maanantai 18. toukokuuta 2015

HCR 2015 (kera pienen salamatkustajan)

Heippa! Toivottavasti teillä oli mukava viikonloppu ja HCR:ssä mukana olleet juoksijat saivat nauttia menosta ja kokea juoksun huumaa, jos ei matkan varrella niin viimeistään Stadikalle juostessa! Instagramissa seurailevat tietävätkin jo, että pääsin itsekin lauantaina viivalle ja myös maaliin asti reilusti sallitun ajan puitteissa, joten tavoite tuli täytettyä! ;) 

Laura P, minä, Laura H ja Siiri <3

HCR aamu alkoi omalla kohdallani puuroaamupalalla, kävelyllä koiran kanssa, pikaisella foam rollauksella, kamojen tsekkauksella ja pasta/kvinoa +jauhelihakastike lounaalla ennen kisapaikalle suuntaamista. Mukaan pakkailin vielä eväitä (leipää ja banaania), jotta sain välipalan syötyä ennen starttia. 

Tapahtumapaikalla suuntasin suoraan Stadikalle, jossa meillä HCR Street teamilaisilla oli iloksemme mahdollisuus käyttää pukkareita. Pian meitä olikin kasassa vanha tuttu kööri: Laura P, Laura H. ja Siiri, joiden kanssa tietysti mentiin palloilemaan ja fiilistelemään Stadikan tunnelmaa. Oli ihanaa nähdä tyttöjä pitkästä aikaa ja ottaa kuvia muistoksi! <3 



Kuva: Onevision
Näiden kuvaus- ja fiilistelysessioiden jälkeen luvassa oli vielä samanmoiset setit Sykesport Goes HCR-porukalla, josta Elina ja Hara juoksivat upeasti omat ennätyksensä ja Jannekin vaikutti tyytyväiseltä omaan suoritukseensa! Heidi joutui valitettavasti flunssan takia jättämään juoksun väliin tällä kertaa, mutta pääsee toivottavasti testailemaan kovaa kuntoaan muutaman viikon päästä! Kiitos vaan tiimiläisille ja Sykesportille tästä hauskasta projektista, jossa oli ilo olla mukana ja etenkin tutustua näihin kuvassa näkyviin huipputyyppeihin! :)  


Ja sitten siihen juoksuun…valmistautuessani pukkarissa tuntui enemmän siltä kuin olisin lähdössä eväsretkelle. Nappailin hermostuneena suuhun pientä syötävää ja toivoin, että niiden avulla ei ainakaan huono olo iske matkan aikana. Kuulostelin myös kovasti omaa oloa ja tuntemuksia, sillä eniten jännitti se, miten kroppa reagoi pidempikestoiseen iskutukseen. Niin ja tietysti se, että kuinka monessa bajamajassa joudun matkalla piipahtamaan! ;) Tästäkin aiheesta väännettiin ihan kiitettävästi vitsiä, heh! Ennen Vauhtitien starttipaikalle suuntaamista tsekkasin, että kaikki on mukana (kello kädessä, shot blokit Spi beltissä (kiitos niistä Heidi!) ja kännykkä taskussa). Saavuin lähtöön vain viitisen minuuttia ennen starttia ja se oli oikein sopiva hetki, koska ei ollut mitään tarvetta päästä joukon kärkeen.


Juoksu lähti rauhallisesti liikkeelle ja lähtöviivaa ylittäessäni meinasi tulla kyyneleet silmiin. En tiedä pitäisikö syyttää hormoneja vai sitä, että olin vaan niin iloinen, että pääsin juoksemaan HCR:n, joka on tapahtumana itselleni monesta syystä tosi tärkeä. Kuinka vaan, fiilis oli onnellinen! :) Oma tavoitteeni oli pitää juoksuvauhti koko matkan sellaisena, että pystyn koko ajan helposti puhumaan eli pk-alueella. Todellisuudessa en tiedä pysyinkö siellä, koska sykemittaria ei ollut, mutta en ainakaan hengästynyt kovasti missään vaiheessa ja vauhti näytti jälkeenpäin olleen melko tasaista. Sinänsä hengästymisestä ei pitäisi olla haittaa raskausajan liikunnassa, mutta ajattelin kuitenkin pelata varman päälle, sillä tiesin, että suoritus tulee olemaan pitkäkestoinen ja hengästyminen saattaa helpommin aiheuttaa pistoa kylkeen tms, jota halusin välttää. 

