sunnuntai 4. maaliskuuta 2018

Raskausviikko 28

*Tekstin lopussa tarjous Odottajan onnellinen keho -verkkokurssille!

Heippa ja kivaa sunnuntaita! Täällä ollaan oltu tänään tasan viikko kotona Suomessa ja tuntuu kyllä hyvältä, että edestakainen reissaaminen ja matkalaukkuelämä on nyt ohi, ainakin joksikin aikaa. Kotona ollaan hypätty takaisin normaaliin arkeen ja nähty tällä viikolla kavereita sekä perhettä ja vietetty myös aikaa kotona. Iltaisin olen ollut aika poikki ja lösähtänyt sohvan nurkkaan suunnilleen sillä minuutilla, kun olen saanut taaperon nukkumaan. Viikonlopuksi saatiin myös isi kotiin, kun H tuli perjantaina Madridista meidän luo! Koko meidän tyttötiimi oli tietysti ihan innoissaan ja onkin ollut ihanaa viettää yhdessä viikonloppua kotona koko perhe! <3 Koitan olla ajattelematta maanantaita, kun H taas joutuu lähtemään, mutta onneksi meillä on vain tämä maaliskuu eri paikoissa oloa. 


RV 28+0. Kuvassa näkyvä asu on testissä  Larun Moms-verkkokaupasta

Raskausviikko 28
Tänään tuli täyteen rv 28+0 ja tuntuu siltä, että aika menee samaan aikaan sekä hitaasti että nopeasti. En tiedä onko siinä mitään järkeä, mutta siltä se tuntuu! :D Toisaalta hetkittäin olen aivan kypsä olemaan raskaana, mutta toisaalta taas en haluaisi, että aika menee nopeammin. Vielä on paljon asioita hoidettavana ennen vauvan tuloa ja toisaalta haluan myös nauttia näistä viimeisistä kuukausista vain esikoisen kanssa. Nyt ollaan hänen kohdallaan siinä vaiheessa, että monet asiat ovat jo aika "helppoja" verrattuna vauva-aikaan (toki omat haasteensa aina on), mutta välillä tulee mietittyä, että voi apua, mihin pyöritykseen sitä lähdetään uudelleen ihan vapaaehtoisesti. Esikoisen kohdalla vauva-ajasta on jäänyt ihan hyvät muistot (paitsi niistä väsymyksen huuruisista päivistä ja yöherätyksistä), mutta uuden tulokkaan kohdalla ollaan taas uuden äärellä eikä tiedetä millainen tyyppi sieltä tulee. Ehkä nämä pohdinnat ovat ihan normaaleja tässä kohtaa, kun elämä on jälleen muuttumassa. Pitää siis nauttia tästä hetkestä ja valmistautua samalla uuteen, sen minkä pystyy. 





Vauvan koko
Raskausappini (The bump) mukaan vauva on nyt n. 1kg painoinen ja pituutta on n. 37,6cm. Vielä on siis kasvettavaa ja paljon! <3

Neuvolakäynti
Kävin tällä viikolla pitkästä aikaa neuvolassa, sillä jouduin viimeksi peruttamaan ajan, ennen kuin lähdettiin viimeiselle Madrid keikalle. Kaikki oli neuvolassa hyvin. Painoa mulle on tosiaan tullut se +12kg ja se menee aika samoissa kuin ensimmäisen raskauden kohdalla (kirjoittelin painonnoususta toisessa raskaudessa lisää täällä). Sf-mitta oli myös suunnilleen samoissa, kuin Islan kanssa näillä viikoilla. Se oli vähän hassua, koska masu tuntuu nyt paljon isommalta, mutta ilmeisesti se vain tuntuu, sillä joutuu kurottelemaan ja nostelemaan paljon enemmän kuin ensimmäisen raskauden aikana. 

Tuleva synnytys
Vähän puhuttiin myös neuvolaterkkarini kanssa tulevasta synnytyksestä, kun kerroin, että olen sitä alkanut jonkin verran miettimään ja ehkä pikkaisen jännittämäänkin. Esikoisen kohdalla synnytys oli aika vaikea, joten varmasti se on luonnollista, että nyt sitä miettii, voiko se olla yhtä haastava uudestaan. Onnekseni olen kuullut oikeastaan vain positiivisia kokemuksia toisista synnytyksistä, joten ehkä koitan pitää siitä ajatuksesta kiinni ja luottaa vain, että synnytys menee paremmin ja helpommin omallakin toisella kerralla. Ensimmäisellä kerralla en jännittänyt juuri ollenkaan, koska luotin, että kroppa tietää kyllä mitä tehdä ja osaava henkilökunta sairaalassa ohjaa. Tavallaan, niin se menikin, mutta haasteet aiheutuikin muusta, kun vauvan pää oli kierteellä eikä homma sujunutkaan ihan niinkuin oltiin ajateltu.  

