainin. Pohdin portaaliin siirtymistä pitkään, mutta jokin pidätteli ja sydän sanoi, että nyt ei ollut portaalin aika. Lukijamäärien kasvattamisessa siitä olisi varmasti ollut apua, mutta toistaiseksi halusin pitää blogini ilman portaalin tuomaa painetta ja näkyvyyttä. Jotenkin pelkään, että alkaisin ottamaan liikaa paineita blogista, jos näkisin sen päivittäin kaikkien huippublogien rinnalla portaalissa! Tilanne saattaa joskus muuttua, mutta tällä hetkellä olen kuitenkin tyytyväinen tähän päätökseen. 


Auringonlaskun aikaan 28.12.16
Blogi on tänä vuonna auttanut myös ammatillisella puolella, sillä molemmat saamani työpaikat ovat olleet pitkälti blogin ja some-aktiivisuuden ansiota. Työpaikat kun ovat vahvasti liittyneet sosiaaliseen mediaan, joten siinä mielessä koen, että bloggaaminen on itselleni tärkeätä myös ammatillisen kehityksen kannalta. Eikä siitä Insta-aktiivisuudestakaan haittaa ole ollut sillä saralla! ;) On kyllä ihan mahtavaa, että olen pystynyt yhdistämään omat kiinnostuksen kohteeni ja työni. Toivottavasti se onnistuu myös jatkossa!

Olen myös blogin myötä saanut tehdä kivoja yhteistyöjuttuja esimerkiksi Treenaakotona.comin (mainoslinkki) ja New Balancen sekä useiden juoksutapahtumien kanssa. Tärkeimpiä juttuja, mitä blogi on tuonut mukanaan on kuitenkin samanhenkiset ihmiset, joita olen saanut elämääni. Teidän lukijoiden kanssa vuorovaikutus on ehdottomasti parasta bloggaamisessa ja olen älyttömän iloinen, että olen jopa useamman ihanan tyypin kanssa ystävystynyt ihan oikeassa elämässä! <3 

Vuonna 2017 bloggaaminen jatkuu varmasti melko samalla kaavalla ja motivaatio tuntuu taas olevan huipussaan. Blogissani tullaan näkemään vuonna 2017 juoksua, treenijuttuja, ruokaa matkailua ja arkea. Kirjoitan sellaisista asioista, jotka kulloinkin ovat omassa elämässäni pinnalla. Jos teillä on jotain toiveita postausaiheiden suhteen, niin kuulen niitä mielelläni! :)

Kävin tätä postausta varten vähän tilastoja läpi ja poimin mukaan vuoden luetuimmat postaukset. Hauskaa nähdä, että niiden joukkoon mahtui postauksia kaikista aihealueista, joista olen kirjoitellut: matkailua, juoksua, vauvajuttuja, raskauden jälkeistä palautumista ja treenejä. 

Vuoden 2016 luetuimmat postaukset

Back in business: Huikea HCR 2016

Aktiiviseen vauva-arkeen Emmaljunga Super Viking


Kesäreissu Ahvenanmaalle vauvan kanssa


Juoksublogit 2016


Kisaraportti Helsinki Half Marathon 2016


Treenaakotona.com ja mun treeniviikko


Puolimaraton treenit käyntiin


Kokemukseni juoksun aloittamisesta synnytyksen ja raskauden jälkeen


Vauva 6kk


Kisaraportti: Paavo Nurmi puolimaraton 2016


Kisaraportti: Vantaa puolimaraton 2016


Kisaraportti: Espoo rantapuolikas 2016


Treeni vaunujen kanssa


Miten elämä on muuttunut vauvan tulon jälkeen?


Kirje 1-vuotiaalle


Body after baby: 2kk


Kiitos sinulle, että olet lukenut blogiani tänä vuonna ja toivottavasti olet mukana myös ensi vuonna! <3 Oikein hyvää vuodenvaihdetta ja tulevaa uutta vuotta 2017! :)




<3: Karoliina


Seuraa Instagramissa/Facebookissa/Bloglovinissa