maanantai 2. helmikuuta 2015

Barcelona marathon -treeniviikko 2

Heippa! Kivaa maanantaita ja helmikuuta! Toivottavasti teillä oli mukava viikonloppu! Instagramissa seurailevat tietävätkin kuvien perusteella, että oma viikonloppuni tuli vietettyä reissussa Tukholmassa, joten sen vuoksi ehdin kirjoitelemaan treeniviikkokatsausta vasta tänään.  Tukholman viikonlopusta kirjoittelen vielä lisää myöhemmin.

Viime viikolla maanantai oli perinteisesti ratsastuspäivä. Tiistaina halusin vielä pitää juoksusta lepoa, joten tein 40 minuutin jalkoihin ja coreen keskittyvän lihaskuntotreenin. Lopuksi rullailin hyvin tovin. Mila oli seuraneitinä mukana jumppailemassa! :) 



Keskiviikko-aamupäivälle olin sopinut juoksutreffit ystäväni Katin kanssa. Alunperin olin ajatellut, että voisimme lenkin aikana tehdä myös intervalleja, mutta päästyämme matkaan totesin, että intervallit saa jäädä. Huh, jalat tuntuivat tosi raskailta vielä kahden juoksulepopäivän jälkeenkin..Onneksi oli hyvää seuraa, joka auttoi saamaan ajatukset pois siitä, kuinka nihkeää meno oli. Juoksu alkoi kuitenkin onneksi loppua kohden rullaamaan paremmin ja jalat tuntui vähemmän tukkoisilta. Matkaa meille kertyi 12,5km ja keskivauhti 6:22min/km. Sopiva pk-lenkki siis.



Peukku pystyyn, kyllä tää tästä! ;) 
Torstaina tein yhdistelmätreenin, joka sisälsi kevyttä juoksua+ lihaskuntoa. Hölkkäilin kirjastoon ja takaisin hakemaan gradua varten varaamiani kirjoja. Matkaa kertyi viitisen kilometria. 


#Runfie on the run… :D
Juoksu toimi hyvin alkuverkkana lihaskuntotreenille, jota  tein noin 30 minuuttia. Pääasiassa oli taas core (vatsat, pakarat, selkä, kyljet) ja jalat (kyykkyjä).  Kotitreenit ovat tulleet jäädäkseen, sillä irtisanoin Esportin salikorttini päättymään helmikuun loppuun. Viime aikoina on tullut käytyä siellä treenailemassa tosi vähän, joten opiskelijabudjetilla tuntuu hölmöltä maksaa kortista, jota ei tule käytettyä juuri ollenkaan. Voi olla, että tauko kestää vain muutaman kuukauden ja haluankin sitten palailla taas myöhemmin keväällä ryhmäliikuntatunneille, mutta katsotaan!

Torstain kotitreeneissä seuraneitinä oli taas karvainen lapsi! ;) 
Perjantaille olin kaavaillut viikon pitkiksen, sillä viettäisimme viikonlopun Tukholmassa eikä siellä olisi aikaa juosta pitkää lenkkiä. Ennen lenkille lähtöä rullailin jalkoja ja etenkin pakaroiden yläosaa reilusti, sillä se tuntuu kiristelevän eniten. Juoksusta ei sinänsä jäänyt kovasti kerrottavaa, ei ollut helppoa henkisesti, mutta tulipahan tehtyä. Onneksi keli oli kohdillaan ja Mellstenin sekä Toppelundin rannassa oli kauniit maisemat, joita ihailla! :)





Haasteena maratontreeneissä koen itse sen, että aina ei ole mahdollista odottaa sitä parasta fiilistä ja päivää, jolloin juosta esimerkiksi pitkä lenkki. Perjantaina se luki kalenterissa ja mitään fyysisiä esteitä (kipeyksiä tms.) sille ei ollut, joten oli mentävä ja juostava vaikkei lenkistä mitään super hehkutusfiiliksiä irronnutkaan. Maratonit eivät ole helppoja, joten maratontreenikään ei aina ole helppoa -hoin itselleni. Mutta, kaikki se vaiva palkitaan kyllä, kun maratonilla pääsee maaliin (toivottavasti tyytyväisenä omaan suoritukseen ja hyvillä fiiliksillä!). Se on nähty jo aikaisemmin kolme kertaa, ja nähdään toivottavasti nytkin 15.3 Barcelonassa! :)

Ei se niin huonoa ollut ettei hymy olisi irronnut :) 
Perjantain pitkikselle tuli matkaa 20km, joka oli aivan riittävästi sille päivälle. Keskivauhti oli 6:17min/km ja aikaa meni 2:05:48. 

