perjantai 1. syyskuuta 2017

Sisko kylässä Madridissa + sokerikoukku

Heippa taas! Kivaa perjantaita! Miten teidän viikko on sujunut? Täällä on super mukava viikko takana, kun siskoni oli kyläilemässä täällä Madridissa viime sunnuntai-illasta tähän perjantaiaamuun. Tutustuttiin viikon aikana muun muassa Madrid Rioon, Retiroon, kuninkaanlinnaan, keskustan kauppoihin (ainakin siskoni tutustui, hehe) ja meidän kotikulmiin Deliciasissa. Tehtiin yhdessä muutama treeni, höpötettiin, naurettiin ja syötiin ihan hävytön määrä sokeriherkkuja. Ihanaa lomailua siis, mutta voi jumpe tuon sokerin kanssa..haluan kirjoittaa siitä vähän lisää, joten tästä postauksesta tulee ilmeisesti vähän erilainen kun olin alunperin ajatellut, mutta mennään sillä. 

Sisko lähti kotimatkalle aikaisin tänä aamuna ja nyt ollaan viikonlopun ajan perheen kesken ennen kuin saadaan jo maanantaina uusia vieraita! <3 





Madridin kuninkaanlinna on tosi hieno ja näkemisen arvoinen paikka

Retirossa riittää katseltavaa :)




Kuten kuvista huomaa, eräs pieni 1v.10kk nautti täysillä kun täti oli kylässä ja oli aika otettu, kun sai jakaa huoneen Kati-tätin kanssa, vaikka kerran heräsikin keskellä yötä ja vaati kovaan ääneen Katia poistumaan huoneesta ja äitiä tilalle! :D 

SOKERIKOUKUSSA

Mutta nyt siis asiaan eli sokeriin, joka on ollut viime aikoina paljon mielessä ja suussa, heh. Tiedättekö kuinka paljon täällä on sokerihoukutuksia? Siis ihan joka paikassa!! Espanjalaiset rakastavat churroja (vähän kuin munkkitankoja, joita dipataan kaakaoon), sokerisia leivoksia, jäätelöä jne. Puhumattakaan kaikista suolaisista herkuista, mutta sokeriset ovat enemmän niitä, jotka vetävät mua puoleensa. Esimerkiksi kun kävelen täällä isossa ruokakaupassa joudun oikeasti käymään henkistä taistelua herkkuhimoja vastaan, sillä uusia houkutuksia on jokapuolella. 

Lähikaupan herkkuhyllyä, joka ei kyllä juuri nyt näytä niin houkuttelevalta

Se on ihan uskomatonta, koska kotona ruokakaupassa ei ole yleensä ollenkaan sama juttu. Yhtälailla herkkuhimot nousee pintaan, jos mennään tuonne keskustaan ja siellä on vaikka mitä ihania herkkuja tarjolla eri paikoissa. Olenkin miettinyt, että johtuuko tämä herkkuhimo täällä siitä, että tuntuu siltä kuin olisi lomalla. Yleensä lomallahan tulee ainakin mulla herkuteltua ja sitten loman jälkeen kotona arjessa taas palaa hieman tiukempaan linjaan sokerin kanssa. Todennäköisesti tämä johtuu juurikin siitä, mutta ongelma on vaan se, ettei me olla täällä lomalla! Asutaan täällä kuitenkin 4 kuukautta, joten jos koko sen ajan olen ruokavalion suhteen "lomalla", niin en halua tietää, miltä se tuntuu ja näyttää! :D Nyt jo ahdistaa vähän, enkä todellakaan halua ottaa ruuasta mitään ahdistusta. Se ei ole terveellistä. Olisi siis löydettävä joku järkevä ratkaisu ja keskitie, sillä meillä tulee olemaan täällä tosi usein vieraita, jotka taas ovat lomalla ja mahdollisesti haluavat syödä herkkuja. Ja se on ihan okei! Minä taas olen aivan surkea, jos tänne kotiin on ostettu jotain (yleensä pyrin välttämään sitä, että kotona olisi herkkujavarastoja, koska tuhoan ne) tai jos muut syövät jotain hyvää. Silloin alkaa itsekin tehdä mieli. Miten siis löytää kultainen keskitie ympäristössä, jossa herkkuja on koko ajan esillä? Valitettavasti mulla ei ole vielä vastausta tähän, mutta otan mielellään apuja ja ehdotuksia vastaan! :*



