Näytetään tekstit, joissa on tunniste kysymyspostaus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kysymyspostaus. Näytä kaikki tekstit

torstai 14. helmikuuta 2019

Kysymyksiä ja vastauksia osa 2

Heippa & Hyvää ystävänpäivää! 




Tänään on luvassa kysymyksiä- ja vastauksia postauksen toinen osa, joten mennään suoraan asiaan! :)

Urheileeko sun puoliso? Miten rytmitätte arkea niin, että molemmille jää (urheilu)aikaa?


H urheilee joskus enemmän ja joskus vähemmän. Penkkiurheilee kyllä koko ajan, meillä pyörii lähes aina telkkarissa futis, nhl tai formulat, heh. Treenaamassa hän käy keskimäärin 1-2 kertaa viikossa (kuntosalilla/juoksulenkillä) ja ne kerrat saadaan helposti sovitettua viikkoon. Saataisiin varmasti useampikin kerta, jos hän niin haluaisi. Usein hän käy salilla niin, että lapset nukkuu, joko viikolla iltaisin tai viikonloppuna päikkäriaikaan. Juoksulenkillä hän käy usein kaverin kanssa arki-iltana, joten se vain sovitaan etukäteen ja laitetaan kalenteriin. Meillä ei kummallakaan ole tällä hetkellä aikaan tai paikkaan sidottuja harrastuksia, mikä tuntuu juuri nyt hyvältä ratkaisulta.

Omat treenit tulee tällä hetkellä suurimmaksi osaksi tehtyä päiväuniaikoina viikolla ja viikonloppuisin saatan ainakin toisena päivänä tehdä treenin, niin että H vahtii lapsia esimerkiksi aamupäivällä. Nyt jatkossa aion myös hyödyntää iltoja treeneihin, kun lapset tai ainakin toinen lapsista on saatu nukkumaan. Silloin voin lähteä lenkille tai tehdä jumpan kotona. Se, että itselläni on tässä elämäntilanteessa mahdollista jumppailla kotona päiväuniaikaan, helpottaa toki liikuntakertojen mahduttamista kalenteriin. 


Juoksemisen aloittaminen kiinnostaa. Miltä tuntui kropassa eka lenkki? Millainen se oli?


Olen kirjoittanut tarkemmin ihan ensimmäisestä juoksulenkistä raskauden jälkeen tässä postauksessa ja muutenkin kokemuksia juoksun aloittamisesta raskauden jälkeen täällä. Lyhyesti kerrottuna, mun ensimmäinen lenkki pitkän tauon ja raskauden jälkeen oli hieman yli 5 kuukautta synnytyksestä. Silloin lähdin varovasti liikkeelle ja vuorottelin kävelyä ja hölkkää. Hölkkäsin yhden minuutin, kävelin 2 minuuttia ja toistin tämän 10 kertaa. Hidas juokseminen tuntui kropassa hyvältä eikä mitään ongelmia ollut lantionpohjan tai keskivartalon kanssa. Ei outoja tuntemuksia, pissalirahduksia housuun tai kipuja. Itselleni tämä kertoi siitä, että kroppani oli siinä kohtaa valmis juoksuun, mutta toki piti aloittaa todella kevyesti pitkän tauon jälkeen ja kuulostella kroppaa tarkasti. Jatkoin kävely-juoksu-taktiikkaa seuraavillakin lenkeillä ja pidensin aina juostavaa matkaa vähitellen. 



Olitko ennen lapsia myös tosi aktiivinen liikkuja? 


Olin kyllä! Varmasti vielä aktiivisempi kuin nyt tai ainakin liikuin määrällisesti enemmän. Kun luen nyt myöhemmin omia vanhoja blogipostauksia (olen kirjoittanut tätä blogia keväästä 2013) hämmästelen silloisia treenimääriäni, vaikkei ne sinänsä mitään ihan järkyttäviä olleet. Helposti 4-5  ryhmäliikuntatuntia viikossa, pari ratsastustuntia ja joku juoksulenkki. Huh! Nyt en pääse tuntimäärässä edes varmaan puoleen tuosta, mutta ei se mitään. Aikansa kutakin. 


#throwback syyskuulle 2014
Aktiivisesti olen liikkunut vuodesta 2007 alkaen jolloin aloitin käymään ryhmäliikuntatunneilla ja vähitellen myös juoksu tuli mukaan kuvaan säännöllisempänä lenkkeilynä. Lasten myötä treenaaminen on muuttunut paljon, sillä enää viime vuosina en ole käynyt ryhmäliikuntatunneilla kuin satunnaisesti ja treenit teen joko kotona, ulkona tai käyn juoksemassa/vaunukävelyillä. Liikunnallinen elämäntapa on kuitenkin säilynyt, vaikka elämäntilanteet ovat muuttuneet. 

Miten teillä jaetaan kotitöitä?

Lyhyt vastaus on: meillä molemmat tekee kotitöitä aika tasaisesti. Toki nyt tässä elämäntilanteessa, kun minä olen töissä kotona ja mies kodin ulkopuolella, niin arkena minä varmasti teen niitä hieman enemmän, mutta mies osallistuu myös.

Arkena minä hoidan siivouspuolta, järkkäilen kotona paikkoja (tuntuu siltä, että koko ajan!), pesen pyykkiä ja laitan pyykkejä kuivamaan (mies saattaa tehdä sitä iltaisin), pidän huolta, että lasten vaatekaapit pysyy järjestyksessä ja heillä on tarvittavat vaatteet. Aamuisin  ja päivisin koiran ulkoilutus on mun vastuulla, mies hoitaa iltaulkoilutuksen. Arkiruoka on yleensä myös mun vastuulla, viikonloppuisin taas mies usein kokkaa. Kaupassa käydään yleensä molemmat kerran viikossa, minä alkuviikosta ja hän yleensä torstai-iltaisin viikonloppua varten. Muutama juttu, jotka ovat lähes aina miehen vastuulla on lakanoiden vaihto ja yhteisten laskujen maksaminen taloustililtä. Hän taas harvemmin tarttuu imurin varteen tai alkaa pyyhkimään pölyjä! ;) Aika fifty-sixty nämä kotityöt siis meillä hoituu, sulassa sovussa lähes aina. 

Miten ehdit bloggaamaan pikkulapsiarjessa?

Heh, sanotaan näin, etten ehdi niin paljon päivittämään blogia kuin haluaisin. Bloggaaminen on ollut mulle rakas harrastus pian 6 vuotta ja kuten liikunta, on sekin muuttanut muotoaan vuosien varrella ja muokkautunut elämäntilanteen mukaan. 



Ennen lapsia kirjoitin lähes joka viikko 3-4 postausta. Aikaa oli paljon enemmän käytettävissä ja toisaalta myös some (Instagram/Facebook) vei paljon vähemmän aikaa, koska niitä ei vielä blogin alkuvuosina käytetty aktiivisesti blogin rinnalla. Nykyään tuntuu, että etenkin Instagram toimii miniblogina, joka vie aikaa oikealta blogilta, mutta on toisaalta ihanan vuorovaikutteinen ja nopea kanava päivittää. 

Nykyään ehdin kirjoittamaan blogia niin, että saan ulos 1-2 postausta viikossa. Hyvin harvassa on ne kerrat, kun saan yhdeltä istumalta postauksen valmiiksi. Useimmiten kirjoittelen täällä pitkin viikkoa, silloin kun sattuu olemaan hetki aikaa. Esimerkiksi tämä postaus on ollut luonnoksissa noin 3 viikkoa ja olen kirjoittanut sitä vähän eteenpäin monta kertaa. Pian se on vihdoin valmis teille luettavaksi, woop. 

Usein pidän perjantaina treeneistä vapaapäivän ja silloin pyhitän päikkäriajan täysin blogille. Samoin sunnuntaina, jos olen saanut treenin tehtyä jo aamupäivällä. Ne on mun  korvamerkittyjä bloginkirjoitushetkiä. Olisi ihanaa kirjoittaa enemmän, mutta toisaalta 1-2 postausta viikko tuntuu juuri nyt sopivalta balanssilta. 

Ehkä tähän voisi vielä sanoa sen, että löydän blogille aikaa, koska haluan ja se on mulle tärkeä harrastus, josta en kokonaan halua luopua, mutta en myöskään aseta itselleni liian suuria tavoitteita sen suhteen. Priorisoin blogin kirjoittamisen muiden aktiviteettien edelle niinä hetkinä, kun haluan kirjoittaa ja siihen on sopiva hetki. Yhtä hyvin voisin perjantai-iltapäivänä rojahtaa sohvalle ja katsoa jotain sarjaa päikkäriaikana...No joskus niin teenkin, mutta pointtina se, että usein voimme itse valita mitä vapaa-ajalla haluamme tehdä (ei toki aina)  ja näin ollen priorisoida niitä asioita, jotka ovat omalla listalla tärkeimpiä. 

Siinäpä ne kysymykset ja vastaukset tällä kertaa. Jos tulee lisää kysymyksiä mieleen, niin kirjoita kommentteihin tai laita mulle viestiä Instagramissa! :) Ensimmäinen kysymyksiä ja vastauksia-postaus löytyy täältä.

Nauttikaa ystävänpäivästä ja kiitos, että olette täällä lukemassa! <3

- Karoliina



Seuraa myös Instagramissa: @candyontherun

maanantai 21. tammikuuta 2019

Kysymyksiä & Vastauksia + Floridan kuulumisia

Heippa taas ja kivaa uutta viikkoa! Me vietetään viimeisiä lomapäiviä täällä Floridassa ja nautitaan vielä hetki auringosta ja lämmöstä ennen kotimatkaa. Suomessa näyttää olevan ihana talvi ja hyvä niin, koska ainakin Islalla on jo ikävä lunta! :D Hän on ihmetellyt monta kertaa, miksi täällä Floridassa ei ole lunta ja harmitellut, ettei täällä pääse pulkkailemaan! No, ehkä hiekkarannalle ja uima-altaalle pääseminen on vähän korvannut tätä harmitusta! ;) Me vietettiin tosiaan viikonloppu Lakelandissa serkkuni Kellyn ja hänen perheensä luona, mikä oli aivan ihanaa! Ei oltu nähty kahteen vuoteen, kun viime vuonna ei päästy täällä käymään Madridissa oleilun takia. Vietimme tosi mukavan ja rennon viikonlopun, vierailimme leikkipuistoissa, downtown Lakelandissa, söimme hyvin ja vietimme paljon aikaa vaihtaen kuulumisia. Ihan parasta! Mutta sitten tämän päivän aikaisemmin kirjoitettuun Q&A-postaukseen! :) Jos tulee mieleen lisää kysymyksiä, niin kirjoita kommentteihin tai laita viestiä Instagramissa! 
********************************
Lukijakyselyn joukossa oli joitakin lyhyempiä kysymyksiä, joihin toivottiin vastauksia. Lisäksi Instagramiin tulee välillä samantyyppisiä kysymyksiä, joten kokosin niistä tällaisen Q&A-postauksen! 


Kuvituksena muutamat juoksulenkkikuvat :)
Mistä saat energiaa lähteä liikkeelle ja liikkumaan?
Hyvä kysymys! Toki kaikki lähtee siitä, että saan öisin edes jokseenkin hyvin nukuttua. Vaikka meillä on edelleen muutama yösyöttö/yö, niin useimmiten saan yöllä nukuttua sen verran, että olo on päivällä suhteellisen virkeä. Toki poikkeus öitäkin löytyy ja silloin energiaa liikkumiseen ei ole niin paljon. Toinen juttu on ajoittaa oma treeni, niin ettei vielä ole aivan poikki päivän puuhista. Useimmiten teen treenin iltapäivällä päikkäriaikaan, koska jos jättäisin sen iltaan, kun lapset on menneet nukkumaan, niin en todennäköisesti jaksaisi. Viikonloppuisin treenaan mielellään heti aamusta, etenkin juoksulenkille lähteminen tuntuu helpoimmalta rauhassa aamupalan jälkeen. Kolmanneksi itseäni motivoi ajatus siitä hyvästä olosta ja fiiliksestä, joka tulee treenin jälkeen. Kun saan hetken omaa aikaa liikkua, niin olen huomattavasti kärsivällisempi äiti ja iloisempi tyyppi noin muutenkin. 

Kuinka paljon käytät rahaa treenivaatteisiin ja kuinka usein ostat niitä?
Olen vuosien varrella kerryttänyt melkoisen treenivaatevalikoiman, sillä oli aikoja, kun treenivaatteita tuli ostettua nykyistä huomattavasti useammin. Hyvä puoli on kuitenkin se, että monia treenivaatteita olen käyttänyt useita vuosia. Ne eivät siis ole mitään kertakäyttökamaa, vaikka iso osa omista treenivaatteistani onkin ihan ketjuliikkeistä, kuten H&M Sport ja Stadiumin SOC-tuotteet. 


Esimerkiksi tämä takki on H&M Sport ja mulla on ollut se tosi monta vuotta käytössä.
Viime vuoden aikana en tainnut ostaa kuin yhdet ASICS:n treenitrikoot keväällä Madridissa, kun en enää raskausaikana mahtunut omiin normaaleihin trikoisiin. Äitiyslomalla budjettini on ollut sen verran tiukka, ettei treenivaatteita juuri ole tullut shoppailtua. Joululahjaksi sain muutamat uudet trikoot ja topit, mikä oli tosi kiva, koska piristäähän ne treenejä! Ja muutenkin vietän 80% ajasta tällä hetkellä treenitrikoissa, joten ei haittaa, että niitä on paljon.  

Uudet juoksukengät tulee kyllä hankittua vuosittain, koska ne pitää korvata n. 1000 juoksukilometrin välein. Ne ostin myös viime vuonna alkuvuodesta. Vuonna 2018 treenivaatteisiin/kenkiin meni siis n. 150-200€? 

Mitä treenivaatteita ja kenkiä suosittelet?
Mulla on monia merkkejä, joista tykkään enkä ole kovin merkkiuskollinen. Kuten mainitsin niin H&M Sportin kautta mulla on useita trikoita, treenitoppeja ja juoksutakki, jotka kaikki ovat kestäneet käytössä yllättävän pitkään ja olleet hyvälaatuisia. Stadiumin SOC-merkistä tykkään trikoissa myös. Sitten on Niken treenitoppeja ja useat Niken treenishortsit, jotka aikoinaan hankin vanhan työnantajan kautta alennuksella. Ne ovat palvelleet käytössä vuodesta 2010 saakka! Juoksuvaatteissa ASICS on myös ollut hyvä, ja ASICS:lta mulla on mm. hyvät juoksutrikoot ja kaksi talvijuoksutakkia. Tykkään myös Kari Traasta, mulla on Kari traan ulkoilutakki- ja toppatakki sekä paksumpi juoksupaita. 

Juoksukenkäni tällä hetkellä on New Balancen Fresh Foam 1080 ja niitä olen käyttänyt nyt muutaman vuoden. Talvella nastakengät on Sarva Xerot. 


Kuvassa Sarva Xerot 

Miten nollakunnosta raskauden jälkeen saisi juoksukuntoa takaisin?
Sanoisin, että matka raskauden jälkeen takaisin juoksukuntoon kannattaa pilkkoa osiin, muuten se saattaa tuntua ihan ylivoimaiselta. Jos puhutaan nyt vain kestävyyskunnosta eikä kaikesta muusta raskaudesta palautumiseen liittyvästä kuten lantionpohjalihaksista, keskivartalon palautumisesta jne. niin ensin tietysti kannattaa aloittaa vähitellen synnytyksen jälkeen kävely, kun se tuntuu fyysisesti hyvältä. Se on ensimmäinen askel. 

Sitten vähitellen lisää kävelylenkkiin pituutta ja lisää useamman kävely/vaunulenkin viikkoon, esim. 2-4 kertaa viikossa. 

Sitten lisää kävelyvauhtia jollekin lenkille ja välillä tarkoituksella käy kävelemässä vaikka mäkisempää reittiä, jotta jalkoihin tulee lisää voimaa. Myös portaiden kävely voi olla yksi tapa vahvistaa jalkoja, kun juoksu ei vielä onnistu. Vähitellen lenkin varrelle vaunujen kanssa voi lisätä vähän kyykkyjä, askelkyykkyjä ja askelkyykkykävelyjä. Toki samaan aikaan olisi todella tärkeää, että lantionpohjalihakset ja keskivartalo saa harjoitusta (suosittelen käymään äitiysfyssarilla, jotta saat omakohtaiset ohjeet <3), sillä juoksun kannalta niiden rooli on todella tärkeässä osassa. 

Käveleminen on kuitenkin tosi hyvä tapa kohottaa peruskuntoa ja se on turvallinen tapa liikkua, vaikka olisi vielä lantionpohjan ja keskivartalon toiminnassa toivomisen varaa. Kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota omaan asentoon, kun työntää vaunuja, ettei peppu pääse aina pitkälle taakse ja selkä notkolle. Juoksu taas kannattaa aikanaan aloittaa kävelyä ja juoksua vuorottelemalla sitten, kun sen aika on. 


throwback viime elokuulle, muutama kuukausi synnytyksestä ja kunnon kasvattelu käynnissä

Miten kahden lapsen kanssa jaksaa.?
Haha, nauratti ääneen, kun näin tämän kysymyksen lukijakyselyn seassa! :D Vastaus on; ei aina jaksakaan! Kyllä se oma hermo ja pinna on lähes päivittäin koetuksella ja etenkin silloin, jos on itse väsynyt. Olen huomannut, että lähes jokainen päivä on jollain tapaa vuoristorataa, välillä loivempia mäkiä ja välillä jyrkempiä. Saman päivän aikana omat fiilikset ja tunteet kahden lapsen kanssa saattaa mennä niin huipuista fiiliksistä (ne on maailman ihanimpia ja rakkaimpia <3) ihan päinvastaisiin fiiliksiin (saisinko lentolipun jonnekin todella kauas ja nopeasti, kiitos!) ja taas takaisin niihin kiitollisiin ja onnellisiin tuntemuksiin! :D

Mulle on tosi tärkeätä  saada päivittäin edes hetki omaa aikaa nollata tilannetta. Sen takia pidän omia treenihetkiä tärkeinä tai sitä, että saan hetken kirjoittaa rauhassa. Ja se, että saa nukkua auttaa kyllä kaikista eniten jaksamiseen. Ja toki turvaverkko ympärillä. Se, että voi laittaa viestiä jollekin läheiselle, että tulee apuun, jos vaikka H on jossain työmatkalla tms. Yksin tämän paletin pyörittäminen on kyllä tosi rankkaa, mutta kun on apua, niin hommat pyörii suht hyvin. Mutta, vaikka välillä on rankkaa, niin koskaan ei kuitenkaan ole kaduttanut se, että meillä on kaksi lasta. He ovat parasta maailmassa! <3

Lämmitteletkö ennen kotitreenejä, jos niin miten?
Riippuu vähän tilanteesta. Usein saatan ihan muutaman minuutin lämmitellä, tekemällä vähän jotain aerobista ja pyörittelemällä käsiä ja hartioita jne ennen kuin alan tekemään circuit-treeniä. Kroppa on kuitenkin useimmiten jo valmiiksi hieman lämmin, kun ravaan meillä portaita ylös-alas, siivoan, leikin lasten kanssa, teen kotitöitä jne. Jos mulla olisi treeneihin enemmän aikaa, niin todellakin panostaisin sekä lämmittelyyn että venyttelyyn enemmän. Ja jos tekisin isoilla painoilla, niin kokisin, että lämmittely olisi vielä tärkeämpää! 

Sellaisia kysymyksiä ja vastauksia tällä kertaa! Laita kommentteihin kysymyksiä, jos niitä on mielessä, niin voin tehdä toisenkin tällaisen postauksen :)

<3: Karoliina 


Seuraa myös Instagramissa @candyntreenit & @candyontherun 







maanantai 18. tammikuuta 2016

Q&A

Heippa ja kivaa maanantaita! Tässä postauksessa  tulisi vastauksia kysymyksiin, joita kommenttiboksiin on tullut! :) Muistutan vielä treenaakotona.com arvonnasta, jossa voi voittaa kuukauden ilmaiset kotitreenit! Arvonta on käynnissä tänään 18.1.2016 klo 23.59 asti. Arvontaan voi osallistua kommentoimalla oman suosikki kotitreeniliikkeen tämän postauksen kommenttiosuuteen! Kiitos kaikille jo nyt osallistuneille hyvistä kommenteista! :)

Ja nyt niihin kysymyksiin & vastauksiin! 