Lauantai oli treeneistä lepopäivä, Tukholmassa tuli kuitenkin käveltyä paljon, mikä teki jaloille hyvää. Aktiivista palauttelua pitkikseltä siis! Sunnuntaina luvassa oli aamulenkkiä Tukholmassa. Katselin etukäteen kartalta sopivan lenkuran, jota lähdin aamulla 9 maissa juoksemaan. Taivaalta tuli jotain rännän ja veden sekaista tavaraa ja maa oli loskainen. Suuntasin Kunsgatania pitkin Kunsgholmenin puolelle, josta juoksin Norr Mälarstrand-rantatielle kohti Västerbrota. Reitti meni vastapäivään osaa Tukholman maratonin reitistä. Västerbron kanssa otettiin "re-match", sillä Tukholman maratonilla etenkin toisella kertaa silta (ja jäätävä ylämäki) meinasi viedä voiton. 


Västerbron
Tällä kertaa silta ei tuntunut niin pahalta (yllättäen, nyt oli takana ehkä 4km..) 


Västerbrolla
Västerbron toisella puolella (Södermalmilla) juoksin Söder Mälarstrandia pitkin. Matkalla tuli mieleen paljon muistoja viime keväiseltä Tukholman maratonilta! Se oli kyllä niin siisti kokemus! :)  Slussplanin kohdalta menin sillan yli Gamla Staniin ja sieltä rantaa pitkin kohti Strömbro:ta, josta juoksin yli takaisin Norrmalmin puolelle. Matkaa tuli yhteensä 10km ja keskivauhti oli 6:13min/km. 

Kaiken kaikkiaan olen viime viikossa tyytyväinen siihen, että treenit tuli tehtyä, vaikkei mitään herkkua ollutkaan. Varsinainen vk-treeni jäi pois ja vauhdit oli lenkeillä rauhallisia, mutta turha on lähteä silloin repimään, jos tuntuu siltä, ettei kroppa ole ihan täysillä mukana! :) 

Miten teidän treenit viime viikolla?  Oliko huippuhetkiä tai huonompia hetkiä?  Loppuun vähän (maraton) motivaatiota… 

#marathontraining 
Mukavaa alkavaa viikkoa! :) 

-Karoliina 

Seuraile myös Instagramissa & Facebookissa! 

tiistai 27. tammikuuta 2015

Treeniohjelman noudattamisesta -kyllä vai ei?

Moikka! Mukavaa tiistaita! Täällä alkuviikko on lähtenyt käyntiin vähän väsyneissä merkeissä. Viime viikon treenit tuntuu edelleen kropassa, joten tänään pidän vielä juoksusta lepoa ja jatkan juoksutreenejä huomenna. Tänään on luvassa jalkoihin ja coreen keskittyvä lihaskuntotreeni sekä foam rollailua ja venyttelyä + tietysti kävelyt tuon karvaisen pikkuneidin kanssa! :) Tämän päivän postauksessa ajattelin kirjoitella hieman ajatuksiani treeniohjelman noudattamisesta, sillä se tuntuu olevan taas ajankohtaista valmistauduttaessa kohti kevään tai kesän juoksutapahtumia. 
  
"Noudatatko sä jotain tiettyä treeniohjelmaa?" On kysymys, jonka varmasti moni puolimaratonille tai maratonille valmistautuva saa kuulla. Jos vastaus on myönteinen, niin seuraava kysymys on "paljonko kilsoja siinä juostaan viikossa?" Kuulostaako tutulta? 

