perjantai 14. kesäkuuta 2019

10 treenifaktaa minusta

Ihana ystäväni Hilla haastoi minut ja joukon muita bloggaajia kirjoittelemaan satunnaisia treenifaktoja itsestämme. Ajattelin heti, että tässä on kiva aihe, johon haluan tarttua! Ihanaa, kun joku antaa aiheen, että kirjoita tästä! :) Joten treenifaktoja luvassa siis tänään, kiitos kun olet täällä lukemassa!



1. TREENITAUSTANI
Lapsena harrastin taitoluistelua viitisen vuotta ja ratsastusta 9-vuotiaasta eteenpäin 20 vuotta, mutta en varsinaisesti "urheillut" lapsuudessa, vaikka toki taitoluistelu ja ratsastus ihan mahtavia urheilulajeja ovatkin! <3 

Nykyiset "lajini" eli juoksu ja lihaskuntoharjoittelu tulivat mukaan kuvaan vasta aikuisiällä. Juoksua aloittelin ensimmäisillä satunnaisilla lenkeillä joskus vuonna 2004-2005, mutta varsinaisesti innostuin lajista vuonna 2009, jolloin harjoittelimme ystävieni kanssa ensimmäiseen juoksutapahtumaan, joka sattui olemaan Naisten Kymppi. Se oli käänteentekevä juttu ja siitä lähti oma innostukseni juoksuun oikein kunnolla. 

Ryhmäliikunnan pariin hyppäsin vuonna 2007 ollessani vaihto-opiskelijana Ruotsissa ja samana vuonna päädyin töihin kuntosaliketjuun, jossa pääsin työsuhde-etuna hyödyntämään ryhmäliikuntatunteja. Niinä vuosina tuli jumpattua aika paljon!

Nykyään itselleni niin rakkaat ja olosuhteiden pakosta tärkeät kotitreenit astuivat kuvaan esikoisen syntymän myötä, kun päätin lopettaa kuntosalijäsenyyden. Se olikin hyvä päätös, sillä kotona (ja toki ulkona) treenaaminen on toiminut itselleni tosi hyvin. Varmasti joskus palailen vielä ryhmäliikuntaan ja salillekin, mutta juuri nyt ei ole sen aika! :)

2. TREENI-INHOKKINI
Heh, tämä tuntuu olevan samansuuntainen vastaus monilla meistä jotka tykkäävät suoraviivaisesta ja yksinkertaisesta  lajista kuten juoksu. Nimittäin kaikki koreagrafiset ryhmäliikuntatunnit ovat mulle aivan kauhistus. En vain osaa! :D

3.ENNÄTYKSENI
Omat ennätykseni liittyvät juoksuun. Puolimaratonin ennätyksen juoksin vain 11 kuukautta ensimmäisen raskauden jälkeen ja se on 1.46.21. Maratonin ennätys on vuodelta 2014 ja se on 4.03.50. Tällä hetkellä nuo ajat tuntuvat tosi kaukaisilta!:D

Kun äiti juoksi enkan! <3

4. MOTIVAATIO NYT
Motivaatio liikkumiseen on tällä hetkellä todella hyvä ja siihen vaikuttaa varmasti se, että olen saanut taas hyvän rytmin päälle, miten treenit mahtuu mukavasti päiviin kaiken muun ohella. Pyrin pitämään treenit säännöllisinä ja liikun 5- 6 kertaa viikossa, niin että joka viikko on vähintään se yksi lepopäivä. Rytmitys on ollut viime aikoina 4 lihaskunto/kotitreeniä ja 2 juoksulenkkiä sekä kehonhuoltoa siellä täällä. Toki välillä on viikkoja jolloin ehdin liikkumaan vähemmän, mutta se on ihan ok. 


Liikkumiseen motivoi se, että nautin siitä! Se on kivaa ja tekee itselleni hyvää niin fyysisesti kuin henkisestikin.  Kotitreenit vievät useimmiten sen n. 30 minuuttia ja viime aikoina olen ottanut tavaksi tehdä treenin vasta illalla, kun olen saanut pienimmän ensin nukkumaan. Näin ollen päikkäriaika on vapautunut töiden tekoon ja on ollut ihanaa tehdä iltajumppa, suunnata sen jälkeen suihkuun ja iltapalalle.

