lauantai 26. tammikuuta 2019

Terveiset aamukahvilta -kotona taas!

Terveiset aamukahvilta täältä Espoosta! <3 Onpa ihanaa päästä kirjoittamaan taas blogia. Olin jo kaivannut tätä, mutta pikku loma lukuunottamatta kännykällä näpyteltyjä pikakuulumisia, teki hyvää. Edessäni ikkunasta levittäytyy todella talvinen maisema ja lunta sataa koko ajan lisää. Suomalainen kahvi kupissa maistuu hyvältä. Olo on hieman hassu. Vähän väsynyt ja raukea, mutta ei kuitenkaan mikään krapulainen (sellainen olo mulla on usein aikaerosta). Sain nukuttua suhteellisen hyvin, vaikka alkuyöstä olikin herätyksiä.


Ei ihan tällaista aamupalaa tänään edessä :D Viimeisen loma-aamun Kona Bay Cafen aaiainen oli nam.

Tytöt nukkuvat edelleen. Kello on yli puoli 11!! He eivät ikinä ole nukkuneet näin pitkään, mutta heidän sisäinen kello onkin vielä Floridan ajassa ja aikaeroa on sinne 7 tuntia, kello on heillä 3.30 aamuyöstä. Normaalisti meillä herätään 7 aikaan aamulla, joten reissu todella heittää rytmejä molempiin suuntiin. Useimmiten tänne itäänpäin eli kotiin tullessa aikaero on jotenkin haastavampi, joten katsotaan, kuinka nopeasti päästään takaisin rytmiin täällä. 


Lentokentällä Miamissa vähän leikkejä ja energian purkamista ennen paluulentoa
Tällä kertaa meidän paluulento oli mukavasti yölento eli se lähti myöhään illalla Miamista ja perillä oltiin perjantaina Suomen aikaa iltapäivällä eli Floridan aikaa aikaisin aamulla. Molemmat lapset nukkuivat lentokoneessa onneksi hyvin ja Isla sai 2 paikkaa, joihin levittäytyä makuulle, joten hän veti jopa 7 tuntia unta. Aadakin nukkui useamman tunnin sylissä, mutta toki kumpikin jäi normaaleista unimääristä ja nyt sitä univelkaa kuitataan. 


Isla nukkuu koneessa. <3
Paluumatka sujui kaiken kaikkiaan hyvin, mutta ei täysin haasteitta ja kommelluksitta. Lyhyesti kerrottuna; lentokenttäjuna oli rikki Miamissa, joten ei päästy sillä autonvuokrauspaikasta kentälle, mikä on normaali toimintatapa. 

Lisäksi lentomme oli 1,5 tuntia myöhässä ja Helsinki-Vantaalla selvisi, että Aadan turvakaukalo oli hukassa lennon jälkeen ja sijainti jossain Miamin ja Helsingin välillä. Onneksi saimme varaturvakaukalon lainaksi Finnairin maapalveluista ja onneksi olimme todella ajoissa lähteneet lentokentälle Floridan päässä, jotta meillä oli aikaa kaikkiin hässäköihin, joita eteen tuli. Se on ehkä yksi tärkeimmistä vinkeistä lasten kanssa matkustaessa, että ottaa aina aikaa enemmän kuin ikinä ajattelisi tarvitsevansa lentokentille menossa, siellä olemisessa jne. Joskus sitä ylimääräistä aikaa ei tarvitse, mutta joskus se säästää siltä paniikilta, että ehdimmekö lennolle. Lasten kanssa liikkuminen kun ei ole ihan yhtä vikkelää kuin aikuisten kesken. Itse paluulento meni todella nopeasti, koska se oli lyhyempi kuin menolento ja nukuimme siitä suuren osan. Lasten kanssa siis paljon helpompi kuin päivälento. 

Ensimmäinen yö kotona ei mennyt ihan ilman haasteita, sillä Aada heräili alkuyöstä itkemään useita kertoja, mutta nukkui sitten onneksi loppuyön hyvin. Floridan päässä matkan alussa meillä meni ensimmäinen viikko siihen, että päästiin aikaeroväsymyksestä eroon ja saatiin päivärytmi normaaliksi. Nyt odotan, että viikko tässä tulee menemään ainakin, että saadaan täällä kotona taas herätykset, nukkumaanmenemiset ja päikkärit takaisin normaaleihin aikoihin. Haasteita tulee aiheuttamaan se, että alkuviikosta pitää palata tietysti normaaliin arkeen ja Islankin herätä päiväkotiin. Mutta, sellaista se on. Jos haluaa lähteä lomalle, niin aikaerosta on selvittävä, se kuuluu pakettiin! :) 

Oli kuitenkin ihanaa tulla eilen kotiin. Loma teki tehtävänsä ja Floridassa oli ihanaa myös, mutta onhan se aina parasta olla kotona. 


Nähdään taas palmut <3

Palailen Floridan lämpimiin ja aurinkoisiin tunnelmiin vähän myöhemmin, sillä se postaus vaatii aikansa kirjoittaa. Jos teillä on jotain erityistä, mitä haluatte reissusta kuulla, niin kertokaa! :)

Kivaa viikonloppua!

<3: Karoliina 

Seuraa myös Instagramissa @candyntreenit & @candyontherun 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti