Näytetään tekstit, joissa on tunniste vauva-arki. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vauva-arki. Näytä kaikki tekstit

tiistai 12. kesäkuuta 2018

Ensimmäinen viikko kotona vauvan kanssa

Päästiin tosiaan sairaalasta kotiin vauvan ollessa vajaan kahden vuorokauden ikäinen, sunnuntai-iltana 3.6. Kotiin lähteminen pikku nyytin kanssa ei tuntunut yhtään niin jännältä kuin ensimmäisellä kerralla esikoisen kanssa, mutta vähintään yhtä ihanalta. Kotona meitä oli vastaanottamassa innoissaan oleva isosisko ja mummi, jotka olivat viettäneet huippukivan viikonlopun yhdessä, kun äiti ja isi olivat sairaalassa hakemassa vauvaa. 


Isosisko otti vauvan heti alusta asti vastaan todella hyvin. Hän käy lepertelemässä vauvalle usein ja antaa pusuja ja haleja. Suoraa mustasukkaisuutta vauvaa kohtaan ei ole onneksi ollut havaittavissa, mutta uhmaa äitiä ja isiä kohtaan sitäkin enemmän. Hyvin monista asioista joudutaan neuvottelemaan ja jos taapero ei saa tahtoaan lävitse, niin kiukkukohtaus on taattu. Niitä onkin ollut tässä viime aikoina muutama!;) 

Onneksi H on kuitenkin isyyslomalla nyt kolme viikkoa, joten meitä on kaksi pyörittämässä uutta arkea täällä näin aluksi. Ollaankin tiiminä saatu homma pyörimään aika hyvin, kun H on ottanut enemmän vastuuta taaperosta ja hänen leikittämisestään, ja itse olen tietysti ollut enemmän vauvan kanssa. Toki ollaan vaihdettu aina mahdollisuuksien mukaan myös, jotta kumpikin saa aikaa molempien lasten kanssa. 


Imetyksen suhteen meillä oli tosiaan hankaluuksia sairaalassa, kun vauva ei halunnut alkaa imemään, koska hän oksenteli lapsivettä ja se teki pienen olon epämukavaksi. Kotona imetys alkoi kuitenkin pikkuhiljaa sujua, tosin ensin lähes ainoastaan oikeasta rinnasta, kun vauva ei suostunut vasenta imemään. Päädyinkin sitten pumppaamaan vasemmasta maitoa, jotta maidontuotanto käynnistyy ja pysyy kunnolla yllä, ja H on antanut pumpattua maitoa pullosta vauvalle joitakin kertoja, mikä on toiminut hyvin. Alunperin ei ollut ajatuksena ottaa pulloa mukaan kuvioihin näin aikaisin, jottei siitä olisi haittaa imetykseen, mutta "pakon edessä" niin kävi ja vauva ainakin toistaiseksi ottaa nyt sekä pulloa että rintaa yhtä mielellään, joten tavallaan onni onnettomuudessa. Jos saadaan tällä tavalla pullo myös kuvioihin mukaan (ollaan käytetty Medelan rintapumpun mukana tullutta pulloa). Esikoinen ei nimittäin koskaan pulloa lopulta huolinut, koska ehkä yritimme totuttaa siihen liian myöhään. Nyt reilun viikon harjoittelun jälkeen imetys sujuu hyvin molemmista rinnoista ja vauva ei saa heti rinnalla raivareita, kuten aluksi. Ja itse olen käyttänyt rintapumppua varmaan enemmän jo nyt kuin esikoisen vauva-aikana kokonaisuudessaan. 

Kävimme myös ensimmäisellä viikolla imetyspolilla vastaanotolla ja sain sieltä hyviä vinkkejä imetysasentoihin jne. Vauvan paino on onneksi noussut ihan hyvin, joten tuntuu saavan maitoa tarpeeksi alkuhaasteista huolimatta! <3 




Lounaalla Villa Pentryssä, oli muuten kiva paikka :) 

Isoin asia, joka on tehnyt vauva-arjen alkamisen kotona helpommaksi kuin esikoisen kanssa on se, että oma palautuminen on ollut toisen synnytyksen jälkeen kivuttomampaa ja nopeampaa, koska vaurioita tuli huomattavasti vähemmän. Viimeksi olin synnytyksen jälkeen todella kipeä monta päivää, mutta tällä kertaa päästiin ensimmäiselle vaunulenkille jo kolmantena päivänä (maanantaina, kun sunnuntaina oltiin tultu kotiin). 



Toki vauva-arkea on helpottanut myös se, että kaikkea ei tarvitse nyt opetella alusta asti, vaan vauvan hoitoon liittyvät jutut ovat (ainakin pienen kertauksen jälkeen) taas hallussa ja oma olo hoitamisen suhteen paljon varmempi, kuin viimeksi alkuaikoina. 

Nyt kesävauvan kanssa on muutenkin ollut ihanaa päästä liikkumaan ja tekemään enemmän jo ihan alusta asti. Toki vilkas taapero edesauttaa asiaa, että lähes päivittäin on ollut jotain ohjelmaa, toki jaksamisen mukaan. Välillä ollaan oltu liikkeellä koko perhe ja välillä isi ja taapero ovat lähteneet kaksistaan ulkoilemaan tai kauppaan. Paljon ollaan myös vietetty aikaa sohvalla chillaillen ja rentoillen koko perhe. Itse olen päässyt tekemään muutaman vaunulenkin kaksistaan vauvan kanssa ja on ollut ihanan rentouttavaa kävellä hiljaisuudessa, kun vauva nukkuu vaunuissa ja saada vähän kevyttä palauttavaa liikuntaa. 


Ensimmäinen vauva-arki viikko on toki tuonut mukanaan  myös väsymyksen, kun yöt ovat olleet vaihtelevia ja rikkonaisia. Vauvalla ei vielä (tietenkään) ole mitään rytmiä eikä ymmärrystä yön ja päivän erosta. Hän saattaa nukkua pidempiä pätkiä (jopa n. 4h), mutta suurimmaksi osaksi nämä pätkät ovat vielä sijoittuneet päiviin ja öisin on nukuttu 2-3 tunnin pätkiä. Onneksi olen saanut lähes päivittäin nukkua päiväunet jossain välissä, jos niille on ollut tarvetta. Nyt tosiaan koitan levätä silloin, kun siihen on mahdollisuus enkä tehdä miljoonaa asiaa kun vauva nukkuu, jos väsyttää. Varsinkin nyt, kun H on vielä isyyslomalla. Sitten, kun olen kaksistaan lasten kanssa, tilanne on tietysti eri eikä päikkäreiden nukkuminen välttämättä olekaan niin helppoa. 

