maanantai 5. lokakuuta 2015

Baby update 5: 37 viikkoa "raskaus on kuin maraton"

Nyt ollaan siellä...melkein maalisuoralla, mutta silti niin kaukana maalista. Matkaa  on vielä taivallettavana vaikka kuinka paljon ja tämä osuus maratonista on useimmiten se kaikkein pisin ja raskain. Se kuuluisa sanonta, että "maraton alkaa vasta 30km jälkeen" pitää monesti paikkansa. Tähän asti kaikki on sujunut aika kepeästi; ollaan tavoitevauhdissa, kolotuksia ei ole sen suurempia ollut, ja hymy naamalla on saanut huikkailla katsomoon, että "ihan hyvin menee", kun ihmiset kysyy fiiliksiä. Usein 30km:n jälkeen, viimeistään lähempänä 40km rajapyykkiä, alkaa meno hidastumaan, tai ainakin se tuntuu siltä. Kroppa ja mieli joutuvat töihin toden teolla. Ajatuksissa pyörii maaliviiva ja se tunne, kun sen viivan ylittää, ja saa palkinnon käsiinsä...


30km jälkeen ei ole hymy enää niin herkässä...kuva vuoden 2014 Kaarinan syysmaratonilta

Tuo yllämainittu vertaus maratoniin kuvaa tässä raskauden vaiheessa varsin hyvin omia tunnelmiani. Aika hyvin tosin menee edelleen ja katsomoon voi vielä toistaiseksi vilkutella hymy naamalla, vaikka melkein maalisuoralla ollaankin. Olen kuitenkin valmistautunut siihen, että seuraavat viikot saattavat olla hankalampia, kun synnytys lähestyy. Laskettuun aikaan on tänään tasan 3 viikkoa, mutta vauva saattaa tulla maailmaan oikeastaan milloin tahansa seuraavan 5 viikon aikana! Aikaisemmin olin siinä uskossa, että "esikoiset tulevat aina myöhässä", mutta viime aikoina olen kuullut monia tarinoita esikoisista, jotka saapuvat hyvinkin paljon ennen laskettua aikaa. Tällä hetkellä vaan toivon, että meidän baby pysyy masussa ainakin tämän viikon perjantaille, kunnes sen isukki on taas maisemissa työmatkalta!

Oukei, viimeisin Baby update on raskausviikolta 34, kurkataanpa mitä on tapahtunut viimeisen 3 viikon aikana: 

Treenit:  Ovat jatkuneet aika samaan malliin! Kävelyä ja lihaskuntoa, kolmena edellisenä viikkona kävelykilsat ovat olleet 42,5km, 43,2km ja viime viikolla 47,3km. Käveleminen tuntuu toistaiseksi hyvältä, joten Milan kanssa ollaan jatkettu lenkkeilyä kaunissa syysilmoissa! :) Viime viikolla olin lihaskuntotreenien suhteen vähän laiska, ja sain tehtyä vain yhden 20 minuutin ylävartaloon painottuvan circuitin. Sitä edellisillä viikoilla lihaskuntotreenejä tuli tehtyä 2-4 per viikko. Tällä viikolla toivottavasti saan tehtyä ainakin useamman kuin yhden! :) Lisäksi tulee venyteltyä jonkin verran. 

Raskausoireet: Olen päässyt raskausoireiden suhteen todella vähällä tähän asti, mutta ihan viime viikolla aloin huomata turvotusta käsissä ja jalkapöydissä/nilkoissa. Sormukset oli pakko ottaa pois viime viikon lopulla, mutta toistaiseksi ainakin omat kengät menee jalkaan eikä turvotus näytä pahentuneen. Muuten ei kummempia oireita ole (jos perusjuttuja kuten usein tulevaa vessahätää jne. ei lasketa)

Vauvan liikkeet: On selkeästi voimistuneet viime aikoina! Tyypillä <3 on masussa ihan omia bileitä. 


37+0

Vauvan sukupuoli: Kuten moni oli aavistellutkin niin tyttöä meille on tosiaan veikattu! :) Varmuutta asiasta ei kuitenkaan ole, joten voi olla myös, että tullaan kotiin pikku prinssin kanssa, joten jännitys säilyy loppuun asti!

Ruoka/syöminen: Ruoka maistuu mulle paremmin kuin hyvin, eikä oikeastaan ole mitään erityistä, mikä ei maistuisi tai sen kummempia mielitekoja. Nyt viikonlopun herkuttelujen jälkeen kroppa tosin kaipaa paljon vihanneksia ja hedelmiä! :) 

Nukkuminen: Olen nukkunut toistaiseksi tosi hyvin. Pystyn nukkumaan myös selällään (ei aiheuta huonoa oloa), mutta useimmin kuitenkin kyljellään. Herään yön aikana 1-2 kertaa vessaan, mutta sekin saattaa muuttua viimeisten viikkojen aikana useammaksi kerraksi. Huomaan myös, että uni tosiaan maistuu! Voisin nukkua päikkärit vaikka joka päivä. 

Raskausarpia? Ei ole ainakaan vielä! Rasvailen masua ja kylkiä päivittäin, vaikka en tiedä onko siitä apua. Toivottavasti!

Oma paino: En uskaltanut käydä vaa´alla tänään aamulla eilisten leffakarkkien jälkeen ;), joten sanotaan edelleen, että ainakin +16kg. 

Kaipaanko jotain? Sushia, juoksua, kunnon hikitreenejä... mutta maltan kyllä odottaa! :) 

Oma fiilis: On hyvä! Olen ollut hyvällä tuulella suurimmaksi osaksi ja odotan tulevaa innolla, mutta tietysti myös jännittyneenä. Niin paljon tulee muuttumaan eikä sitä oikein osaa vielä kuvitella! 


37+0, huomatkaa Milan ilme...se on ihan, että "mamiii, nyt lähetään ulos, miksi sä otat taas noita selffieitä??" :D

Muuta: Kävin tosiaan neuvolalääkärissä RV 35+1 ja siellä kaikki vaikutti olevan kunnossa. SF-mitta oli silloin 30, vauva kasvaa hieman keskikäyrän alapuolella, mutta kuitenkin samaa tahtia kuin aikaisemminkin. Vauvan sykkeet oli 145-tasolla ja omat arvot kunnossa. Lääkäri antoi täyden tukensa jatkaa liikuntaa samaan malliin kuin viime aikoina (kävelyä ja lihaskuntotreenejä). Synnytyksestä ei vielä silloin ollut mitään merkkejä (vauva oikein päin, mutta vielä suhteellisen ylhäällä). 

Siinäpä oikeastaan kaikki tällä kertaa! Nyt taidan alkaa valmistaa lounasta ja odottelen, että saan ohjaajalta viimeiset kommentit graduun, jotta pääsen vielä viilailemaan sitä ennen HUOMISTA ihan viimeistä palautusta. Toivon tosiaan, ettei korjattavaa ole kovin paljon, koska aikaa korjauksille ei liiemmin herunut..peukut siis pystyyn! :) 

Kivaa maanantaita teille! 

Q: Onko hyviä vinkkejä turvotuksen helpottamiseksi? Jo synnyttäneet: Millä viikolla vauva syntyi? Millaisia ennakkotuntemuksia teillä oli vai oliko niitä? 

-Karoliina

Seuraa Instagramissa / Facebookissa / Bloglovinissa Blogit.fi:ssä

15 kommenttia:

  1. Oma esikoinen syntyi, kun oli juuri päästy päivän 39+1 puolelle, mutta hän teki matkaa jo 38+4 lähtien :) Itsellä turvotukseen ei auttanut mikään eikä sormuksia voinut pitää useaan kuukauteen. Ärsyttävintä on, etteivät ne sormukset mene vieläkään sormeen :/ Samoin kun osa kengistä ei mene vieläkään jalkaan. Vaikka tässä on jo parikymmentä kiloakin tiputettu. No, elän toivossa, että vielä jonain päivänä... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista Petra! :) Teillä tekikin sitten matkaa vauva useamman päivän! Vau, parikymmentä kiloa jo lähtenyt!! Varmasti ne sormukset ja kengätkin vielä menee, tsemppiä! Tänään tuntuu täällä turvotus vähäisemmältä, mutta kyllä sitä on...toivottavasti ei kauheasti pahene, kun vielä tosiaan menee kengät jalkaan! Kivaa viikkoa sinne! :)

      Poista
  2. Esikoinen 41+6, toka 38+5 ja kolmas hepatogestoosin eli maksasairauden vuoksi käynnistettynä 37+5 :) Kaikkien kanssa olin saikulla jo viikolta 25-27 alkaen, kun supisteli niin paljon ja pelättiin, että babyt tulee liian aikaisin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi, kiitos kommentista! Tosi eri aikoihin on teidän babyt tulleet, mutta onneksi pysyivät masussa noinkin pitkään, jos oli jokaisen kohdalla ongelmia supistusten kanssa!! Aurinkoista viikon jatkoa sinne! :)

