Chiquita Minimarathon 2016

Lauantai oli oikea juoksun juhlapäivä, sillä sain osallistua päivän aikana jopa kahteen juoksutapahtumaan. Aamulla  lasten Minimarathonille Islan kanssa ja iltapäivällä HCM:n yhteydessä järjestetylle Helsinki Street Runille. Kävimme hakemassa juoksunumerot ja paidat perjantai-iltana exposta, jotta lauantaina oli kaikki valmiina juoksuja varten! Isla oli innoissaan etenkin Minimaratoonareiden saamasta Chiquita frisbeestä! :)

Lauantaiaamu valkeni Helsingissä sateisena ja harmaana, mutta se ei menoa hidastanut, kun Islan kanssa kirmattiin Chiquita Minimarathonin lähtöpaikalle Eläintarhan kentälle vanhempieni luota Töölöstä, jossa oltiin yötä. Hyvä alkuverkka tuli Töölönlahdella kipittelystä sekä asiankuuluvasta spurtista Vauhtitiellä, jotta ehdittiin hyvissä ajoin lähtöön! 

Sateinen ja harmaa keli valitettavasti hieman verotti Minimarathonin fiilistä ainakin itselleni eikä juurikaan jääty ihmettelemään Eläintarhan kentälle rakennettuja toimintapisteitä vaan hypättiin suoraan lähtöviivalle ystäväni Katin, hänen miehen ja lasten seuraksi. Lähdössä oli sateesta huolimatta käsin kosketeltavan innostunut tunnelma ja lapset vannoivat innoissaan "juoksuvalan", joka on Minimarathonin perinne. Siinä luvataan juosta rehdisti ja auttaa kaveria, jos niikseen tulee. Rehti peli ja hyvä henki istutetaan siis näihin minimaratoonareihin pienestä pitäen, ja hyvä niin! 

Ja sitten lähdettiin lähtömerkistä reitille! Heti ensimmäisenä tuli mieleen reitin kapeuden takia, että olisipa hienoa, jos olisi vielä erikseen lähtöryhmä rattaissa osallistuville mineille, mutta meniväthän ne siellä mukana ihan hyvin, kun kuski oli tarkkana, ettei ketään juoksevaa minimaratoonaria jäänyt alle. Reitti kulki Eläintarhan kentältä Sonera Stadiumille ja oli virallisen tiedon mukaan 1km, mutta tuntui kyllä hieman lyhyemmältä. Tosin lasten Minimarathonilla reitin pituudella tuskin on niin väliä muutenkaan! :) 

Oli hauskaa seurata innokkaita lapsia ja hetkittäin vielä innokkaampia vanhempia, jotka koittivat saada lapsiaan juoksemaan kovempaa. Ihan hyvässä hengessä onneksi kuitenkin eikä niin, että raahataan lapsia väkisin perässä. Pienet laittoivat parastaan ja juoksivat minkä jaloista pääsivät ASICS:n oransseissa juoksupaidoissaan. Ihan mahtava näky! Pian jo kurvattiinkin Sonera Stadiumille ja juostiin suuren maailman tyyliin maratonin maaliportista maaliin! Wohoo! Minimaratoonarit saivat heti mitalit kaulaansa ja siitä jatkettiin maalihuoltoon! :) 

Mitali maistui hyvälle juoksun jälkeen ainakin Islan mielestä! ;) Muuten hän oli koko Minin ajan hieman ihmeissään kaikesta härdellistä ympärillä, mutta sanoisin, että ennemmin oli kivaa kuin tyhmää tai pelottavaa! :D Seikkailija Doran sanoin "we did it, hyvin meni!" 

Minimarathon oli hauska kokemus, josta voisi hyvinkin tulla perinne! :) Harmi, että sää ei ollut niin mukava, mutta onneksi se ei menoa kovasti haitannut. Ehkäpä ensi vuonna Isla "juoksee" jo itse! :) 

Jatketaan Street Run-raportilla seuraavassa osassa! :)

Mukavaa uutta viikkoa!