Kaikenkaikkiaan vauva-arki on alkanut täällä tosi hyvin! Päiviin mahtuu ihania hetkiä, mutta toki myös niitä turhautumisen ja väsymyksen hetkiä. <3 Koitan nauttia kaikista hetkistä, ja muistaa, että tämä aika menee todella nopsaan ohi ja tilanteet muuttuu myös vauhdilla. Jokainen päivä on tähän asti ollut hieman erilainen!:)

Jos teillä on postaustoiveita niin kuulen niitä mielelläni!:)

Mukavaa viikkoa! 

-Karoliina

Lue myös aikaisemmat postaukset liittyen toiseen raskauteeni ja vauvaan:



lauantai 19. marraskuuta 2016

Kirje 1-vuotiaalle

Rakas Isla, 

täytit viime viikolla yksi vuotta. 1-vuotispäivityksen sijaan ajattelin kirjoittaa sinulle kirjeen. Olen kirjoittanut vauvavuotesi aikana kuukausittain päivityksiä blogiini, siitä mitä sinulle kuuluu ja mitä kaikkea kehityksessäsi on tapahtunut. Aiomme isin kanssa printata tekstit sinulle, jotta voit lukea niitä, kun olet isompi ja jotta ne säilyvät, vaikkei äidin blogia enää olisi siinä vaiheessa, kun opit lukemaan.

Tuntuu mielettömältä olla sinun, 1-vuotiaan ihanan taaperon äiti! <3 Mielettömän upealta ja ehkä vähän haikealta, mutta enimmäkseen upealta. Vauvavuotesi meni niin nopeasti, ja vaikka siinäkin oli haastavia hetkiä (väsymys!), niin hetkeäkään en vaihtaisi pois. Sinä pysyit terveenä koko vauvavuoden ja siitä olemme todella kiitollisia. Ehkäpä Milan karvoista ja siitä, ettei meillä kotona ole koko ajan aivan kliinisen puhdasta oli jotain hyötyä. Tai sitten meillä oli vain hyvä tuuri. Ensimmäistä kertaa sinulla nimittän nousi kuume vasta 1-vuotisrokotusten jälkeisenä päivänä ja olimme isin kanssa ihan sormi keskellä suuta, kun olitkin yhtäkkiä kipeä. Onneksi panadol auttoi ja kuume meni ohi alle puolessa päivässä. Sinä olit niin reipas! <3 Mutta olipa inhottavaa äidille ja isille nähdä sinut kipeänä..Toivottavasti jatkossa pysyt terveenä!




1-vuotisneuvolassasi kävimme tällä viikolla. Eniten minua kiinnosti kasvusi, sillä olimme viimeksi käyneet neuvolassa 8 kuukautisena. Olitkin kasvanut hienosti, pituutta sinulla oli 78,4cm ja painoa 10,4kg. Neuvolantäti kirjoitti neuvolakorttiisi näin: "Onnea 1-vuotiaalle! Ihana tyttö! Hyvä kasvu Islalla. Norm. ikätasoinen kehitys. Sai rokotuksia, hienosti sujui."Juu, sujuihan se ihan hienosti, mutta olihan se melkoista huutoa. Onneksi seuraaviin rokotuksiin on pitkä aika! 

Tällä hetkellä 1-vuotiaana olet aivan mielettömän hauskassa kehitysvaiheessa. Sinun kanssasi on mahtavaa hassutella ja naurusi on niin tarttuva, ettei voi olla nauramatta, kun alat kikattamaan. Sinut saa nauramaan aina sanomalla "böööö", kutittamalla sinua tai menemällä piiloon. Olet myös itse keksinyt erilaisia kujeita, ja sitten oikein odotat, että äiti tai isi tulee katsomaan, mitä puuhaat ja alat nauramaan kovaan ääneen. Eilen puuhastelit omassa huoneessasi, ja olit kiivennyt itse turvakaukaloon istumaan. Kun tulin kurkkaamaan touhujasi, olit naama niin leveässä virneessä, ettei siinä voinut muuta kuin nauraa itsekin. Olet myös keksinyt monta asiaa, jotka ovat sinulta kiellettyjä. Esimerkiksi Milan oma paikka ja Milan ruoka-ja vesikuppi. Testaat päivittäin saisiko niihin kuitenkin koskea tai mennä Milan paikalle istumaan tai peuhaamaan. Ei saa, mutta jatkamme harjoittelua. 


Löydät kotona kaikkiin erikoisiin paikkoihin :)

Viime aikoina lempiaktiviteettejasi on ollut taaperokärryn työntäminen, Seikkailija Doran katsominen (annat meille kaukosäätimen ja "äh äh" pyydät Doraa), palikkaleluilla leikkiminen, äidin ja isin kännyköiden sekä Ipadin räplääminen, sohvalle kiipeäminen ja siinä peuhaaminen, äidin ja isin napojen tutkiminen (vedät paidan ylös ja alat tutkia) ja pulkkailu (pääsit ensimmäiselle pulkkaretkelle isänpäivänä). Viihdyt myös hyvin rattaissa vaunulenkeillä, jos mennään sellaista reittiä, jossa voit katsella autoja. Jos kävelemme liian pitkään rantaraitilla, se on mielestäsi tylsää ja ilmaiset sen olemalla hyvin kovaääninen. Äänestä puheenollen, välillä sinun volyymisi ovat niin kovat, ettei äidin ja isin keskusteluista meinaa tulla mitään! :D


