Äitiysloma loppuu - mitäs nyt?

Perjantaina alkoi mun äitiysloman viimeinen viikko. Ensi viikon perjantaina vauva täyttää 9 kuukautta ja äitiysloma loppuu. Tavallaan on tosi haikea fiilis, koska onhan tämä ollut ihanaa ja ainutlaatuista aikaa, mutta toisaalta taas katse on suunnattu eteenpäin. Olen jäämässä hoitovapaalle, joten äitiysloman loppuminen ei tuo suurta muutosta tämänhetkiseen arkeen.

Tämän hetkisen suunnitelman mukaan palailen kunnolla työelämään vasta ensi vuonna ja pieni saa nauttia kotihoidosta siihen asti. Hoitovapaan alkaessa palaan kuitenkin tekemään osa-aikaista sisällöntuotanto- ja somemarkkinointityötä, jota tein koko ensimmäisen hoitovapaan ajan. Kyseisiä töitä pystyn tekemään kotoa käsin ja varsin joustavasti, joten ne sopivat ihan loistavasti tähän elämäntilanteeseen. 

Jatkossa töille on siis löydettävä oma aikansa, mikä saattaa tarkoittaa sitä, että blogille ja blogin somekanaville jää hieman vähemmän aikaa. Ehkä olettekin huomanneet, että mun Candyontherun-Instagram-tili on ollut viime aikoina aika hiljainen. Paukut ei vain riitä kaikkeen ja olen innokkaammin päivittänyt toista enemmän treeneihin keskittynyttä tiliäni. Blogia pyrin päivittämään jatkossakin vähintään sen kerran viikossa, mutta en aio ottaa siitä paineita, kun kyse on kuitenkin harrastuksesta. 

Suurimmaksi osaksi tulen tekemään töitä päiväuniaikoina ja joskus mahdollisesti iltaisin, kun mies on kotona tai viikonloppuisin. Tuntimäärä, jota teen vaihtelee eikä ole kovin suuri, mutta siitä tulee kuitenkin kaivattuja lisätuloja tähän kohtaan. Muutenkin tuntuu tosi kivalta palailla tekemään vähän töitä ja haastaa itseäni hieman eri tavalla.

Olen kiitollinen siitä, että voin vielä jäädä vauvaa hoitamaan kotiin ja tiedostan hyvin, että nämä ovat päätöksiä, joissa kaikilla ei ole valinnanvaraa. Jokainen perhe kuitenkin varmasti toimii tavalla, jonka itselle parhaaksi näkee. <3

Kivaa viikonloppua!

-Karoliina

Seuraa myös Instagramissa: @candyontherun

/ Facebookissa / Bloglovinissa / Blogit.fi:ssä   

Kuinka motivoitua treenaamaan päikkäriaikoina?

*Tekstin lopussa tarjous twogethertraining -treenipalveluun!

Päikkäriajoista on muodostunut suosikki treeniaikani kotona vietettyjen vuosien aikana. Energia ei riitä siihen, että nousisin aamulla aikaisemmin treenaamaan tai tekisin treenin illalla, sillä olen siinä kohtaa niin väsynyt, että sohva ja iltapala kutsuu. Jos siis haluan saada kotitreenin tehtyä (rauhassa) paras hetki siihen on nyt päikkäriaika. 

Kuva kesältä 2017

Usein minulta kysytään, että miten jaksan treenata tai ihmetellään, että "oletpa reipas, kun treenailet kotona". No, en kyllä tiedä olenko, mutta olen vain pyrkinyt tekemään siitä itselleni prioriteetin, sillä oloni on niin paljon parempi kun liikun. Sillä on älyttömän iso vaikutus myös henkiseen puoleen ja jaksamiseen. Treenin tehtyäni koen, että olen tehnyt päivän aikana edes jotain oman hyvinvointini eteen ja kärsivällisyyteni etenkin rakkaan esikoisen kanssa on treenin myötä kasvanut parempiin mittasuhteisiin. Myös olo omassa kropassa tuntuu paremmalta ja teen myös terveellisempiä valintoja ruuan suhteen. Positiivinen kierre on valmis! 

Treenaaminen ja liikunta ei tietysti ole kaikilla äideillä prioriteetti eikä tarvitse ollakaan. Jos sinä kuitenkin haluaisit sen säännölliseksi osaksi omaa elämää, niin tässä tulee muutamia vinkkejä, joilla itse motivoidun tekemään treenin päikkäriaikana ja pysymään treenirutiineissa kiinni, vaikkei se aina ole niin helppoa. Koska, kyllä..välillä väsyttää, ei huvita, kiinnosta jne. Näitä tulee! Nämä vinkit toki soveltuvat kaikkeen treenaamiseen kotona, ei ainoastaan niihin päikkäriaikoihin! :)

Suunnittele etukäteen tekeväsi treenin ja pidä siitä kiinni

Usein teen viikon alussa jonkinlaisen treenisuunnitelman; mitä aion tehdä milloinkin ja minä päivinä teen kotitreenin ja milloin ehkä jotain muuta. Tarvittaessa suunnitelmaa voi muuttaa, mutta pyrin pitämään siitä kiinni. Tiedän siis jo aamulla herätessä, että tänään on kotitreenipäivä ja se auttaa motivoitumiseen, kun asennoidun siihen heti aamusta. Tällä hetkellä teen 3-4 kotitreeniä viikossa. 