-Karoliina 

Seuraa Instagramissa/Facebookissa/Bloglovinissa/ Snapchatissa (candyontherun) 

*Osallistuminen Minille saatu HCR Street teamin kautta

Vauva 9kk

Heippa! Täällä palattiin tänään kotiin muutaman päivän mökkireissulta. Johan me ehdittiinkin viikko olla kaupungissa, niin piti taas vaihtaa maisemaa! ;) Reissu Karjalohjan mökille oli kuitenkin ihana piristys tähän jo hieman syksyiseltä tuntuvaan arkeen. Viime vuonna muistan elokuun olleen todella helteinen (toisin kuin nyt) ja  kasvavan masun kanssa sai kerran jos toisenkin tuskailla kuumuutta. Masusta puheenollen, se tyyppi<3 joka sieltä  tuli ulos, täytti tiistaina jo 9 kuukautta (!!!). Taas olisi aika kirjoitella pientä päivitystä, missä nyt mennään!

Menoa ja meininkiä

Jos 7-8kk välillä tapahtui paljon kehitystä, niin vauhti ei ainakaan siitä ole hidastunut! Isla ryömii tällä hetkellä todella vauhdikkaasti. Hän osaa myös kontata, mutta usein konttaus vaihtuu ryömintään, jotta hän pääsee kohteeseen nopeammin. Mikä sitten ikinä onkin kohteena, sitä kohti mennään kovasti hohottaen. Se on todella huvittavan kuuloista ja toimii samalla myös hyvänä varoituksena siitä, että jotain mielenkiintoista on tapahtumassa! :D 

Isla nousee seisomaan kaikkea mahdollista vasten ja se tuntuukin tällä hetkellä olevan yksi lempipuuhista. Alun muksahdusten jälkeen, laskeutumisetkin onnistuvat melko hyvin ja annetaankin toisen selvittää itse monia tilanteita (toki valvonnassa), jotta oppii tulemaan myös alas varovaisesti. Kotona portaat ovat myös löytyneet ja niitä ollaan kiipeilty jonkin verran. Siinä puuhassa saa kyllä olla äiti ja isi tarkkana, sillä portaita alas meneminen turvallisesti ei vielä onnistu. Islan lempipuuhaa on myös repiä lehtiä ja kirjoja alas hyllystä, leikkiä omalla "puhelimella" ja "autonratilla" (Fisher Pricen kirpparilta hankitut aktiviteettilelut rokkaa) ja viime aikoina myös Mila on alkanut kiinnostamaan paljon enemmän kuin aikaisemmin. Sitä olisi todella kiva repiä karvoista, mutta ollaan pyritty harjoittelemaan hieman hellempiä otteita. Mila on todella kärsivällinen ja tarvittaessa poistuu paikalta, jos Isla alkaa käydä liian tuttavalliseksi. 9kk iässä Islan lempipuuhaa on myös kauppareissut, sillä ostoskärryissä istuminen on tosi hauskaa ja myös rintarepussa ulkoilu saa aikaan innostunutta hihkumista. Vaunukoppa ollaan siirretty kokonaan syrjään ja vaunulenkit tehdään ratasosassa istuen. Uusimpia taitoja ovat myös "heihei"-vilkuttaminen sekä taputtaminen. 

Kuluneesta kuukaudesta vietettiin kolme viikkoa saaristossa ja Isla pääsi ekaa kertaa kokemaan saaristokesän Houtskärissä, viettämään ensimmäistä BSL-viikonloppua (perinteistä juhlaa perheystävien kanssa) sekä ajelemaan ensimmäistä kertaa veneellä. Saaristokesä oli varsin vilkasta ja sosiaalista aikaa, kun meillä oli paljon ystäviä Sollidenissa. Islalle teki hyvää olla ihmisten ympäröimänä ja alun pienen jännittämisen jälkeen, hän oli kuin kala vedessä ja nautti kaikesta saamastaan huomiosta. Edelleen Isla saattaa uusien ihmisten edessä olla hetken hieman varuillaan (etenkin miesten), mutta usein lämpenee aika nopeasti etenkin, jos uudet ihmiset pitävät alkuun hieman etäisyyttä ja antavat hänen itse tulla ensin tutustumaan. 