      Poista
  3. Meidän syntyi 40+4 ja viikon ennen sitä supisteli enemmän tai vähemmän mutta kyllä sen sitten tiesi kun tosi oli kyseessä :) Mulla auttoi pahimpiin turvotuksiin ananas ja mansikka ja runsas vedenjuonti, tosin silloin oli kesä ja helteet :) Tosi ihana kuulla että voit noin hyvin! <3 ( ja maratonvertaus oli ihan mielettömän osuva!) :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moiii, okei! Joo, uskon, että sitten taitaa tosiaan tietää, kun on tosi kyseessä :D Olen ymmärtänyt, ettei siitä oikein voi erehtyä! Kiitos ananas, mansikka ja vedenjuonti vinkeistä! Pitääpä kaivaa mansikat pakkasesta ja tehdä vaikka smoothie pitkästä aikaa! Tänään ei onneks tunnu niin turvonneelta, mutta ei siitä varmasti haittaakaan ole.. Ja kiitos, toistaiseksi ainakin voidaan hyvin! Haha, maratonvertaus on munkin mielestä varsin osuva...sekä sillä matkalla että tällä matkalla ehtii käydä läpi aikamoisen tunneskaalan ja myöskin fyysisiä tuntemuksia hyvin laidasta laitaan! :D Kivaa viikkoa!!

      Poista
  4. Mun ensimmäinen syntyi viikoilla 41+3 ja toinen 41+1, ei mitään ennakkotuntemuksia ennen kuin supistukset alkoivat. Kuopuksen syntymä käynnistyi vesienmenolla aivan yllättäen jo viikolla 38+1, mutta syntyi vasta kemiallisen häädön seurauksena lähes pari vuorokautta myöhemmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi! Okei, kiitos kokemusten jakamisesta! :) Jännää toi, ettei ole mitään ennakkotuntemuksia ennen kuin supistelut alkaa, mutta oon miettinyt ihan samaa, että käyköhän mullekin niin, koska toistaiseksi ei ainakaan mitään merkkejä ole!! No se jää nähtäväksi! :D Aurinkoista viikkoa!

      Poista
  5. Mulla esikoinen syntyi 41+0 käynnistyksellä vajaassa vuorokaudessa ja kuopus 40+4 parissa tunnissa kotiin isän toimiessa kätilöna (ei keritty sairalaan, eikä ambulanssikaan kerennyt vasta kun vartti vauvan syntymän jälkeen). Onneksi kaikki meni hyvin silti! Meille kans varovasti veikattiin tyttöä molemmista ja kaksi tyttöä myöskin tuli. Pojista taitavat paremmin uskaltaa sanoa sukupuolen lähes varmaksi, kun ne kulkuset näkyy ultrassa selvemmin. tsemppiä viimeisiin viikkoihin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka! Kiitos kokemusten jakamisesta ja hui tuo teidän kuopuksen syntymä, mutta onneksi kaikki meni hyvin!! :) Joo, varmasti helpompi veikata poikaa (tai ei tarvitse enää edes veikata), jos haarovälissä näkyy selkeät merkit asiasta! :D Mutta hyvä tietää, että teidän tyttöveikkaukset piti paikkansa :) Sinänsä olisi aivan ihanaa saada yhtälailla poika, mutta täytyy myöntää, että tyttöön on tässä alkanut jo asennoitumaan, joten pikku prinssi sekoittaisi vähän pakkaa! :) No, pianhan se nähdään, kuinka käy! Kiitos paljon tsempeistä ja mukavaa viikon jatkoa sinnekin!

      Poista
  6. Esikoinen tuli 39+6 ja toinen 40+3. Ekasta ei oikeestaan muuta ku limatulppa muutamaa päivää ennen. Supisteli myös jo edellisenä päivänä. Pojasta ei muita ennakkovaroituksia, ku aamulla alkoi tulla pikkasen lapsivettä, syntyi sitten yöllä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka, okei! Kiitos, kun kommentoit! :) Uskon, että mekin mennään kyllä sinne lähelle laskettua aikaa, tuntuu olevan aika yleistä ainakin tämän pienen kommenttiboksi gallupin perusteella! Jänskää!! Kivaa viikkoa ja koita parannella se flunssa asap!

      Poista
  7. Moikka!

    Kirjoittelin tuossa joku rv takaperin juoksusta raskausaikana tänne sun blogiin ja palasin nyt kurkkaamaan, mitä kuuluu ☺

    Huisia olla jo ihan loppusuoralla; mulla laskettu aika reilun viikon päästä!!! Aikasta osuva toi sun vertaus, että maraton alkaa vasta 30 km jälkeen. Mun "oikean" maratonin tuskaisimmat kilometrit ovat 37 km jälkeen. Joo, pätee aika hyvin tähän raskauteenkin. Mun koko raskausaika on ollut helppo ja vaivaton, tämä siis toinen raskaus. Meidän esikko nyt reilut 5v, mulla ikää 34 v. Ekan raskauden jälkeen tein elämäntaparemontin, pudotin paljon painoa ja toteutin haaveen liikkuvammasta elämästä. Ekaan raskauteen verrattuna tämä toinen on ollut paaaaljon mukavampi omalle keholle ja mielelle! Liikun edelleen ihan jees, tehokkaammin n. 5 pvänä viikossa - lenkkeilyä hölkkäpyrähdyksin koirien kanssa, ja perusjumppia + lihaskuntoa. Näytän kerrassaan upealta jumppatrikoissa ��..(Sulla on muuren upeat lukemat viikoittaista lenkkeilyä !) Olen saanut liikunnalla pidettyä turvotuksia yms. kurissa tosi hyvin, tähän saakka.. sormukset lähtivät toissayönä. Nyt myös olo alkaa olla yleisestikin tukala ja paksu, oikein kunnon BLÄÄH fiilis. Yöt levottomia. Masussa on niin kova meno, niin kova että minuun ihan sattuu välillä ne jumpat siellä yksiössä. Toi paino on muuten jännä juttu. Minä olen liikkunut tosi paljon läpi koko tän raskauden, mahdollisimman normaalisti, reilulla sykkeelläkin jne. En ole antanut syömisten repsahtaa, vaikka välillä on ihan pakko leipoa pullaa .. Silti, painoa tullut mullekin n. +16 kg. Ihan hassua, kun ihmettelen että mistä kummasta se voi tulla !? Mutta en stressaa. Tuliterät juoksurattaat odottavat jo eteisessä ��Odotan synnytyksestä helpompaa kun esikolla. Esikko käynnistettiin rv 41+6, synnytys vaikea ja raju. Nyt keho on osoittanut ihan eri tavalla valmistautumisen merkkejä, esim. kovaa menkkajomoa ollut jo viikon ja nappula tosi alhaalla. No, katsotaan! Meillä muuten sama tilanne kun teillä vaavin sukupuolen suhteen. Tytöstä on heikko veikkaus, mutta kuulemma voi olla yhtä lailla poikakin. Toisaalta, ihana olla positiivisessa jännityksessä tän asian suhteen. Ihania viimeisiä viikkoja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa! Kiva kun kommentoit taas! :) Huippua kuulla, että sun raskausaika on mennyt hyvin ja oot pystynyt pysymään aktiivisena! Ja jännää myös kuulla, että siitä on tosiaan ollut apua tämän raskauden kanssa verrattuna viime kertaan! Itse ainakin tuntuu, että on päässyt aika helpolla kaikkein erilaisten kolotuksien ja turvotuksien ym. kanssa, verrattuna siihen, mitä on monelta kuullut. Liekö sitten liikkumisen ansiota vai onko vaan "helppo raskaus"? En tiedä! Täällä myös tuntuu, että alkaa olla aika paksu olo!! Ihan kuin masu kasvaisi joka päivä (niin se varmaan tekeekin), ja vauva täälläkin pitää aika reipasta menoa välillä. Eilen pikkusen jomotteli nivusiin jne, mutta muuten ei ole ollut isompia jomotuksia vielä..luulen, että mennään kyllä yli lasketun ajan tai ainakin siihen lähelle! Paljon tsemppiä sinne ja ihania viimeisiä viikkoja/päiviä sinne myös! Tule kertomaan kun tapahtuu jotain :)

      Poista
    2. Ja joo, se paino on kyllä jännä juttu, täällä nyt +17,5kg (uskalsin vaa´alle), mutta en jaksa kyllä stressata! Eiköhän se ajan kanssa lähde pois :) Voidaan sitten yhdessä tsemppailla!

      Poista