Treenivaatteet päälle, vaikka heti aamusta

Pyrin pukemaan treenivaatteet päälle jo hyvissä ajoin ennen päikkäriaikaa ja toisinaan jo heti aamusta, jossei ole muita menoja. Treenivaatteiden päälle pukemisesta tulee mukavan sporttinen olo ja niiden jo ollessa päällä on vähemmän tekosyitä olla tekemättä treeniä, kun lapsen vihdoin saa päiväunille. Olen myös huomannut, että kannattaa katsoa treenivälineet valmiiksi ja suunnitella päivän treeni ennen kuin treeniaika on käsillä, jotta aikaa ei mene hukkaan. Viime aikoina olen pyrkinyt aloittamaan treenin heti, kun olen saanut lapsen nukkumaan ja oma aikani alkaa. Jos vitkuttelen ja teen kaikkea muuta ensin, huomaan pian lapsen jo heräävän, ja treeni jää tekemättä tai kesken.

Suunnittele etukäteen mitä aiot treenin aikana tehdä

Etukäteissuunnittelu on tosi tärkeätä. Jos suunnitelmaa ei ole, huomaan, että treeni menee helposti ihan haahuiluksi, mikä ei lyhyissä kotitreeneissä ole se paras vaihtoehto. Kun aikaa on vähän, se kannattaa todella käyttää hyödyksi.

Nykyään pyrin aina suunnittelemaan treenin valmiiksi etukäteen tai vaihtoehtoisesti katson sopivan treenivideon, jonka haluan tehdä tai etsin netin syövereistä valmiin kotitreenin, jota noudatan. Usein myös ajatus siitä, että tiedän jo etukäteen minkä treenin aion tehdä, saa minut motivoitumaan sen tekoon! 

Ota kellosta aikaa

Kun aloitan treenin laitan kännykästä ajanoton päälle raksuttamaan kohti 30 minuutin aikarajaa. Tarvittaessa pysäytän kellon välillä, jotta todella työskentelen puolen tunnin ajan. Jos puoli tuntia on itsellesi liikaa, päätä, että treenaat 15 tai 20 minuuttia ja katso aika kellosta. 

Lyhytkin treeni on parempi kuin ei mitään ja voi olla todella tehokas

Kuten olen kertonut, minulla oli aikoinaan fiksaatio siitä, ettei treeni ollut tehokas ja hyödyllinen, jossei se kestänyt vähintään tuntia! Mutta kuka jaksaa tai ehtii treenata tunnin kotona? :D No, en minä ainakaan enää kovin usein (en edes muista milloin viimeksi), vaan kotitreenit ovat usein kestoltaan aika lyhyitä myös sen takia, että haluan päikkäriaikana ehtiä tekemään muutakin, jos mahdollista. Tällä hetkellä noin puoli tuntia on hyvä treeniaika ja raskauden edetessä varmasti lyhennän treenejä entisestään. Pääasia on tehdä edes jotain ja lyhyt treenikin voi olla tosi tehokas, kun ajan käyttää hyvin! Usein motivoitumiseen auttaakin itselläni se, ettei edessä ole mitään tunnin treenisuoritusta vaan huomattavasti lyhyempi treeniaika. 

Hyödynnä lyhyitä HIIT-treenejä

Joskus, kun vauvan/taaperon unirytmi on vaihteleva, ei koskaan tiedä kuinka kauan päikkäriaika tulee kestämään. Silloin olen huomannut, että kannattaa hyödyntää nopeita ja tehokkaita HIIT-treenejä, jotka voivat kestää vain 10-15 minuuttia. Lyhyellä treenilläkin saa hyvän olon ja säännöllisesti tehtynä myös tuloksia!

Pidä jonkinlaista treenipäiväkirjaa tai kirjaa myös tehdyt treenit kalenteriin

Itseäni motivoi kun saan ruksattua kalenteriin jonkun suunnitellun treenin tehdyksi ja nään, että pikku hiljaa viikolle suunnitellut treenit tulevat tehtyä. 

Pidä treenit vaihtelevina, saman tekeminen alkaa kyllästyttää

Pyri tekemään vaihtelevia treenejä. Itse huomaan motivaationi laskevan, jos teen liian pitkään samantyyppisiä treenejä ja liikkeitä. Viime aikoina olen pyrkinyt jakamaan treenit selkeämmin esimerkiksi yläkroppatreeniin, jalkatreeniin, koko kropan treeniin ja core/lantionpohjatreeniin, mikä on heti monipuolistanut treenejä ja helpottanut myös niiden jaksottamista.  

Jos päikkäriaikatreeni ei jostain syystä jonain päivänä onnistu, tee minitreenejä pitkin päivää! :) Ne voivat olla hyvä ratkaisu myös siinä tilanteessa, jos itseä väsyttää kovasti ja varsinaisen treenin tekeminen tuntuu liian rankalta. Voisin kuvitella, että minitreenit tulevat vahvasti omaan ohjelmaan taas tulevan vauvavuoden aikana. 

Mainos: Jos kaipaat kotitreeneihin ohjausta, uutta motivaatiota ja kotitreeniohjelmaa, jota noudattaa, suosittelen monipuolista suomalaista Twogethertraining -treenipalvelua! Koodilla candy saat 6kk treenit hintaan 99€ ja 3kk treenit hintaan 59€. Lue lisää ja osta jäsenyys www.twogethertraining.fi (Voimassa myös vuonna 2021)

Mikä on sinun suosikkitreeniaika? Muita vinkkejä motivoitua aloittamaan treeni? :) 

Kivaa viikkoa!

-Karoliina

Seuraa Instagramissa/Facebookissa/Bloglovinissa 

Miten Madridin arki eroaa kotiarjesta?

Sain kommenttiboksiin kysymyksen siitä, kuinka meidän Madridin arki eroaa kotiarjesta, kiitos kysymyksestä, tässä tulee postauksen pituinen vastaus! :)

Yksi iso ero kotikotiin on tämä ikkunasta näkyvä maisema! ;) 

Suurin ero on varmasti siinä, että täällä meillä ei ole koiraa mukana eikä perhettä ja ystäviä lähellä. Koiran lenkitys kolme kertaa päivässä rytmittää  kotona päiviä.  Täällä sen puolesta arki on vapaampaa, eikä lenkille tarvitse lähteä, jossei huvita eikä aikatauluja juuri muutenkaan ole. Silti huomaamme, että aamupäiviin kuuluu lähes päivittäin aamukävely tai juoksulenkki leikkipuistoon, joissa koira kulkisi hyvin mukana. Usein iltaisinkin suunnataan kävelylle lähiympäristöön. Kävelyistä on tullut sellainen rutiini, että siitä harvemmin poikkeaa ja täällä on ihana nauttia hyvästä säästä. 

Se, että meillä ei ole täällä perhettä ja ystäviä lähellä on iso ero kotiarkeen. Yleensä näemme Islan kanssa mammakavereita lapsineen useampana päivänä viikossa. Nyt vietämme lähes poikkeuksetta päivät kaksistaan, jollei meillä ole vieraita kylässä. Koti-kotona näemme myös usein perhettä, täällä olemme yhteydessä Whatsappin ja Facetimen kautta. Olemme kuitenkin viihtyneet hyvin Islan kanssa myös kaksistaan ja löytäneet päiviin kivan rytmin, vaikka toki perhettä ja ystäviä on ikävä. Onneksi yhteydenpito on helppoa ja kuvat ja videot lentelevät puolin ja toisin! <3 

Leikkipuistohommat kuuluvat lähes poikkeuksetta jokaiseen arkipäivään

Madridin arjessa meillä tuntuu olevan jopa enemmän perheaikaa kuin koti-kotona. Täällä vietetään aikaa perheen kesken, kun kavereita ja perhettä ei ole lähellä ja myös H on enemmän kotona, koska ei joudu olemaan työmatkoilla.  Se on aika ihanaa! Iltaisin ruuan jälkeen tehdään lähes poikkeuksetta yhdessä jotain ennen Islan iltarutiineja, joko mennään pihalle leikkimään, käydään tekemässä kaupassa viikon isot ruokaostokset, kävellään lenkki lähiympäristössä tai lähdetään käymään ihan keskustassa. Toki myös se, että täällä asutaan kaupungin keskustassa antaa arkeen ihan uusia mahdollisuuksia (ja houkutuksia). Tulee helpommin lähettyä vaikkapa ulos syömään tai kaupungille pyörimään kuin koti-kotona, vaikka useimmiten viikolla syömmekin kotona ja samoja ruokia tulee täällä kokkailtua kuin Suomessakin. 

Iso ero kotiarkeen on se, että Isla menee täällä vähän myöhemmin nukkumaan, mikä antaa iltoihin joustoa tehdä asioita. Espanjassa rytmi kun on myöhäisempi, vaikka emme vieläkään ole päässeet paikallisten rytmiin esimerkiksi ruokailujen suhteen ja pidämme edelleen pitkälti kiinni omasta aikaisemmasta rytmistä (aamiainen 8.30-9.30, lounas 12-13, illallinen klo 18ish, Islan iltapuuro klo 20.30). Välissä välipalat tarpeen mukaan. Isla menee täällä nukkumaan n. klo 21, kun kotona se oli klo 20. Tämä tunnin ero nukkumaanmenossa on kuitenkin antanut mahdollisuuden viettää lisää perheaikaa, mikä on ollut tosi mukavaa. Vastaavasti aamulla herätys on sitten yleensä vasta 8 maissa, eikä seitsemältä, mikä sopii hyvin! ;)

Omien treenien suhteen on myös hieman eroja täällä kotiarkeen. Täällähän teen viikolla juoksulenkit Islan kanssa yhdessä eli juoksen rattaiden kanssa aamupäivisin. Se on vapauttanut aikaa illoista, kun kotona olen lähtenyt illalla lenkille Henrin tultua töistä kotiin. Muutenkin olen tehnyt kaikki treenit päiväsaikaan enkä vasta illalla, kuten Suomessa aina välillä. Tämä on ollut kiva muutos, sillä treenit antavat paljon virtaa keskellä päivää, jotta hermot säilyy hyvinä tuon virtaa täynnä olevan neiti melkein kaksivuotiaan kanssa! ;) 