Pipo silmillä neuvolakäynnin jälkeen <3
Sinä ja Mila tulette hyvin toimeen ja se on mielestäni aivan ihanaa. Mila on niin kärsivällinen kanssasi ja sinä palkitset hänet heittelemällä pöydästä ainakin 70% ruuista Milalle pöydän alle, joka enemmän kuin mielellään syö ne. Yhteistyö ja avunanto-sopimuksemme kukoistaa siis edelleen. Sinun mielestäsi on hauskaa antaa Milalle myös tämän omaa ruokaa. Kun avaan Milan ruokalaatikon, hihkut innosta ja haluat kaivaa Milalle hammasluun paketista ja antaa sen, kun Mila on syönyt. Välillä istuskelette molemmat lattialla vierekkäin tai sinä nojailet Milaa vasten. Harjoittelet myös seisomista nojaamalla Milaan, joka kiltisti pysyy paikallaan tai sitten poistuu paikalta. Välillä sinulla oikein menee hermot, jos Mila ei teekään niinkuin sinä haluat. Olette kuitenkin aivan ihania yhdessä ja uskon, että teistä tulee vielä parhaita kavereita ja voitte leikkiä yhdessä! <3 





Olet suurimmaksi osaksi hyväntuulinen ja iloinen, mutta sinulla on myös paljon temperamenttia. Jos kaikki ei menekään niinkuin sinä haluat, olet alkanut heittäytymään lattialle ja ilmaisemaan sillä tavalla, että nyt ei mennyt ihan sinun tahtosi mukaan. Tämä taitaa kuulua tähän ikävaiheeseen, mutta olet jo alkanut koetella äitisi hermoja aina ajoittain...:D Välillä minunkin on tehnyt mieli heittäytyä lattialle ja kiukutella samalla tavalla. Taidatkin olla äitisi tytär, sillä meillä molemmilla on temperamenttia ja lyhytjänteisyyttä havaittavissa. Isi parka, onneksi hänellä on meitä molempia pidempi pinna ja rauhallisempi luonne! 


#throwback 

Viime aikoina ruokailusi ovat sujuneet hyvin. Syöt 5 kertaa päivässä, aamuisin usein samaa mitä minäkin aamiaiseksi. Leipää, puuroa tai kananmunaa..Lounaalla suurinta herkkuasi on Piltin pikkukalastajan herkku! Tykkäät kalasta todella paljon. Iltaruoalla olemme yrittäneet antaa sinulle samaa ruokaa kuin mitä itsekin syömme, mutta meidän pitää alkaa keksimään lisää sellaisia koko perheen ruokia, joita ei tarvitse sinulle kovasti muunnella. Äidin pitäisi varmaan kysyä ideoita kavereilta ja blogin lukijoilta! Iltapalalla syöt aina puuroa, ja se on mielestäsi "nam nam". Sanot muutenkin nam nam, jos sinulla on nälkä. Kiinteiden ruokien lisäksi juot edelleen myös äidinmaitoa, vaikka imetys onkin vähentynyt paljon. Minusta tuli sittenkin taaperoimettäjä, vaikka en sitä olisi uskonut ennen raskautta tai raskaana ollessa. Niin ne ajat muuttuvat ja nyt se tuntuu vain niin kovin luonnolliselta asialta ja on meidän yhteinen rauhoittumishetki. <3 

1-vuotiaana yöunesi sujuvat pääasiassa hyvin ja heräät 1-2 kertaa yössä. Viime öinä sinulla on kuitenkin ollut vaikeuksia nukahtaa uudestaan, jos olet herännyt yöllä. Toivottavasti se menee pian ohi ja palaat nopean nukahtamisen tielle! Päiväunia olet alkanut nukkumaan vain yhdet ja minä toivoisin, että ne olisivat säännöllisesti sen 1,5h+, jotta osaisin ennakoida töiden takia. Mutta ehkä nyt on vain opittava menemään virran mukana. Kotoa käsin työskentely on ollut yllättävän haastavaa, vaikka olenkin kiitollinen, että se on mahdollista ja mahdollistaa sen, että voit olla vielä kotihoidossa. Siitä puheen ollen, mummisi hoitaa sinua edelleen viikottain muutamana päivänä, jotta voin tehdä rauhassa töitä useamman tunnin kerrallaan. Viihdyt mummin kanssa hyvin ja äiti ja isi ovat niin iloisia, että mummi pystyy sinua hoitamaan. Usein olette täällä meillä tai sitten välillä Töölön mummilassa. 

Viime viikolla synttäripäivänäsi kävimme ekaa kertaa Hoplopissa ja tykkäsit siitä todella kovasti. Kati, Sophie,   Philip, Marja, Saga ja Oliver olivat meidän mukana leikkimässä. Mennään varmasti uudestaankin, niin hauskaa oli meillä kaikilla. Juhlimme myös viime viikolla ensimmäisiä synttäreitäsi. Vieraina olivat mummi ja vaari, Janne-kummisetä ja Krista, Tiina, Antti, Eppu, Julle, Viivi ja Viltsu. Kati-täti sekä mummo ja ukki joutuivat olemaan töissä, mutta he tulivat käymään muina aikoina ja juhlistamaan sinua. Nautit synttärijuhlissa huomion keskipisteenä olosta ja sait maistaa Marikan tekemää ihanaa synttärikakkuakin. Se ei ollut "nam nam" mielestäsi, mutta olen varma, että opit vielä ymmärtämään herkkujen päälle, jos yhtään äitiisi ja isiisi tulet. 



Siinä varmasti tärkeimmät siitä, mitä sinulle nyt kuuluu. Odotamme jo joulua, sillä viime vuonna olit niin pieni, että joulu meni vähän ohi..tänä vuonna ymmärrät jo enemmän ja uskon, että joulusta tulee erityisen ihana! Odotamme myös meidän seuraavaa yhteistä ulkomaanmatkaa koko perheen kanssa, kun lähdemme taas Floridaan tammikuun lopussa. Minua ja isiä tosin jo jännittää tuleva lentomatka kanssasi, mutta eiköhän siitä selvitä tavalla tai toisella. Täytyy senkin suhteen kysyä vinkkejä taaperon kanssa lentämiseen kokeneemmilta reissaajilta. Onneksi äidillä on blogi ja somekanavat, joiden kautta saa apua erilaisiin kysymyksiin. 

Lopuksi haluaisin sanoa, että muistathan aina olevasi meille rakkainta maailmassa ja äiti ja isi toivovat sinulle pelkkää hyvää! <3 Ihanaa ensimmäistä taaperovuotta kulta pieni, tehdään siitä yhdessä huippu kiva! <3

Rakkaudella, 
äitisi 


Vauva 11kk
Vauva 4kk (matkoilla

sunnuntai 30. lokakuuta 2016

Kuinka sovitan treenit vauva-arkeen (Treeniviikko 43)

Treenien sovittaminen vauva-arkeen (tai lapsiperhe arkeen) on mielestäni todella mielenkiintoinen aihe ja itsestäni on todella kiinnostavaa lukea, kuinka muut sen tekevät. On inspiroivaa kuulla, kuinka äidit ja isät jatkavat omia harrastuksiaan ja omasta hyvinvoinnista huolehtimista lapsen syntymänkin jälkeen. Monet ihmettelevät sitä, kuinka ehtii treenaamaan, kun on lapsia. Mielestäni kyse on oikeastaan siitä, että haluaa tarpeeksi ja on valmis priorisoimaan liikunnan tarpeeksi korkealle omassa tärkeysjärjestyksessä. Me kaikki olemme varmasti kiireisiä ja kaikilla on useita velvollisuuksia ja eri rooleja. Liikunta ja hyvinvointi ovat asioita, jotka helposti kiireen keskellä jäävät toissijaisiksi. Huomaan sen myös itsestäni ja olen tälläkin viikolla pyrkinyt tietoisesti siihen, että otan edes hetken päivittäin liikkumiseen. Nyt kun katson viikkoa taaksepäin, olen todella tyytyväinen tekemiini treeneihin ja huomaan, että ne ovat olleet todella tärkeässä osassa viikon aikana. Ilman niitä olisi pää hajonnut vielä enemmän, varsinkin kun kyseessä oli juuri "sellainen viikko"! :D  


Se minkä olen oppinut vauvavuoden aikana liikunnasta on, että vähemmän on enemmän ja kaikki on kotiinpäin. Kiireisen arjen keskellä on tehtävä välillä liikunnan suhteen kompromisseja ja hyväksyttävä se, että treenaamaan ei välttämättä ehdi tunniksi päivittäin tai edes viitenä päivänä viikossa. Kaikki liikkuminen on kuitenkin hyväksi ja liikunnasta tulee kokonaisvaltaisesti parempi fiilis. Itse stressiin taipuvaisena ihmisenä kaipaan liikuntahetkiä, jotka lievittävät stressiä ja antavat mahdollisuuden ajatella asioita. Siihen juoksu (tai kävely) on mielestäni yksi parhaista lajeista, mutta pääasia on, että löytää itselleen sen sopivan lajin, jonka pariin on aina mukava palata ja jonka antaa itselle enemmän energiaa kuin ottaa. 

Mutta pidemmittä puheitta, kurkistetaanpa tämän viikon treenipäiväkirjaa. Viimeksi kirjoittelin treenipäiväkirjaa keväällä, kun Isla oli noin 5 kuukauden ikäinen. Sen löydät täältä! Aika paljon on asiat muuttuneet siitä, nyt kun pikku neiti on 11,5kk vanha. Tähän treenipäiväkirjaan olen kirjannut ainoastaan päivän varsinaisen treenin. Näiden lisäksi perjantaihin asti viikkoon kuului koiran ulkoilutukset päivittäin, kunnes hän lähti viikonlopuksi saaristoon hoitoon. Lisäksi useina päivinä venyttelen tai rullailen jossain kohtaa, mutta en kirjaa niitä varsinaisiin treeneihin. 

Treenipäiväkirja viikko 43 (*=mainoslinkki)

Maanantai: Treenaakotona.comin käsipainotreeni* vko 43

Olen viime aikoina taas palaillut juoksukauden päätyttyä tekemään enemmän lihaskuntotreenejä. Tavoitteenani on tehdä ainakin 3 lihaskuntoharjoitusta viikossa ja niissä apunani on usein yhteistyökumppanini treenaakotona.com*. Olen tehnyt heidän kanssaan yhteistyötä viime keväästä ja voin todella lämpimästi suositella tätä kotitreenipalvelua kaikille sellaisille, jotka haluavat tehdä hyviä nopeita treenejä kotona. Maanantaina tein itse treenaakotona.comin viikon 43 käsipainotreenin ihanan Elinan johdolla. Se oli hyvä koko kropan lihaskuntotreeni ja tehty puolessa tunnissa. Tein  treenin iltapäivällä Islan ollessa hereillä ja mukana menossa, joten pientä soveltamista vaadittiin ajoittain, kun pikku neiti halusi osallistua, mutta aika hyvin sain tehtyä kuitenkin. Hyvä viikon aloitus!  

Tiistai: 30 min lihaskuntotreeni
Aloitin tekemällä treenaakotona.comin HIIT-treeniä, mutta siitä ei tullut mitään pikku apulaiseni kanssa, joka halusi koko ajan päästä koskemaan läppäriä, jossa treenivideo pyöri (:D). Ei ollut mahdollisuutta nostaa olohuoneessa läppäriä sellaiseen paikkaan, johon pikku neiti olisi päässyt käsiksi, joten luovutin ja suljin läppärin ja tein omasta päästä lihaskuntotreenin loppuun. Pyrin jatkamaan HIIT-tyyppisesti eli nostamaan sykettä välissä ja sitten taas tekemään lihaskuntoliikkeitä. Ihan hyvä puolen tunnin treeni tuli tehtyä, vaikka soveltamista vaadittiinkin. Treenaakotona.comilta löytyy muuten tällä hetkellä myös äiti-vauvajumppia, mutta ne soveltuvat parhaiten hieman pienemmille vauvoille. Kokeilin Islan kanssa yhtä, mutta 11kg painoa käsissä oli ainakin mulle hieman liikaa! Harmi, sillä jumpat vaikutti muuten tosi hyviltä! 

Keskiviikko: Kiireinen päivä, josta tuli aktiivinen lepopäivä eli sisälsi koiran ulkoilutuslenkit (kuten kaikki muutkin päivät). 

Torstai: Juoksulenkki vaunujen kanssa 5,5km
Torstaiaamuna päätin, että nyt on pakko päästä vähän nollaamaan päätä ja tehtiin aamun vaunulenkki juosten Islan ja Milan kanssa. Juoksu kulki yllättävän kivasti rattaiden lykkimisestä huolimatta (se alkaa olla jo aika raskasta, kun Islakin painaa noin 11kg). Vauhdista ei ole juuri mitään käsitystä, mutta kovin reipasta se ei rattaiden kanssa ole! :)


Perjantain HIIT-treenin jälkeen hymyilytti
Perjantai: Treenaakotona.comin HIIT-treeni 5+6 30min 
Perjantai-iltana olin niin treenin ja oman ajan tarpeessa. Kun Henri tuli kotiin syöksyin samantien tuulettamaan päätä kunnon hikitreenin pariin. Tein treenaakotona.comin kaksi hiit-treeniä putkeen. Tein oman alkuverkan ja sitten videoista vain työosuudet, jolloin sain tehokkaan puolen tunnin treenin. Sen jälkeen oli super hyvä fiilis! Ahh, mitä hyvä hikitreeni voi tehdäkään sekä mielelle että kropalle! <3 

Lauantai: Juoksulenkki 13,5km
Terapialenkki, isolla T:llä! <3 Ensimmäinen kerta koko viikolla, kun tuntui siltä, että sain rauhassa ajatella, pohtia ja ratkoa asioita omassa päässäni kaikessa rauhassa. Annoin jalkojen kuljettaa ja juoksin kelloa juurikaan vilkuilematta rantaraittia pitkin. Keli oli ihana, aurinkokin jopa pilkisteli, mikä tuntui tosi hyvältä harmaan viikon jälkeen. Sain lenkin aikana pohdittua asioita hyvin ja lenkiltä kotiin saapui huomattavasti iloisempi ja hyväntuulisempi mamma. Juoksin lopulta 13,5km, keskivauhti oli 6.04min/km. Juoksu tuntui todella hyvältä, yllättävän hyvältä, kun en ole viime aikoina paljon juossut, mutta onneksi perus-juoksukunto pysyy yllä vähemmälläkin. 



Sunnuntai: Core-treeni+kävely
Sunnuntaiaamuna tein 15 minuutin core-treenin ja iltapäivällä on luvassa kävelylenkki ystävän kanssa. Kevyt treenipäivä siis tänään, kun vatsa pullottaa eilisten Halloween-bileiden ja sunnuntain brunssin jälkeen! ;) 

Sellainen treeniviikko siis takana. Nyt otan kalenterin esille suunnittelen hieman alustavasti ensi viikon treenikertoja! 

Minkälaisia treenejä teidän treeniviikkoon sisältyi? Miten muilla mammoilla onnistuu treenien sovittaminen kalenteriin tällä hetkellä? Mikä olisi teidän "unelmien treeniviikko"? Jos saisin ensi viikoksi päättää omat treenit ilman mitään rajoituksia, ne olisivat nämä:

1xbody pump
1xbody attack (mulla on ikävä näitä tunteja!!)
1xtreenaakotona.comin HIIT-treeni
1xpitkä juoksulenkki 
1xJooga/venyttelyharjoitus 

=Perfect! :)

Mukavaa sunnuntaita ja alkavaa viikkoa! 

-Karoliina



Seuraa Instagramissa/Facebookissa/Bloglovinissa 

perjantai 14. lokakuuta 2016

Vauva 11kk

Vauvavuosi lähestyy loppuaan ja Isla täytti viime sunnuntaina 11 kuukautta. Vauvavuoden loppuminen tuo pintaan monenlaisia tunteita. Toisaalta tämä on ollut yksi elämäni parhaista vuosista (ellei paras!) ja se on mennyt ihan älyttömän nopeasti. Toisaalta taas tuntuu siltä, että elämä vauvan kanssa vain paranee koko ajan, kun hänelle tulee ikää lisää. Vauvavaiheen loppuminen ei siinä mielessä tunnu haikealta. Olen tosi iloinen, että olen kirjoittanut näitä päivityksiä lähes kuukausittain, sillä niitä on ollut kiva lukea jälkeenpäin ja muistella erilaisia vauvavuoden vaiheita, jotka helposti väsymyshuuruissa ovat saattaneet unohtua. Aion printata nämä tekstit Islalle ja tehdä sillä tavalla vauvakirjan hänelle, sillä en ole erikseen pitänyt vauvakirjaa. 




Mitä sitten meidän vauvalle kuuluu 11 kuukauden iässä? 

Tuntuu ainakin siltä, että hän on viimeisen kuukauden aikana ottanut taas ison harppauksen eteenpäin ja vaikuttaa paljon isommalta tytöltä. Vauvamaisen pyöreät piirteet ovat alkaneet hävitä ja monet taidot ovat vahvistuneet. 11 kuukauden iässä Isla:
  • Konttaa hurjaa vauhtia
  • Nousee seisomaan tukea vasten
  • Yrittää nousta seisomaan ilman tukea (harjoittelee sitä kovasti)
  • On aina paikalla siellä, missä tapahtuu! 
  • Kävelee taaperokärryn kanssa
  • Kiipeää sohvalle ja minne vain pääsee
  • Haluaa osallistua kaikkeen tekemiseen "auttamalla" :) eli esimerkiksi purkamalla vaatteita pois laatikosta juuri kun ne on sinne viikattu tai tyhjentämällä pesukoneesta kaikki asiat lattialle.
  • "Höpöttää" ja juttelee omalla vauvakielellään "tättättättää"
  • Halailee kovasti! <3 
  • On aina valmis hassuttelemaan! :)

Milan hammasluu kädessä, jotta voi antaa sen Milalle :) 
Syyskuun alusta meidän arki muuttui hieman, kun itse aloitin tekemään töitä osa-aikaisesti. Isla onkin viettänyt kahtena päivänä viikossa muutamia tunteja mummin hoivissa, kun olen itse ollut töissä. Heillä on mennyt hienosti ja olen ollut super kiitollinen lapsenhoitoavusta, joka mahdollistaa töiden tekemisen! <3 

Viimeisen kuukauden aikana on Isla on päässyt pariinkin kertaan kannustamaan äitiä juoksutapahtumaan ja itselleni rakkaiden saaminen katsomoon on ollut tosi ihana juttu! Syyskuussa Isla pääsi osallistumaan myös ensimmäisiin rapujuhliinsa ja vietettiin vajaa viikko saaristossa, jossa Islan mielestä oli super kivaa konttailla pihalla ja tutkia paikkoja. 