Loppu hyvin, kaikki hyvin toki, mutta nyt jotenkin osaa miettiä enemmän niitä mahdollisesti pieleen meneviä asioita, vaikka tiedän ettei kannata. Sovittiin neuvolaterkkarin kanssa, että jos asia alkaa turhan paljon vaivaamaan, niin saan lähetteen pelkopolille juttelemaan asiasta lähempänä laskettua aikaa. Nyt ainakin tuntuu siltä, että enemmän asia vain mietityttää eikä sinänsä pelota. Eihän sitä kukaan voi tietää, miten synnytys sujuu etukäteen tai vaikuttaa siihen, joten pitää vain saada oma mieli rauhalliseksi ja luottaa, että asiat sujuu niinkuin on tarkoitettu ja toivottavasti tällä kertaa vähän helpommin..

Raskausoireet tällä viikolla
Takana on aika ihanan oireeton viikko, jossei lasketa vessahätää joka on melkein koko ajan ja sen mukana tulevaa inhottavaa paineentunnetta alavatsassa. Oma olo tuntuu myös isommalta ja raskaammalta, mutta onneksi kroppa on vielä aika hyvin kestänyt ilman kipuja ja kolotuksia. 


Ollaan päästy tällä viikolla Milan kanssa useammalle lenkille ihan kaksistaan.  Laatuaikaa karvalapsen kanssa! <3
Uni
Olen nukkunut tällä viikolla ihan hyvin. Yöllä heräilyjä tulee jonkin verran, mutta usein nukahdan melko nopeasti uudestaan. Muutamat päikkäritkin on tullut nukuttua, koska unentarve tuntuu olevan suuri. 

Mieliteot ja suosikkiruuat
Suosikkiruokia ovat edelleen ruokaisat salaatit ja perus kotiruuat. Ja on niitä herkkujakin tällä viikolla taas mennyt useampana päivänä. Jos ensi viikolla yrittäisi taas vähän tsempata niiden kanssa, ettei ihan joka päivä tule jotain pientä syötyä! Olo ja oma fiilis on paljon parempia, kun tekee enimmäkseen niitä terveellisempiä valintoja. 




Liikunta
Otin tavoitteeksi tälle viikolle 3 varsinaista lihaskuntotreeniä koirakävelyiden lisäksi ja ne on tullut tehtyä. Yksi koko kropan treeni, yksi ylävartalotreeni ja yksi alavartalotreeni. Omasta takaa oleva lisäpaino alkaa jo tuntua treeneissä, etenkin jalkoja treenatessa ei enää kauheasti tarvitse lisäpainoja, kun jo tuntuu lihaksissa ja syke nousee. 

Isoin motivaattori treenata lihaskuntoa on tällä hetkellä se, että uskon sen auttavan siihen, että kroppa jaksaa kantaa  raskauskiloja paremmin ja toki haluan liikkua niin kauan kuin vielä pystyn. Sillä on niin iso vaikutus omaan mielialaan! Vauvan synnyttyä tulee kuitenkin useamman viikon treenitauko (vaunukävelyjä ja palautusmisharjoitteita lukuunottamatta), kun haluan antaa kropalle tarpeeksi aikaa palautua raskaudesta ja synnytyksestä. Tavoitteena on siis treenata raskauden aikana niin pitkälle kuin mahdollista (toki kroppaa kuulostellen ja sen mukaan mennen) ja ottaa treenitauko sitten vauvan synnyttyä ainakin lapsivuodeajaksi. 




Asioita, joita kaipaan tällä hetkellä
Nämä taitaa olla joka viikko samoja, mutta normi juoksulenkkejä, kevyttä ja hyvää oloa, kovempia treenejä ja sitä, että vaatekaapissa on enemmän valinnanvaraa kuin nyt on.  

Tässä varmaan päällimmäiset kuulumiset! Mitä kuuluu teille muille odottajille? Onko positiivisia kokemuksia toisista synnytyksistä?:) En välttämättä halua kuulla niitä negatiivisia!:D

Kivaa sunnuntaita!

-Karoliina

Ps. Jos kaipaat tukea ja ohjeita raskausajan liikuntaan, lantionpohjan vahvistamiseen ja rentouttamiseen, synnytykseen valmistautumiseen sekä mahdollisesti erilaisiin raskausajan vaivoihin, suosittelen lämpimästi kahden äitiysfysioterapeutin Mirka Katajiston ja Maria Jokelan verkkokurssia Odottajan onnellinen keho! <3 Tutustu kurssiin ja hyödynnä -20€ alennuskoodi "candyontherun"
(alennuskoodi voimassa 31.12.2021 asti). 