Syöminen

9kk iässä Islan lempiruokaa on edelleen äidinmaito. Se maistuu aina. Myös kiinteitä on alkanut putoamaan hieman isompia määriä kuin aikaisemmin, mutta niissäkin on vaihtelua. Ruokailuhetket ovat aina enemmän tai vähemmän hässäkkää ja jos jonkinmoista viihdykettä pitää toiselle keksiä, jotta ruokaa saa vaihvihkaa lapattua suuhun. Usein Islalla on jotain tutkittavaa kädessä, jolloin hän mielellään avaa suuta ja syö samalla, mutta pelkästään ruokaan keskittyminen on haastavaa ja aika nopeasti aletaan kuikuilemaan kaikkea muuta ympärillä tapahtuvaa. Parhaiten uppoavat soseet: peruna-porkkana ja sileät liha-kasvissoseet. Hieman karkeammat soseet ovat vielä vähän epäilyttäviä. Uutena juttuna ollaan maisteltu rahkaa ja siihen sekoitettuna hedelmäsoseita. Hapanmaitotuotteiden suositusmaisteluikä on 10kk, mutta otettiin niihin pieni varaslähtö ja rahka on maistunut välillä hyvin aamu/iltapalaksi. Puuro taas ei ole kovin suuri hitti. Sormiruokien suhteen menekki on ollut aika huonoa ja viimeksi kun annoin Islalle jauhelihaa niin kaikki päätyi lattialle ja suoraan Milan suuhun, joka onnellisena makasi jauhelihasateessa pöydän alla..... :D Maissinaksut taitavat olla Islan suosikkeja "sormiruuista", mutta monet muut epäilyttävät tai niitä ei varsinaisesti syödä. Toki tarjoan kaikenlaista.

Nukkuminen

Voi nukkuminen...meidän toistaiseksi isoin haasteemme vauvavuotena. (Tai ei sinänsä nukkuminen vaan lähinnä sen puutteesta tulevat haasteet äidille, mutta siitä voisi kirjoittaa ihan oman postauksensa). Yöt ovat olleet vaihtelevia koko viimeisen kuukauden. Suurin osa öistä on ollut 3 syöttöä, välillä jopa 4. Isla menee nukkumaan noin klo 21, välillä nukahtaa hieman aikaisemmin, välillä hieman myöhemmin. Ensimmäinen herätys on usein 1 maissa, sitten 3 aikaan ja sitten 6 aikaan ja varsinainen herääminen 7-8 välillä. Usein kuuntelen hetken yöllä, miltä Isla kuulostaa, onko mahdollista, että nukahtaa uudestaan itsekseen. Useimmiten ei, sillä kun hän herää yöllä, hän nousee samantien seisomaan sängyn laitaa vasten ja itku on melkoisen dramaattista. Siitä ei ihan hevillä rauhoituta itsekseen uudelleen nukkumaan..Jos yritän laittaa hänet nukkumaan ilman maitoa, niin huuto on entistä kovempi. Siinä kohtaa keskellä yötä on vain helpompi antaa maitoa ja nukuttaa tissille, mikä saa toisen nukahtamaan usein 10 minuutissa. Haasteena tässä on tietysti se, että kierre on valmis, kun aina assosioi maidon nukkumiseen. En ole vielä valmis enkä halukas lopettamaan imetystä, sillä se on Islalle tärkeä juttu ja itsellekin mieluinen hetki vauvan kanssa, mutta tämä yötissittely voisi kyllä vähentyä, sillä se vaikuttaa jo omaan jaksamiseen.(Vinkkejä ja kokemuksia nimenomaan yöheräilyjen/tissittelyjen vähentämiseen saa mielellään jättää kommenttiboksiin! :)) Päivisin meillä nukutaan nykyään kahdet päiväunet, joiden pituus myös vaihtelee. Nykyään Isla nukkuu usein ainakin toiset päiväunet omassa sängyssä (vs. vaunuissa), mikä on ihanaa, sillä se antaa hieman enemmän omaa aikaa itselle. 

Ensimmäinen veneretki Houtskärissä 

Nukkumishaasteita lukuunottamatta tämä 9kk ikä on aika hauskaa, sillä toinen on jo kovin vuorovaikutteinen ja ymmärtää paljon. Vauvan kanssa voi ihan eri tavalla nyt hassutella ja tehdä juttuja. On ihanaa olla tämän pienen tytön äiti! <3

Aikaisemmat päivitykset voit lukea täältä ja muita vauvajuttuja löydät "Baby"-otsikon alta!

Vauva 8kk
Vauva 7kk
Vauva 6kk
Vauva 5kk 
Vauva 4kk (matkoilla) 
Vauva 3kk 

Mitä muille vauvoille kuuluu? :)

-Karoliina

Seuraa Instagramissa/Facebookissa/Bloglovinissa/ Snapchatissa (candyontherun) 

Elokuun ensimmäinen treeniviikko

Heippahei! Elokuun ensimmäinen viikko alkaa olla ohitse ja samalla myös ensimmäinen treeniviikko kohti syksyn ekaa puolimaratonia (Espoo Rantapuolikas 17.9). Kaiken kaikkiaan viikosta jäi treenien suhteen oikein hyvä fiilis, sillä sain kaikki suunnittelemani treenit tehtyä hyvällä fiiliksellä. Tässä tulee katsaus treeniviikkooni: 

Maanantai: Juoksu 8km

Loman jälkeen ensimmäinen iltalenkki, kulki hieman nihkeästi, mutta tulipahan juostua. 

Tiistai: Lihaskuntotreeni 30min

Islan päikkäreiden aikana tein puolen tunnin lihaskuntotreenin oman kehon painolla keskittyen keskivartaloon ja pakaroihin. Hyvä setti ja puoli tuntia oli juuri riittävä..Isla heräsi melkein heti, kun olin saanut treenin tehtyä. 

Keskiviikko: Välipaivä varsinaisista treeneistä, mutta kävelyä koiran ja vaunujen kanssa, kuten muinakin päivinä. 

Torstai: Juoksu 8km

Torstain iltalenkki sujui huomattavasti paremmin kuin maanantaina. Tein hieman vauhtileikittelyä ja juoksin välillä kovempaa, ja sitten taas hetken palauttavaa hölkkää. Keskivauhti lenkillä oli 5.39min/km. Lenkki meni tosi nopeasti vauhtia vaihdellen ja lenkin jälkeinen fiilis oli super hyvä. Maanantain synkemmät fiilikset olivat haihtuneet kuin taivaan tuuliin ja ajatukset lensivät jo syksyn treenilenkkeihin. Hyvä treeni kasvattaa motivaatiota. 

Perjantai: Välipäivä treeneistä! Keskityttiin sosiaalistamiseen ja käytiin Islan kanssa Juoksujalkaa-Lauran kanssa lounastreffeillä Haukilahden Paviljongissa! :) 

Lauantai: Lihaskuntotreeni 30min

Taas tein Islan päikkäreiden aikana kotona lihaskuntotreenin, jossa fokus jälleen keskivartalossa sekä jaloissa. Puolen tunnin kotitreenit ovat taas tulleet jäädäkseen! :)

Sunnuntai: Pitkä lenkki 15,6km

Tämä oli ensimmäinen pidempi lenkki Paavo Nurmi puolikkaan jälkeen ja se sujui varsin mukavasti. Juoksin Soukanniemen ympäri ja jonkin matkaa Suvisaaristoa kohti. Osittain samaa reittiä kuin Espoon Rantamaraton siis. Heinäkuun mittainen tauko pitkiksistä teki hyvää ja nyt tuntuu taas siltä, että olen valmis ottamaan ne takaisin viikko-ohjelmaan ja nautiskelemaan pitkistä lenkeistä (ja omasta ajasta!) 1,5h-2h verran viikottain. Välillä on hyvä pitää taukoa ja ladata akkuja sekä henkisen että fyysisen jaksamisen kannalta. Keskivauhti tällä lenkillä oli 5.51min/km. 

Siinäpä se! Varsin ehjä ja hyvä treeniviikko itselleni. 

