keskiviikko 2. tammikuuta 2019

Juoksun aloittaminen raskauden jälkeen: ensimmäiset lenkit

Juoksun aloittaminen pitkän tauon jälkeen on vähintäänkin mielenkiintoinen prosessi. Se vaatii yhtälailla kärsivällisyyttä, aikaa ja pitkäjänteistä työtä, kuin kuntoutuminen raskauden jälkeen tai ihan mistä tahansa loukkaantumisesta kuntoutuminen. Paljon on tullut kyselyjä siitä, miten juoksun aloittaminen on sujunut ja miltä se  nyt tuntuu, joten siitä kirjoittelen tänään! :) 




Juoksun aloittaminen tauon jälkeen -kärsivällisyys

On jännää, kuinka olin vähän kärsimätön juoksun aloittamisen suhteen vielä kun siihen ei ollut lupaa äitiysfyssarilta raskauden jälkeen. Kun sain luvan, kärsivällisyys palasi takaisin ja nyt ei tunnu olevan kiire mihinkään. Tämä johtuu varmasti osittain siitä, että olen palaamassa juoksun pariin pitkän tauon jälkeen nyt kolmatta kertaa eli tiedän jo vähän miten tämä prosessi menee. Ja tiedän myös sen, että varma lippu loukkaantuneiden junaan on kädessä, jos nyt alan kiirehtimään ja lisäämään juoksumääriä liian nopeasti.

Kun ensimmäisen kerran palasin juoksun pariin puolen vuoden tauon jälkeen, joka johtui sääriluun rasitusmurtuman esiasteesta vuonna 2013, sain todella kantapään kautta oppia monta asiaa. Sen, että omaa kroppaa on kuunneltava tarkasti, juoksumääriä on lisättävä asteittain, pelkkä juokseminen ei riitä, vaan tarvitaan myös lihaskuntoa ja liikkuvuutta ja ei missään nimessä kannata vertailla omia juoksumääriä kehenkään muuhun. Tein nimittäin nämä kaikki virheet silloin, mikä johti juurikin tuohon pirulliseen rasitusmurtuman esiasteeseen sääriluussa. Liikaa juoksua minun kropalle, liian vähän oikeanlaista lihaskuntoharjoittelua ja pyrkimystä olla "kunnon juoksija", jonka kilsamäärät huitelevat liian korkealla (minulle). Sittemmin olen löytänyt vähän paremmin sen omalle kropalle (ja kuhunkin elämäntilanteeseen) sopivan harjoittelumäärän juoksun suhteen ja saanut sen tasapainoitettua muun liikunnan kanssa. Mutta, nyt ollaan taas uudestaan niin sanotusti alussa juoksun kanssa ja on löydettävä jutut, jotka toimivat minulle. 

Tällä hetkellä olen vain älyttömän kiitollinen siitä, että saan juosta! <3 Se, mitä tauot aina eniten opettaa on kyllä kiitollisuutta kropasta, joka pystyy liikkumaan. Toimiva ja terve kroppa ei ole ikinä itsestäänselvyys. Nyt olen halunnut fiilistellä ihan rauhassa juoksun aloittamista ja nautiskelen matkasta askel askeleelta. Ensin ajattelin, etten aseta mitään juoksutavoitteita tälle uudelle vuodelle, mutta mitä useamman juoksulenkin olen saanut juostua, sitä enemmän myös tavoitteet alkavat nousta mieleen. Onhan juoksutapahtumat- ja kisat yksi tämän harrastuksen parhaista puolista ja motivaattoreista. Mutta niistä juoksutavoitteista myöhemmin, kunhan olen ne saanut kunnolla pohdiskeltua! :)

Juoksu raskauden jälkeen

Juoksin tosiaan ensimmäisen juoksulenkin reilu 5 kuukautta synnytyksestä, kun olin äitiysfyssarilta vihdoin saanut luvan aloittaa juoksun, se oli marraskuun puolivälissä. Ennen juoksun aloittamista tein paljon kuntouttavaa harjoittelua kropalle, vahvistin corea ja pakaroita sekä lantionpohjaa, kävelin vaunulenkkejä ja myös pudotin raskauskiloja. Kaikki nämä asiat kuuluivat raskaudesta palautumisprosessiini, mutta samalla tähtäsivät koko ajan siihen, että voin aloittaa juoksun hyvillä mielin turvallisesti, kun kroppani on siihen valmis. 


Ihan ensimmäiselle juoksulenkille lähdössä tämän toisen raskauden jälkeen

Ensimmäisestä lenkistä raskauden jälkeen kirjoitin täällä. Tuon ensimmäisen lenkin jälkeen taisin päästä yhden kerran juoksemaan, ja sitten tulikin heti muutaman viikon tauko flunssan takia. Vielä ollaan siis hyvin alkutekijöissä juoksun aloittamisen suhteen, sillä olen juossut vasta 6 lenkkiä raskauden jälkeen. Tämä olkoon siis postaus vol 1. tästä aiheesta, ihan ne ensi askeleet juoksun aloittamisesta. 