Lue myös aikaisemmat postaukset tästä raskaudesta:

6 kommenttia:

  1. Näin instagramissa tuon uuden paitasi. Ja jos siinä tosiaan on vetoketjut rintojen kohdalla, niin sehän on ihan älyttömän kätevä. Olen niin kyllästynyt niihin kietaisupaitoihin, että ai että...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo! Siinä on! ☺️👍Eli imetykseen varmasti tosi kätevä! Kivojen imetysystävällisten vaatteiden löytäminen ei ole mulle ainakaan ollut helppoa, joten tämä vaikuttaa kyllä hyvältä!

      Poista
  2. Heippa!hyvin se synnytys menee! Itseäni jännitti tokassa synnytyksessä ainoastaan ehdinko sairaalaan ajoissa, vaikka matkaa onkin vain vartti😀mulla eka synnytys oli nopea, sairaalaan lähdin 2 tuntia ekan supistuksen jälkeen ja tokalla kerralla kotona oltiin vain puoli tuntia, ja ehdimme onneksi ajoissa😅 toinen synnytys noin muutenkin oli helpompi, kun jo tiesi mitä pitää tehdä. Molemmilla lapsilla oli napanuora kaulan ympärillä, mutta kyllä on niin mahtavia ja osaavia kätilöitä ollut molemmissa synnytyksissä etten ollut kertaakaan huolissani. Tsemppiä viimeisiin kuukausiin😍 t. Terhi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka Terhi! Kiitos rohkaisevasta kommentista! Toivotaan, että menee hyvin!:) Ja huh, teillä on tullut molemmat aika nopeasti maailmaan! Toi napanuora kaulan ympärillä on kyllä yksi mun peloista, mutta hyvä tietää, että teillä kaikki meni hyvin siitä huolimatta! <3 Ja kiitos tuhannesti tsempeistä, luulen, että ne haastavat raskausajat on vielä edessäpäin, joten tsemppiä tarvitaan! Kivaa viikkoa sinne!

      Poista
  3. Luulen, että synnytyspelot konkretisoituvat vasta uudessa synnytyksessä, koska ensimmäisessä ei oikein tiedä mitä on menossa tekemään. Oma ainoa pelkoni (kuten Terhillä ylempänä) on se, että ehdinkö ajoissa sairaalaan, koska esikoisen kohdalla ehdin olla siellä kaksi tuntia ja lähdin kotoa sairaalaan vartissa. Mitään puudutuksia en ikinä ehtinyt saada, enkä oikein tiedä mitä osaan tässä uudessakaan odottaa/vaatia.

    Olen aika valmis muutenkin jo luopumaan tästä raskausvatsasta. Tälläkään kertaa en ole juurikaan raskausajasta nauttinut liikaa ja ajatus omasta kropasta tuntuu todella hyvältä. Eikä vähiten siksi, että taaperon kanssa kaikki on paljon helpompaa ilman tätä vatsaa. Tällä hetkellä tuntuu, että kaksi lasta on paljon helpompi yhtälö kuin raskausvatsa ja taapero. Kaipaan omia vaatteita, reipasta oloa ja treenejä ja myös viinilasillista ruuan kanssa. Ja sitä, että voin taaperon kanssa olla helposti tanssitunnilla tai vaikka ihan puistossa.

    On tosi huippua, että olet päässyt treenaamaan säännöllisesti tähän asti raskautta, se tekee palautumiselle ja synnytyksellekin hyvää. Omat treenit ovat enää koiralenkkejä, mutta niitä nyt onneksi sentään saa päivässä suhata useamman. Uskon, että pienikin kuntoilu on nyt hyvästä ja vie eteenpäin. Oman hikiliikunnan katkaisi lääkäri jo 20 raskausviikon tienoilla, samoin kävi ensimmäisessä.

    Tsemppiä ja tervetuloa takaisin kotiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi Ellen, kiitos kommentista!!
      Jestas, sullakin on ollut tosi nopea eka synnytys sitten! Mulla se kesti niin pitkään, ettei ensimmäisenä huolena ole tuo ehdinkö sairaalaan, vaikka se voikin olla tokan kohdalla ihan eri juttu...

      Voin kyllä hyvin samaistua sun fiiliksiin, että on valmis luopumaan raskausvatsasta! Varmasti nyt loppumetreillä on tosi hankalaa esimerkiksi pukea taaperoa jne. kun se tuntuu mulla nyt jo aika haastavalta. Ja kyllä, ajatus omasta kropasta, energisestä olosta ja kunnon treeneistä <3 Ja varsinkin, kun sulla on ollut liikuntakieltoa, niin voin vaan kuvitella kuinka paljon kaipaat treenejä <3 Mutta ei enää pitkään! Ihanasti olet pystynyt pitämään huolta itsestäsi raskauden aikana ja näytät tosi hyvältä, vaikka liikunta on jäänytkin vähemmälle! Mutta koiralenkkejä ei tosiaan saa aliarvioida, ne on ihan huippua pk-treeniä ja auttaa pitämään mielialaa korkeammalla.

      Tsemppiä sinne myös ja kiitos, kiva olla kotona! <3

      Poista