torstai 13. syyskuuta 2018

Ensimmäinen käynti äitiysfysioterapiassa

*Yhteistyössä SUHK Mama

Äitiysfyssarin vastaanotolla :)
Kuten olen täällä blogissa ja Instagramissa kertonut, olen nyt toisen synnytyksen ja raskauden jälkeen pyrkinyt kuntouttamaan kroppaa niin hyvin kuin olen itse osannut. Aloitin etsimällä lantionpohjalihakset ja syvät vatsalihakset synnytyksen jälkeen. Olen tehnyt lantionpohjalle eripituisia supistusharjoituksia, paljon erilaisia syvän poikittaisen vatsalihaksen aktivointiharjoituksia, pakaroita vahvistavia liikkeitä, pyrkinyt keskittymään hyvään ryhtiin ja tietoisesti välttänyt sellaisia liikkeitä, joista voi olla haittaa palautumisessa raskauden jälkeen, kuten vatsarutistuksia, istumaannousuja ja lankkuja. Olen ajatellut tekeväni oikeita asioita, jotta palautuminen etenisi mahdollisimman hyvin ja varmaan olen tehnytkin, mutta palautuminen ei kuitenkaan ole niin yksinkertaista jokaisen kohdalla. Ja palautumisella tarkoitan tässä kohtaa sitä ihan oikeaa palautumista, että kroppa on sisältäpäin kunnossa ja toimii kuten pitääkin. Nyt ei puhuta raskauskilojen karistamisesta, joka on täysin eri asia. 


Askelkyykkykävelyä vaunujen kanssa
Jokaisen äidin palautumisen taustalla vaikuttaa aikaisemmat tuki- ja liikuntaelimistön ongelmakohdat ja tietysti suurimpana raskaus ja synnytys (tai raskaudet ja synnytykset kuten itselläni). Maailman luonnollisimmat asiat ovat iso ponnistus ja rasitus naisen kropalle eikä palautuminen sisäisesti tapahdu sormia napsauttamalla eikä välttämättä itsestään, tekemättä mitään. Itselleni on ainakin haastavaa ymmärtää oman kropan ongelmakohtia ja kohdistaa täysin oikeat harjoitukset niihin, kun puhutaan esimerkiksi lantionpohjan lihaksista (huom, ei vain yhdestä lihaksesta, vaan monimutkaisesta lihasryhmästä) ja keskivartalosta.


Kuva ihan ensimmäisestä varsinaisesta treenistä synnytyksen jälkeen (6 viikkoa synnytyksestä)
Jokin aika sitten alkoi tuntua siltä, että olen tullut siihen pisteeseen raskaudesta palautumisessa, ettei omat keinot ja osaaminen enää riitä viemään kroppaa eteenpäin. Ja kropan "eteenpäin viemisellä" tarkoitan sitä, että haluan oikeanlaisella harjoittelulla saavuttaa mahdollisimman tasapainoisen, hyvinvoivan ja toimivan kropan. Kropan, jossa ei ole kipuja, jossa lihasepätasapainoisuudet ovat hallinnassa, lantionpohja toimii niin optimaalisesti kuin mahdollista ja keskivartalon syvät lihakset ovat niin vahvat, että pystyn taas aikanaan juoksemaan tehokkaasti ja kevyesti vaikka puolimaratonin maaliin asti, mieluiten enkka-aikaan. Niinpä päätin lähteä pohtimaan, mistä voisin saada apua omaan tilanteeseeni.

SUHK Mama

Ensimmäisenä mieleeni tuli äitiysfysioterapia, josta olen kuullut paljon hyviä kokemuksia. Olen useita vuosia käynyt urheiluhieronnassa ja osteopaatilla Espoossa, Suomen Urheiluhierontakeskuksen eri toimipisteissä. Viime keväänä kuulin ensimmäisen kerran, että Espoonlahden toimipisteeseen oli avattu myös SUHK MAMA, äitiysfysioterapia- ja pilatesstudio! Raskauden aikana kävinkin siellä kerran raskaushieronnassa ja se oli oikein ihana kokemus raskausviikolla 35. Suosittelen lämpimästi. Päätin olla yhteydessä heihin päin ja ehdottaa blogi-ja instagramyhteistyötä äitiysfysioterapian tiimoilta. Tiedän, että blogin lukijoissa ja someseuraajissani on paljon aiheesta kiinnostuneita, äitejä, juuri synnyttäneitä tai raskaana olevia. Haluan viedä tietoa eteenpäin äitiysfysioterapian mahdollisuuksista ja kertoa omista kokemuksistani sekä blogissa että Instagramissa. Vastineeksi saan äitiysfysioterapiakäynnit maksutta, mutta kerron toki (kuten aina täällä) rehellisen mielipiteeni myös tästä palvelusta. 

Äitiysfysioterapian ensikäynti ja äitiysfysioterapian tavoite

Oma äitiysfysioterapian ensikäyntini oli tällä viikolla, tiistaina. Äitiysfysioterapian ensikäynti on kestoltaan 1,5 tuntia (ainakin SUHK Mamassa) ja sen aikana äitiysfysioterapeutti perehtyy todella kattavasti asiakkaan tilanteeseen. Hän esittää kysymyksiä synnytyksen kulusta, raskaudesta, mahdollisista ongelmakohdista oman kropan kanssa, lantionpohjan tilanteesta, treenitaustasta ja myös tietysti tutkii asiakasta päästä varpaisiin, katsoen kropan linjauksia ja ennen kaikkea kokonaisuutta. Vaikka äitiysfysioterapiassa usein keskitytään lantionpohjan ja keskivartalon alueeseen, kohdataan asiakas kuitenkin kokonaisuutena. Kaikki vaikuttaa kropan toiminnassa kaikkeen. 

Äitiysfysioterapian tavoitteena on tasapainottaa keho synnytyksen jälkeen, mutta samalla on huomioitava myös muut aiemmat tuki- ja liikuntaelimistön häiriöt. Omalla kohdallani käytiin siis läpi myös aikaisemmat juoksuun liittyvät vaivat, jotka ovat poikkeuksetta liittyneet lantionalueen lihasepätasapainoisuuksiin sekä liian heikkoihin vatsalihaksiin (etenkin syvä poikittainen vatsalihas ja sisemmät vinot vatsalihakset). Äitiysfysioterapiassa saa paljon informaatiota siitä, mitä omassa kehossa tapahtuu ja missäkin ajassa. Jokaisen äidin aiempi liikuntatausta ja raskauskerrat vaikuttavat siihen mistä lähtötilanteesta kehoa lähdetään palauttelemaan. Tarkempi tutkiminen antaa käsityksen siitä, onko äiti valmis palaamaan normaalin liikunnan pariin vai olisiko viisaampaa tehdä hetki täsmällisiä harjoitteita. 

Omat kehityskohdat

Äitiysfysioterapeutti Terhin tutkiessa minua kävi ilmi, että esimerkiksi vasen kylki oli hieman enemmän lysyssä kuin oikea, ja vasemmalta puolelta vanha tuttu Quadratus Lumborum-lihas (selän puolella kyljessä) oli aivan jumissa ja kireä, mikä osaltaan vie vatsalihaksia erilleen. Tutkiessa selvisi myös, että lantionpohjan etuosan aktivoituminen on selkeästi haastavampaa minulle kuin takaosan aktivoiminen. Tämän kyllä osasinkin jo aavistaa. Suomeksi sanottuna siis lihaksiin virtsaputken ympärillä on vaikeampi saada tuntumaa kuin vaikka lihaksiin peräaukon ympärillä.

Lisäksi selvisi, että keskivartalon ja lantionpohjan hallinta on vielä liikkeessä haastavaa. Esimerkiksi yhden jalan ojennuksissa tapahtuu vielä vatsan ulos pullistuminen eli tuki ei ole riittävää. Itse helposti myös aktivoin ensin syvän poikittaisen vatsalihaksen ja vasta sitten lantionpohjan, kun oikea järjestys olisi ensin lantionpohjan aktivaatio ja sitten syvä poikittainen vatsalihas tukemaan sitä. Yksi Terhin löydöksistä oli myös osaltaan kireä pallea eli hengityslihas, joka vaatii rentoutusharjoituksia. Aika hyvin onneksi kuitenkin pystyn hengittämään syvään ja saamaan pallean liikkumaan. 

Kaiken lantionpohjan ja keskivartalon harjoittelun tavoitteena on, että ne toimisivat "ikään kuin itsestään". Sen kummemmin ajattelematta lantionpohja aktivoituisi aina aivastaessa, nostaessa, ponnistaessa jne ja keskivartalo tukisi erilaisia toimintoja. Synnytyksen ja raskauden jälkeen näitä asioita on usein harjoiteltava uudestaan ja keskityttävä niihin ihan erikseen. Terhin tutkiessa kroppani toimintaa selvisi myös, että vatsalihasten erkauma on tosiaan palautunut ja linea alba tuntui Terhin mukaan ihan jäntevältä. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä, vaan se on ikäänkuin yksi askel palautumisessa. Keskikehon hallinnassa on edelleen paljon parannettavaa. 


Melkein 3,5 kuukautta synnytyksestä ja kehon toiminnassa vielä paljon parannettavaa. 

Miksi menin äitiysfysioterapiaan ja mitä ajatuksia se herätti?

Itse menin äitiysfysioterapiaan ajatuksella, että haluan selvittää vatsalihasten erkauman ja lantionpohjan tilanteen synnytyksen ja raskauden jälkeen. Toiveena oli myös saada lupa juoksuharjoittelun aloittamiseen, koska ajattelin ettei minulla mitään isompaa ongelmaa ole. Eikä siis olekaan, mitään sellaista mikä häiritsisi jokapäiväistä elämää (esim. virtsankarkailua, outoja tuntemuksia lantionpohjassa tai lantion alueella), mutta kuitenkin oli sellainen fiilis, että "jotain" voisi toimia keskikehossa ja lantionpohjassa paremminkin. Sen "jonkin" selvittäminen ei vain itse onnistunut, joten tarvitsin ammattilaisen apua. 

Äitiysfysioterapian ensikäynnillä selvisikin paljon asioita oman kropan toiminnasta. Jopa niin paljon juttuja, että olen ollut hieman pyörällä päästäni ja vähän allapäinkin sen takia, että kehitettävää ja korjattavaa tuntuu olevan paljon enemmän kuin ikinä osasin kuvitella. Sanomattakin taitaa olla selvää, ettei juoksulupaa vielä tullut ja oikeasti, hyvä niin. Pääni jo kaipaisi juoksulenkkejä ja niiden tuomaa hyvää oloa, mutta vielä hetki on maltettava, ja saatava endorfiinit jostain muualta. Jos en olisi mennyt äitiysfysioterapeutin luokse, olisin saattanut pian aloittaa juoksun ihan liian aikaisin omalle kropalleni ja aiheuttaa pitkällä tähtäimellä vahinkoa. En ehkä heti, mutta todennäköisesti jossain vaiheessa olisin alkanut kärsimään ongelmista, kun kroppaan olisi kohdistettu liikaa kuormitusta liian aikaisin. 

Olen ajatellut olleeni tähän asti maltillinen kropan palautumisen ja kuntouttamisen suhteen, mutta malttia tarvitaan edelleen lisää ja maltin lisäksi oikeiden asioiden tekemistä. Onhan toisesta synnytyksestä kulunut kuitenkin vasta 3 kuukautta, joka on lopulta hyvin lyhyt aika. Joudun siis ottamaan hieman askeleita taaksepäin omassa harjoittelussani ja unohtamaan ainakin hetkeksi kovempitehoiset treenit, joista jo ehdin haaveilla. Kauaskantoisesti ajateltuna kuitenkin tämä on varmasti erittäin hyvä asia. Jos nyt saan kropan oikeasti kuntoon, lantionpohjan toimimaan ja keskivartalon hallinnan hyväksi, pystyn todennäköisesti välttämään monia karikoita jatkossa. Enkä vähiten juoksuharrastuksen osalta. Tämä kaikki valmistelee kroppaa pysymään vahvana ja terveenä. 

Sain äitiysfysioterapeutilta harjoitteita lantionpohjalle ja syvien vatsalihasten aktivointiin, joita alan tekemään. Kyseiset harjoitteet ovat juuri minun tilanteeseen ja ongelmakohtiini räätälöity, enkä voisi olla iloisempi, että nyt on ammattilainen tukena tässä prosessissa kohti oikeasti vahvempaa ja tasapainoisempaa kroppaa.  Esimerkiksi ennen juoksun aloittamista pitää lantionpohjan toimia optimaalisesti, lantionpohjan ja vatsan aktivoitumisjärjestys olla oikea ja lantion hallinta säilyä jalan nostoissa. Kuulostaa helpolta kirjoitettuna, mutta ei ainakaan minulle tällä hetkellä ole. 

Muutamia vinkkejä kotiinviemiseksi, joista voi sinullekin olla hyötyä!
  • Älä käy liian usein pissalla! 3-4 tunnin välein on normaali sopiva väli ja virtsaa pitäisi tulla kerralla varsin iso määrä. Usein synnytyksen ja raskauden jälkeen tulee käytyä paljon useammin, mikä voi haitata omalta osaltaan lantionpohjan palautumista, kun koko ajan on ikäänkuin pissahätä. Tämä oli itselleni hyvä muistutus, nyt en mene enää "varmuuden vuoksi" vaan koitan sietää pissahätää. 
  • Keskity omaan ryhtiin! Koko keskivartalon palautuminen lähtee hyvästä ryhdistä. Muista imetyksen jälkeen suoristaa oma rintaranka suoraksi ja tsekkaile ryhtiä pitkin päivää! 
  • Muista ennakoiva lantionpohjan supistus eli tiivistä lantionpohja esimerkiksi ennen vauvan nostamista, sohvalta nousemista jne. --> Tavoitteena saada tämä automaatioksi!
  • Älä unohda kehonhuoltoa! Vauva-arki kuormittaa kroppaa monin tavoin, muista myös venyttely ja rentoutus. Tämä on yksi sudenkuoppa minulla, johon on jatkossa kiinnitettävä enemmän huomiota. 


Äitiysfysioterapian ensikäynti oli hyvin silmiä avaava kokemus. Ensi viikolla on luvassa seuraava käynti ja silloin jatkamme kunnolla harjoituksia, kun ensikäynti tutkimuksineen on ohi ja tiedetään, mistä lähdetään liikkeelle parantamaan ja kehittämään kehon toimintaa. 

Onko sinulla kokemuksia äitiysfysioterapiasta? Minkälaisia? Kiinnostaako aihe?

Kivaa viikon jatkoa sinulle ja kiitos, jos jaksoit lukea pitkän tekstin, 
-Karoliina

Kiitos yhteistyöstä äitiysfysioterapeutti Terhi Antikainen ja SUHK Mama

Seuraa Instagramissa / Facebookissa / Bloglovinissa Blogit.fi:ssä

17 kommenttia:

  1. Ihan huippua, että oot löytäny asiantuntevan ammattilaisen avuksi. Ois ihan mahtavaa, jos Suomessa jokaisen synnyttäneen pitäisi käydä äitiysfyssärin luona. Tai että edes neuvolan työntekijät koulutettaisiin tarkistamaan perusjutut ja ohjeistamaan kuntoutumisessa. Mulle kävi samalla tavalla kuin sulla eli oma fiilis oli ihan valmis juoksuun ja kovempiin treeneihin mutta aloitettiinkin ihan perusjutuista. Tsemppiä sulle jalkojen ojenteluun, siitä se taas lähtee!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi Mari, kiitos kommentista! :) Oon samaa mieltä, että olisi niin mahtavaa, jos muutama äitiysfyssari-käynti kuuluisi jokaisen synnytyksen jälkeen. Neuvolan neuvot näissä asioissa on niin kehnoja, johtuen tietysti siitä, ettei heillä ole koulutusta aiheeseen sen kummemmin. Enemmän toivoisin kuitenkin, että neuvolalääkäreillä olisi eikä että jälkitarkastuksen jälkeen vaan sanotaan, että voit jatkaa liikkumista kuten ennenkin. Se on usein aivan väärä neuvo :( Ihanaa, että sulla oli apua äitiysfyssarista ja hommat toimii nyt! Ja kiitos tsempeistä!!

      Poista
  2. Nää on mun mielestä NIIN mielenkiintosia juttuja. Uskon, että harva nainen oikeasti jumppaa tarpeeksi syviä lihaksia ja lantionpohjaa. Itsekin kiinnostuin aiheesta vasta lapsen saatuani. Mun osteopaatti sano, että hänen työnsä on etsiä virheitä mitä lähteä korjaamaan kun totesin ihan saman ”masentaa kun tuntuu että niin paljon korjattavaa.” �� Tsemppiä, jälkeenpäin tuo tuntuu lyhyeltä ajalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, nää on niin mielenkiintoisia!! Ja ihan sama juttu, ei kyllä paljon ollut kiinnostusta aiheeseen ennen raskauksia! Haha, ihana osteopaatti <3 Noinhan se on! Hyvää työtä tekevät ja varmasti jokaisella ihmisellä löytyy tuki- ja liikuntaelimistöstä jotain mitä voisi korjata. Kiitos tsempeistä, uskon myös, että tästä taas mennään läpi vahvempina ja viisaampina :) <3

      Poista
  3. Itsellä kans noin 3 kk synnytyksestä, ensimmäinen lapsi ja rankka synnytys takana. Kävin myös äitiysfyssarilla jokin aika sitten ja itseänikin alkoi masentaa, miten paljon töitä on tehtävänä, vaikka juuri niitä neuvojahan itse ainakin lähdin hakemaan. Mutta onneksi saadaan apua, hiljaa hyvä tulee!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka! Kiitos kommentista! :) Jep, just näin! Itsehän sinne mentiin fiksuina naisina apua hakemaan, joten nyt pitää kestää totuus, kääriä hihat ja alkaa hommiin! ;) Tästä noustaan vahvempina ja viisaampina! Paljon tsemppiä sinne kuntoutukseen!!

      Poista
  4. Avasit aihetta hyvin! Suunnittelin ennen kaksosraskautta että kävisin myös fyssarilla korjauttamassa itseäni. Palautuminen on edennyt yllättävän hyvin mutta tekstiä lukiessa tunnistin hyvin väärän aktivointijärjestyksen, mitähän muuta korjattavaa on.. Itselle heräsi kysymys, onko jälkitarkastuksella ja fyssarilla juuri mitään yhteistä, kuinka pitkään ja usein fyssarilla käydään? Itselläni on ensi viikolla jälkitarkastus. Sen jälkeen voisi varata ajan fyssarille

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, kiva kuulla! Kyllä mä tätä tekstiä tässä useamman tunnin pyörittelin ja teki itsellekin hyvää kirjoittaa ylös, mitä kaikkea infoa ekalla käynnillä sain, kun sitä tietoa tosiaan tuli ihan älyttömän paljon! Kirjoittaminen selkeytti asioita mullekin :) Ehdottomasti suosittelen, että menet käymään äitiysfyssarilla! Tuo aktivointijärjestys on mulle tosi haastava :( Mutta harjoittelemalla se toivottavasti muuttuu! Jälkitarkastuksen tosiaan suorittaa neuvolalääkäri ja siellä enemmän katsotaan, että kohtu on palautunut synnytyksestä, miltä kohdunsuu näyttää, onko tikit ja haavat parantuneet, jälkivuoto loppunut, miltä limakalvot näyttää jne. Mulla myös neuvolalääkäri kokeili vatsalihaksia ja sanoi, että ne vaikuttaa palautuneen.. Fyssari tuli kyllä samaan tulokseen, mutta se, että vatsalihakset ovat palautuneet yhteen ei vielä kerro niiden toiminnasta kovin paljon, kuten huomattiin. Lantionpohjan osalta lääkäri vain kyseli onko virtsankarkailua tms. isompia ongelmia. Jälkitarkastus on hyvin nopea tsekkaus, kun taas fyssari käy todella rauhassa kroppaa läpi ja katsoo ihan kokonaisuutta päästä varpaisiin! Tsemppiä sinne palautumiseen <3 Kerro jos meet fyssarille ja mitä sulle siellä sanotaan, olisi mielenkiintoista kuulla :)

      Poista
  5. Mielenkiintoinen teksti! Kiitos siitä. Heräsin sellaiseen kysymys, että mitä haittoja liian aikaisesta juoksun aloituksesta synnytyksen jälkeen voi olla? Mukavaa syksyä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka! Kiitos paljon, kiva jos tykkäsit lukea :) Osaisin sulle vastata jotain tuohon kysymykseen, että mitä haittoja juoksun aloituksesta liian aikaisin synnytyksen jälkeen, mutta päätin vielä kysyä äitiysfysioterapeutti Terhiltä hänen näkemystään ja tässä tuleekin tosi hyvä ja kattava vastaus:

      "Liian aikaisin aloitettu juoksu synnytyksen jälkeen voi altistaa pysyvämmälle lantionpohjan löystymiselle. Tällöin kudokset eivät saa mahdollisuutta palautua rauhassa, vaan juoksussa tuleva hyppivä liike venyttää lantionpohjaa joka askeleella. Koska kehossa on vielä jäljellä rakenteita löysyttävää relaksiina-hormonia, reaktio voi olla kuin muovipussia venyttäisi, joka ei enää elastisesti palaudu ennalleen, vaan jää löysäksi. Tästä voi pahimmillaan jäädä pysyvä virtsankarkailu tai kohdun laskeuma. Lisäksi lantion alueen epätasapaino yhdistettyä tärähtävään rasitukseen voi aiheuttaa tuki- ja liikuntaelinongelmia mm.lonkkaan, polveen ja nilkkaan." --> Mulla on tässä kokemusta juurikin tästä viimeisestä, eli lantionalueen lihasepätasapainoisuudet aiheutti 5 vuotta sitten sääriluun rasitusmurtuman ja vaikka olen saanut jumpattua lantionalueen epätasapainoisuuksia pois ainakin jonkin verran, niin nyt raskauksien ja synnytyksien jälkeen on paljon tehtävää edelleen..

      Poista
    2. Kiitos vastauksesta tosi paljon :) Tää on kyllä mielenkiintoinen aihe!

      Poista
    3. Ole hyvä! Niin todella on! :)

      Poista
  6. Voi, kun minuakin kiinnostaisi käydä äitiysfyssarilla. Minun kroppa on aina vähän ollut 'vinksin vonksin' ryhdin suhteen sekä vas. jalan virheasennon takia. Olen 6kk vauvan äiti ja keväällä tein nettivalmmennuksen, jossa tunnistettiin ja aktivoitiin lantiopohjan sekä syviäkeskivartalon lihaksia. Näitä harjoitteita olen tehnyt jonkun verran. Muutaman kerran olen käynyt koittamassa juoksua/hölkkää, mutta vielä en uskalla säännöllisesti sitä tehdä. Lisäksi kuntosalilla olen muutaman kerran piipahtanut. Vesijumpasta olen innostunut ja siellä saa kyllä hyvät treenit keskivartalolle ym. kuitenkaan liikaa kroppaa rasittamatta. Asun vaan sen verta pienessä kaupungissa, että täällä ei äityisfysioterapiaa ole tarjolla, täytyisi mennä tuonne isompaan kaupunkiin piipahtaa, mutta se tuntuu vähän vaivalloiselta tässä vauva-arjen keskellä. Miksiköhän itseensä panostaminen on joskus niin vaikeaa 😁

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka! Kiva, kun kommentoit! :) Kuulostaa siltä, että olet tehnyt järkeviä asioita sun palautumisen suhteen ja liikkunut palautumista edistävästi!

      Ymmärrän hyvin, että tuntuu vaivalloiselta lähteä äitiysfyssarille, jos on pidempi matka :/ Suosittelen sitä kuitenkin lämpimästi. Mulla ainakin oli vauva tuolla käynnillä mukana ja ihan hyvin meni, kun varasin ajan niin, että vauva nukkui osan käynnistä. Omaan hyvinvointiin panostaminen vauva-arjessa on kyllä haastavaa, mutta kannattaa. Etenkin tällaisen asian kohdalla, josta saa pidemmäksi aikaa apua! Tsemppiä kovasti sinne <3

      Poista
  7. Kiitos tekstistä! Tuntuu että kaikkien pitäisi päästä tämmöseen tsekkiin omasta kropasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä, kiva kun kävit lukemassa! Ja ihan samaa mieltä, että todellakin kaikkien synnyttäneiden naisten pitäisi päästä äitiysfyssarille. Ranskassa mun mielestä kaikille synnyttäneille naisille kuuluu useampi fyssarikäynti nimenomaan lantionpohjaan keskittyen! Niin hieno juttu!

      Poista
  8. En olekkaan miettinyt tuota, että raskauden jälkeen kävisi fysioterapiassa. Nyt kun sitä miettii, niin ehdottomasti on varmasti kannattava. Tuo 1,5 tuntia onkin ihan sopiva aika. Voi olla, että täytyy myös tutkia vaihtoehtoja täällä meidän suunnalla!

    VastaaPoista