11kk iässä nukkumisessa (joka on ollut vauvavuonna meidän suurin haaste) on meneillään melkoisen seesteinen vaihe. Toivottavasti en pilaa sitä kirjoittamalla tätä.. :D Yöunille Isla nukahtaa klo 21 aikaan ja herää 7-7.30 välillä. Yöllä hän herää 1-2 kertaa syömään, mikä on ihan ok, sillä siinä riittää itsellekin ihan hyvät unipätkät. Useimmiten hän myös menee takaisin alas tosi nopeasti, joten itse olen hereillä ehkä 10 minuuttia ja sitten pääsen takaisin nukkumaan. Useimmiten. Välillä taas kukutaan pidempään syystä tai toisesta. Päiväuniin on myös tullut hieman järkevämpää rytmiä, mikä onkin tosi tärkeätä mulle tällä hetkellä, sillä käytän päiväuniaikaa töiden tekemiseen. Isla nukkuu nykyään päikkärit omassa pinnasängyssä ja toisinaan rattaissa, jos tarve vaatii. Aamupäiväpäikkäreille hän menee 10.30-11 välillä tällä hetkellä ja on viime aikoina nukkunut n. 1,5 tuntia. Iltapäiväpäikkärit on vähän hit or miss riippuen siitä, kuinka aamupäiväpäikkärit ovat sujuneet. Välillä niitä ei tapahdu ollenkaan, mutta silloin meillä on väsynyt pieni neiti käsissä, joten yritetään saada hänet edes puoleksi tunniksi unille iltapäivällä. Jos taas aamupäikkärit ovat jääneet lyhyiksi, iltapäiväpäikkärit ovat pidemmät. 

Syömisen suhteen olemme vakiintuneet viiteen kiinteään ateriaan päivässä ja lisäksi Isla saa äidinmaitoa aina kun haluaa, mutta maidonjuominen on kyllä pikku hiljaa vähentynyt. Imetyksen lopettaminen ei kuitenkaan vielä ole ajankohtaista. Jatkamme varmasti niin pitkään, kun se tuntuu molemmille hyvältä. Tällä hetkellä suosikkiruoka on iltapuuro, joka on viime aikoina uponnut aina, vaikkei muut ruuat päivän aikana olisi olleet suuria suosikkeja.

Seuraavan kuukauden aikana pitäisi saada suunnitelmat 1-vuotisjuhlien suhteen valmiiksi. Niitä juhlimme marraskuun toisena viikonloppuna. Tuntuu kyllä uskomattomalta, että seuraava tällainen päivitys onkin jo 1-vuotiaasta taaperosta! <3 Mielellään kuulisin mitä kuuluu muille vauvoille? :) 

Ihanaa viikonloppua! Me päästään huomenna juhlimaan hyvien ystävien häitä, jihuu! <3 

-Karoliina


Aikaisemmat päivitykset voit lukea tästä ja muita vauvajuttuja löydät "Baby"-otsikon alta! 
Vauva 4kk (matkoilla

keskiviikko 7. syyskuuta 2016

Day in the life (syyskuu 2016)

Pitkästä aikaa olisi luvassa päivä kanssani-postausta! Melkein harmittaa, etten ole saanut näitä kirjoitettua useammin tämän vauvavuoden aikana, mutta nämä ovat aika työläitä, joten laitetaan laiskuuden piikkiin. Nyt kuitenkin päätin ryhdistäytyä, kun sain muutaman toiveen kirjoittaa tällaisen postauksen. Tämä onkin sopivasti päivä, joka kuvaa meidän hieman muuttunutta arkea, joten tervetuloa matkaan! :)

7.44 herään kun kuulen Islan ääntelyä itkuhälyttimestä. Väsyttäisi edelleen, mutta ei auta kuin nousta ylös! 

Teen pikaisesti omat aamutoimet ja menen sitten kurkkaamaan Islaa, joka jo odottaa äitiä seisoen pinnasängyn reunaa vasten. Availen verhoja ja toivotan hänelle hyvät huomenet samalla kun nostan syliin. Isla heräilee sylissä hetken ja juo vähän maitoa. Sitten vaihdetaan vaippa, otetaan d-vitsku ja laitetaan päivävaatteita päälle. 

Suunnataan keittiöön tekemään aamiaista. Isla kömpii pitkin lattioita ja haluaisi päästä koko ajan syliin, mikä johtaa siihen, että jalassa on pienoinen paino vähän väliä. Koitan tehdä aamiaista ja samalla keksiä Islalle jotain viihdykettä, jotta hän viihtyisi lattialla hetken aikaa. Keitän kahvia ja teen oman puuroannoksen valmiiksi. Islalle laitan sormiruokana eteen vähän juustoa (uusi suosikki), ruisleipää, kurkkua ja viinirypäleitä. Puuro hänelle harvemmin maistuu ja epäilen, ettei se varsinkaan nyt maistuisi, koska on juuri juonut maitoa. 


Aamiainen

Aamiaisen jälkeen vastaan muutamaan meiliin ja siivoan keittiön. Tiskikoneen tyhjentäminen on Islan mielestä ihan super siistiä..samoin jääkaapin tutkiminen! Myös Mila saa paljon huomiota ja Isla oikein hermostuu, kun Mila ei pysykään paikalla, kun hän yrittää nousta sitä vasten ja taputtaa. Mila on onneksi ihanan kärsivällinen ja puolustautuu nuolemalla Islaa.  

9.30 meikkaan pikaisesti ja vaihdan vaatteet, pestään kumpikin hampaat :) Isla saa lisää maitoa ja laitan hänet valmiiksi lenkille lähtöä varten

10 mun äiti ja heidän koira Elsa (Milan paras kaveri) tulevat meille ja lähdetään viemään koiria ulos 




11 Tullaan takaisin noin 50 minuutin lenkiltä! 

11.15 alan nukuttamaan Islaa päikkäreille (saa maitoa ja nukahtaa syliin)

11.35 Isla nukkuu! Jes! 

Alan tekemään lounassalaattia meille, joka on tänään chili-halloumi-salaatti. Syödään ja äiti keittää meille vielä kahvit. Sitten laitan kamat kasaan ja suuntaan Omppuun muutamaksi tunniksi tekemään TÖITÄ!:)





12.30-15.50 Töitä töitä töitä kahvilassa :) Juon kahvin ja syön välipalaksi keksin + hedelmiä työn ohessa.