Mitäs, jos vastaatkin, että "ei, en noudata, menen ihan fiiliksen mukaan, mutta pyrin tietyt lenkit juoksemaan viikossa…" (minä)


Sunnuntain pitkikseltä

Tämä aihe nousi jälleen mieleeni, kun pohdiskelin omaa valmistautumistani kohti Barcelonan maratonia. Itse en tosiaan noudata tiettyä treeniohjelmaa vaikka olen  alustavan treenisuunnitelman itselleni tehnytkin. Siinä on  tietyt harjoitukset, jotka haluaisin viikottain juosta, muttei tarkemmin määriteltyjä treenejä (vauhteja tai kilometrejä) tai päiväkohtaista ohjelmaa. Omalla kohdallani koen jollain tapaa ahdistuvani tiukasta treeniohjelmasta, jossa on jokaiselle päivälle kerrottu, mitä "pitää" tehdä. 


#Runfie viime lauantain polkulenkiltä :)

Tykkään itse kovasti vapaudesta suunnitella tulevan treeniviikkoni sekä aikataulujen että kropassa olevan fiiliksen mukaan. Motivaationi liikkua on hyvä, joten  tiedän, että treenit tulee tehtyä, vaikkei niitä missään ohjelmassa luekaan. Yleensä hahmottelen sunnuntaina  kalenteriin seuraavan viikon treenit ja teen alustavan suunnitelman, mutta voin muuttaa treenejä, jos siltä tuntuu eikä siitä tulee huonoa omatuntoa. Juoksu on itselleni ennen kaikkea rakas harrastus, josta haluan saada hyvää mieltä, energiaa ja iloa. Koen, että tiukan harjoitusohjelman noudattaminen saattaisi viedä pois iloa ja tuoda enemmän stressiä, mutta tämä on vain oma tämän hetkinen kokemukseni asiasta.




Toisaalta taas, ymmärrän myös hyvin syitä, miksi noudattaa tarkkaa treeniohjelmaa. Se antaa harjoittelulle paljon hyviä ulottuvuuksia, kuten vaihtelevia treenejä, selkeitä tavoitteita, treenien jaksottamista, suunnitelmallisuutta ja lepopäivät tulee pidettyä varmasti, kun ne lukevat ohjelmassa. Myös, jos ei ole paljon kokemusta esimerkiksi puolimaratonille valmistautumisesta antaa treeniohjelma selkeän kaavan ja avun valmistautumiseen. Treeniohjelma myös varmasti pitää motivoituneena, kun sen hyödyntää oikein ja koskaan ei tule tilannetta, että "mitäköhän sitä tänään tekisi?". Kunhan vain kurkkaa ohjelmasta! 




Voisin itse kuvitella noudattavani jossain vaiheessa tiukempaa treeniohjelmaa (huomaatteko, koen, että treeniohjelman noudattaminen on tiukkaa hommaa!:)), jos se olisi henkilökohtaisesti juuri minulle tehty ja ottaisi huomioon omat tarpeeni ja rajoitukseni. Tämä on  mielestäni ongelmana netistä löytyvissä puolimaraton/maraton harjoitusohjelmissa. Ne ovat tehty yleisellä tasolla tietyn aikatavoitteen juoksijalle, mutta eivät pysty huomioimaan yksilön tilannetta. Tämä tarkoittaa sitä, että kärjistettynä jokaisen, joka tähtää tiettyyn aikaan vaikkapa puolimaratonilla, pitäisi noudattaa samaa harjoitusohjelmaa. Tiedämme, ettei se ole mahdollista eikä järkevää, sillä jokaisella on omat yksilölliset tarpeensa ja rajoitteensa. Esimerkiksi, jos  itse alkaisin noudattamaan 4h aikaan tähtäävää maratonohjelmaa, jossa juostaan 6 kertaa viikossa, olisin todennäköisesti loukkaantuneena melko nopeasti, sillä oma kroppani ei kestä niin isoja juoksumääriä. Ohjelmassa tuskin olisi mitään vikaa, mutta pointti onkin siinä, että jokaisen tulisi harjoitella omista lähtökohdistaan, niin, että kuuntelee omaa kroppaansa ja huomioi sen rajoitteet ja tarpeet. Itse uskon, että siihen 4 tunnin maratonaikaan päästään joskus  juoksemalla vain se 3-4 kertaa viikossa! :) 





