"Muy bien, mami" - juoksua rattaiden kanssa Madridissa

Tämän 7 viikon aikana Madridissa, olemme  Islan kanssa juosseet 15 yhteistä juoksulenkkiä rattaiden kanssa. Tämä on tarkoittanut noin kahta lenkkiä per viikko ja lenkit ovat olleet pituudeltaan 5-8 km. Olemme juosseet kaikki lenkit Madrid Riossa, jossa riittää melko tasaista asfalttibaanaa, kivoja maisemia ja voi juosta rauhassa kaupungin vilinästä. 

Kuluneen 7 viikon aikana olen nähnyt meidän lisäksi tasan kolme muuta juoksijaa (kaikki isiä) juoksemassa rattaiden kanssa! Voisi siis sanoa, että rattaiden kanssa juokseminen ei ole täällä kovin yleistä ja sen kyllä huomaa katseiden määrästä, joita me keräämme juoksulenkeillä. Osansa voi toki olla myös meidän hiusten värillä ja vaaleudella, vaikka toki täällä muitakin blondeja näkyy. 

Kuvaavaa on kun yhdellä lenkillä eräs setä pyöräili Madrid Riossa meidän takaa ja huikkasi ohimennessään, että "Muy bien, mami!". Itse hymähdin vähän hämmentyneenä ja toivottavasti muistin huikata "gracias" perään. Sedän mielestä oli ilmeisen hienoa, että tämä mami oli urheilemassa lapsen kanssa. 

Itse olen täällä oppinut tykästymään meidän yhteisiin juoksulenkkeihin Islan kanssa, sillä aikaisemmin rattaiden kanssa juokseminen oli vihoviimeinen vaihtoehto, jos muuten juoksemaan pääseminen ei ollut mahdollista. Nyt se on hauskaa yhteistä aikaa ja juoksulenkin lopetus leikkipuistoon on jo sanaton sopimus. Rattaiden kanssa juokseminen ei toki ole ihan yhtä rentouttavaa, kuin yksin juokseminen, sillä lenkki keskeytyy usein monta kertaa, kun pitää kaivaa kyytiläiselle eväitä laukusta, mutta niillä saa tyypin pidettyä tyytyväisenä, joten se on win-win. 

Rattaiden kanssa juostessa on myös kiinnitettävä vielä enemmän huomiota omaan juoksuasentoon, jotta asento pysyy ryhdikkäänä, lantio pystyssä eikä peppu lähde laahaamaan kilometrin päähän ja askel muutu harppovaksi. Lisäpaino tuo juoksuun haastetta ja välillä on turhauttavaa katsoa varsin hitaita kilometrivauhteja, mutta viime aikoina onneksi olen oppinut vähät välittämään niistä ja mennyt fiiliksen mukaan. Hitaammat ja raskaammat kilometrit rattaiden kanssa tekevät kuitenkin ihan hyvää ja sen huomasi kympin kisasta, jonka kävin täällä juoksemassa. Kyllä sitä vauhtiakin sitten taas pitkästä aikaa löytyi, kun ei ollut lisäpainoa työnnettävänä! Huomaan kuitenkin, että juoksen rattaiden kanssa mieluiten mahdollisimman tasaisella reitillä, ja ylämäissä saatan välillä kävelläkin, jos siltä tuntuu. 

Ja kyllä, edelleen täällä juostaan meidän Emmaljungan Super Vikingien kanssa, sillä emme omista varsinaisia juoksurattaita. Ehkä jonain päivänä sellaisetkin kuuluu kalustoon, mutta toistaiseksi näillä mennään ja hyvin pelittää. 

Nyt suunnataan viikonlopun viettoon ja odotellaan ystävien konetta laskeutuvaksi. Luvassa on vilkas pitkä viikonloppu, kun meidän matalaan majaamme saapuu 2 aikuista ja 2 lasta kylään. Voitte kuvitella, kuinka innoissaan Isla on saadessaan leikkiseuraa ja me toki myös, kun rakkaat ystävät tulevat tänne meidän luo! <3 

Hyvää viikonloppua! 

Onko siellä muita rattaiden kanssa juoksevia? 

-Karoliina 

Seuraa Instagramissa/Facebookissa/Bloglovinissa 

Aktiiviseen vauva-arkeen: Emmaljunga Super Viking

Meidän lähtökohtana lastenvaunuja valitessa oli juurikin se, että ne sopisivat aktiiviseen elämäntyyliin. Vaunulenkkeihin erilaisissa maastoissa ja sääoloissa, ison koiran kanssa ulkoiluun (riittävän tukevat, ettei vaunut kaatuisi heti, kun koira kiskaisee johonkin suuntaan) ja mahdollisesti myös juoksemiseen, vaikka useimmiten toivonkin juoksun olevan sitä omaa aikaa. Toiveena oli myös, että vaunuihin saisi  kiinnitettyä turvakaukalon sekä aikananaan ratasosan ja että ne menisivät näppärästi auton takakonttiin, sillä liikuttua ja reissattua tulee melko paljon. Kauaskantoisesti pohdimme myös sitä mahdollisuutta, että jos esikoiselle tulee jossain vaiheessa sisarus, olisi hyvä, että kyseessä olisi yhdistelmävaunut, joihin voisi kiinnittää sekä vaunukopan että ratasistuimen.* Näistä lähtökohdista lähdettiin siis liikkeelle ja etsimään juuri meidän tarpeisiin sopivia vaunuja.

*Päivitetty syyskuu 2018: Pikkusisarus syntyi kesäkuussa 2018 ja siitä lähtien meillä on ollut super viikkarit usein käytössä yhdistelmänä. Yhdistelmä toimii ihan hyvin, mutta on todella raskas työntää. Vaunujen purkaminen ja kokoaminen on suht helppoa, mutta onhan siinä oma säätönsä. Meillä on myös käytössä seisomalauta, jota käytämme aina välillä, mutta se ei ehkä ole ihan loppuun asti mietitty, sillä seisomalaudan ollessa paikallaan ja taaperon seistessä siinä joutuu työntäjä olemaan hieman epäergonomisessa asennossa työntämässä ellei kävele vaunujen sivulla. Nyt jälkeenpäin ajateltuna ehkä seisomalaudan olisi voinut jättää ostamatta, sillä taapero kuitenkin kävelee myös mielellään ja pidemmillä kävelyillä vaunuissa on hänelle istuin eli ne ovat yhdistelmänä. 

Meillä suurimman tutkimustyön lastenvaunuja varten teki mieheni, sillä häntä jaksoi kiinnostaa eri vaunujen tekniset ominaisuudet ja yksityiskohdat paljon enemmän kuin itseäni. Hän tutki vaihtoehtoja netin kautta ja molemmat luettiin kokemuksia blogeista tai keskustelupalstoilta. Toki kyseltiin myös vauvaperheystäviltä, mihin vaunuihin he olivat päätyneet. Ainakin itselleni koko lastenvaunuviidakko tuntui aluksi ihan hurjalta. Ihan älyttömän paljon vaihtoehtoja, erilaisia ominaisuuksia ja härpäkkeitä. Parasta oli kuitenkin lopulta mennä paikan päälle lastentarvikeliikkeeseen, jossa asiantunteva myyjä osasi kertoa vaunuista enemmän ja antoi meille muutamia vaihtoehtoja, kun kerroimme omista toiveistamme. Näin päädyimme lopulta Emmaljungan vaunuihin ja niistä sitten pohdinnan ja liikkeessä kokeilun jälkeen Super Vikingeihin. Meille ne ovat olleet nappivalinta ja olemme olleet niihin varsin tyytyväisiä. 

Miksi ne ovat olleet meille juuri sopivat vaunut? Super Vikingit kulkevat hyvin maastossa kuin maastossa. Olemme vaunulenkkeilleet asfaltilla, hiekkateillä, poluilla, metsässä, lumessa ja jäällä. Hyvin erilaisissa maastoissa siis ja oikeastaan säällä kuin säällä! Tärkeänä lisävarusteena sateella, tuulella ja tuiskulla on ollut Emmaljungan oma sadesuoja, joka suojaa vaunukoppaa/ratasosaa. Vaunut ovat tukevat, mutta kuitenkin tosi näppärät ja kevyet työntää.  Olen myös jonkun verran juossut vaunujen kanssa ja ne toimivat siinäkin ihan hyvin. Toki varmasti varsinaiset juoksurattaat olisivat juoksun kannalta parhaimmat, mutta niiden hankinta ei vielä ainakaan ole ollut tarpeellista/ajankohtaista. Isla viihtyi heti alusta asti hyvin vaunuissa ja nukahti liikkeeseen, kuten monet vauvat. Vaunukoppa oli siis ensimmäiset 7 kuukautta hyvin aktiivisessa käytössä. Käytimme myös paljon turvakaukaloa kiinnitettynä adapterilla vaunuihin. Se oli todella kätevä  ostoskeskukseen/kauppaan autolla mennessä. Nykyään Islan ollessa jo 9,5 kuukautta on vaunukoppa siirtynyt syrjään ja käytämme ratasosaa. Ratasosankin saa "kipattua" makuuasentoon, joten siinä voi hyvin nukkua päikkäreitä. 

Super Viking-vaunujen kanssa on tullut myös tehtyä kaikenlaista erilaista vaunujumppaa vaunulenkkien yhteydessä! Hyvin toimivat siihenkin! :) 

Vaunut ovat myös lentäneet meidän mukana Floridaan. Ne pakattiin erilliseen vaunuille tarkoitettuun kuljetuslaukkuun. 

Super Vikingit on helppo laittaa kokoon ja irroittaa renkaat sekä koota uudelleen. Se ei kuitenkaan tapahdu yhdellä kädellä vaan vaatii kaksi kättä ja hieman aikaa. Välillä toivoisin, että kokoon laittaminen olisi vielä näppärämpää, mutta ei se ole iso ongelma ollut etenkin, kun itse on tullut näppärämmäksi niiden kanssa. Runko on kuitenkin sen verran iso, että esimerkiksi oman Peugeot 206 takakonttiiin se ei mahdu renkaineen, vaan ainakin takarenkaat pitää irroittaa. Hieman säätöä siis, jos on pieni takakontti autossa. 

Sellaisia kokemuksia siis meidän vaunuvalinnasta eli 
Emmaljunga Super Viking valkoinen runko Ecco-renkailla, tummansininen vaunukoppa ja ratasosa. Toivottavasti tästä postauksesta on hyötyä teille, jotka kahlaatte lastenvaunuviidakossa! Vertaileminen muihin vaunuihin on hankalaa, koska mulla ei muista ole kokemusta, mutta itse olemme olleet näihin tyytyväisiä! :) 

Edit: päivitetty joulukuussa 2018: Neljäntenä talvena Super Vikingien kanssa mulla meni hermo ecco-renkaisiin nuoskalumessa, jossa ne ei toimi ollenkaan. Renkaat eivät siis pyöri ja eturenkaiden lokasuojiin jää lunta jumiin. Päädyttiin irrottamaan lokasuojat (ruuvimeisselillä ruuvattiin irti) ja todella MONI suositteli Super Vikingeihin mielummin ilmakumirenkaita, joiden kanssa ei kuulemma ole millään talvikelillä ongelmaa. Toistaiseksi ainakin meillä auttoi tuo lokasuojien irroitus ja ecco-renkailla jatketaan. 

Mitkä vaunut teiltä löytyy? Plussia? Miinuksia? 

-Karoliina