Jos viime lauantain HCR:ää pitäisi kuvata vain yhdellä sanalla olisi se HUIKEA! Tästä raportista voi perinteisesti tulla aika pitkä joten, jos haluat lukea vain tiivistelmän niin se tulee tässä: juoksu kulki lauantaina todella hyvin, fiilis oli mahtava ja nautin menosta lukuunottamatta muutamia loppupuolen mäkiä! :D. Maalissa olin nettoajalla 1:55:40, joka oli huomattavasti paremmin, kuin mitä olin osannut odottaa tähän kohtaan! Tästä on hyvä jatkaa kohti uusia haasteita ja niin ihanaa olla taas "back" eli juoksemassa isossa juoksutapahtumassa vuoden tauon jälkeen!! :)
Ja sitten siihen pidempään raporttiin....
Valmistautuminen sujui lauantaina ennen kisaa hyvin, vaikka tällä kertaa ei voinutkaan vain keskittyä itseensä ja omaan valmistautumiseen. Vauvan kanssa touhuaminen vei ajatuksia pois kisajännittämisestä, mikä oli ihan hyvä juttu. Söin reilun aamiaisen 9 aikaan ja lounaan puolen päivän maissa. Lounas oli kanaa ja riisiä ja jälkkäriksi söin tupla-proteiinipatukan. Nautin paljon vesi-urheilujuomasekoitusta pitkin päivää, mutta lopetin varsinaisen juomisen noin tuntia ennen starttia. Ihan vähän ennen lähtöviivalle lähtemistä nakersin vielä muutaman palan energiapatukasta ja otin vähän energiageeliä. Näillä pysyi vatsa tyytyväisenä koko juoksun ajan ja lisäenergiaa sain yhdestä isommasta Maximin geelistä, josta otin huikkaa aina silloin tällöin matkan aikana. Join myös urheilujuomaa jokaisella juomapisteellä.
Arvoin pitkään juoksuasun kanssa (lähinnä otanko mukaan vielä pitkähihaisen), mutta päädyin sitten onneksi t-paitaan, sillä pitkähihaisessa olisi tullut todella kuuma! Keli olikin lopulta aivan täydellinen juoksemiseen ja matkan varrella ripotteli vettä vain vähän, mutta suurimmaksi osaksi oli pilvistä ja poutaa. Rankkasadepelotteluiden jälkeen säähän sai kyllä olla enemmän kuin tyytyväinen. Otin lähtöön mukaan kertakäyttösadetakin, mutta heitin sen roskikseen jo ennen viivalle siirtymistä, sillä oman lähdön aikana ei satanut ollenkaan.
![]() |
Maalialue |
![]() |
Pukkareilla valmiina lähtöön!! |
HCR Street teamilaisten kanssa päästiin valmistautumaan ennen juoksua pukkareihin Sonera Stadiumille, mikä oli todella kiva juttu. Oli mukavaa fiilistellä yhdessä tulevaa juoksua, vaikka itse pääsinkin paikalle vasta aika lähellä omaa lähtöä eikä fiilistelyihin jäänyt kovin paljon aikaa. Muutamat kuvat ehdittiin napata ja vaihtaa kuulumiset osan kanssa ennen kuin itse kunkin piti lähteä siirtymään lähtöön, jonne kovimmat menijät olivat jo ehtineet siirtyä aikaisemmin. Tällä kertaa lähtöön siirryttiin tosiaan tunnelin kautta Bollikselta, mikä oli aika jännää. Kuka tiesi, että siellä on sellainen tunneli? En minä ainakaan ennen tätä kevättä! Mutta mielestäni se oli ihan toimiva juttu vai mitä olitte mieltä?
![]() |
HCR Street teaming Merituuli, Petra ja Tiina! :) |
Omassa lähdössä en ehtinyt kovin kauaa ihmetellä, sillä saavuin paikalle tyylikkäästi aika myöhään, mutta eipä ehtinyt ainakaan pitkään jännittää! Kiristelin kengän nauhat, tein vielä pikaisia venytyksiä ja otin selfien muistoksi, haha! :D Fiilis oli hyvä ja innostunut! Olin päättänyt etukäteen, että jos kroppa ja jalat tuntuvat hyvältä niin lähden alusta asti hakemaan kahden tunnin alitusta. Se tuntui tässä kohtaa varsin kovalta tavoitteelta, mutta sellaiselta, johon ajattelin kuitenkin pystyväni, jos kaikki menee nappiin.
![]() |
Pikkaisen hermostunut virne irtosi lähtöviivalla :D |
Kuten ehkä tuosta yllä olevasta kuvasta näette, mulla ei ollutkaan jalassa rakkaita ASICS:n "Hattara-Nimbuksiani", jolla olin suunnitellut alunperin juoksevani. Totesin tuossa viimeisten viikkojen aikana, että ne eivät enää valitettavasti ole puolimaraton kunnossa, sillä vaimennukset alkoivat olla jo parhaat päivänsä nähneet. Sen sijaan juoksin näillä New Balancen Fresh Foam 1080-kengillä, jotka sain noin kuukausi sitten testiin Suomen New Balancelta (suuri kiitos sinne tästä testausmahdollisuudesta!!) Olen juossut Fresh Foameilla viime viikkoina kaikki lenkit ja päädyin ottamaan nämä myös kisakengiksi HCR:lle. Tykkään niistä kovasti! Ne ovat hyvän malliset omaan jalkaani, tarpeeksi leveät, sillä lestini on varsin leveä. Ne ovat myös aika kevyet ja pehmeät, muttei kuitenkaan liian pehmeät. Ne rullaavat mukavasti ja vaimennukset ovat hyvät. Nämä kengät tulivat juoksuelämääni juuri oikeaan aikaan, sillä olin hieman pulassa, kun uudet Nimbukseni eivät sopineetkaan jalkaan niin hyvin kuin aikaisemmat Nimbukset. Fresh Foamien kanssa ollaan tosin vasta "treffailuvaiheessa", mutta tästä saattaa hyvin tulla pidempiaikainenkin suhde, sillä alku on ainakin lupaava! :)
![]() |
Lähdön tunnelmaa... :) |
Mutta palataan takaisin Vauhtitielle ja lähtöön! Sininen lähtöryhmämme pääsi lähtemään hyvin ajallaan ja lähdössä oli huippu meininki, kuten aina, kiitos mahtavien juontajien, jotka vuodesta toiseen luovat upean kansainvälisen fiiliksen HCR lähtöön! Ensimmäiset kilometrit olivat aikamoista laskettelua ja tasaista Töölönlahden vartta ja siitä baanalle kohti Ruoholahtea. Lähdin alusta asti hieman kovempaa kuin mitä alle 2 tunnin vauhti olisi vaatinut (n. 5:25-5:30min/km) ja päätin, että mennään tällä vauhdilla niin pitkään kuin voimia riittää. Vauhti tuntuikin aika mukavalta ja sain ylläpidettyä sitä ilman sen suurempia ponnisteluja. Keskityin hengitykseen ja hyvän rytmin löytämiseen. Jalat rullasivat kivasti ja kaikki tuntui hyvältä! Hymy oli naamalla aika usein ja lapsien kanssa tuli vedettyä ylävitosia! Oli niin siistiä olla juoksemassa puolimaratonia vuoden tauon jälkeen!! :)
Tykkäsin reitin ensimmäisestä puolikkaasta tosi palion, Ruoholahdessa kanavaa pitkin oli kiva juosta ja myös Lapinlahden ja Hietaniemen osuus oli kiva. Ensimmäisen juomapisteen jälkeen Salmisaaressa oli inhottava mutkainen alamäki tunneliin, joka alitti Länsiväylän, mutta muuten alkupuoli oli aika tasaista ja mukavaa. Hieman ennen kymppiä se sitten alkoikin..selkeästi haasteellisempi osuus, nimittäin kaikki ne mäet ja kukkulat, joita reitin varrelle osui. Niitä tuntui olevan PALJON! Pahin itselleni taisi olla Hakamäentien piiiiiitkä mäki ja sitä edeltänyt sillan ylitys Hakamäentien yli. Huhhuh. Siinä kohtaa oli todellinen reitin työosuus. Ensi vuotta ajatellen pitää treenata mäkijuoksua vielä vähän lisää, vaikka nytkin pärjäsin kyllä mäissä yllättävän hyvin. Käsiä pumppaamalla pääsee pitkälle, kun jalkojen on pakko liikkua mukana! ;) Muttei se kyllä helppoa ollut siltikään ja muutama kirosana hiipi mieleen, kun eteen tuli taas uusi mäki..ja sen jälkeen taas uusi! :D
Keskuspuiston osuudelle päästiin kurvaamaan mukavan alamäen kautta ja oli ihanaa päästä metsän rauhaan vilkkaan tieosuuden jälkeen. Vaikka kyseessä onkin City Run niin itse tykkään metsäpätkästä. Ei jokaisessa isossa kaupungissa ole metsää ja luontoa keskellä kaupunkia, joita voi hyödyntää juoksemiseen! :) Keskuspuistoon pääseminen motivoi itseäni ja aloin seurailemaan kelloa tarkemmin. Tiesin, että kahden tunnin alitus on mahdollinen ja se tulisi vaikka vauhti hidastuisikin 6min/km vauhtiin. Ja kyllähän se vauhti hieman hidastuikin ylämäissä, mutta sain aika hyvin lasketeltua alamäet alas ja kirittyä menetettyä aikaa. Onneksi jalat olivat yhteistyöhaluiset, sillä muuten vuoristorata mäkiä ylös ja alas olisi varmasti ottanut etureisiin. Reitin toinen puolikas oli ehdottomasti haastava, joten olen sen myötä vielä entistä tyytyväisempi omaan suoritukseeni lauantaina. Mäkisyys ei kuitenkaan mielestäni tee reitistä huonoa, muttei tietenkään myöskään optimaalista ennätysreittiä, vaikka hienoja enkkoja nähtiinkin lauantaina, (Hep Laura H. ja Katju, huikeat ajat!!) :) Kilometrit 18-21 olivat taas aika mukavaa menoa ja laskettelua suurimmaksi osaksi, kun rankimmasta osuudesta keskuspuistossa oli selvitty. Siinä kohtaa motivaattorina toimii aina myös lähestyvä maaliviiva. 20km kohdalla olin ajassa 1:50:00 ja maalissa 1:55:40! Todellisuudessa viimeinen kilsa oli aika nopea ja otin hyvän loppukirinkin, vaikka siihen näyttäisi kuluneen 5min 40sek. Juostua matkaa tuli itselleni 21,4km, joten ihan optimaaliset juoksulinjat ei taaskaan olleet käytössä.