Paras mahdollinen treeniohjelma on sellainen, joka on yksilön tarpeisiin räätälöity. Oli se sitten valmentajan tekemä, netistä itse muokattu tai oma tekele..kunhan se toimii juuri sinulle ja saa sinut nauttimaan juoksusta (ja toivottavasti myös kehittymään, jos se on tavoitteena), ajaa se varmasti asiansa. Itse olen soveltanut omaan harjoitteluun useita erilaisia treeniohjelmia ja ennen kaikkea poiminut niistä ideoita. Kovasti kyllä odotan ensi viikolla alkavaa Vauhtisammakon juoksukoulua, josta toivon saavani taas paljon lisää juoksutietoa ja uusia näkökulmia omaan harjoitteluun. Kenties juoksukoulu muuttaa ajattelutapaani myös treeniohjelman noudattamisesta, se jää nähtäväksi! :) 

Mitä itse olet mieltä treeniohjelman noudattamisesta?  Noudatatko tarkkaa treeniohjelmaa? Mitä näet siinä hyviä/huonoja puolia? Treeniohjelma kyllä vai ei?  :)

Kivaa tiistain jatkoa!

-Karoliina 

Seuraile myös Instagramissa & Facebookissa 

sunnuntai 25. tammikuuta 2015

Barcelona marathon -treeniviikko 1

Heippa! Kuten tiistain postauksessa kertoilin, on treenit kohti Barcelonan maratonia startattu tällä viikolla. Takana on melko rankka treeniviikko ja jalat on rehellisesti sanottuna väsyneet ja etenkin pakarat mukavassa jumissa, mutta fiilis on hyvä ja iloinen! Sain mitä halusin ensimmäiseltä treeniviikolta: todellista maratontreenin fiilistä nimittäin! :) 


Voitonmerkki! Eka viikko takana! :) 
Tiistaina oli tämän viikon ensimmäinen juoksutreeni. Lähdin ihan asiakseni tekemään mäkivetoja (taputtaa itseään olkapäälle!;)). Mäkivedot eivät tosiaan ole mitään lempipuuhaani, mutta tiedän, että ne ovat varsin hyödyllisiä kehittämään jalkojen voimaa ja nopeutta, joten niiden tekeminen kannattaa. Hölkkäilin alkuverryttelyt lähellä sijaitsevaan mäkeen ja tein siellä vetoja ylös mäkeen 10kpl ja hölkkäilin palautteluna mäen alas ennen seuraavaa vetoa. Vedot oli aloitettava tasaiselta, sillä mäki ei ollut niin pitkä, mutta se jyrkkeni loppua kohden. Toivon kovasti, että helmikuussa alkavassa juoksukoulussa voitaisiin hoitaa nämä vetotreenit, sillä niiden tekeminen porukalla on paljon hauskempaa, kun muista saa vetoapua ja on koutsi vieressä tsemppaamassa. Yksin tälläisissä treeneissä on helppo lintsata! :) Juoksentelin mäestä vielä mutkan kautta kotiin ja juoksua tuli yhteensä 8,5km. 


Keskiviikkona pidin lepopäivän treeneistä, mutta torstaina mentiin taas. Ohjelmassa oli perus peekoota (peruskestävyystreeniä). Sain juoksuseurakseni ystäväni Jennyn, jonka kanssa juostiin rauhallinen 15km lenkki  höpötellen kuulumisia! Jennyn kanssa juostiin aikoinaan yhdessä meidän molempien ensimmäinen puolikas (HCR 2010), mutta muuten viimeisestä yhteisestä juoksukerrasta on kulunut tosi pitkä aika. Lenkki venähti hieman pitkäksi, koska oli niin paljon puhuttavaa, mutta vauhti pysyi mukavan kevyenä. 