Reitin varrella join jokaiselta juomapisteeltä urheilujuomaa ja nappailin vielä melko tasaisesti lisäenergiaa Shot blokeista, jotka tuntuivat sillä hetkellä toimivammalta ratkaisulta kuin geeli. Shot blokit on siis vähän kuin karkkia ja tykkään itse niistä kovasti. Lempimakuni on margarita, mutta tällä kertaa käytössä ollut Cran-razz (anteeksi mikä??) maku toimi myös! Valitettavasti niitä ei saa (ainakaan tietääkseni) Suomesta vaan omani olen ostanut aina Jenkeistä, ja tällä kertaa sain niitä Heidin varastoista. Energiat pysyivät tällä taktiikalla hyvin yllä koko matkan ajan. 

Omassa päässäni jaoin HCR reitin kolmeen osaan: Lahtien kiertäminen, keskuspuisto ja Pikku-Huopalahti. Töölönlahden ja Eläintarhanlahden kiertäminen meni helposti ja melko nopeasti. Ennen keskuspuistoon suuntaamista hyppäsin ainoan kerran vapaana olleeseen bajamajaan n. 7km kohdalla. Keskuspuistossa fiilistelin pätkittäin juoksua ja hetkittäin kirosin kuinka pitkältä se pätkä tuntuikaan! Pikku-Huopalahden kohdalla oli perinteinen "huh, vielä on matkaa (liikaa) jäljellä"-hetki, mutta sieltä päästyä alkoi jo laskettelu kohti Stadikkaa. Tiesin, että maaliin päästään. Stadionin mäessä otin pienen loppukirin ja seuraava "melkein itku" tuli juostessa maratonportista sisälle. Huikea fiilis, vaikka olinkin juoksemassa elämäni hitainta puolimaratonia. 


Niinpä… tällä kertaa ei tosiaan ollut kyse keskivauhdista, enkkojen rikkomisesta tai ajasta, jolla maaliin tultiin (2:12:56). Kyse oli enemmän siitä, että pääsin tekemään sitä, mitä rakastan ja sain kokea hienon juoksutapahtuman tunnelman yhdessä mahtavien juoksuystävien kanssa. Erityisen tapahtumasta teki myös tietenkin pieni salamatkustajani, jolle varmasti jonain päivänä riittää kerrottavaa meidän yhteisestä puolimaratonista! :) 

Iso kiitos tapahtuman järjestäjille ja vapaaehtoisille, jotka tekivät jälleen hienoa työtä! Ja onnittelut kaikille itsensä ylittäneille juoksijoille! Blogit ja Instagram on olleet täynnä toinen toistaan kovempia hehkutuksia ja fiilistelyä. Ihan huippua! :) Mitkä fiilikset sulle jäi päällimmäisenä HCR:stä?? :) 

Näihin kuviin ja tunnelmiin, 

-Karoliina 



28 kommenttia:

  1. mahti fiilis jäi!!ihan mahtava tapahtuma ja oma juoksukin sujui tosi mahtavsti. tosin mun mahtava oli huonompi kuin sun huonoin..mutta kukin omalla tasollaan..eka virallinen puolikas 2.15 aikaan oli mulle hyvä ja kasvatti nälkää juoksujen suhteen.. hyvä, että sullakin sujui hyvin ja energiat riitti salamatkustajasta huolimatta. mukavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa!! Kiva kuulla, että jäi hyvä fiilis ja onnittelut hienosta juoksusta ja ekasta virallisesta puolikkaasta Merituuli!! Nimenomaan, kukin omalla tasollaan! :) Ja kun kokemusta tulee lisää niin aikakin paranee ihan varmasti, kun tietää vähän enemmän mitä tuleman pitää! Tiedän tunteen juoksunälän kasvamisesta! :) Nyt vaan uusia kisoja suunnittelemaan!! :)