Maalilinjan lähestyessä tuuletin kovasti ja naama virneessä tuli ylitettyä maaliviiva!! Woohooo, mikä mahtava fiilis!! <3 Olin todella iloinen ja tyytyväinen juoksuuni ja suoritukseeni, joka oli yllättävän ehjä ja järkevä kokonaisuus, vaikkei kisameininkiä ole tullutkaan pitkään aikaan harrastettua. Vanhasta muistista tuli kuitenkin kaivettua se "kisamoodi" ja henkinen kantti, joka auttoi ylläpitämään tällä hetkellä itselleni aika kovaa juoksuvauhtia. Eniten olen kuitenkin tyytyväinen siihen, kuinka kivaa oli!! Lupasin itselleni, että aion nauttia menosta ja sen tein! :)
Pian maaliviivan ylityksen jälkeen kuulin jonkun huutavan katsomossa nimeäni ja yritin paikallistaa huutajan. Ystäväni Joonas se siellä huuteli ja kiljuin takaisin, että " JEEE, alle kaksi tuntia" ja tuuletin villisti. Haha. Huippua nähdä tuttuja naamoja heti maaliintulon jälkeen! :) Onnea vielä Joonas huikeasta juoksusta, 1:39:xx!! :D Valitettavasti omat rakkaimpani eivät päässeet maaliin kannustamaan, sillä tämä neiti
päätti nukkua niin pitkät päikkärit, ettei kannustamaan enää ehtinyt. Mutta hymy, joka hänen pienelle naamalle levisi, kun äiti tuli takaisin juoksuriennoista oli niin leveä ja iloinen, että sydän meinasi sulaa! <3 Islalla ja isillä sujui tosi hyvin, sillä aikaa, kun olin itse poissa, joten päivä oli heidänkin kannaltaan oikein onnistunut! <3
Maaliintulon ja mitalin saamisen jälkeen jäin hetkeksi fiilistelemään, ottamaan kuvia ja laittamaan viestiä perheelle ja läheisimmille ystäville ennen kuin siirryin pukkareille fiilistelemään lisää siellä olleiden Street teamilaisten kanssa! Juoksujuttuja on aina huippua saada jakaa samanhenkisten tyyppien kanssa ja sen takia olenkin tosi iloinen, että sain olla tänäkin vuonna mukana HCR Street teamissa! :) Ihan huippu porukka on meillä kasassa! <3
Kaiken kaikkiaan HCR 2016 oli mielestäni hyvin onnistunut tapahtuma ja järjestelyt tuntuivat toimivan hyvin. Vai mitä te muut olitte mieltä? Mitä tykkäsitte? Ja miten teillä sujui? Mitä mieltä olitte reitistä? Tiedän, että siitä ollaan oltu montaa mieltä, mutta itse kuitenkin jäin sen suhteen plussan puolelle. Enkkaa tosin ehkä lähtisin yrittämään muualle, mutta monipuolisen ja kivan puolikkaan juoksemiseen tuo reitti oli oikein sopiva ja ihanaa vaihtelua vanhaan reittiin! :) Ja sitäpaitsi..viime aikoina olen kuullut usein juoksupiireissä, että "flat is boring!" ;) No, HCR ei ainakaan ollut boring! :D
Tästä on hyvä jatkaa kohti uusia juoksuseikkailuja, joita onkin luvassa jo useampia, JIHUU! Nyt palautellaan kunnolla ja sitten jatketaan treenejä! :) Kerron jatkosuunnitelmista myöhemmin lisää!
Onnittelut kaikille HCR:n lauantaina juosseille ja itsensä voittaneille ja kiitokset järjestäjille ja kaikille vapaaehtoisille, jotka tekevät HCR:n vuosi toisensa jälkeen mahdolliseksi! Olette huippuja!! <3
Ps. Terkut blogin lukija Mariannelle, joka moikkasit reitin varrella! Oli kiva jutella!! :)
Juoksufiiliksissä ja endorfiinihumalassa raportin lopettaen,
Karoliina
Seuraa Instagramissa/Facebookissa/Bloglovinissa/ Snapchatissa (candyontherun)