  • Aiotko jatkaa ratsastusta tänä keväänä? 
Ratsastus on nyt toistaiseksi tauolla enkä usko jatkavani säännöllistä tunneilla käymistä ainakaan tänä keväänä. Ratsastin 20 vuotta lähes putkeen (kesätaukoja, tauko vaihdossa ollessani sekä raskauden aikainen tauko lukuunottamatta) ja nyt vain tuntuu siltä, ettei motivaatio oikein riitä. Ratsastus on sen verran kallis harrastus, että ilman motivaatiota ne rahat menisi ihan hukkaan! :D Säännöllisten tuntien sijaan houkuttelisi kyllä vaikkapa joku maastoretki islanninhevosilla, piipahdus ihanaan Melkkilään (meidän vanha leiripaikka Perniössä) tai laukkaamaan Yyterin rannoille Yyterin ratsastuskeskukseen, jota vetää nykyään vanha tallikaveri Elisa. Saa nähdä, jos näitä saisi toteutettua tässä tämän vuoden aikana! :) Satulaan voi onneksi palata milloin tahansa ja uskon, että ne ruosteessa olevat taidot löytyvät sieltä sitten taas ajallaan. Nyt lähinnä houkuttelisi tuollainen huvin vuoksi ratsastelu! :)



Ihania ratsastusmuistoja <3


  • Mistä kannattaisi juoksua aloittaessa lähteä liikkeelle? 
Kirjoittelin tästä ihan erillisen postauksen ja se löytyy täältä. Tärkeintä on kuitenkin aloittaa rauhassa ja lisätä juoksumäärää vähitellen. Hyvä tapa aloittaa on vuorottelemalla kävelyä ja juoksua. Esimerkiksi 1 minuutti kävelyä 1 minuuttia juoksua. Hyvät omaan jalkaan sopivat kengät ovat myös tärkeät sekä alkuinnostuksesta huolimatta niiden lepopäivienkin muistaminen! :)

  • Millaisin kilometrivauhdein treenasit esim. ennen raskautta? Oliko jotain haarukkaa erityyppisille lenkeille? 
Nyt pitää ihan kaivella muistilokeroita, koska mun normaaleista juoksuvauhdeista alkaa olla yli vuosi aikaa. Pitkikset oli vauhtiluokkaa 6-6.30min/km. Peruslenkit (n.8-10km) varmaan 5.30-5.45min/km. VK-lenkit 5-5.30min/km. Nämä näin lonkalta heitettynä! :) Nyt taas juoksua aloitellessa olen ajatellut enemmän mennä fiiliksen mukaan kuin tuijottaa tarkkoja kilsavauhteja. Niiden aika tulee sitten myöhemmin taas, jos haluan treenata jotain tiettyä aikaa varten esimerkiksi puolikkaalla! :)

Tämä taisi olla viimeisiä pitkiksiä vuosi sitten ennen kuin sain tietää olevani raskaana ja juoksu alkoi tuntua hetkeksi
hieman nihkeältä..

  • Miten jaksat pienen vauvan äitinä liikkua? 
Liikkuminen on mulle ollut jo pitkään se oma juttu, josta saan energiaa ja jonka takia jaksan olla huomattavasti kivempi tyyppi! ;) Jaksamiseen vaikuttaa myös varmasti se, että Isla on ainakin toistaiseksi nukkunut yöt suhteellisen hyvin. Useimmiten mennään yhdellä tai kahdella herätyksellä (tosin meillä nukahdetaan yöunille vasta puolen yön maissa), joten saan yleensä itse myös nukuttua sen n. 7,5 tuntia yössä, muutamissa pätkissä. Annan myös itselleni luvan tehdä vain lyhyitä treenejä (20-40min), jolloin niiden tekoon on helpompi motivoitua. Uskon myös, että riittävä veden juominen ja (suht)terveellinen ruokavalio + vitamiinit (d-vitamiini+rautalisä) auttaa jaksamaan. Ja jos joskus väsyttää niin paljon, että päikkärit tuntuu paremmalta vaihtoehdolta kuin treeni, niin sitten valitsen päikkärit! :)



  • Millä tavalla pukeudut juoksulenkeille näillä pakkasilla? 
Jos nyt lähtisin juoksulenkille (mitä ei vielä ole tapahtunut, babysteps babysteps :D) niin pukeutuisin kerroksittain, se on kaiken a ja o. Ja tietysti juoksupipo- ja hanskat on oltava. Lähtiessä saa olla hieman viileä, koska kroppa lämpenee kyllä. Itse en omista hienoja aluskerroksia tms, joten mennään sillä mitä kaapista löytyy! :) Tässä on Lauran hyvä kirjoitus talvijuoksuvarustelusta, kannattaa lukea! :) 

Talvijuoksu on kivaa, kun on tarpeeksi päällä :)


  • Millainen rytmi teillä on päivissä Islan kanssa? 
Sanotaan näin, että meidän rytmi on hyvin päivästä riippuvainen ja joustava! :D Jonkin verran päiviä rytmittää koiran ulosvieminen eli vaunulenkit, jotka sijoittuvat Islan päikkäriaikoihin. Yleensä aamulla lähdetään vaunulenkille n. klo 10.30 ja siitä Isla nukkuu 2-3 tuntia. Toiset päikkärit tulee iltapäivälenkin aikana klo 15/16--> ja siitä noin tunnin tai 1,5 tunnin unet ja mahdollisesti alkuillasta vielä yhdet. Illalla klo 20 jälkeen nukahdellaan, mutta max puoleksi tunniksi ja loppuaika pitkälti tankataan yötä varten, kunnes nukahdetaan kunnolla yöunille puolen yön maissa. Toisinaan hieman aiemmin, toisinaan hieman myöhemmin. Yöllä tosiaan normaalisti 1-2 herätystä ja aamuherääminen riippuu siitä, mihin aikaan yöherätys/herätykset ovat olleet. Rytmi siis elää ja vaihtelee, mutta niinhän se näin pienellä ilmeisesti meneekin :) 

Tuleeko mieleen jotain muita kysymyksiä? :) Kivaa alkanutta viikkoa! 

-Karoliina

Seuraile myös Instagramissa ja Facebookissa

keskiviikko 30. joulukuuta 2015

Vuosi 2015, ajatuksia blogin suhteen & kiitos teille!

Vuosi 2015 alkaa olla lopuillaan ja on aika katsahtaa kuluneeseen vuoteen ja samalla ottaa myös askel kohti tulevaa vuotta. Tänä vuonna on tapahtunut paljon asioita etenkin henkilökohtaisen elämän puolella. Raskaaksi tuleminen, ensimmäinen hääpäivä, gradun saaminen valmiiksi, vauvan syntymä ja ristiäiset, valmistuminen sekä omat kolmekymppiset. Onhan siinä kohokohtia kerrakseen yhdelle vuodelle! <3











Kaikissa näissä käänteissä olette tekin saaneet kulkea mukana täällä blogin puolella. Tässä ne tärkeimmät vielä  blogipostausten muodossa:

Tälle vuodelle ei treenien ja juoksukisojen suhteen ole kovasti hehkutettavaa, kuten viime vuonna (vuosikatsauspostaukset 2014: Juoksuennätyksiä ja Juoksutapahtumia ulkomailla, matkailua ja häämuistoja), mutta onneksi elämässä on tosiaan ollut paljon muutakin sisältöä. Liikunnan suhteen huippujuttuja olivat HCR:n juokseminen raskaana sekä kevään Sykesport Goes HCR-projekti, jossa sain ilokseni olla mukana. Keväällä pääsin myös mukaan Kauneus&Terveys-lehden juttuun juoksijan jumpasta. Alkuvuoden kohokohta oli tietysti tammikuinen sporttiviikonloppu Vierumäellä ihanien blogityttöjen kanssa! <3 






Kirjoittaessani tätä postausta selailin myös hetken vanhoja postauksia tältä kuluneelta vuodelta. Selkeästi huomaa, että blogi on muuttunut tässä vuoden aikana sellaiseksi kuin se nyt on. Alkukeväästä pitäydyin vielä pitkälti treeni, ruoka- ja matkailulinjalla postausten suhteen, mutta maaliskuusta eteenpäin aloin kirjoittaa enemmän myös henkilökohtaiseen elämään liittyviä asioita. Muistan, kuinka olin keväällä hieman lukossa blogin suhteen, ja sen huomaa postausten määrästä. En oikein ollut varma, mihin suuntaan haluan blogia viedä enkä vielä halunnut kertoa raskaudesta, vaikka se vaikuttikin selkeästi omaan elämään. Päätös alkaa kirjoittaa hieman laajemmin omasta elämästä ja arjesta ei ollut helppo, vaikka monelle niistä asioista kirjoittaminen ei aiheutakaan minkäänlaista päänvaivaa. Itselle kuitenkin hyppäys treenipostauksista arkielämää käsitteleviin postauksiin ja pohdintoihin oli mietinnän arvoinen paikka. Koen kuitenkin tehneeni hyvän ja itselleni oikean päätöksen, sillä voin nyt kirjoittaa vapaammin siitä, mitä mielen päällä on eikä ole mitään "pakkoa" pysyä vain esimerkiksi juoksu- ja liikunta-aiheisissa postauksissa. 



Luonnollisesti blogin suunnan hieman muuttuessa mietin myös millä tavalla asia vaikuttaisi teihin lukijoihin. Uskon, että matkan varrella (kun tämä blogi on muovautunut juoksublogista vauvahöpinäsillisalaattitreeniblogiksi) on osa lopettanut lukemisen, mutta mukaan on tullut myös paljon uusia lukijoita, joita tämä elämäntilanne ja arki kiinnostavat. Itse asiassa tällä hetkellä vauvajutuista kertovat postaukset ovatkin niitä luetuimpia ja lukijamäärät ovat jopa kasvaneet niiden myötä. Hassua kyllä.




Ensi vuonna toivon, että voin panostaa blogiin samalla tavalla kuin nyt loppuvuodesta ja jopa enemmän. Itselleni kirjoittaminen ja blogin kanssa vietetty aika on tällä hetkellä äitiyslomalla ihan henkireikä. Tämä on se oma juttu, joka pitää kiinni aikuisemmassa ilmapiirissä ja antaa mahdollisuuden purkaa ajatuksia ja olla edes jossain määrin luova. Blogin suhteen innostus on juuri nyt kova ja luonnoksissa on paljon postausaiheita, joista haluan kirjoittaa. Olen tietysti myös ihan superinnoissani siitä, että pian pääsen taas kunnolla palaamaan liikunnan pariin ja haastamaan itseäni myös sillä saralla. Keväästä tulee toivottavasti oikein liikunnallinen, joten ensi vuonna blogi tulee varmasti taas sisältämään enemmän treenijuttuja, kuitenkaan arkea ja vauvaelämää unohtamatta. 




Vuoden loppuun on sanottava myös iso kiitos teille lukijoille! Kiitos, että olette olleet mukana tämänkin vuoden! <3 Erityisen iloinen ja kiitollinen olen kaikista kommenteista ja keskustelusta, joita kommenttiboksissa on syntynyt. Kommentit merkitsee mulle tosi paljon ja on varmasti paras kiitos, jonka voitte antaa. Toivon, että jatkossakin edes välillä jaksatte kommentoida, koska vuorovaikutus on tässä hommassa ehdottomasti parasta. Jos haluaisin yksin täällä kirjoitella niin kirjoittelisin näitä juttuja salaiseen päiväkirjaan enkä julkiseen blogiin! ;) 



Ensi vuoden alussa haluaisin myös tehdä kysymys-vastauspostauksen, jollaista en vielä koskaan ole tehnyt. Onko teillä jotain asioita, joita haluaisitte kysyä tai jotain, mistä haluatte lukea enemmän? Toivon, että mahdollisten kysymysten avulla saan itsekin hieman käsitystä siitä, millaiset asiat teitä kiinnostaa. Kommenttiboksi on siis avoinna ja kysymyksiä sekä mahdollisia postaustoiveita voi heittää sinne! :) Vuoden alkuun on ainakin luvassa liikuntatavoitteita ensi vuodelle, timmikuun suunnitelmia sekä body&mind after baby 2kk! 

Oikein mukavia vuoden viimeisiä päiviä sekä hyvää uutta vuotta 2016! <3 

-Karoliina

Seuraa myös Instagramissa & Facebookissa