Perjantaina tein kotona todella tehokkaan 45 minuutin lihaskuntotreenin. Nimesin sen "50 challengeksi", koska tein kaikkia liikkeitä 50kpl. Suuurin osa oli oman kehon painolla, mutta käytin myös kahvakuulaa mm. etuheilautuksiin. Tein paljon liikkeitä pakaroille, jotka sitten lauantai-aamuna herätessäni olivatkin (yllättäen) aivan jumissa, vaikka venyttelinkin perjantaina. Oops. Noh, ainakin treeni meni sinne, minne pitikin! :) 

Lauantaina oli heti aamusta tiedossa polkujuoksua Nuuksiossa! Tällä kertaa sain houkuteltua myös siskoni Katin mukaan, mikä oli tosi kiva juttu! Nuuksioon ajellessa maisemat olivat aamuauringossa aivan mielettömän upeat, mutta valitettavasti aurinko näyttäytyi vain hetken, ja painui sitten pilvien taakse. Polkulenkin organisoijana oli jälleen kukas muu kuin ihana Sporttaillaan blogin Hanna! Tällä kertaa suunnattiin lenkille Nuuksion Haukkalammelta, ja meitä olikin iso porukka mukana polkuja tamppaamassa. 








Juostiin poluilla Tapanin johdolla 11km lenkki ja aikaa meni noin 1h 40 minuuttia. Itse pysyttelin pitkälti letkan peräpäässä ja yritin ottaa kevyesti, sillä tiesin, että sunnuntaina olisi vielä pitkistä tiedossa. Polkulenkki tuli vähän ylimääräisenä bonuksena tälle treeniviikolle, mutta eihän tuollaiselle mahdollisuudelle päästä ihanaan talviseen metsään voinut sanoa ei! ;) 


Jihuu, metsässä on aina kivaa! 
Lenkin jälkeen suunnattiin vielä Katin, Annan ja Kaisan kanssa Haltian kahvilaan syömään hyvin ansaitut herkut, kun muu porukka jatkoi vielä toiselle kierrokselle! Itse söin täytetyn croissantin ja pullaa kahvin kanssa. Voin kertoa, että maistui kyllä hyvältä reilun 1,5 tunnin  reippailun jälkeen! :) Haltiassa olisi ollut tarjolla myös herkullisen näköinen buffet-lounas, mutta tällä kertaa tyydyttiin kahvitteluihin. 

Sunnuntaille olin sopinut puolen päivän maissa juoksutreffit kaverini Katrin kanssa. Katri treenailee kohti Rooman maratonia, joka juostaan maaliskuussa viikko Barcelonan jälkeen, joten todettiin, että voitaisiin hyvin juosta pitkiksiä yhdessä. Suunnittelin meille reitin Espoon maisemissa, jota lähdettiin taivaltamaan, ja matka taittuikin mukavasti hyvässä seurassa höpötellen! Vauhti oli hieman kovempi, kuin mitä olisin itse juossut, mutta se tuntui ihan ok:lta, joten annoin mennä. Katri on melkoisen kova menijä, ja välillä on hyvä juosta itseään nopeampien kanssa! Tulee poistuttua sieltä kuuluisalta mukavuusalueelta hieman helpommin! :)




Meillä riitti lenkillä kovasti höpöteltävää, ja olin aivan fiiliksissä, kun Katri kertoi kokemuksiaan Nykin maratonilta <3 Kuulosti kyllä niin mahtavalta, että tiedän entistä vahvemmin, että jonain päivänä sinne on päästävä itsekin! Lenkin pituudeksi tuli tänään yhteensä 22km ja aikaa meni n. 2:11.  Fiilis oli lenkillä hyvä, mitä nyt loppua kohti mulla ainakin jalat hieman väsyivät, mutta se oli odotettavissa. Kiitos Katri vielä seurasta! :) 