<3

Päikkäriaikoina teen täällä samoja juttuja kuin kotonakin; kotitreenin, töitä, blogijuttuja jne päivästä riippuen. Madridin arjessa on siis joitakin eroja kotiarkeen, mutta myös paljon samaa. Viihdytään jokatapauksessa tosi hyvin ja  siihen vaikuttaa paljon se, että tykätään tästä meidän vuokrakämpästä eli "Madridin kodista" tosi paljon, vaikkei sisustus ehkä ole ihan kympillä omaan makuun. Tämä on kuitenkin kiva kämppä, taloyhtiö on ihan super ja kotikatu ihanan rauhallinen. Monta kertaa olen todennut, että meillä kävi tuuri kämpän ja alueen suhteen, se on ihan täydellinen meidän tarpeisiin. Viihtymiseen vaikuttaa toki myös se, että olemme täällä vain 4 kuukautta. Pidemmän päälle ikävä perhettä ja ystäviä kohtaan kasvaisi varmasti tosi isoksi ja tulisi enemmän tarvetta muodostaa täällä uusia sosiaalisia suhteita. Nyt päällimmäisenä fiiliksenä on vain tästä lyhyestä ajasta nauttiminen ja kiitollisuus mahtavasta kokemuksesta! <3

Toivottavasti tämä vastasi kysymykseen. Tuleeko mieleen muita kysymyksiä arjesta ja oleilusta täällä Madridissa? :)

Kivaa keskiviikkoa sulle! 

-Karoliina

Seuraa Instagramissa/Facebookissa/Bloglovinissa 

Ensimmäinen viikonloppu Madridissa

Heippa ja terkkuja täältä Madridista! Meidän ensimmäinen viikonloppu täällä oli täynnä ihanaa perheaikaa, tutustumista uuteen ympäristöön, asettautumista uuteen kotiin ja totuttelemista tähän lämpöön! Aamupäivisin on ollut ihanan ”viileää” eli noin +25 astetta, mutta iltapäivällä ja illalla lämpö on kohonnut +37 asteeseen! Hetki siis menee ennen kuin tähän tottuu, mutta ihanaa, että on lämmintä..ja ilmastointi kämpässä! :D Mutta palataanpa alkuun eli perjantaihin, joka oli meidän matkapäivä tänne Madridiin.  

Valmiina lähtöön :)

Mummi ja vaari saattoivat kentälle

Perjantai 

Matkapäivä meni kaiken kaikkiaan tosi hyvin! Vanhempani veivät meidät lentokentälle, joten sain onneksi apua matkatavaroiden kanssa ja oli muutenkin kiva, että he tulivat saattamaan. Saatiin nopeasti tehtyä check in (kiitos erikoismatkatavaran eli rattaiden), jonka ansiosta päästiin erikoismatkatavaratiskille. Myös turvatarkastus sujui joutuisasti, vaikka kentällä oli muuten tosi paljon ihmisiä perjantai-iltapäivänä. Lähdettiin heti ensimmäiseksi etsimään leikkipaikkaa, jossa Isla pääsisi purkamaan energiaa ennen lentoa ja todettiin, että portilta 30 sitä ei löytynyt, vaikka olin lukenut Finavian sivuilta, että siellä olisi yksi. Arg. Ravattiin sitten portille 20, josta onneksi  löydettiin toinen pieni leikkipaikka ja Isla pääsi sinne hetkeksi peuhaamaan. Käytiin myös syömässä pieni välipala ja sitten koneeseen. Lento kesti 4,5 tuntia ja se meni tosi hyvin. Onneksi oli mukana paljon eväitä (ruoka ei kuulunut lennon hintaan), Islalla ipad, josta hän katsoi lastenohjelmaa suurimman osan lennosta ja iso paketti wipeseja, jotka vaippojen ohella tulivat tarpeeseen muutamaankin otteeseen. Heh, säästän teidät yksityiskohdilta, mutta sanotaan näin, ettei ole urbaani legenda, että pienten vatsat alkavat toimia koneessa.. Madridin päässä Isla oli aivan innoissaan, kun lento oli ohi ja juttua tuli laskeutumisen jälkeen solkenaan. Tyypillä alkaa olla aika huvittavat tarinat nykyään! <3 Hurautettiin bussilla terminaaliin ja hakemaan matkatavarat, jotka juuri sopivasti tulivat hihnaa pitkin, kun pääsimme sinne asti. Sitten tuloaulaan isin luokse ja voi sitä jälleennäkemisen riemua! <3 Ajettiin meidän kämpille noin puolen tunnin matkan Madridin kentältä ja iltapalojen jälkeen mentiin nukkumaan matkasta väsyneinä. 

Lauantai

Ensimmäinen yö meni hieman levottomasti nukkuen ja Islakin heräsi aamuyöstä, jonka jälkeen nukuin hänen vieressään vierassängyssä loppuyön. Aamulla ei siis ollut kovin virkeä olo, mutta aamukahvin ja aamiaisen jälkeen tilanne näytti jo huomattavasti paremmalta. Good morning Madrid!

Hitaan aamun jälkeen lähdettiin tutkimaan lähiseutua ja käveltiin joen varrella olevaan Madrid Rio-puistoon, jossa oli myös tosi kiva leikkipuisto. Täällä tuntuu olevan leikkipuistoja tosi paljon, mikä on ihan mahtavaa! Puistoilun jälkeen käveltiin vielä hetki ennen kuin suunnattiin takaisin kotiinpäin. Matkan varrella pysähdyttiin ostamaan kananmunia, nektariineja ja mansikoita läheisestä Frutariasta ja totesin, että täällä tullaan käymään usein. Ihania tuoreita vihanneksia ja hedelmiä hyllyt täynnä ja edullisemmalla hinnalla kuin kaupoissa, nam! Kotiinpäästyämme oli lounaan vuoro ja sen jälkeen pikkuneidin päikkäriaika. 

Lounassalaatti oli aika kotoisan näköinen :)

Iltapäivällä suuntasimme kotimme lähellä sijaitsevaan El Corte Inglesiin etsimään mulle käsipainot kotitreenejä varten, koska niitä en jostain syystä lähtenyt raahaamaan Suomesta asti! ;) Käsipainot löytyi ja niiden lisäksi piipahdettiin ruokaosastolla hakemassa muutamia puuttuvia ruokatarpeita. Kauppareissun jälkeen mentiin vielä meidän sisäpihalla sijaitsevalle uima-altaalle, jossa on erikseen myös lastenallas, joten Islakin pääsi uimaan. Allas on tosin sen verran syvä, että piti valvoa tosi tarkasti vieressä, ettei tyyppi sukella uppeluksiin, jos kaatuu! Ei siis mitään rentouttavinta puuhaa vanhemmille (heh), mutta taaperon mielestä todella haush-kaa! Illalla syötiin kotoisasti lihamakaroonilaatikkoa ja piipahdettiin vielä ruuan jälkeen ihan meidän kämpän vieressä sijaitsevaan leikkipuistoon. +37 astetta sai meidät kuitenkin aika pian takaisin sisätiloihin! Islan mentyä nukkumaan tein vielä 20 minuutin kotitreenin uusia käsipainoja hyödyntäen.

Sunnuntai

Lauantai-sunnuntaiyö nukuttiin onneksi tosi hyvin, joten aamulla herättiin virkeinä jo  7 maissa Islan kanssa syömään aamiaista. Hitaan aamun jälkeen suunnattiin aamukävelylle  Parque del Buen Retiroon, jonne on muutaman kilometrin matka täältä meidän kotoa. Ja koko matka on lähes pelkkää ylämäkeä! Huhhuh. En ikinä ajatellut, että Madrid olisi näin mäkinen. En sittenkään taida tulla tänne juoksemaan maratonia, hehe. Retiro on siis paikallinen keskuspuisto, jonne madridilaiset menevät viettämään aikaa, juoksemaan, pyöräilemään, picnicille, ulkoiluttamaan koiria jne.  Ihan tosi kiva ja iso puistoalue, josta myös löydettiin mukava leikkipuisto taaperolle. Siellä vietettiin hyvä tovi ennen kuin jatkettiin matkaa kävellen puistossa. Islakin sai kävellä hetken, mikä taitaa olla leikkipuistoilun lisäksi hänen suosikkipuuhaansa tällä hetkellä. Rattaissa istuminen saa välillä ilmeen tuimaksi, mutta kyllä nekin useimmiten onneksi kelpaa. 

Nälkä alkoi kurnia lounasajan lähestyessä ja päätettiin mennä brunssille/lounaalle yhteen Henrille työmatkoilta tuttuun kahvilaan, mutta valitettavasti jouduttiin pettymään palveluun. Se oli nimittäin aivan älyttömän hidasta. Odotettiin juomia puolisen tuntia ja ruokia 40 minuuttia. Siinä sitten koitettiin pitää väsynyttä taaperoa suht tyytyväisenä ja lopulta hotkaistiin ruuat aika reippaalla vauhdilla. Isla ei juurikaan syönyt omaa pasta-annostaan, joten ei nyt ihan menestyksekkäin ulkona syöminen, mutta sellaista se välillä on, hitti tai huti taaperon kanssa. Ainakin meillä, kai muillakin? :D

Annos sentään näytti hyvältä 

Kotiin tultiin junalla ja Islan syötyä vähän lisää lounasta, laitettiin hänet päiväunille. Illalla piipahdettiin vielä ruuan jälkeen 15 minuutin päässä sijaitsevaan ostoskeskukseen (La Gavia), jossa käytiin katselemassa kauppoja ja syömässä jätskit. Makea tapa päättää viikonloppu! :) 

Tytöt muikeina jätskillä

Sunnuntai-iltana tein vielä 20 minuutin kotitreenin Islan mentyä nukkumaan! Hyvä balanssi jätskin jälkeen siis! 

Sellainen viikonloppu täällä, täynnä ohjelmaa ja kivoja juttuja. Muutaman päivän perusteella on sellainen tunne, että kyllä me taidetaan täällä viihtyä seuraavat 4 kuukautta! :) Nyt syksyn aikana kirjoittelen varmasti aika usein tällaisia päiväkirjamaisia postauksia, koska haluan saada tallennettua tämän ajan täällä muistojen kirjaan eli blogiin. 

Ihanaa uutta viikkoa! Miten teidän viikonloppu sujui?

-Karoliina

Seuraa Instagramissa/Facebookissa/Bloglovinissa

Syksyn suunnitelmat

Vielä on kesää jäljellä, mutta elokuuta kohti mentäessä alkaa myös syksyn suunnitelmat olla yhä useammin mielessä. Osa teistä lukijoista saattaa muistaa tämän postauksen maaliskuulta, jossa pohdin paluuta työelämään. Alunperinhan suunnitelma oli palata kunnolla töihin nyt tulevana syksynä ja samalla laittaa Isla päivähoitoon. Itseasiassa meillä olisi hänelle paikkakin valmiina kotimme lähelle valmistuvasta liikuntapäiväkodista. 

Mitä lähemmäksi syksy on tullut, sitä enemmän olen alkanut kuitenkin miettiä, että mitä jos vielä kuitenkin olisin kotona, kun se on mahdollista. Olen nauttinut tästä hoitovapaa-ajasta todella paljon. Hetkittäin olen kokenut painetta siitä (todennäköisesti ihan täysin itse aiheutettua, vaikka monet asiasta kyseleekin, mutta varmasti ihan mielenkiinnosta), että pitäisi mennä pian takaisin työelämään. Toisaalta taas, kun mietin asiaa, miksi haluaisin kiirehtiä takaisin töihin, kun ei näitä aikoja kotona lapsen kanssa enää saa takaisin? Varsinkin, kun olen tehnyt osa-aikaisesti töitä koko hoitovapaan ajan ja se on ollut riittävä taloudellinen apu, jotta kotona oleminen on ollut mahdollista. Se on myös pitänyt kiinni työelämässä jollain tapaa ja tuonut mielekästä tekemistä välillä pitkiltä tuntuviin kotipäiviin. Ilman sitä olisin jo kenties palannut pakonkin edessä kokopäiväiseen työhön. 

Syksyn suunnitelmien suhteen aloin jossain vaiheessa kallistumaan siihen, että jatkaisin hoitovapaalla vielä ainakin vuoden loppuun etenkin kun näytti siltä, että voisin jatkaa osa-aikaista työtäni, jota pystyn tekemään kotoa käsin. Lopullinen päätös tulikin sitten mieheni työn kautta, ja se vaikutti koko perheemme syksyn suunnitelmiin. 

Mieheni on ollut koko alkuvuoden ajan usein työmatkoilla erään projektin tiimoilta. Syksyn tullen projekti vaatii entistä enemmän aikaa ja läsnäoloa paikan päällä. Jatkuva reissaaminen on tietysti aika raskasta sekä hänelle että meille, joten päätöksen tekeminen ei lopulta ollut kovin vaikeata. Etenkin, kun projekti sijaitsee yhdessä Euroopan kivoimmista kaupungeista. Elokuussa meidän perhe nimittäin pakkaa laukut ja muuttaa reiluksi neljäksi kuukaudeksi Espanjaan, Madridiin! Olemme kaikki innoissamme, sillä ulkomaille lähteminen on tässä kohtaa aika helppoa, kun itse olen hoitovapaalla ja Isla vielä sen verran pieni. Myös se, että olemme Madridissa vain 4 kuukautta on yksi tekijä, jonka vuoksi ainakin itse olen innoissani. Ei tule liian ikävä kaikkia läheisiä kotona ja on kiva tulla jouluksi takaisin kotiin! <3 Todella moni on jo ilmoittanut tulevansa käymään, joten sekin auttaa varmasti koti-ikävään. 

Pitkän pohdinnan jälkeen päätimme, että Mila (meidän koira) jää vanhempieni hoitoon syksyksi, sillä se on kaikkien kannalta helpompaa. Milan ottaminen mukaan olisi tuonut paljon stressiä meille eikä vähiten hänelle, sillä kyse on kuitenkin aika lyhyestä ajasta. Lisäksi Mila on kuin kotonaan vanhempieni luona ja etenkin täällä saaristossa, jossa hän saa syksylläkin viettää paljon aikaa. Ikävä tulee varmasti, mutta tiedämme, että tämä on oikea ratkaisu! <3 

Mukavaa päästä kertomaan tästä asiasta täälläkin, sillä se on ollut mielessä viime aikoina aika paljon. Tervetuloa siis mukaan seuraamaan meidän syksyn seikkailuja Madridissa! <3 Kerron tarkemmin lähtösuunnitelmista ja muistakin jutuista lähiaikoina! 

Postauksen kuvat on täällä saaristossa otettu lähipäivinä. 

Onko teistä joku asunut ulkomailla? Missä ja mitä olitte tekemässä?

Minä olen asunut Ruotsissa (vaihdossa AMK:sta) ja USA:ssa (töissä). Henri on asunut Saksassa (töissä) ja Kiinassa (vaihdossa), mutta yhdessä tämä tulee olemaan ensimmäinen kerta! :)

-Karoliina

Seuraa Instagramissa/Facebookissa/Bloglovinissa

Hoitovapaa + kesä on ihan jees

Me ollaan tällä viikolla vietetty joka päivä aikaa leikkipuistoissa (paitsi maanantaina kun satoi) ja nautittu kesästä! Tästä onkin tullut todellinen leikkipuistokesä, enkä kyllä valita. Tämä hoitovapaalla oleminen on ihanaa aikaa, etenkin nyt kesällä, kun voi olla paljon ulkona. Päivät menee nopeasti ja on kiva tehdä leikkipuistotreffejä kavereiden kanssa. 

Isla on nyt 19kk iässä aivan innoissaan puistoilusta ja haluaakin jatkuvasti "leikkii leikkii" ja etenkin laskemaan liukumäkeä "huiiiiiiiiiii"-huutojen säestyksellä. Leikkipuistoissa on myös hyvä opetella jakamista muiden lasten kanssa, sillä hän mielellään pitäisi itsellään vaikka koko liukumäen hokien "Issa issa" ja polkien jalkaa! :D Meillä on vielä paljon opettelemista jakamisessa! ;)

Leikkipuistossa on välillä myös kiva mammankin jumppailla kaiken avustamisen ja leikkien valvomisen ohella. Minitreenejä tuleekin tehtyä puistossa useasti. Hyviä liikkeitä ovat mielestäni esimerkiksi

• Ojentajadipit penkiltä
• Erilaiset kyykkyvariaatiot-ja hypyt
• Askelkyykyt
• Punnerrukset 
• Seisten tehtävät vatsalihasliikkeet
• Burpeet

jne. Usein leikkipuistoissa on hyviä treenivälineitä, kun vain käyttää mielikuvitusta! :) Tosin jos puistossa on paljon porukkaa, en yleensä kehtaa alkaa jumppailemaan, mutta hiljaisempina aikoina kyllä! 

Tällä viikolla olen antanut jaloille runsaasti aikaa palautua viime lauantain puolimaratonista ja treenit ovat olleet monipuolisia lihaskuntotreenejä. Nyt viikonloppuna on tarkoitus myös juosta, sillä kahden viikon päästä koittaa  seuraava puolikas eli PNM! Ja ensi viikolla on jo juhannus! Kesäkuu menee perinteisen nopeasti ja pian onkin jo loman aika..Ihanaa! Meidän loma tosiaan alkaa tuosta Turun viikonlopusta Paavo Nurmi puolimaratonin ja kaupunkilomailun merkeissä. Sitä ennen kuitenkin vietetään juhannusta ensi viikolla Houtskärissä. KESÄ! <3 

Mukavaa, kesäistä ja aurinkoista viikonloppua juuri sulle! 

-Karoliina

 Seuraa Instagramissa/Facebookissa/Bloglovinissa

Day in the life (syyskuu 2016)

Pitkästä aikaa olisi luvassa päivä kanssani-postausta! Melkein harmittaa, etten ole saanut näitä kirjoitettua useammin tämän vauvavuoden aikana, mutta nämä ovat aika työläitä, joten laitetaan laiskuuden piikkiin. Nyt kuitenkin päätin ryhdistäytyä, kun sain muutaman toiveen kirjoittaa tällaisen postauksen. Tämä onkin sopivasti päivä, joka kuvaa meidän hieman muuttunutta arkea, joten tervetuloa matkaan! :)

7.44 herään kun kuulen Islan ääntelyä itkuhälyttimestä. Väsyttäisi edelleen, mutta ei auta kuin nousta ylös! 

Teen pikaisesti omat aamutoimet ja menen sitten kurkkaamaan Islaa, joka jo odottaa äitiä seisoen pinnasängyn reunaa vasten. Availen verhoja ja toivotan hänelle hyvät huomenet samalla kun nostan syliin. Isla heräilee sylissä hetken ja juo vähän maitoa. Sitten vaihdetaan vaippa, otetaan d-vitsku ja laitetaan päivävaatteita päälle. 

Suunnataan keittiöön tekemään aamiaista. Isla kömpii pitkin lattioita ja haluaisi päästä koko ajan syliin, mikä johtaa siihen, että jalassa on pienoinen paino vähän väliä. Koitan tehdä aamiaista ja samalla keksiä Islalle jotain viihdykettä, jotta hän viihtyisi lattialla hetken aikaa. Keitän kahvia ja teen oman puuroannoksen valmiiksi. Islalle laitan sormiruokana eteen vähän juustoa (uusi suosikki), ruisleipää, kurkkua ja viinirypäleitä. Puuro hänelle harvemmin maistuu ja epäilen, ettei se varsinkaan nyt maistuisi, koska on juuri juonut maitoa. 

Aamiainen

Aamiaisen jälkeen vastaan muutamaan meiliin ja siivoan keittiön. Tiskikoneen tyhjentäminen on Islan mielestä ihan super siistiä..samoin jääkaapin tutkiminen! Myös Mila saa paljon huomiota ja Isla oikein hermostuu, kun Mila ei pysykään paikalla, kun hän yrittää nousta sitä vasten ja taputtaa. Mila on onneksi ihanan kärsivällinen ja puolustautuu nuolemalla Islaa.  

9.30 meikkaan pikaisesti ja vaihdan vaatteet, pestään kumpikin hampaat :) Isla saa lisää maitoa ja laitan hänet valmiiksi lenkille lähtöä varten

10 mun äiti ja heidän koira Elsa (Milan paras kaveri) tulevat meille ja lähdetään viemään koiria ulos 

11 Tullaan takaisin noin 50 minuutin lenkiltä! 

11.15 alan nukuttamaan Islaa päikkäreille (saa maitoa ja nukahtaa syliin)

11.35 Isla nukkuu! Jes! 

Alan tekemään lounassalaattia meille, joka on tänään chili-halloumi-salaatti. Syödään ja äiti keittää meille vielä kahvit. Sitten laitan kamat kasaan ja suuntaan Omppuun muutamaksi tunniksi tekemään TÖITÄ!:)

12.30-15.50 Töitä töitä töitä kahvilassa :) Juon kahvin ja syön välipalaksi keksin + hedelmiä työn ohessa.

(Tämä työjuttu kaivannee hieman selvitystä, koska en siitä vielä ole täällä blogissa kertonut. Aloitin tosiaan nyt syyskuun alussa tekemään osa-aikaisesti töitä markkinointisuunnittelijana suomalaiselle startup-yritykselle. Pääasiassa pystyn tekemään työt etänä ja työajat ovat hyvin joustavia. Teen töitä 5-20 tuntia/viikko hieman tilanteen mukaan. Tarvittaessa äitini auttaa Islan hoidossa muutamana päivänä viikossa, jotta saan rauhassa tehtyä töitä. Olen tosi innoissani uudesta työstä ja mahdollisuudesta jatkaa vielä hoitovapaalla, mutta kuitenkin päästä samalla hieman työelämään kiinni taas pitkästä aikaa. Viime vuosi kun meni pitkälti gradun parissa. Työt ovat vasta alkaneet, joten tulee olemaan mielenkiintoista, miten tämä arki tästä alkaa soljumaan ja miten kaikki asiat saadaan siihen sovitettua, mutta haaste on otettu vastaan!:))

16 työaika loppuu tai toisin sanoen lapsenvahdin aika loppuu :) Suuntaan vielä kauppaan hakemaan vaippoja ja  koiranruokaa sekä protskupatukan, jonka syön autossa matkalla kotiin. 

16.15 takaisin kotona. Isla hihkuu innosta nähdessään mammansa. <3 Mummilla ja Islalla on mennyt kivasti iltapäivä, mikä on mukava kuulla. Annan Islalle maitoa ja sitten lähdetään vielä viemään koirat ulos ennen kuin äitini ja Elsa lähtevät kotiin. 

17 leikitään hetki Islan kanssa ennen kuin koitan nukuttaa häntä vielä hieman myöhäisille iltapäiväpäikkäreille. Nukuttamisesta ei meinaa tulla mitään, joten luovutan ja Isla jatkaa leikkejä samalla kun koitan itse tehdä hänen vieressä pienen jumpan. Sellaisina päivinä, kun en saa päivään sovitettua pidempää treeniä, yritän jumppailla siellä täällä jotain, sillä se saa olon heti paremmaksi ja kaikki liikkuminen on kuitenkin kotiinpäin. 

17.45 uusi nukutusyritys ja nyt vihdoin saan väsyneen pikkutypyn uneen. Aivan liian myöhään, mutta jos hän ei nyt nukkuisi ollenkaan, olisi meillä edessä piiiiiitkä ilta ennen yöunille menoa.

18 Jumppaan vielä pikkuisen lisää ja syön välipalaksi banaanin maapähkinävoilla, kirjoittelen tätä postausta hieman ja painun sitten suihkuun. Juuri kun olen valmis suihkusta, kuuluu Islan itkua hänen huoneesta. Hereillä ollaan. Sopivat puolen tunnin päikkärit tähän kohtaan. 

18.50 Syödään iltaruoka. Oma illalliseni on presented by Findux, suoraan pakkasesta, Chicken indonesia! :D Oikein arjen gourmeeta, mutta en jaksa tehdä muutakaan, kun olen yksin kotona Henrin ollessa työmatkalla. Isla syö pikku karjalanpataa, joka yleensä on hänen suosikkinsa, mutta tänään se ei uppoa mitenkään erityisen hyvin. 

Gourmee ateria ;) 

19.10-20 leikkiaikaa olohuoneessa + rappusten kiipeämistä ylös moonta kertaa.

20 Islalle iltapalaa (jogurttia+aurinkoista), yövaippa, yöppäri, hampaiden pesu ja klo 20.30 tutilullaa iltamaidon kera.

20.53 pikkuneiti nukkuu <3 

21 Hilpastaan Milan kanssa vielä nopeasti pihalle, jotta hän pääsee asioille. Mila vetää jarrut pohjaan melkein heti ikään kuin sanoen, että "ei me voida mennä kauas, ettei Isla jää yksin". Juu, ei voida, eikä mennäkään. Itkuhälytin on varmuuden vuoksi mukana.

21.10 Oma iltapala (leipää) ja tämän postauksen kimppuun.

22.15 Julkaisen tämän postauksen. Woop! 

Sellainen päivä tänään! :) Väsyttää, joten koitan mennä ajoissa nukkumaan. 

Toivottavasti jaksoitte lukea! Ja jos kiinnostaa niin tässä muistoja menneiltä vuosilta:

Day in the life (syyskuu 2015)
Day in the life(syyskuu 2014)

-Karoliina 

Seuraa Instagramissa/Facebookissa/Bloglovinissa/ Snapchatissa (candyontherun)