(Tämä työjuttu kaivannee hieman selvitystä, koska en siitä vielä ole täällä blogissa kertonut. Aloitin tosiaan nyt syyskuun alussa tekemään osa-aikaisesti töitä markkinointisuunnittelijana suomalaiselle startup-yritykselle. Pääasiassa pystyn tekemään työt etänä ja työajat ovat hyvin joustavia. Teen töitä 5-20 tuntia/viikko hieman tilanteen mukaan. Tarvittaessa äitini auttaa Islan hoidossa muutamana päivänä viikossa, jotta saan rauhassa tehtyä töitä. Olen tosi innoissani uudesta työstä ja mahdollisuudesta jatkaa vielä hoitovapaalla, mutta kuitenkin päästä samalla hieman työelämään kiinni taas pitkästä aikaa. Viime vuosi kun meni pitkälti gradun parissa. Työt ovat vasta alkaneet, joten tulee olemaan mielenkiintoista, miten tämä arki tästä alkaa soljumaan ja miten kaikki asiat saadaan siihen sovitettua, mutta haaste on otettu vastaan!:))

16 työaika loppuu tai toisin sanoen lapsenvahdin aika loppuu :) Suuntaan vielä kauppaan hakemaan vaippoja ja  koiranruokaa sekä protskupatukan, jonka syön autossa matkalla kotiin. 

16.15 takaisin kotona. Isla hihkuu innosta nähdessään mammansa. <3 Mummilla ja Islalla on mennyt kivasti iltapäivä, mikä on mukava kuulla. Annan Islalle maitoa ja sitten lähdetään vielä viemään koirat ulos ennen kuin äitini ja Elsa lähtevät kotiin. 

17 leikitään hetki Islan kanssa ennen kuin koitan nukuttaa häntä vielä hieman myöhäisille iltapäiväpäikkäreille. Nukuttamisesta ei meinaa tulla mitään, joten luovutan ja Isla jatkaa leikkejä samalla kun koitan itse tehdä hänen vieressä pienen jumpan. Sellaisina päivinä, kun en saa päivään sovitettua pidempää treeniä, yritän jumppailla siellä täällä jotain, sillä se saa olon heti paremmaksi ja kaikki liikkuminen on kuitenkin kotiinpäin. 





17.45 uusi nukutusyritys ja nyt vihdoin saan väsyneen pikkutypyn uneen. Aivan liian myöhään, mutta jos hän ei nyt nukkuisi ollenkaan, olisi meillä edessä piiiiiitkä ilta ennen yöunille menoa.

18 Jumppaan vielä pikkuisen lisää ja syön välipalaksi banaanin maapähkinävoilla, kirjoittelen tätä postausta hieman ja painun sitten suihkuun. Juuri kun olen valmis suihkusta, kuuluu Islan itkua hänen huoneesta. Hereillä ollaan. Sopivat puolen tunnin päikkärit tähän kohtaan. 

18.50 Syödään iltaruoka. Oma illalliseni on presented by Findux, suoraan pakkasesta, Chicken indonesia! :D Oikein arjen gourmeeta, mutta en jaksa tehdä muutakaan, kun olen yksin kotona Henrin ollessa työmatkalla. Isla syö pikku karjalanpataa, joka yleensä on hänen suosikkinsa, mutta tänään se ei uppoa mitenkään erityisen hyvin. 


Gourmee ateria ;) 

19.10-20 leikkiaikaa olohuoneessa + rappusten kiipeämistä ylös moonta kertaa.



20 Islalle iltapalaa (jogurttia+aurinkoista), yövaippa, yöppäri, hampaiden pesu ja klo 20.30 tutilullaa iltamaidon kera.

20.53 pikkuneiti nukkuu <3 

21 Hilpastaan Milan kanssa vielä nopeasti pihalle, jotta hän pääsee asioille. Mila vetää jarrut pohjaan melkein heti ikään kuin sanoen, että "ei me voida mennä kauas, ettei Isla jää yksin". Juu, ei voida, eikä mennäkään. Itkuhälytin on varmuuden vuoksi mukana.

21.10 Oma iltapala (leipää) ja tämän postauksen kimppuun.

22.15 Julkaisen tämän postauksen. Woop! 

Sellainen päivä tänään! :) Väsyttää, joten koitan mennä ajoissa nukkumaan. 

Toivottavasti jaksoitte lukea! Ja jos kiinnostaa niin tässä muistoja menneiltä vuosilta:

Day in the life (syyskuu 2015)
Day in the life(syyskuu 2014)

-Karoliina 

Seuraa Instagramissa/Facebookissa/BloglovinissaSnapchatissa (candyontherun)   

torstai 25. elokuuta 2016

Aktiiviseen vauva-arkeen: Emmaljunga Super Viking

Meidän lähtökohtana lastenvaunuja valitessa oli juurikin se, että ne sopisivat aktiiviseen elämäntyyliin. Vaunulenkkeihin erilaisissa maastoissa ja sääoloissa, ison koiran kanssa ulkoiluun (riittävän tukevat, ettei vaunut kaatuisi heti, kun koira kiskaisee johonkin suuntaan) ja mahdollisesti myös juoksemiseen, vaikka useimmiten toivonkin juoksun olevan sitä omaa aikaa. Toiveena oli myös, että vaunuihin saisi  kiinnitettyä turvakaukalon sekä aikananaan ratasosan ja että ne menisivät näppärästi auton takakonttiin, sillä liikuttua ja reissattua tulee melko paljon. Kauaskantoisesti pohdimme myös sitä mahdollisuutta, että jos esikoiselle tulee jossain vaiheessa sisarus, olisi hyvä, että kyseessä olisi yhdistelmävaunut, joihin voisi kiinnittää sekä vaunukopan että ratasistuimen.* Näistä lähtökohdista lähdettiin siis liikkeelle ja etsimään juuri meidän tarpeisiin sopivia vaunuja.