Olen miettinyt tätä sokeri-asiaa viime aikoina jonkin verran, koska haluaisin niin olla sellainen joka syö sokeriherkkuja kohtuudella. En halua eliminoida niitä kokonaan (toki välillä tykkään pitää lyhyitä lakkoja, jotta pääsen irti sokerikoukusta, jos sellainen on muodostunut), sillä se ei ole mulle tapa, jolla haluan elää jatkuvasti. Mutta oi voi, miksen voi olla yksi niistä tyypeistä, jotka syövät palan tummaa suklaata ja ovat tyytyväisiä eivätkä halua lisää? :D Tiedän, että tämä on todellinen first world problem, mutta uskon ja toivon, etten ole ainoa sokerikoukkuun taipuvainen! Ja halusin kirjoittaa tästä, koska tämä on todellisuutta. Todellisuutta on myös se, että syön salaatteja lähes päivittäin ja liikun suhteellisen paljon, mutta tämä on se toinen puoli. Kukaan ei ole täydellinen, eikä siihen toisaalta kannata edes pyrkiä, mutta jos edes siihen kultaiseen keskitiehen ja kohtuuteen! :)

Siskon kanssa tosiaan oltiin tällä viikolla ihan kauhukaksikko sokerin kanssa. Kun toinen sanoo, että tekee mieli jotain, toinen on heti silmät kiiluen messissä. Onneksi sisko oli täällä vain 4 päivää! :D Suklaata, jätskiä, churroja, leivoksia, keksejä..Ja hankalintahan siinä on se, että sokeriherkuttelu jää helposti päälle! Ei siinä mitään, jos se olisi helppo lopettaa muutaman päivän jälkeen, mutta koukkuun jää aika nopeasti, ja sitten pitää taistella himoja vastaan. Ja koukussa ollaan nyt! 

Helpointa sokerin kanssa on omasta kokemuksestani silloin, kun sitä syö kohtuudella aina välillä. Esimerkiksi viikonloppuisin jotain hyvää ja arkena sokeriherkut korvaa sitten hieman terveellisemmillä vaihtoehdoilla. Yksi asia, jonka olen huomannut täällä vaikuttavan sokerihimoihin on nesteytys. Jossen ole juonut tarpeeksi vettä, on sokerihimot pahempia. Nyt taidan ottaa itseäni niskasta kiinni ja tsempata viikonlopun ilman sokeriherkkuja. Tai jos jotain oikein hyvää tulee eteen, niin sallin itselleni yhden herkun, mutta sen pitää olla jotain, mitä todella haluan. En syö vain, koska se on edessä. 

Onko muita, jotka saavat käydä sokerin kanssa taistelua? Millaisia keinoja käytätte, kun yritätte vähentää sokeria omasta ruokavaliosta? 

Ihanaa alkavaa viikonloppua! <3

-Karoliina

8 kommenttia:

  1. Moikka! Itsellä samoja ongelmia, putki jää niin sanotusti helposti päälle 😂 olen huomannut, että kun antaa itselle luvan herkutella joka päivä VÄHÄN, syö muuten kunnolla ja säännöllisesti ja lisäksi liikkuu sopivasti,pysyy herkkuhimot kurissa. Homma kosahtaa kyllä aika äkkiä, jos alkaa univajetta kertyä, niin kuin helposti lapsiperheissä käy. Väsyneenä herkkujen vastustaminen tuntuu olevan lähes mahdotonta.

    Tsemppiä!

    T:Katri

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka Katri! Kiitos kun kommentoit! :) Ihanaa tietää, etten ole ainoa jolle nimenomaan jää helposti tuo sokeriputki päälle! Tossa on kyllä ideaa, että joka päivä joku pieni herkku ja sitten muuten järkevää syömistä ja liikuntaa..mulla se menee helposti siihen, että koitan rajoittaa herkkuja, ja sitten vedän niitä kaksin käsin tilanteen tullen..ei hyvä! Ja juu, väsymys on asia sitten ihan erikseen. Meillä onneksi nukutaan nyt aika hyvin (kopkop), mutta tilanteet muuttuu! Paljon tsemppiä sinne arkeen ja herkkuhimoihin! Ja kiitos vielä kun kommentoit!! :)

      Poista
  2. Hei! Mulla on kanssa tuo sokeri ongelma. Olen kokeillut
    kromitabletteja mutta en ole huomannut vaikutusta.
    Pitäs jotenkin saada vähennettyä...olen lukenut jostakin
    että ihokin kohentuisi jos jättää valkoisen sokerin...
    ja on energisempi olo vaikka luusisi että kun syö makeaa niin
    sitten on energisempi olo en tiedä ehkä se selviää kokeilemalla.
    Ja ei osta kotiin houkutuksia:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Suvi! Kiitos kommentista! :) Sokeri on kyllä haastava! Tuntuu siltä, että mitä enemmän sitä syö, sitä enemmän sitä tekee mieli! Itse en tiedä pystyisinkö siitä luopumaan täysin (tuskin), mutta jos vähän saisi vähennettyä niin hyvä olisi. Ja tuo on kyllä ehdoton, ettei kotiin turhaan ostaisi sokeriherkkuja! Tosin jos sokeria syö vähän ja muuten terveellisesti paljon kasviksia, marjoja, hyviä proteiininlähteitä ja pehmeitä rasvoja + juo riittävästi niin uskon, että pieni määrä sokeria ei siinä tasapainoa hirveästi hetkauta. Mutta painotus sanoilla "pieni määrä" :D siihen on vielä matkaa itselläni! Mukavaa viikkoa sulle! :)

      Poista
  3. Moikka Candy!


    Täällä kanssa yksi, joka ymmärtää ongelmasi.Mistä muuten lempinimesi Candy tulee? Liittyykö se sokeriin vai Karoliinan lyhenteeseen karkkiin? =) Minulle käy vähän samoin, mutta en oikeasti juuri pidä makeasta. Kun menen kaupassa karkkihyllyllle, en edes tiedä mitä valitsisin, koska en edes tykkäät karkeista. Mutta kyllä minä niitä syön ja makeaa myös, suklaata. Yleensä silloin kun verensokeri on päässyt laskemaan liian alhaalle. Silloin ole aivan nuutunut, väsynyt ja ehkä jopa hermostunut eikä mieli tee muuta kuin makeaa. Kun saan makeaa, olo helpottaa, kunnes sokeripiikin jälkeen verensokeri taas notkahtaa alas ja noidankehä on valmis. Parhaiten pystyn vastustamaan kiusauksia kun syön säännöllisesti ja tiheästi proteiinia sisältävää ruokaa, eivätkä ruokailuvälit ole 2-3 tuntia pidempiä. Veden juonnin puute vaikuttaa myös minulla sokerin kaipuuseen. Kokeilisin sinuna terveellisempiä herkkuja kuten hedelmiä, pirtelöitä, shoothieta, jäätelökin on ok. Sinä tosin olet niin timmissä kunnossa, että tuskin tuo herkuttelu juuri näkyy, enemmän se varmasti tuntuu inhottavalle.. Tulipa pitkä sepostus..

    Ihanaa reissua sinulle ja perheellesi. Nauttikaa jokaisesta hetkestä. Ihanaa lukea postauksiasi matkalta - näitä lisää! =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka Marika! Kiva kuulla susta pitkästä aikaa, kiitos kommentista! :) Candy tulee siis mun lempinimestä Karkista. Mutta voisi tulla mun rakkaudesta sokeriherkkuihin myös, hehe! Mä pystyn vastustamaan kiusauksia parhaiten silloin, kun niitä ei ole hirveästi lähettyvillä. Esimerkiksi yleensä en osta kotiin mitään herkkuja ainakaan varastoon. Täälläkään en juuri ole ostanut, mutta sitten vieraat toivat mukanaan Suomesta ja etenkin suklaa on mun heikkous! Rakastan sitä. Joten suklaatuliaisten kanssa olen ollut vaikeuksissa, mutta sitten kun ne on tuhottu, niin ei kyllä osteta mitään tänne! :D Mun ruokailyrytmit on pääasiassa kunnossa, koska mun on pakko syödä 2-3 tunnin välein, muuten iskee kiukku! Juomisen huomaan vaikuttavan myös makeanhimoihin, joten siihen pitää kiinnittää jatkuvasti huomiota. Onneksi mun perusruokavalio on kunnossa ja aika terveellinen (aamiainen, lounas, illallinen). Tällä hetkellä välipalat ja iltapala on haasteita, niiden aikaan helposti tekee mieli jotain herkkua, mutta koitan pääasiassa pysyä kropalle paremmissa vaihtoehdoissa kuin herkuissa. Täällä saa onneksi aivan ihania hedelmiä ja marjoja, niitä kuluu paljon! Ihanaa alkanutta viikkoa sinulle!

      Poista
  4. Heii, joo valitettavasti Makin oon sokeriholisti 😂 ja kun jää pahasti koukkuun ni se on aivan järkyttävän vaikeeta päästä siitä eroon. Mulla ei ole vielä mitään kultaista keskitietä mutta monesti saan kyllä ottaa itseäni niskasta kiinni ja kävellä karkki/herkkuhyllyjen ohi ja miettiä että jos en nyt osta niin taas säästyy pari euroa jonka voin laittaa johonkin muuhun järkevämpään kun herkut. Muuuuutta aina sekään ei toimi. Oih voih... Tsemppiä sinne ja nauti Espanian lämmöstä. Itse olin juuri viikon Lapissa ja täällä jo -3°C 😵 talvi tulee...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka My! :) Kiitos kommentista! Mä oon nyt viime aikoina tuntunut löytäneen jonkinlaisen kultaisen keskitien noiden herkkujen kanssa eli syön vähemmän, mutta useammin, hehe! Ja siinä kävi juuri niinkuin ajattelin, ettei kaikki mahdolliset herkut enää houkuta samalla tavalla, kuin silloin ihan alkuviikkoina täällä (jolloin esim. tämä postaus on kirjoitettu), vaan nyt osaan jo valita paremmin sellaisia herkkuja, jotka on oikeasti hyviä ja herkuttelun arvoisia! :) Nautitaan täällä lämmöstä kyllä :) Viilenee se täälläkin, mutta vielä on aika kivat lämpötilat! Mukavaa viikkoa sinne!

      Poista