Ensi viikolla koittaakin kisaviikko, sillä lauantaina juoksen Helsinki Street Runin, mutta olen ajatellut sitä ennemminkin pitkiksenä ja treeninä, kuin varsinaisena kisana. Sitä ennen aamupäivällä mennään Islan kanssa Chiquita Minimarathonille, joten luvassa on varmasti vauhdikas ja juoksuntäyteinen päivä. Vauhdikasta tulee myös olemaan oma siirtymiseni Street Runin lähtöviivalle, sillä lapsenvahtihaasteista johtuen joudun todennäköisesti kirjaimellisesti juoksemaan viivalle, jotta ehdin paikalle. Jännittävää. 

Hyvää kisaviikkoa kaikille, jotka olette tulossa Street Runille tai menossa taittamaan kokonaista HCM:lle! Kiinnostaako muuten tällaiset treeniviikkokatsaukset silloin tällöin? Miten teidän treenit sujuivat tällä viikolla? :) Onko HCM:lle/Street Runille menijöitä? Millä fiiliksillä?

-Karoliina

Seuraa Instagramissa/Facebookissa/Bloglovinissa/ Snapchatissa (candyontherun) 

Puolimaratontreenit käyntiin

Juoksin maanantaina elokuun ensimmäisen lenkin ja samalla polkaisin käyntiin puolimaratontreenit kohti syyskuun 17.päivänä odottavaa Espoo rantapuolikasta, johon on nyt reilu kuusi viikkoa aikaa. Maanantain lenkki oli myös ensimmäinen iltalenkki yli kuukauteen ja huh..siltä se tuntuikin. Kroppa tottui loman aikana aamupäivälenkkeihin ja ne ovatkin ehdottomasti suosikkejani. Aamiaisen jälkeen (hetken sulattelu toki), kun lähtee juoksemaan on kroppa ihanan kevyt verrattuna alkuiltaan, jolloin koko päivän pöhötystä tuntuu kantavan mukanaan ja jalat ovat jo väsyneet päivän muista aktiviteeteista. Arkisin aamupäivälenkit eivät kuitenkaan ole mahdollisia ellen halua juosta koiran ja rattaiden kanssa (välillä varmasti teen myös sen), joten iltalenkkeihin on totuteltava. 

#throwback kuva kesäkuulta! :)

Mutta sitten itse lenkkiin. Pääsin lähtemään liikkeelle hieman myöhemmin illalla kuin oli tarkoitus eikä juoksu oikein kulkenut missään vaiheessa niin kuin olisin toivonut. Alla oli vaunulenkit päivällä (noin 8 kilometriä), joten sillä oli varmasti myös vaikutusta. Jalat olivat jo hieman väsyneet. Sain kuitenkin 8 kilometrin lenkin juostua pienellä tsemppaamisella (keskivauhti 5:47min/km) ja taputin itseäni olkapäälle. Toisinaan juoksu on vain nihkeämpää syystä tai toisesta eikä sitä kannata sen enempää jäädä murehtimaan, vaikka toki juoksuflown saavuttaminen on huomattavasti kivempaa, kuin tällaiset plääh-lenkit. Mutta juoksulenkki on aina juoksulenkki ja sen vaikutus henkiseen hyvinvointiin ainakin itselläni on todella suuri, joten lenkille lähteminen kannattaa, vaikkei olisikaan sellainen olo, että tänään tullaan saavuttamaan niitä parhaita juoksufiiliksiä.

Venyttelykuva muistuttamaan venyttelystä! ;) 

Maanantain lenkki muistutti myös lihashuollon tärkeydestä. Koko heinäkuu tuli juostua saaristossa hiekkateillä ja sen myötä ehkä laiminlöin hieman venyttelyä ja rullailua, kun jalat tuntuivat niin hyviltä. Venyttelin aina pikaisesti lenkin jälkeen, mutta en rullaillut juuri ollenkaan. Asfaltilla juokseminen pitkästä aikaa tuntui kuitenkin jaloissa seuraavina päivinä, joten totesin, että on  aika taas kaivaa rulla esille ja alkaa lihashuoltohommiin, jotta pääsen starttiviivalle terveen kropan kanssa.  