      Poista
  2. Ihana raportti - tässähän herkistyy ihan :') HCR:n kaltaiset tapahtumat ovat kyllä kuntoilijoiden upeita ja ansaittuja juhlapäiviä! Mukavaa kun kelikin sattui kohdilleen ja moni pääsi voittamaan itsensä juoksun parissa! Olin fiiliksessä mukana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihii <3 Oli kyllä tosi hieno keli ja hyvin sujunut tapahtuma! :) Kiitos, kun olit mukana tunnelmassa! :)

      Poista
  3. Olipahan onnellisuutta huokuva raportti. Tulee hyvä fiilis itsellekin, kun ystävä hehkuu :) <3 Mulla jäi itse HCR tänä vuonna väliin, kun juoksin bestmanin ominaisuudessa polttariseurueen kanssa Riian baareissa :D Kahdet polttarit peräkkäisinä viikonloppuina on suht tiukka setti. Ehkä nyt pääsee kunnolla rakentamaan vähän terveellisempää jaksoa :) Tämän vuoden juoksutavoitteeseen (Rantapuolikas syyskuussa, tavoitteena ennätys ja alle 1.50-aika) on vielä aikaa, mutta kesän lenkkeilyt houkuttavat jo nyt. Toivottavasti säkin saat nautittua juoksusta mahdollisimman pitkälle ennen kuin laskettu aika koittaa! -J

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa! Jee, oon kyllä aika varma, että sulla se alle 1.50 paukkuu ja reilusti hirmuisista lenkkivauhdeista päätellen! ;) Nyt vaan pidät kropan kunnossa ja pään kylmänä niin hyvä tulee! Eikä mitään polttariviikonloppua sitten ennen rantamaraa! ;)

      Poista
  4. Ihana kuulla, että juoksu meni hyvin :) Jännäsin täällä teidän puolesta. Ite pääsen juoksemaan ens lauantaina Sempacherseelaufiin puolikkaan, saa nähdä miten kulkee!
    -Pia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kitos, että olit hengessä mukana!! :) Kuulostaa kivalta, hyvää tapahtumaviikkoa ja tsemppiä lauantaille!! :)

      Poista
  5. Ihana rapsa ja onneks pääsit juoksemaan. Oot sä kova kyllä kun rauhassa hölköttelet tommosen ajan :). Minuutin hitaamman ku mä maksimilla :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Oli kyllä ihanaa päästä mukaan, kun viime vuonna jäi väliin! Heh, ei se nyt ihan "rauhassa hölköttelyä" ollut, mutta tässä kohtaa ihan kelpo suoritus! Sä/te juoksitte hienosti!! :)

      Poista
  6. Menihän se, hieman puolikuntoisena kun flunssaa yritti pukata päälle. Juosten alusta loppuun ja vielä eka puolikas. Saavutus sekin :)

    VastaaPoista
  7. Mahtavaa Karkki, saattoi tulla vähän herkistymistä, kun puhuit sun ja salamatkustajan yhteisestä matkasta. Voi hurjaa, oot niin juoksuesikuva. <3 Onnea hienosta suorituksesta ja kiva että pääsit fiilistelemään tapahtumaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihii <3 Herkistelyt ja kyyneleet on kuulunut viime aikoina mun repertuaariin aika vahvasti! ;) Kiitos, oli ihanaa päästä mukaan! :)

      Poista
  8. Mahtava suoritus, hyvä sinä! :) Mulla jäi tää omaksi ekaksi puolimaratoniksi suunniteltu HCR nyt väliin flunssan takia. Harmitti, mutta ensi lauantaina sitten Tuusulanjärveä kiertämään sama matka!

    Piia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Piia! :) Harmi, että jäi väliin, mutta hyvä, että pääset korjaamaan tilanteen heti Tuusulanjärvellä näinkin pian! Paljon tsemppiä sinne!! :)

      Poista
  9. Oli aivan mahtavaa jakaa päivä kanssasi! Stadionfiilistelyt olivat aivan parasta A-luokkaa ja päivä hujahti ohi silmänräpäyksessä iloisessa juoksumaniassa. Oma juoksu oli melkoinen tahtojen taistelu ja raastosuoraa riitti 21 kilometrin edestä. Maalissa kuitenkin paremmalla ajalla kuin etukäteen uskalsin odottaa väsyneenä, onnellisena ja helpottuneena.

    Oma uunituore kisaraportti löytyy täältä: endorphinist42195.blogspot.fi (anteeksi Karoliina, kun tulin tänne roskapostaamaan!)