Tästä se taas lähtee! Ensimmäinen maratontreeniviikko oli omalla mittapuullani melko kova (56,5km), mutta kuitenkin ihanan monipuolinen! Mukaan mahtui kovempia kilsoja, kevyttä juoksua, polkujuoksua, pitkistä sekä mikä parasta, juoksutreffejä! Juoksutreenitkin voi siis olla mukavan monipuolisia! :) Nyt otan alkuviikon aika iisisti, rullailen ja venyttelen paljon, jotta jalat palautuu mahdollisimman hyvin. Ruokaa on taas tullut syötyä muidenkin edestä. Siitä ainakin huomaa, että maratontreenit ovat alkaneet! ;)

Mikäs oli sun treeniviikon kohokohta tai kohokohdat? :) 

Kivaa alkavaa viikkoa! 

-Karoliina

Seuraile myös Instagramissa & Facebookissa! 

perjantai 23. tammikuuta 2015

Perjantai perjantai -kuulumisia viikolta!

Jeee! Perjantai! Kuka muu on innoissaan, käsiä ylös? Hihii! Perjantain kunniaksi vähän kuulumisia tältä viikolta ja varsinainen sillisalaattipostaus, mutta koittakaahan kestää!


  • Kävin tiistaina hieronnassa ihanalla vakkarihierojallani Sannilla, ja voi että mulla oli jalat kokonaisvaltaisesti jumissa! Auts! Sanni hienovaraisesti vihjaisi, että nyt pitäisi kaivella se foam roller esiin vähän useammin ja hieronnan jälkeen olenkin tehnyt työtä käskettyä. Hyvä puoli oli se, että mikään yksittäinen kohta jaloissa ei ollut enemmän jumissa, vaan jumi oli kaikkialla..buu. Mutta hieronta teki tosi hyvää! Onneksi on tollaisia huippuja tyyppejä, jotka saa mun kropan aina parempaan kuntoon kuin ennen hoitoa! <3 Kiitti Sanni!

  • Käytiin tänään Milan kanssa ihanalla aamulenkillä, ja Mila sai juosta vapaana pitkän matkaa! Se kasvaa ihan hurjaa vauhtia ja ylettää tällä hetkellä vähän liian moneen paikkaan viemään tavaroita! ;)


  • Keskiviikkona oli gradun ensimmäinen seminaariesitys, jossa esitin tutkimussuunnitelman. Palautetta tuli melko paljon, jonka myötä tein oivalluksia tutkimuskysymysten suhteen ja uskon, että oikea linja alkaa vähitellen löytyä. Muuten gradussa on nyt menossa se nihkein vaihe; lähteiden etsiminen ja lukeminen. Ei kivointa hommaa, mutta eipä auta kuin painaa.
  • Tiistai-aamuna oltiin koulukavereiden kanssa aamiaisella Fazerilla! Fazun aamiainen maistuu kyllä aina ja tyttöjen kanssa oli kiva höpötellä aamiaisen äärellä. 

  • Tänään tein lounaaksi salaattitortilloita! Nam! Lidl:stä ainakin saa tätä Cosmopolitan-salaattia, joka toimii "tortillana" tosi hyvin ja maistuukin hyvältä! Täytteenä on kurkkua, broccolia, paprikaa, porkkanaa, kinkkua ja fetaa. Lisäksi vähän salaattikastiketta! :) 


  • Mila on myös alkanut sisustaa meillä uudelleen. Se raahaa makkarista omalta paikaltaan kaiken mahdollisen olkkariin..peitot, tyynyn, lelut..yleensä illalla klo 21 jälkeen alkaa puuhailut ja pikkuneidin toimintaa on hauskaa seurata..niin kauan kuin se kohdistuu sille sallittuihin tavaroihin! ;) 



  • 2 viikon päästä lähdetään Floridaaaan! :) Odotan niin kovasti aurinkoon pääsyä! Ihanaa! Alla oleva kuva on viime vuoden reissulta. 




  • Ennen Floridaa, ehditään kuitenkin vielä piipahtamaan Tukholmassa! :) Reissuja on kertynyt aika mukavasti tälle alkukeväälle, kun syksy tuli painettua kotimaan kamaralla, mutta mikäs sen ihanampaa. Matkailu on ihan parasta! <3

  • Huomasitteko tämän? Uusi 17km juoksutapahtuma 15.8.2015! Samana päivänä kuin HCM! Lisäinfoa löytyy täältä. 