5. TAVOITTEENI
Kirjoittelin tästä myös Instagramissa, mutta mulla oli koko vauvavuoden sellainen olo, etten ollut valmis juoksun suhteen mitenkään kovin tavoitteelliseen harjoitteluun. Halusin vain nauttia lenkkeilystä ja nollata päätä. Nyt pikkuhiljaa on tullut taas takaisin se fiilis ja innostus treenata jotakin tavoitetta kohti. Ei mitenkään kovin vakavasti kuitenkaan tai liikunnan iloa unohtamatta. Treenimääriäkään en kovin paljon pysty lisäämään ja olen maailman surkein noudattamaan tarkasti treeniohjelmia, joten näillä spekseillä kohti tulevia tavoitteita. Juuri nyt sopivalta tuntuva tavoite olisi juosta puolimaraton syksyllä. Viimeisimmästä puolikkaasta on jo 2 vuotta aikaa, joten siinä on sopivasti haastettaVielä pitää lyödä lukkoon tapahtuma ja laittaa ilmoittautuminen sisään! 



6. SUHTAUTUMISENI HARJOITTELUUN
Sanoisin, että oma suhtautumiseni harjoitteluun on nykyään lempeän kurinalainen. En piiskaa itseäni treenaamaan mahdollisimman paljon, vaan ennemmin koitan optimoida liikuntamäärät- ja tavat mahdollisimman järkeviksi, mutta kuitenkin säännöllisiksi tässä elämäntilanteessa. Niin, että saan liikkumisesta hyvää fiilistä ja energiaa enemmän kuin se vie. Koen olevani kuntoliikkuja, joka on ajoittain tavoitteellinen. Haluan treenata säännöllisesti, mutta pysyn enimmäkseen mukavuusalueella, koska liikkumisen tulee olla kivaa. Välillä on toki hyvä mennä epämukavuusalueelle, jotta kehittyy, mutta viimeisen vuoden aikana en juuri ole ollut valmis menemään sinne. Koen, että harjoittelu (=liikunta, treenit) on todella tärkeä suhteuttaa omaan elämäntilanteeseen ja arjen kokonaiskuormitukseen. Siinä mielestäni onnistuin hyvin tämän toisen vauvavuoden aikana. 

7. ISPIROIDUN
Inspiroidun somessa etenkin liikkuvista äideistä ja toki useista somen kautta tutuksi tulleista juoksijoista! <3 Se, että heihin voi samaistua jollain tasolla on tosi tärkeätä. Inspiroidun myös ihmisistä, joilla on hyvä balanssi terveellisten elämäntapojen suhteen ja he viestittävät siitä järkevästi ja innostavasti. 

8. IDENTITEETTI
Kun puhutaan liikunta-identiteeistä niin nykyään koen olevani liikkuva äiti. Äiti, joka tykkää juosta ja tehdä kotitreenejä ja jumppailla lasten kanssa siellä täällä. Äiti, joka haluaa viestittää liikunnan iloa ja hyvää fiilistä ympärilleen, muttei lähde tuputtamaan omia ajatuksia kenellekään! :) Ennen olin juoksija, se identiteetti on ehkä ollut vähän kateissa viime vuosina. Ja ratsastaja. Sitäkin olin pari vuosikymmentä, mutta niin se vain oma identiteetti muokkautuu harrastusten parissa elämäntilanteiden muuttuessa. 


9. SOME
Mun blogi lähti aikoinaan liikkeelle täysin juoksublogina, samoin Instagram. Nykyään ne ovat liikkuvan äidin kanavia, joissa on treenijuttuja, mutta myös pikkulapsiarkea. Välillä mietin, että somessa saa kyllä aika yksipuolisen kuvan musta, kun olen siellä aina jossain jumppaamassa tai juoksemassa (:D), mutta toisaalta se on ehkä se puoli josta olen somessa valmis eniten jakamaan. Varmasti kaikki ymmärtävät, että se on vain yksi osa elämää, josta somessa lopulta näkyy aika vähän. 

