Kisaraportti: Vantaan maratonin puolikas

Vantaan maraton juostiin tosiaan eilen sunnuntaina, ja kuten jo heti illalla kirjoittelin pikapostauksessa: enkka tuli! :) Oli ihan huippua saada paljon kannustusta ja onnitteluja sosiaalisen median kautta, kiitos niistä todella paljon, jokainen sai hymyn huulille! Mielestäni on ihan mahtavaa, että Suomessa alkaa olla niin vahva juoksuharrastajayhteisö, jossa kannustetaan toisia ja eletään mukana onnistumisissa ja epäonnistumisissa. Hyvä henki vie lajia harrastajien keskuudessa eteenpäin ja houkuttelee varmasti myös uusia mukaan. Toisen kannustaminen ja iloitseminen tämän puolesta, ei ole itseltä pois, se on hyvä muistaa, ja huikata onnittelut juoksukaverille hyvän suorituksen jälkeen tai tsempata vaikeina hetkinä. Niitä toisten tsemppejä osaa todella arvostaa!:)

Ja sitten takaisin kisapäivään! Nukuin lauantai-sunnuntai välisen yön todella huonosti. Itseasiassa kävin jo perjantai-iltana sellaisilla kierroksilla kisan suhteen, että kotoa sain kommenttia mm., että "olet ihan sekaisin" :D Jep, taisin todella olla! Jännitin niin paljon, että maha oli perhosia täynnä! Enemmän oli jännitystä ilmassa, kuin ennen omia häitä, haha! Suurimmaksi osaksi jännitys oli itse aiheutettua; julistin täällä ja somessa, että "tämä on nyt se kisa, jossa haetaan enkkaa!" ja kerroin julkisesti tavoitteestani. Tiesin kuitenkin, että vaikka en juoksisi enkkaa, ei maailma siihen kaatuisi. En olisi sen huonompi ihminen tai ruoskisi itseäni täysin, joten sinänsä, paineita ei ollut, mutta oli kuitenkin. Asetin ne itselleni ja päätin, että käytän ne positiivisesti hyväkseni ja tsemppaan niiden avulla hyvän juoksun. 

Kisapäivän aamupalaan kuului sämpylää, reissumiesta banaanilla ja maapähkinävoilla, kahvia ja 1,5 litraa urheilujuoma-vesisekoitusta, jota en tosin kaikkea juonut aamiaisella vaan aamupäivän aikana. 

Aamupala

Puolenpäivän aikaan treffattiin juoksukaverini Siirin kanssa Espoon Ikealla ja jatkettiin matkaa kohti Tikkurilaa Siirin autolla. Perillä odottikin iloinen yllätys, parkkipaikkoja oli hyvin jäljellä ja parkkiksen ohjaaja ohjasi meidät pikaisesti omalle paikalle, joten parkkipaikan etsimiseen ei tuhraantunut aikaa. 

Suunnattiin hakemaan juoksunumeroita, ja se sujuikin nopeasti ja mutkattomasti. Sen jälkeen ohjelmassa oli vaatteiden vaihtoa, pohdintaa "juoksenko t-paidalla vai en",  kuulumisten vaihtamisia tuttujen kanssa, vessajonotusta ja verkka. Peruskaavaa ennen starttia! :) 

Juoksunumero

Ennen lähtölaukausta heiluin mukana alkuverryttelyssä ja jännitin vähän lisää! No ei, tässä vaiheessa alkoi kyllä pahin jännitys onneksi jo haihtua, koska tiesin, että kohta päästään asiaan! Startissa oli tosi hyvä fiilis, jalat tuntui tuoreilta, mieli oli virkeä ja olin valmis juoksemaan. Lähdettiin Siirin kanssa samaa matkaa liikkeelle ja ihan alkuruuhkan jälkeen pääsikin onneksi juoksemaan omaa vauhtia. 

Ennen starttia!

Olin päättänyt, että aloitan suhteellisen "rauhassa"eli noin 5:15-5:10min/km vauhtia, kun tavoitevauhti aikaan 1:48 olisi ollut 5:07min/km. En halunnut missään nimessä noudattaa huonoksi toteamaani "fly and die" taktiikkaa eli todella kovaa aloitusta, joka päättyy ennemmin tai myöhemmin hyytymiseen ja huonompaan aikaan toisella kympillä. Tavoitteena oli juosta kiihtyvällä vauhdilla koko matka, niin, että saan toiselle puolikkaalle negatiivisen splitin eli nopeamman ajan kuin edelliselle ja lisäksi toivoin, että pystyn vielä vahvaan ja hyvään loppukiriin. 

Ensimmäisten 5km väliajat:

1km 5:14  2km 5:08  3km 5:16  4km 5:09  5km 5:01

Juoksu ei oikein alussa lähtenyt rullaamaan ja ehdin jo ajatella, että tänään ei ole mun päivä, mutta 5km jälkeen homma alkoi toimia. Pyrin jatkuvasti keskittymään kahteen asiaan enemmän kuin vauhdin kyttäämiseen: hartioiden pitämiseen rentoina ja hengittämiseen (mulla on ollut viime aikoina koneella istumisesta hartiat ihan jumissa, joten pelkäsin, että ne alkavat vaivaamaan). Tiesin, että jos en hengitä, kylkeen alkaa pistämään, ja jos jännitän hartioita, alkavat ne sattumaan jossain kohtaa, ja se vaikeuttaa juoksua huomattavasti. 