    -Laura <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, pöh mitään roskapostauksia, hyvää mainosta vaan! :) Kaikki lukemaan Lauran raastosuora-raporttia!! Kiitos itellesi vielä seurasta ja kuvista! <3

      Poista
  10. Maha-asukki on siis mennyt puolimaran jo ennen syntymäänsä! :) Siistiä! :D Ihanaa, että pääsit juoksemaan ja nautiskelemaan tunnelmasta! Mä olin katsomassa ja kannustamassa, mutta enpäs bongannut sua sieltä joukosta! Oltiin ensin 7km:n kohdalla juuri ennen niitä bajamajoja ja sitten jossain n. 18 km:n kohdalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, no näinpä! :) Toivottavasti se auttaa, että hänestä tulee aktiivinen pikku kaveri! ;) Kiitos, oli kyllä tosiaan ihanaa olla mukana ja kiva, että säkin pääsit kattomaan!

      Poista
  11. :) kiva että pääsit(te) juoksemaan kun niin kovasti sitä toivoit! Salamatkustaja voi olla ylpeä mamista <3! Pieni voi hyvin kun äiti voi hyvin ja on onnellinen, eikä stressaa! - marja -

    VastaaPoista
  12. Itsellä oli ensimmäinen HCR ja täysin yllättynyt kuinka hieno tapahtuma olikaan kyseessä! Wau! Kaikki sujui niin mukavasti. Ja niin hienoa lukea kaikkien kisafiilistelyitä, tuli uusia ennätyksiä tai ei, niitä ehtii myöhemminkin rikkomaan. Itsellä kävi mielessä kisan aikana, että mitenköhän te voitte. Todella hieno juttu, että pääsitte juoksemaan! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että tykkäsit HCR:stä! :) Onhan siellä sen koon vuoksi vähän erilainen meininki kuin monessa muussa Suomen tapahtumassa! Ja ihan totta, kisaraporttien lukeminen on kivaa tuli ennätyksiä tai ei! Ja kiitos, kiva myös kuulla, että oltiin mielessä! <3

      Poista
  13. Wau. Kelpo kyytiä pidit, moni taistelee tosissaan että saa tuollaisen ajan ihan ilman kyytiläisiä. Onko sinulla käytössä tukivyö tai tuubi? Itse reväytin pari päivää kohdun kannatin lihaksen, kun joku kisavietti naksahti suunnistuksessa päälle. Oli pelottava ja kivulias kokemus. Saattaa olla, että juoksut on tältä erää juostu. Suvi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi Suvi, hui! Kuulostaa tosi kivuliaalta!! :( Toivottavasti alkaa tuntua pian paremmalta! Piti heti googlailla kohdun kannatin lihasta ym.. niin paljon asioita, joista ei ole mitään tietoa ennestään!! Toistaiseksi mulla ei ole vielä ollut käytössä tukivyötä tai tuubia, mutta mielessä se on kyllä ollut, että saatan sellaisen tarvita jossain vaiheessa! Osaatko sanoa mistä niitä kannattaisi hankkia? Mukavaa torstaita sinne! :)

      Poista
    2. En ole vielä hankkinut, kun massu on vielä niin pieni. Järkytys kivusta taisi olla minulla vielä kovempi kuin kipu. Vähän olen selvitellyt ja jutellut muiden kanssa. Käsityksen mukaan sopivan vyön löytäminen ei välttämättä ole ihan helppoa jos on lähtökohtaisesti pienikokoinen. Sen vuoksi en ole uskaltanut tilata. Jos joku kokoiseni tietäisi kertoa koon ja merkin, voisin tilata. Ehkä fysioterapian vetämässä tilaisuudessa kuulee jotain. Kiitos samoin sinulle 😊

      Poista
  14. Nyt vasta hoksasin kirjoituksesi :) Nostan hattua, että otit osaa raskaudesta huolimatta ja pääsit maaliin! Hieno homma Karoliina :) Tosi kivasti kirjoitettu raportti, itsekin ihan liikutuin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa Katju! Kiitos paljon! :) Olihan se tosiaan vähän erilainen kokemus tällä kertaa, mutta ihanaa, että pääsi kokemaan! :)

      Poista