Sellaisia random-juttuja tältä viikolta! Viikonloppuna on luvassa juoksua, kavereiden näkemistä ja laatuaikaa rakkaiden kanssa. Akkujen latausta siis! Palaillaan sunnuntaina viikon treenien kanssa ja katsotaan miten eka "virallinen" maratreeniviikko meni! Hauskaa, että teitä on niin monta, jotka myös treenailee kohti jotain maratonia tänä vuonna! :)

Kerro jotain  sun kuluneesta viikosta? Mitä sulla on viikonloppusuunnitelmissa? Onko tiedossa reissuja keväälle?

Kivaa viikonloppua! <3

-Karoliina

Seuraile myös Instagramissa & Facebookissa! 

torstai 22. tammikuuta 2015

Juoksijan turvallisuudesta!

Olen jo pidempään miettinyt, että haluan kirjoittaa juoksijan turvallisuudesta, sillä aihe nousee aika ajoin ajatuksiini erinäisissä tilanteissa. Viime vuonna olin mukana yli kymmenessä eri juoksutapahtumassa Suomessa ja ulkomailla ja näin lähes jokaisessa tapahtumassa juoksijan tai juoksijoita, jotka tarvitsivat ensiapua syystä tai toisesta. Se, millä tavalla juoksutapahtuman ensiapu on organisoitu ja toimii näissä tapauksissa, on oma juttunsa, mutta juoksijan oman turvallisuuden kannalta on monia asioita, joita meidän kaikkien juoksijoiden kannattaa ajatella ja huomioida omassa toiminnassamme. 

Kaikissa juoksutapahtumissa juoksijoilla ei ole mahdollisuutta kirjoittaa ICE (in case of emergency)-tietoja numerolapun taakse tai he jättävät ne sinne täyttämättä. Hätätilanteessa lähiomaisiin yhteydenottaminen saattaa kestää huomattavasti kauemmin, jos ICE-tietoja ei ole saatavilla. Omaisiin yhteydenoton lisäksi hätätilanteessa olisi tärkeätä myös saada tietoa henkilöllä olevista sairauksista ja lääkityksestä, sillä ne vaikuttavat hoitotoimenpoiteisiin. Ensiapuun joutuminen on tietysti tilanne, johon kukaan ei kuvittele joutuvansa, mutta se saattaa osua kenen tahansa kohdalle, syystä tai toisesta. Suurin osa syistä ei onneksi ole kovin vakavia, mutta joukossa on aina myös muutama vakavampi tapaus, jolloin lähiomaisiin yhteyden saaminen nopeasti on erityisen tärkeätä. 


Safety first! Heijastimia päällä molemmilla -lenkille lähdössä Milan kanssa! :)

Hätätilanteita ei tapahdu valitetttavasti ainoastaan juoksutapahtumissa, vaikka riski niissä saattaakin olla korkeampi, sillä usein juoksemme tapahtumissa hieman suuremmalla intensiteetillä, jolloin esimerkiksi huono olo tai vammat saattavat yllättää helpommin kuin kotimaisemissa peruslenkillä. Kotimaisemissa juostessa ja lenkille lähdettäessä on tärkeätä miettiä perusturvallisuusasioita, joilla voimme kaikki juoksijat parantaa omaa (ja muiden) turvallisuutta. Tässä muutamia asioita, joista kannattaa pitää huolta:

  • Pidä aina puhelinta mukanasi lenkillä! Koskaan ei tiedä mitä tapahtuu (kaatuminen, jalan nyrjähdys, onnettomuus tms), ja puhelin on "turva" siinä kohtaa, koska voit pyytää apua. 
  • Kerro aina jollekin minne olet lähdössä juoksemaan ja kauanko aiot suunnilleen olla poissa
  • Jos juokset uusissa paikoissa (ulkomailla), selvitä etukäteen, missä on turvallista juosta ja jos mahdollista, juokse jonkun toisen kanssa!
  • Pimeällä, muista heijastimet ja mahdollisesti otsalamppu!
  • Pitkillä lenkeillä energiat saattavat loppua (etenkin kesällä), mikä voi johtaa huonoon oloon --> pidä mukanasi lisäenergiaa tuovia geelejä, karkkeja tms.
  • Muista juoda tarpeeksi (etenkin kuumissa olosuhteissa), jottei nestehukka johda heikkoon olotilaan ja pyörtymiseen. Tämä on erityisen tärkeätä kesän juoksutapahtumissa!
  • Ole selvillä siitä, mitä ympärillä tapahtuu, kun juokset! Toisinaan esimerkiksi musiikin kuuntelu juostessa saattaa viedä ihan omaan maailmaan ja et kuule takaa tulevaa pyörää. Jos kuuntelet musiikkia, pysy kuitenkin valppaana.
  • Ota huomioon muut tiellä liikkujat (pyöräilijät, autoilijat, kävelijät) ja pyri toimimaan niin, että kaikilla on turvallista liikkua. 

Pohdinta juoksijan turvallisuudesta nousi jälleen itselläni ajankohtaiseksi, kun sain  yhteydenoton Uniikkilandiasta, jossa valmistetaan muun muassa juoksijoille ICE-turvarannekkeita. Minulta tiedusteltiin haluanko esitellä turvarannekkeen blogissa ja tarjota siitä myös lukijoille alennuksen. Hetken mietittyäni totesin, että ehdottomasti. Turvallisuus on sellainen asia, josta ei pitäisi koskaan tinkiä ja turvaranneke voi olla apuna monessa tilanteessa, sillä siihen saa kaiverrettua esimerkiksi seuraavat tiedot: 
  • Etunimi, sukunimi, syntymävuosi
  • Paikkakunta, maa
  • ICE vaimon nimi ja puhelinnumero
  • ICE veljen nimi ja puhelinnumero
  • Sairaus ja veriryhmä


Itselläni rannekkeen metallilaatassa lukee oma nimeni, syntymävuosi, paikkakunta ja maa sekä ICE-kontakteina mieheni ja äitini puhelinnumerot. Lääkityksiä tai sairauksia ei tällä hetkellä ole, joten niistä ei rannekkeessani ole mainintaa. 


Turvaranneke tuntuu ehdottomasti tarpeelliselta, sillä itselläni ei koskaan ole mukana juoksulenkeillä henkkareita, vaikka tiedän, että niitä kannattaisi pitää mukana  juurikin turvallisuussyistä. Kannatteko te henkkareita mukana lenkillä? Samalla rannekkeessa on nyt kätevästi omien tietojeni lisäksi myös yhteystiedot ICE-kontakteihin. 

Jos kiinnostuit rannekkeesta ja edullisesta "juoksijan turvasta" niin ICE-turvarannekkeita voi tilata Uniikkilandian verkkokaupasta koodilla: Karoliina, jolla saat -20% normaalista hinnnasta, joka on 15,90€. Tarjous on voimassa 28.2.2015 asti ja toimituskulut on 0€! Uniikkilandian verkkokaupasta saa myös muita tuotteita ja kaiverruksia. Itse kiinnitin huomiota lemmikin nimilaattaan. Sellainen olisi Milalle tarpeellinen! :)

Jatkossa (yritän) muistaa laittaa ICE-rannekkeen ranteeseen lenkille lähtiessä samalla tavalla kuin gps-mittarin, sillä jos jotain sattuu, on sen avulla helppo saada nopeasti yhteys lähiomaisiini.

Mietittekö te turvallisuuasioita lenkillä tai lenkille lähtiessä? Tuleeko mieleen jotain muita turvallisuuteen liittyviä juttuja, joista en maininnut? Oliko ICE-turvaranneke teille ennestään tuttu? 

Kivaa torstaita! 

-Karoliina & Mila (jonka kanssa käydään vielä keskusteluja siitä saako juoksukenkiä syödä vai ei..;))



Seuraa myös Instagramissa & Facebookissa