Ensimmäiseltä kiekalta jäi painavimmin mieleen huikea kannustus keskellä asuinaluetta; DEN GLIDER IN pauhasi kajareista täysillä, kannustus oli kovaa ja itse teki mieli tanssia ja laulaa mukana! Taisin muutamat samba-askeleet ottaakin ja lauloin ainakin, olen pahoillani kanssajuoksijat! ;) Ihan huikeata, kiitos teille, jotka olitte kisakatsomon laittaneet pystyyn kadulle!! :) Kylmät väreet meni siinä kohtaa! 

Kilometrit 6-10:

6km 5:09   7km 5:00  8km 5:10  9km 5:05  10km 5:10   10km aikaan 51:23

PUOLIMATKAN VÄLIAIKA: 54:33

Puolimatkassa ajattelin, että ookoo…enää "vain" sama kiekka uudestaan ja sitten ollaan done. Surkean matikkapään takia onnistuin useammassa kohdassa ynnäilemään kilometriajoista ihan omiani, ja luulin jossain kohtaa, että enkkahaaveet on täysin menetetty, kunne tajusin, että ihan hyvässä vauhdissa ollaan. Kannattaisi siis osata laskea hieman paremmin #notetoself! Toisella kympillä aloin tekemään töitä tosissaan ja paukuttelin alkuun alle 5km kilsa-aikoja. Fiilis oli hyvä ja vahva, tsemppasin itseäni jatkuvasti "sä pysyt tähän" "anna mennä" "toi selkä vielä" "hartiat alas, hengitä, lantio pystyyn" jne. -->Parempi juoksuasento auttaa rytmin ylläpitämisessä huomattavasti. Lisää hyviä oivalluksia! ;)

11km 4:59  12km 4:56  13km 4:55 14km 4:57  15km 4:54

Viimeisillä kilsoilla sain toimia aika mukavana peesinä useammalle herralle (olkaa vain hyvä! ;)), mutta totta puhuen olisin kaivannut jonkun peesiin minäkin. Matka alkoi jo tuntua, mutta ei auttanut kuin painaa menemään! Peesissä olijat saivat ihailla HCR-paitaani, toivottavasti teille jäi siitä kyydistä edes päivämäärä mieleen, nähdään HCR:llä! ;) 16.5.2015 #helsinkicityrun

Kilsoilla 16-19 alkoi vauhti vähän hiipua, mutta loppuun sain aika hyvän kirin aikaiseksi. Olo oli yllättävän vahva, ja jalat tuntuivat hyviltä maaliin asti. 

16km 5:04 17km 5:05 18km 5:09 19km 5:04 20km 4:59 21km 4:45 #loppukiri

MAAALI: 1:47:14  JIHUUUUUUU!!!! :) Tavoite saavutettu ja ylikin!!!

Tältä näyttää iloiset enkkailmeet! Siiri juoksi myös enkan, jeeee! :) 

Maaliin tulon jälkeen oli huippu fiilis! Olin innoissani, iloinen ja tyytyväinen, että sain juostua fiksun juoksun ja noudatin suunnitelmaa, jonka olin alunperin tehnyt. En hyytynyt missään vaiheessa, ja jalat tuntuivat koko matkan hyviltä. Hartiat jännittyivät kyllä, mutta ei onneksi liikaa, niin, että se olisi haitannut juoksua. 

Ansun kanssa maalissa :) 

Maalihuollosta napattiin eväät mukaan, ja lähdettiin fiilistelemään hyviä juoksuja. Siiri juoksi myös enkan, joten meillä oli paljon ilon aihetta! :) 

Vantaan maraton oli erittäin hyvin järjestetty tapahtuma, kaikki toimi, joten ei muuta kuin pisteet kisajärjestäjille! Hyvää työtä! :) 

Tapasin myös Vantaalla ihania tyyppejä, terkut vaan mm. Tarjalle, Elinalle, Sofialle ja kaimalleni Karoliinalle, johon tutustuin matkan aikana! Hienosti juostu!! Ja ihana Tanja juoksi aivan upean ekan maratonin, onnea!! Muutenkin ihan huikeita suorituksia on Vantaalla tehty, onnea jokaiselle itsensä voittaneelle! :) 

Nyt on aika palautua syksyn puolikkaista ja fiilistellä enkkaa ennen kuin alan miettimään uusia tavoitteita. Seuraavaksi treenien suhteen haluan palata taas ryhmäliikuntatunneille ja tekemään enemmän lihaskuntoa- ja huoltoa. Juoksu pysyy varmasti mukana menossa, sillä enhän minä ilman sitä osaa olla. Suunnitelmissa on jo uusia haasteita juoksun suhteen, mutta niistä myöhemmin, nyt nautitaan tästä hetkestä ja iloitaan rakkaan harrastuksen tuottamasta endorfiinihumalasta! On se juoksu vaan parasta! <3

-Karoliina