Syksyn ensimmäiseen puolimaratonkoitokseen on nyt siis reilu kuusi viikkoa aikaa. Olen suunnitellut löyhästi ohjelman, jota aion noudattaa. Siihen kuuluu kolme juoksulenkkiä viikossa (pitkis, vk-lenkki ja fiiliksen mukaan-lenkki), ainakin 2 lihaskuntotreeniä sekä lihashuoltoa. Lisäksi toki kävelen paljon, joten peruskestävyyttä tulee myös vaunulenkeillä harjoitettua. Homman nimi on liikkua hyvällä fiiliksellä tavoitteita kohti niin, että juoksu antaa enemmän kuin ottaa.

Onko muilla treenit käynnissä kohti syksyn juoksutapahtumia? :) Mikä on teidän suosikki aika päivästä käydä juoksemassa?

Kivaa torstaita!

-Karoliina 

Ja ps. Instagram/Snapchat-hiljaisuus jatkuu toistaiseksi...puhelimen korjaus ei ollutkaan ihan niin helppo keissi.. 

Takaisin arkeen ja äitiysloman loppu

Heippa taas! Tultiin eilen takaisin kotiin Espooseen kuukauden saaristolomailun jälkeen. Olipa ihana saaristokesä, mutta tuntuipa myös kivalta palata kotiin. Vastoin odotuksia, kotimatka sujui varsin joutuisasti eikä jouduttu jonottamaan lautoille juuri ollenkaan, mikä oli positiivinen yllätys. Muutenkin kotimatka sujui ihan hyvin, vaikka Isla hereillä ollessaan kitisikin aika paljon, sillä ilmeisesti pidempään paikallaan istuminen on 9 kuukautisen mielestä aivan kamalaa, vaikka äiti vieressä koittaisi miten viihdyttää! :D No onneksi hän nukkui myös parit päikkärit matkan aikana, joten ihan plussan puolelle meni matka. Kotona oli ihanaa päästä nukkumaan omaan sänkyyn ja lopettaa matkalaukkuelämä, vaikka ne laukut edelleen purkamatta onkin ja jäätävä pyykkikasa odottaa pesemistään.

Meidän perheellä arkeen paluu tapahtui heti tänään, kun Henri palasi töihin. Omalla kohdalla arkeen paluu ei tuo sen suurempia muutoksia. Äitiysloma loppuu huomenna (voitteko kuvitella, mennyt älyttömän nopeasti!!) ja hoitovapaa alkaa. Olen kotona Islan kanssa ainakin toistaiseksi. Aika näyttää kuinka pitkään. Arjen myötä on kuitenkin saatava taas rutiinit rullaamaan ja löydettävä hyvä balanssi lapsenhoidon, kodinhoidon, harrastusten, perheajan-ja parisuhdeajan välille. Se vaatii hieman suunnittelua, mutta eiköhän siitä ihan hyvä tule, kun saadaan homma taas niin sanotusti käyntiin. 

Ja kuten usein kesäloman jälkeen ja arjen alkaessa, on aika aloittaa pienimuotoinen ruokavalion siivous. Omalla kohdalla kesäkiloja ei juurikaan tullut, mutta koko loman jatkunut herkutteluputki vaatii katkaisua. Herkkulakko alkoi siis tänään ja kaupasta aion kantaa kotiin paljon vihanneksia, hedelmiä ja hyviä proteiininlähteitä, joista voi valmistaa keveitä ja herkullisia kesäruokia. Toiveissa on taas hieman kevyempi olo ja sokerikoukusta irti pääseminen. 

Tällaista tänne! :) Nyt Isla heräsi päikkäreiltä, joten gotta go. Kuvat ovat muuten Islan ensimmäiseltä veneretkeltä! <3
Olisi kiva kuulla teidän kuulumisia! Onko siellä palattu jo arkeen vai vieläkö lomaillaan?

-Karoliina

Ps. Mulla on kännykkä rikki, joten siitä johtuu viimepäivien Instagram/Snapchat-hiljaisuus. 

Seuraa Instagramissa/Facebookissa/Bloglovinissa/ Snapchatissa (candyontherun)