10. HAAVEENI
Haaveeni liikuntaan liittyen olisi jatkossa päästä tyttöjen reissuille juoksutapahtumiin ulkomaille, ehkä jonnekin treenimatkoille ja hyvinvointiviikonloppuihin. Aah. Se olisi ihan parasta! :) <3

Siinäpä ne. 10 satunnaista treenifaktaa itsestäni. Näitä oli tosi hauska kirjoitella! Olisi kiva kuulla myös sun tavoitteita liikunnan suhteen tällä hetkellä tai mistä inspiroidut tai mistä haaveilet? Kerro ihmeessä kommenteissa! :)

Ihanaa viikonloppua!

-Karoliina

Ps. Tule myös Instagramiin @candyontherun!

5 kommenttia:

  1. Tää oli kiva! Tämänkaltaisia juttuja on tosi kiva lueskella toisista :) Taidan kopsata blogipostaus-idean itsellekin ja vastailla sinne :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt löytyy vastaukset täältä : http://juoksuaskeleet.blogspot.com/2019/06/kymmenen-treenifaktaa-minusta.html

      Poista
    2. Hei jee, mä meenkin heti lukemaan! <3 Kiva kun kirjoittelit säkin! Ihanaa viikonloppua! <3

      Poista
  2. Hei! Päädyin instatilillesi ja nyt myös blogiisi. Jotenkin inspiroiduin valtavasti siitä urheilun ilosta,mikä kaikessa huokui!:) Monesti saattaa alkuunsa lopahtaa innostus, kun ajattelee, että urheilu pitäisi olla koko ajan tavoitteellista -jotenkin sinulla näkyy kivasti se, miten urheilun ilo tulee juurikin siitä että synnytyksen jälkeen tai ylipäänsä vauva-arjen keskeltä selviää lenkille, lyhyellekin.

    Mietinkin, että olisi ihana, jos joku kerta tekisit jonkinlaisen jumpan tai jumppaliikkeitä sisältävän päivityksen vastikään synnyttäneille tai sellaisia liikkeitä, joita voi suht hyvillä mielin tehdä, vaikkei vatsa- ja lantiopohja olekaan vielä kokonaan palautunut. Itsestä tuntuu (lapset 2v ja 2 kk), että olisi ihana saada jotain ideoita sellaiseen ulkojumppaan, mitä voisi tehdä vaunulenkkien jälkeen/välipäivinä muiden palauttavien liikkeiden lisänä. Nyt puhutaan paljon siitä, että pitäisi olla pohja kunnossa ennen raskaampaa liikuntaa, mutta en haluaisi sitä, etten uskalla tehdä "mitään" sen pelossa, että jotain menee pieleen. Mietin esim. porrastreenejä synnytyksen jälkeen, ovatkohan ne esim kävellen vielä liian rasittavia lantionpohjalle? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka! Tosi kiva, että päädyit tänne ja jaksoit jättää kommenttia! :) Se on juuri noin, ihanaa, että olen voinut välittää sitä liikunnan iloa ja hyvää fiilistä!

      Mä olen jonkin verran jakanut juurikin noita liikkeitä mitä voi tehdä raskauden jälkeen. Viime kesänä kun olin itse samassa tilanteessa :) Voit kurkata vaikka tämän postauksen: http://www.candyontherun.com/2018/07/kuntouttavia-harjoituksia.html

      Suosittelen tosi lämpimästi, että menet käymään äitiysfysioterapeutilla :) Sieltä mäkin sain juuri mulle sopivia harjoitteita palautumiseen ja niiden avulla sitten sain kroppaa lantionpohjan ja keskivartalon osalta kuntoutettua ja ns. perustan rakennettua hyvin ennen raskaampaa liikuntaa.

      Lähinnä raskauden jälkeen on tosi tärkeätä välttää sellaisia liikkeitä, jotka aiheuttavat liikaa kuormitusta lantionpohjalle (esim. juoksu, hypyt, isoilla painoilla tehtävät kyykyt ym.) sekä keskivartalolle (jos vielä vatsalihaksissa erkaumaa) eli lankkuja, vatsarutistuksia, istumaannousuja ns. perinteisiä vatsaliikkeitä, vaan ennemmin kannattaa tehdä syvän poikittaisen vatsalihaksen aktivointia, pakaroiden aktivointia jne.

      Portaiden kävely voi olla lantionpohjalle ihan hyvää harjoitusta, mutta hyppiä tai juosta ei niissä vielä kannata :)

      Tsemppiä kovasti palautumiseen! :)

      Poista