*Päivitetty syyskuu 2018: Pikkusisarus syntyi kesäkuussa 2018 ja siitä lähtien meillä on ollut super viikkarit usein käytössä yhdistelmänä. Yhdistelmä toimii ihan hyvin, mutta on todella raskas työntää. Vaunujen purkaminen ja kokoaminen on suht helppoa, mutta onhan siinä oma säätönsä. Meillä on myös käytössä seisomalauta, jota käytämme aina välillä, mutta se ei ehkä ole ihan loppuun asti mietitty, sillä seisomalaudan ollessa paikallaan ja taaperon seistessä siinä joutuu työntäjä olemaan hieman epäergonomisessa asennossa työntämässä ellei kävele vaunujen sivulla. Nyt jälkeenpäin ajateltuna ehkä seisomalaudan olisi voinut jättää ostamatta, sillä taapero kuitenkin kävelee myös mielellään ja pidemmillä kävelyillä vaunuissa on hänelle istuin eli ne ovat yhdistelmänä. 






Meillä suurimman tutkimustyön lastenvaunuja varten teki mieheni, sillä häntä jaksoi kiinnostaa eri vaunujen tekniset ominaisuudet ja yksityiskohdat paljon enemmän kuin itseäni. Hän tutki vaihtoehtoja netin kautta ja molemmat luettiin kokemuksia blogeista tai keskustelupalstoilta. Toki kyseltiin myös vauvaperheystäviltä, mihin vaunuihin he olivat päätyneet. Ainakin itselleni koko lastenvaunuviidakko tuntui aluksi ihan hurjalta. Ihan älyttömän paljon vaihtoehtoja, erilaisia ominaisuuksia ja härpäkkeitä. Parasta oli kuitenkin lopulta mennä paikan päälle lastentarvikeliikkeeseen, jossa asiantunteva myyjä osasi kertoa vaunuista enemmän ja antoi meille muutamia vaihtoehtoja, kun kerroimme omista toiveistamme. Näin päädyimme lopulta Emmaljungan vaunuihin ja niistä sitten pohdinnan ja liikkeessä kokeilun jälkeen Super Vikingeihin. Meille ne ovat olleet nappivalinta ja olemme olleet niihin varsin tyytyväisiä. 






Miksi ne ovat olleet meille juuri sopivat vaunut? Super Vikingit kulkevat hyvin maastossa kuin maastossa. Olemme vaunulenkkeilleet asfaltilla, hiekkateillä, poluilla, metsässä, lumessa ja jäällä. Hyvin erilaisissa maastoissa siis ja oikeastaan säällä kuin säällä! Tärkeänä lisävarusteena sateella, tuulella ja tuiskulla on ollut Emmaljungan oma sadesuoja, joka suojaa vaunukoppaa/ratasosaa. Vaunut ovat tukevat, mutta kuitenkin tosi näppärät ja kevyet työntää.  Olen myös jonkun verran juossut vaunujen kanssa ja ne toimivat siinäkin ihan hyvin. Toki varmasti varsinaiset juoksurattaat olisivat juoksun kannalta parhaimmat, mutta niiden hankinta ei vielä ainakaan ole ollut tarpeellista/ajankohtaista. Isla viihtyi heti alusta asti hyvin vaunuissa ja nukahti liikkeeseen, kuten monet vauvat. Vaunukoppa oli siis ensimmäiset 7 kuukautta hyvin aktiivisessa käytössä. Käytimme myös paljon turvakaukaloa kiinnitettynä adapterilla vaunuihin. Se oli todella kätevä  ostoskeskukseen/kauppaan autolla mennessä. Nykyään Islan ollessa jo 9,5 kuukautta on vaunukoppa siirtynyt syrjään ja käytämme ratasosaa. Ratasosankin saa "kipattua" makuuasentoon, joten siinä voi hyvin nukkua päikkäreitä. 









Super Viking-vaunujen kanssa on tullut myös tehtyä kaikenlaista erilaista vaunujumppaa vaunulenkkien yhteydessä! Hyvin toimivat siihenkin! :) 

Vaunut ovat myös lentäneet meidän mukana Floridaan. Ne pakattiin erilliseen vaunuille tarkoitettuun kuljetuslaukkuun. 





Super Vikingit on helppo laittaa kokoon ja irroittaa renkaat sekä koota uudelleen. Se ei kuitenkaan tapahdu yhdellä kädellä vaan vaatii kaksi kättä ja hieman aikaa. Välillä toivoisin, että kokoon laittaminen olisi vielä näppärämpää, mutta ei se ole iso ongelma ollut etenkin, kun itse on tullut näppärämmäksi niiden kanssa. Runko on kuitenkin sen verran iso, että esimerkiksi oman Peugeot 206 takakonttiiin se ei mahdu renkaineen, vaan ainakin takarenkaat pitää irroittaa. Hieman säätöä siis, jos on pieni takakontti autossa. 

Sellaisia kokemuksia siis meidän vaunuvalinnasta eli 

Emmaljunga Super Viking valkoinen runko Ecco-renkailla, tummansininen vaunukoppa ja ratasosa. Toivottavasti tästä postauksesta on hyötyä teille, jotka kahlaatte lastenvaunuviidakossa! Vertaileminen muihin vaunuihin on hankalaa, koska mulla ei muista ole kokemusta, mutta itse olemme olleet näihin tyytyväisiä! :) 

Edit: päivitetty joulukuussa 2018: Neljäntenä talvena Super Vikingien kanssa mulla meni hermo ecco-renkaisiin nuoskalumessa, jossa ne ei toimi ollenkaan. Renkaat eivät siis pyöri ja eturenkaiden lokasuojiin jää lunta jumiin. Päädyttiin irrottamaan lokasuojat (ruuvimeisselillä ruuvattiin irti) ja todella MONI suositteli Super Vikingeihin mielummin ilmakumirenkaita, joiden kanssa ei kuulemma ole millään talvikelillä ongelmaa. Toistaiseksi ainakin meillä auttoi tuo lokasuojien irroitus ja ecco-renkailla jatketaan. 


Mitkä vaunut teiltä löytyy? Plussia? Miinuksia? 


-Karoliina