Kuinka usein juoksulenkille aluksi?

Itse olen nyt alkuun juossut vain yhden lenkin viikossa, mikä on ollut tosi varovainen lähestymistapa, mutta sopinut mulle. Olen halunnut antaa kropan palautua rauhassa ja tottua taas iskutukseen. Suurimmat syyt yhteen lenkkiin viikossa on kuitenkin ollut ajan löytäminen juoksulle (ei niin helppoa tässä kohtaa) ja halu tehdä muitakin treenejä edelleen, eikä pelkästään siirtyä juoksemaan. Haluan pitää kotitreenit mukana (niiden tekeminen on niin helppoa ja nopeaa esim. päikkäriaikoina) ja vahvistaa edelleen lihaskuntoa sekä liikkuvuutta, koska niistä on hyötyä juoksunkin kannalta. 

Nyt vuoden alusta haluaisin alkaa juoksemaan kaksi kertaa viikossa, joten täytyy pohtia miten se onnistuu. Toinen lenkki onnistuu viikonloppuisin ja toinen pitää saada sitten sovitettua jollekin arkipäivälle, sillä kahtena peräkkäisenä päivänä en halua juosta, jotta kroppa saa aikaa palautua. Yksi vaihtoehto on juosta toinen lenkki viikolla rattaiden kanssa, mutta ihaninta olisi toki saada pitää juoksulenkit ihan omana aikana. Katsotaan!



Juoksun aloittaminen kävely-juoksutaktiikalla

Juoksun olen tosiaan aloittanut tosi rauhallisesti, kävely-juoksu-taktiikalla. Se on ollut hyvä monessakin mielessä. Olen keskittynyt vain siihen, että juoksen lenkin aikana tietyt pätkät ja kävelen tietyt pätkät. Vauhdilla ei ole ollut mitään merkitystä eikä sillä kuinka pitkän matkan kilometreina  lenkin aikana taitan. Toki olen pyrkinyt pitämään vauhdin rauhallisena, "pitää pystyä puhumaan puuskuttamatta"-taktiikkaa noudattaen.  

Tältä on näyttänyt ensimmäiset kuusi lenkkiäni:
  • Ensimmäisellä lenkillä juoksua 1 minuutti + kävelyä 2 minuuttia x10 
  • Toisella lenkillä juoksua 2 minuuttia + kävelyä 1 minuutti x10
  • Kolmannella juoksua 3 minuuttia + kävelyä 1 minuutti x10
  • Neljännellä lenkillä juoksua 4 minuuttia + kävelyä 1 minuutti x10
  • Viidennellä lenkillä juoksua 5 minuuttia+ kävelyä 1 minuutti x6
  • Kuudennella lenkillä juoksua 6 minuuttia+ kävelyä 1 minuutti x7
Tähän tyyliin tulen jatkamaan ja pikkuhiljaa pidennän juostua matkaa. Nyt jo olen huomannut, että jaksan joka lenkillä juosta vähän pidempään, mikä on ollut tosi motivoivaa. Silti kävelypätkät on tulleet tarpeeseen, koska kun kävelee välissä saa hieman tasattua sykettä ja "kerättyä" itseänsä. Voi tsekata juoksuasentoa ja askellusta, kuulostella kroppaa ja tuntemuksia. 


Miltä juoksu tuntuu?

Juoksu on tuntunut fyysisesti tosi hyvältä, eikä mitään ongelmia raskauden jäljiltä ole ollut. Lantionpohja toimii hyvin ja muutenkin lantionseutua ja pakaroita olen saanut sen verran vahvistettua, että ne tukevat juoksuasentoa mukavasti. Toki töitä lihaskunnon vahvistamiseen on jatkettava ja nyt ollaan vielä ihan tosi pienissä juoksumäärissä. Asteittain lisäämällä määrää kuitenkin kroppa tottuu vähitellen. Olen myös keskittynyt venyttelyyn ja liikkuvuuteen melko paljon, sillä juoksu saa kyllä kropan aika jäykäksi ja jalat vähän kipeiksi. Kuitenkin ihan "normaalin kipeiksi" eli mitään hälyttäviä kipuja ei onneksi ole ollut. 

Tässä varmasti päällimmäiset kuulumiset ja pohdinnat juoksun aloittamisesta! <3 Jos teillä on jotain kysymyksiä, niin laittakaa niitä ihmeessä tulemaan. 

Onko muita, jotka ovat aloittamassa juoksuharrastusta? Miten teillä muilla juoksijoilla sujuu?

Hyvää uutta vuotta! 

<3:Karoliina 


Seuraa myös Instagramissa @candyntreenit & @candyontherun 




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti