keskiviikko 30. syyskuuta 2015

#Babyshower

Heippa taas! Nyt tulee vähän vauvapainoitteista postausta tämä alkuviikko, mutta koittakaa kestää, tämä on nyt elämää täälläpäin! :) Kuten viime postauksen lopussa kerroinkin, sunnuntai-ilta päättyi todelliseen yllätykseen, nimittäin mun babyshowereihin! Mutta ennen kuin mennään itse vauvakutsuihin niin kerron vähän huijausoperaatiosta, jolla mut saatiin paikan päälle yllätettäväksi..




Lähdettiin sunnuntaina hyvissä ajoin alkuiltapäivästä Houtskäristä kotia kohti, koska mun isällä piti olla oli työtapaaminen vielä sunnuntai-iltana. Vähän harmitti, että aika jäi saaristossa lyhyemmäksi, mutta eipä sille mitään voinut. Isukin oli päästävä tapaamiseensa, erään nimeltä mainitsemattoman maan suurlähetystöön (hyvän peitetarinan se sepitti, täydet pisteet siitä...:D). Olin siis vanhempien ja koirien kanssa viikonlopun vietossa ja heidän kanssaan samalla autolla liikkeellä. Kun tultiin Espooseen, vanhemmat sanoivatkin, että heittävät mut suoraan ystäväni Marikan luokse, jossa meidän piti kokoontua viettämään kaveriporukan kanssa sunnuntai-iltaa, jotta he pääsevät nopeammin jatkamaan matkaa. Vähän ihmettelin tässä kohtaa, että mikseivät he voineet heittää mua yhtälailla kotiin, koska se ei olisi hidastanut matkaa millään tavalla + mulla oli kaikki kamat ja Mila mukana (++näytin ihan mökkiräjähtäneeltä, tosin tuskin olisin kovasti lookkia muuttanutkaan kaveriporukan sunnuntaihengailuihin, vaikka olisin mennyt kotiin ensin). Soitin Henrille, joka oli jo Marikalla ja pyysin jeesaamaan tavaroiden kanssa pihalle, jotta saatiin ne meidän autoon. Henri vakuutteli, että Mila saa tulla mukaan ja otti sen, samalla kun mä lähdin kävelemään Marikan ovelle. Soittelin ovikelloa ja Marika tuli avaamaan iloisena, että tulin, koska olin alunperin sanonut, etten ehkä pääse sunnuntai-iltana ollenkaan, koska saatetaan tulla niin myöhään Houtskäristä. Paikalla oli meidän porukan tyttöjä, joita moikkailin ja samalla ihmettelin missä vauvat ja miehet on...Sitten yhtäkkiä kulman takaa hyökkää kasa kavereita lisää esille ja en edes muista huusiko ne jotain, kun olin niin ihmeissäni!! :D 

YLLÄRIIIIII B-A-B-Y-S-H-O-W-E-R    T-I-M-E!! 








Haha, olin aivan ihmeissäni ja niin iloinen sekä yllätetty <3 En osannut aavistaa mitään ennen kuin ehkä ihan hetkeä ennen pihalla, koska Henri ja vanhemmat käyttäytyivät ehkä vähän omituisesti, haha. Paikalla oli iso joukko rakkaita ystäviä ja oli ihana nähdä kaikkia! <3 Kun pääsin halauskierrokselta niin skoolattiin ja aika pian hyökättiin ihanan salaattibuffetin kimppuun, joka oli kyllä niin mun juttu. Ystävät tietää hyvin, mistä tykkään! :) Tarjolla oli vaikka mitä herkkuja laittaa salaattiin!

Salaattipöytä feat mun masu. 

Salaattien ja höpöttelyn jälkeen pääsin myös korkkaamaan ihan mielettömän upean kakun, jonka Marika oli tehnyt itse. Niin hieno kakku, ettei sitä melkein olisi malttanut syödä!! Ja kengissä on muuten ASICS:n logo, haha. Ne on selkeästi vaaleanpunaiset Nimbukset! ;) 






Herkuteltiin kakulla ja muilla herkuilla, höpöteltiin ja naurettiin. Sain myös ihania lahjoja tytöiltä. Vaippakakku noudatti päivän upeiden kakkujen teemaa ja oli myös super hieno! :)








Aivan ihana ylläri-Babyshower, kiitos vielä rakkaille ystäville sen järjestämisestä sekä tietysti kiitos myös hyvin juonessa mukana olleille vanhemmille ja miehelle! <3

Oletteko olleet babyshowereilla tai onko teille itselle järjestetty babyshowereita? Onko teidät onnistuttu yllättämään? :) 

Kivaa keskiviikkoa! 

-Karoliina

maanantai 28. syyskuuta 2015

Mammalomalla

Heippahei ja kivaa uutta viikkoa! Täällä ollaan mammalomalla, niin hassulta kun se tuntuukin! Itseasiassa, äitiysloma alkoi virallisesti viime viikon maanantaina (5 viikkoa ennen laskettua aikaa), joten tässä on ehditty  "lomailemaan" jo viikon verran. Oma vointi on edelleen sen verran hyvä, että tuntui hieman hassulta jäädä jo nyt mammalomalle, mutta toisaalta onhan tässä paljon tekemistä eikä sitä koskaan tiedä tuleeko vauva laskettuna päivänä vai mahdollisesti paljon aikaisemmin tai myöhemmin. Itse en ole enää ollut töissä viime kuukausina, sillä gradun valmiiksi saaminen on ollut päätyöni ja samana päivänä eli viime maanantaina, kun äitiysloma alkoi, palautin myös gradun ohjaajalle luettavaksi. Se palautuu vielä työpöydälle tällä viikolla ohjaajan kommenttien saattelemana, joten hetken saan vielä tehdä sen parissa hommia ennen lopullista palautusta, mutta se ei haittaa. Nyt kun työ on niin hyvällä mallilla, teen jopa mielelläni viilauksia ja korjauksia siihen, jotta saan sitä entistä paremmaksi ja kohta koko gradutiedosto on muisto vain! ;)




Viime viikolla gradu ei kuitenkaan ollut työn alla, joten päiviin vapautui yhtäkkiä paljon aikaa kaikelle muulle tekemiselle. Huomasin jo muutaman ensimmäisen mammalomailupäivän aikana, että kaipaan ainakin jotain rytmiä ja ohjelmaa päiviin, jotta ne tuntuvat mielekkäiltä. Pyrin suunnittelemaan jokaiselle päivälle etukäteen jotain tekemistä, ja ainakaan ensimmäisellä viikolla se ei ollut kovin vaikeaa. Niin paljon oli tekemättömiä juttuja, joita olin siirtänyt eteenpäin gradun viedessä suurimman osan ajasta aikaisemmin. Maanantaina kävin ostamassa vauvan hoitoon liittyviä käyttötarvikkeita kuten vaippoja, muutaman tuttipullon, varoiksi korviketta, vauvaöljyä, perusvoidetta ja muutaman tutin. Tiistaina suuntasin kirppikselle Mankkaan Akseliin ja löysinkin ihan mielettömästi ihania pieniä vaatteita. Ensimmäinen vaatekerta alkaa olla pienelle kunnossa (alla olevissa kuvissa näkyy 25% ostoksista, hehe). Loppuviikosta tuli siivoiltua ja järjesteltyä kotona, sekä pestyä vauvan vaatteita. Kotihommia riittää myös tuleville viikoille, sillä haluan muun muassa siivota kunnolla oman vaatekaapin ja tehdä sinne kunnon inventaarion. Selkeästi tämä niin kutsuttu pesänrakennusvaihe siivous- ja järjestelyintoineen saapui samalla, kun mammaloma alkoi! ;) 






Kotihommien lisäksi ekalla mammalomaviikolla tuli myös liikuttua mukavasti. Olen ottanut tavoitteeksi, että päivittäin tulisi käveltyä vähintään 5km, kun vointi on edelleen hyvä ja käveleminen maistuu. Useimpina päivinä tuo tavoite jopa ylittyy, sillä kävelen Milan kanssa ainakin kaksi kertaa päivässä. 


Milaa ei ihan kauheasti jaksa selfiet kiinnostaa kesken kävelyn... ;)

Keskiviikkona tuli käveltyä lähemmäksi 11km, joka oli jo ylärajoilla, sillä illalla kroppa tuntui väsyneeltä ja alaselässä ja pakaroissa kolotteli.  Huomaan, etten enää pysty tukemaan keskivartaloa ihan entiseen malliin, ja varmasti lantio pääsee isomman vatsan myötä erilaiseen asentoon, joka edesauttaa alaselän ja pakaroiden väsymistä. Venyttelyt ja rullailut onneksi  kuitenkin auttoivat ja seuraavana aamuna olo oli taas melko normaali, mutta hieman väsynyt, joten torstaina kävelyt jäivät lyhyemmäksi. Kropan kuuntelu on tosiaan tärkeätä, ja nyt alan huomata väsyväni hieman helpommin, joten lepohetket sohvalla ja päikkärit iltapäivisin maistuvat hyvällä omalla tunnolla kaiken touhuamisen ja liikkumisen välissä. Neuvolalääkärissä tiistaina sain lääkäriltä täyden tuen jatkaa liikkumista samaan malliin kuin nyt viime aikoina, joten kävelyllä ja lihaskuntotreeneillä mennään, ja sillä tietysti mikä tuntuu hyvältä! :) Lihaskuntotreeneistä puheen ollen, niitäkin tuli neljä tehtyä viime viikolla. Kaksi keskittyen käsiin ja ylävartaloon ja kaksi jalkoihin. 20 minuuttia kerrallaan, lyhyitä treenejä, mutta ai että ne tekivät hyvää! 


Viikonlopun treeniä!

Viikonloppu tuli vietettyä saaristossa, Houtskärissä, mikä oli aivan ihanaa! <3 Ilmat suosivat ja tehtiin muutama pidempi kävelylenkki, syötiin hyvää ruokaa, nukuttiin päikkäreitä (ainakin minä ja koirat), saunottiin, rentouduttiin, luettiin ja kateltiin leffaa. Ihan parasta! Uskalsin vielä lähteä saaristoon, koska synnytyksestä ei  ole mitään merkkejä ja neuvolalääkäri oli samaa mieltä tiistaisen käynnin jälkeen. Todennäköisesti seuraavat viikonloput ennen vauvan tuloa tuleekin vietettyä lähempänä kotikulmia, joten senkin takia oli ihanaa päästä vielä saaristoon, ehkä viimeisen kerran tämän vuoden puolella! 



Automatkalla nakkina kahden kuuman koiran välissä! :D <3 
Perjantaina mennessä taivas näytti venematkalla tältä <3
Kelit ja kävelymaisemat kohdallaan -syksy on niin kaunis <3

Sunnuntai-iltana kotiin tullessa odottikin sitten aivan mieletön yllätys, mutta siitä kirjoittelen lisää erillisessä postauksessa! :) 

Kivaa uutta viikkoa! Miten teidän viime viikko ja viikonloppu meni? :) 

-Karoliina

Seuraa Instagramissa / Facebookissa / Bloglovinissa Blogit.fi:ssä

perjantai 25. syyskuuta 2015

Meal planning: ateriasuunnittelun monet hyödyt

Moi, ja mukavaa perjantaita! Pitkästä aikaa tällä viikolla otin itseäni niskasta kiinni ja suunnittelin etukäteen meille tämän viikon illalliset aikavälille maanantai-torstai. Viikonlopun jätin avoimeksi, koska tiesin olevani poissa kotoa, joten se menee omalla painollaan. Olen viime aikoina ollut jonkinlaisessa syvässä kuopassa ruokainspiraation suhteen, eikä ruuanlaitto ole tosiaan kovasti innostanut. Eikä varsinkaan suunnittelu etukäteen, mikä on johtanut päämäärättömään pyörimiseen ruokakaupassa miettien, mitä sitä oikein tekisi ruuaksi, tai vaihtoehtoisesti visiittiin kultaisen ämmän take away-luukulle hakemaan hamppareita. Oikeasti, en ole vuosiin syönyt niin usein mäkkiruokaa, kun tämän raskauden aikana. Sen on loputtava (!) Ei sinänsä, että hamppareissa tai mäkkivisiitissä toisinaan olisi mitään vikaa, mutta jos siitä alkaa tulla viikottaista, ja syy on lähinnä, "kun se on niin helppoa", niin ainakin minä voin katsoa peiliin. Ei sen kotiruuan valmistamisenkaan tarvitse ihan kauhean vaikeaa olla, vai mitä? :) 


Torstain illallinen: pastaa, jauhelihakastiketta ja salaattia 

Niinpä niin, tuumasta toimeen heti maanantaina. Kynä käteen ja aterioiden hahmottelua muistilapulle ennen kauppaan menoa, ja jonkinlaisen suunnitelman kanssa kauppareissulle. Kaupassa lisää ideoita ja suunnitelman selkeytyminen. Tarvittavat ainekset kasaan, ei heräteostoksia tai tuskaista pyörimistä. Woohoo! Voittajafiilis jo siinä kohtaa, kun olen kaupan kassalla ja tiedän, että tällä viikolla ei tarvitse tuskailla ruokien miettimisen kanssa. 


Throwback kesäruokaan <3

Aterioiden etukäteissuunnittelussa on tosiaan paljon hyötyjä. Tässä muutamia, joita olen itse huomannut: 
  • Ateriasuunnittelu säästää aikaa! Joka päivä ei tarvitse erikseen miettiä "mitä tänään syötäisiin" eikä myöskään käydä kaupassa päivittäin, kun kerralla tai kahdella kauppareissulla tekee kaikki tarvittavat ostokset. 
  • Ateriasuunnittelu säästää rahaa. Heräteostokset jää pois ja tarkka suunnittelu auttaa hyödyntämään elintarvikkeet kokonaisuudessaan.
  • Ateriasuunnittelu vähentää hävikkiä, koska kaikki mitä ostetaan myös käytetään.
  • Tulee syötyä monipuolisemmin, kun suunnittelee ateriat etukäteen ja kirjoittaa ne ylös (lappu jääkaapin oveen). Kirjoitettuna huomaa paremmin, kuinka monipuoliselta tulevan viikon ruokalista näyttää. 
  • Tulee syötyä terveellisemmin, kun ainekset on hankittu etukäteen eikä kauppaan lähde nälkäisenä ja väsyneenä. (Eikä päädy välttämättä mäkkäriin).
Vanha kuva, mutta alkoikin tehdä mieli lohta...ehkä ensi viikolla? 

Jos suunnitteleminen koko viikolle tuntuu ylivoimaiselta (kuten usein itselläni) niin kannattaa pilkkoa suunnitelma kahteen osaan; esim. arki-illat (ma-to) ja viikonloppu (pe-su). Välttämättä ei kannata suoralta kädeltä päättää tarkasti, mitä syödään minäkin päivänä vaan kirjoittaa esimerkiksi neljä ateriaa ylös lapulle ja valita niistä kulloinkin mieleinen. Meillä tämän viikon ma-to ateriat näyttivät tältä, ei mitään erikoisuuksia vaan nopeita ja helppoja aterioita valmistaa. 
  • Ma: Silakkapihvit (ostin valmiina LIDL:stä ja vain lämmitin) + paistetut vihannekset (broccoli, porkkana, herkkusienet) 
  • Ti: Kana-feta-oliivisalaatti
  • Ke: Kanatortillat (tiistaina jäi kanaa yli)
  • To: Jauhelihakastike, pasta ja salaatti --> alunperin piti olla uunipaprikoita ja salaattia, mutta se vaihtui  lennosta, koska haluttiin ruoka nopeammin pöytään. Onneksi pastaa ja tomaattikastiketta oli kaapissa valmiiksi. 
En valitettavasti kuvannut alkuviikon ruokia, koska sain idean tähän postaukseen vasta myöhemmin (sen vuoksi kuvituksena myös muutamia kesän ruokakuvia), mutta onneksi noissa aterioissa ei ollut mitään erikoista, osaatte varmasti kuvitella miltä kanatortillat näyttää! ;) Lounaita en suunnitellut sen tarkemmin, mutta varmistin, että kaapista löytyi salaattiaineksia, sillä ruokaisa salaatti on yleensä ykköslounasvaihtoehtoni. 


Aika hyvä fiilis jäi tämän viikon ruuista ja suunnittelusta! Nyt kun vielä saisin itseäni niskasta kiinni ja ottaisin tästä taas tavan niin hyvä olisi! :) Katsotaan miten ensi viikolla käy!

Miten teillä, tuleeko suunniteltua viikon ruokia etukäteen vai menettekö ihan fiiliksen mukaan? Montako kertaa käytte kaupassa viikossa? Oletteko huomanneet (mahdollisessa) suunnittelussa samoja hyötyjä kuin minä? 

Kivaa viikonloppua! Me suunnataan nauttimaan saariston syksystä! <3

-Karoliina 

keskiviikko 23. syyskuuta 2015

Omat suosikkiblogini

Heippa! Sain jokin aika sitten kommenttiboksiin pyynnön kertoa blogeista, joita itse seuraan. Kuten olen maininnut aikaisemminkin, luen ja seuraan paljon blogeja. Blogien kautta pystyn muun muassa inspiroitumaan, motivoitumaan, etsimään tietoa ja seuraamaan kiinnostavien tyyppien elämää. Vuosien varrella seurattavia blogeja on kertynyt runsaasti, ja aihealueet ovat laajentuneet pelkistä treeniblogeista lifestyle blogeihin ja perheblogeihin sekä myös ammatillisen kiinnostuksen myötä sosiaalista mediaa ja markkinointiviestintää käsitteleviin blogeihin. Kiinnostus erilaisiin blogeihin vaihtelee hieman omien mielenkiinnon kohteiden mukaan. Samalla tavalla huomaan tapahtuvan myös oman blogin kirjoittamisssa. Candy on the Run keskittyi aluksi pelkästään treenailuun, mutta elämän viedessä eteenpäin ovat kirjoitusaiheet täälläkin laajentuneet pelkästä treenien kuvailusta ja listaamisesta myös muihin aiheisiin. Itse koen sen luonnolliseksi ja huomaankin, että omat suosikkiblogini ovat tällä hetkellä juuri niitä, joissa aiheet ovat hieman monipuolisempia. 


Kuva: täältä

Eniten seuraan blogeja Bloggerin kautta, mutta myös Bloglovin on kätevä blogien seuraamiseen. Uusia luettavia blogeja pongailen usein toisten blogien kautta. Listailen tähän alle omalta lukulistaltani löytyviä tämän hetkisiä blogisuosikkeja. Toivottavasti löydät listalta jotain uutta luettavaa itsellesi. Jos mieleen tulee hyviä blogeja näistä aihepiireistä niin linkkaile ihmeessä kommenttiboksiin! :) 


Sosiaalinen media/Markkinointiviestintä-blogeja

Someco
Mediakix
Jeff Bullas 


Ulkomaalaisia suosikkeja lifestyle/hyvinvointi/treeni

Cupcakes and Cashmere
Carrots n cake 
Peanut Butter Fingers
Helthy Happier Bear
Fannetastic Food
Fitnessista
Hungry Runner Girl



Löytyykö listalta tuttuja blogeja ja/tai uusia tuttavuuksia? Mikä on teille parasta aikaa lukea blogeja? Luetko ylipäätään paljon blogeja vai seuraatko vain muutamia? Vaihteleeko omat suosikit samalla tavalla kuin mullakin, elämäntilanteen ja kiinnostusten mukaan? 

Kivaa keskiviikkoa, me lähdetään nyt Milan kanssa lenkille mun äidin ja Elsan kanssa! Ja sen jälkeen taidan suunnata kirpparikierrokselle katsomaan vähän lisää juttuja vauvalle! :) #mammalomalla

-Karoliina



maanantai 21. syyskuuta 2015

Ajatuksiani raskausajan painonnoususta

Raskausajan painonnousu. Aihe, joka on omalla kohdallani aiheuttanut oikeastaan ainoat ristiriitaiset ajatukset kehooni liittyen raskauden aikana. Pohdin jonkun aikaa kirjoittaisinko tästä aiheesta ollenkaan, mutta totesin sitten, etten ole yksin ajatuksieni kanssa. Tiedän sen, koska olen lukenut asiasta ja jutellut muiden samassa tilanteessa olevien kanssa, joten kirjoittaminen kannattaa. 

Omalla kohdallani yksi ensimmäisistä asioista, joita tein painonnousun alkaessa toisinaan ahdistaa (perinteisten itkupotkuharmitusten lisäksi!oli naputella Googleen hakusanat "raskausajan painonnousu" ja etsiä vertaistukea sitä kautta. Googlettaminen ei aina kannata, mutta toisinaan siitä voi olla myös hyötyä! ;) Kenties joku siellä ruudun takana tekee samoin ja saa tästä tekstistä kaipaamaansa vertaistukea. Ja huomaa myös samalla, että ne tuntemukset omaan kroppaan liittyen on varsin normaaleja ja yleisiä tässä tilanteessa. Itseasiassa kirjoitettuani tämän tekstin (tämä on ollut luonnoksissa valmiina jo hetken) on asian nostanut esille omissa kirjoituksissaan muun muassa PetraBettina ja Emmi. Kannattaa käydä lukemassa heidän ajatuksiaan ja kokemuksiaan asiasta myös!

Kuva 9.2.2015 RV3 (jolloin ei vielä ollut mitään hajua koko raskaudesta... :))

Kuva 24.3.2015 (RV 9)


Ennen raskaaksi tulemista tiesin luonnollisesti, että painonnousu kuuluu asiaan. Sopivalle painonnousulle on raskauden aikana hyvä syynsä (itseasiassa monta syytä), ja tärkeintä on luonnollisesti se, että vatsassa kasvava uusi elämä saa riittävästi ravintoa, kasvaa ja kehittyy. En siis missään nimessä kuvitellut, että raskaana ollessa pysytään samassa painossa tai laihdutaan. Etukäteistiedoistani huolimatta en osannut valmistautua omassa kehossa tapahtuviin muutoksiin, jotka etenkin alkuraskaudessa tuntuivat todella hämmentäviltä. Tuntui siltä, ettei kroppa enää ollenkaan ollut omassa hallinnassa, ja painoa kertyi itselleni jo useampi kilo ensimmäisen kolmanneksen aikana. Omia fiiliksiä ei auttanut parantamaan se, että monissa raskausajan painonnousua käsittelevissä teksteissä, kuten tässä, kerrottiin, että "raskauden ensimmäisten kolmen kuukauden aikana painonnousu saisi olla melko vähäistä. Yleensä paino nousee tai laskee näinä kuukausina pari kiloa.


Kuva 12.4.2015 (RV 11+6)


Laskee tai nousee pari kiloa?? Omalla kohdallani painoa oli tullut jo ensimmäiseen neuvolaan mennessä yli 3kg, ja mietiskelin vain millaiseksi jättiläiseksi tässä vielä tullaan päätymään, kun jo raskausviikolla 10 mennään "suositusten" yli ja ympäri! Onnekseni neuvolassa suhtauduttiin asiaan lempeästi, eikä neuvolatätini nähnyt asiassa mitään ongelmaa, kun kerroin edelleen liikkuvani säännöllisesti ja syöväni pääasiassa terveellisesti. Tosin alkuraskauden painonnousua vauhditti varmasti se, että väsymykseen ja huonon olon tunteeseen maistuivat huomattavasti paremmin höttöhiilarit kuin liikunta ja HeVi-osaston tuotteet. Onneksi kuitenkin tilanne tasaantui ja terveellisemmät ruuat alkoivat maistumaan hyvin ekan kolmanneksen jälkeen, samoin kuin liikunta. 

Kuva 30.4.2015 RV 14+4

Kuva 17.6.2015 (RV 21+2)


Raskauden edetessä suhtautumiseni painonnousuun muuttui neutraalimmaksi etenkin sen jälkeen, kun raskaus alkoi selvästi näkyä. Hankalin oli se vaihe, kun masukumpua ei vielä kunnolla ollut vaan kroppa näytti, ainakin omaan silmään, pelkästään lihonneelta ja turvonneelta, eivätkä mitkään vaatteet istuneet! Myös neuvolassa painon jatkuva seuraaminen tuntui toisinaan hieman ahdistavalta, koska sellaiseen painon "kyttäämiseen" en ainakaan minä ollut tottunut. Onnekseni tosiaan oma neuvolatätini on aivan ihana, sillä en ole häneltä saanut missään vaiheessa moitteita painonnousuuni liittyen. En tiedä mitä olisin tehnyt, jos neuvolantäti olisi vielä alkanut asiasta ruikuttamaan, koska harmitusta riitti itselläni asiassa aivan tarpeeksi. Niistäkin tapauksista on kuultu, joissa hieman yli suositusten menevästä painonnoususta on alettu valittamaan raskaana olevalle, mikä ei varmasti auta asiaa tulevan äidin henkiseltä kantilta..Itse antaisin varmaan sellaisessa tapauksessa neuvolatädin kuulla kunniansa ja pitäisin luennon siitä, kuinka jokaisen kroppa on yksilöllinen myös raskausajan painonnousun suhteen. Eikä niitä hemmetin suosituksia voi tuijottaa niin tarkasti ottamatta yksilöä huomioon! (Luonnollisesti ymmärrän, että suosituksille on syynsä eikä liiallinen painonnousu ole hyväksi, siitä ei ole kyse!)


Kuva 17.8.2015 RV 30



Niinpä, avainsana on yksilöllistä. Jokaisen kroppa reagoi raskauteen omalla tavallaan ja paino nousee yksilöllisesti. Toiselle kiloja kertyy helpommin kuin toiselle. Ja toiset myös herkuttelevat enemmän raskauden aikana ja liikkuvat vähemmän, syystä tai toisesta. Itse olen pystynyt liikkumaan varsin mukavasti  läpi koko raskauden ja olen syönyt pääosin terveellisesti, mutta ehdottomasti olen kuitenkin herkutellut enemmän kuin ennen raskautta, joten kiloista voi myös katsoa peiliin. Eivät ne kaikki tosiaan ihan itsestään tule! ;) Liikunnan ansiosta olen kuitenkin onnekseni onnistunut ylläpitämään lihaskuntoa melko hyvin raskauden aikana, joten mielestäni kertyneet kilot eivät näy ihan niiiiiin selvästi, kuin miltä lukema kuulostaa ja näyttää omaan silmään vaa´alla. Vai osaisitko arvata, että tässä varressa  alla olevassa kuvassa on +15,5kg lisää raskautta edeltäneeseen lähtöpainoon?


Kuva 10.9.2015 RV 33+3

Se, mitä ehkä eniten halusin sanoa tällä tekstillä on se, että raskausajan painnonnousu on tosiaan hyvin yksilöllistä eikä siinä mielessä suosituksiin kannata liikaa tuijottaa tai ainakaan niiden takia pilata omaa fiilistä! Eikä myöskään vertailla omaa painonnousua kenenkään muun painoon! Itse olen jo mennyt painonnousussani yli keskimääräisten suositusten, sillä painoa on nyt kertynyt +16kg ja vielä on edessä 5 viikkoa laskettuun aikaan (nyt RV 35+0). 


Kuva 21.9.2015 RV 35+0 +16kg! 

Luettuani monien muiden painosta samoilla viikoilla Facebookin vauvaryhmistä, täytyy sanoa, että olen aika kärkiryhmässä..(jei, mikä saavutus..), mutta en kuitenkaan jaksa stressata asiasta tai olla huolissani siitä, miten nämä kilot saadaan aikanaan pois. Tietysti haluan palata jossain vaiheessa "omaan kroppaan", jossa olin ennen raskautta, sillä koen oloni siinä paremmaksi kaikin puolin, mutta sen aika on vasta sitten joskus. Nyt loppuraskauden keskityn niihin asioihin, joihin pystyn omassa hyvinvoinnissani vaikuttamaan eli siihen, että  saan hyviä ravintoaineita monipuolisesta ja terveellisesti ruoasta, jatkan liikkumista kropan sallimissa rajoissa ja herkuttelen kohtuudella silloin, kun mieli tekee. Enkä tuijota sitä pirun vaa´an lukemaa, tai painoindeksia, niillä ei tässä kohtaa ole juuri merkitystä.

Äsken kippistelin tässä itsekseni tällaisella terveyspommilla  (mansikoita, mustikoita, banaania ja rahkaa) aamulenkin jälkeen. Tänään on parikin syytä skoolailuun, sillä palautin juuri äsken graduni ohjaajalle luettavaksi ja tänään alkoi myös virallisesti äitiyslomani. Laskettuun aikaan 5 viikkoa! 

CHEERS! :)




Miten sinä suhtaudut/suhtauduit raskausajan painonnousuun? Tuliko raskauden jälkeen palattua entiseen painoon? Vaatiko entiseen painoon palaaminen kovaa työtä vai kävikö se "kuin itsestään"? 

Mukavaa alkanutta viikkoa! 

-Karoliina 

Seuraa Instagramissa / Facebookissa / Bloglovinissa Blogit.fi:ssä

lauantai 19. syyskuuta 2015

Toiseksi paras tapa nauttia juoksutapahtumasta

Jos ei itse voi olla syystä tai toisesta viivalla, niin toiseksi paras tapa nauttia juoksutapahtumista on mielestäni reitin varrella kannustaminen! Tänään juostiin 8. Espoo rantamaraton- ja puolikas, ja niin mahtavaa, kuin olisikin ollut päästä mukaan juoksemaan, ei se tässä tilassa enää onnistunut. Halusin kuitenkin päästä mukaan tapahtuman fiilikseen, joten lähdettiin reitin varrelle Matinkylään kannustamaan puolikkaan ja maratonin juoksijoita yhdessä ystäväni Katin kanssa. 

Käytiin Milan kanssa jo aamulenkillä fiilistelemässä maratonin reitin varrella :) 

Kisassa oli juoksemassa useampikin kaveri, jotka sai niin kovat kannustukset, kuin siinä kohtaa irtosi (terkut vaan mm. Joonakselle, Katrille, Jutalle ja Annalle..) mutta pyrittiin kannustamaan kovasti myös muitakin juoksijoita! Taputettiin niin kovaa kuin käsistä lähti ja välillä huudeltiin kannustuksia. Koitin kuitenkin välttää huutamasta "jaksaa jaksaa", koska se on mielestäni super ärsyttävä kannustus, etenkin siinä kohtaa, kun itsellä on se kuuluisa "ei *ittu välttämättä jaksa"-fiilis! ;) 

Mukavasti saatiinkin takaisin hymyjä ja kiitoksia juoksijoilta, mikä oli kyllä kannustajille paras palkinto! Itse koitan aina huikata kiitokset kannustajille tai edes hymyillä, jos muuhun ei siinä kohtaa kykene. Siitä tulee hyvä fiilis  niin itselle kuin toisellekin osapuolelle. Heitettiin myös muutamat high-fivet ja osa huuteli, että "ensi vuonna mukaan"! Jep, ehdottomasti! Ensi vuonna haluan taas olla itsekin viivalla! Onhan se yksi kivoimmista jutuista, joita tiedän; juosta tapahtumissa ja nauttia siitä iloisesta energiasta, joka niissä vallitsee. Juoksemista osaa taas arvostaa entistä enemmän, kun siitä välillä joutuu pitämään  taukoa! <3


Kannustamisen jälkeen palkittiin itsemme kannustuspullalla ja kahveilla Café Merenneidossa! Kannustaminen on kuulkaa kovaa ja energiaa vievää puuhaa, joten pulla tuli tarpeeseen! ;) Reitin varrella kannustaminen oli  ehdottomasti huippu tapa viettää lauantai-iltapäivää,  ja sen kruunasivat pullakahvit sekä hyvän ystävän seura. 


Tykkäätkö itse tapahtumissa kannustuksesta reitin varrella? Saatko kannustuksesta lisätsemppiä vai onko sillä mitään merkitystä? Mikä on ollut paras saamasi kannustus?  Onnittelut vielä kaikille rantamaratonin tai puolikkaan juosseille!! :)

-Karoliina 


torstai 17. syyskuuta 2015

Day in the Life (syyskuu 2015)

Pitkästä aikaa ajattelin kirjoitella tällaisen "päivä elämästäni"-postauksen. Näitä on mielestäni mukava lukea muista blogeista ja päästä kurkistamaan vähän kulissien taakse. Tässä siis tulee kuvaus päivästäni tänään. Älkää odottako mitään kovin jännittävää, kyseessä on aika tyypillinen arkipäivä tänä syksynä. Arki ja elämä tosin tulee muuttumaan pian melko radikaalisti, joten on ihan hauskaa kirjata muistiin millaiselta se näyttää tällä hetkellä. 

Klo 7.25 Herään ensimmäisen kerran siihen, kun sängyn jalkopäähän kömpii musta karvakasa. Mila tietää, että aamulla se saa tulla meidän sänkyyn, joten se käyttää tilaisuuden hyväkseen lähes aina. 

Klo 8.20 Tänään ei ole kiire mihinkään aamulla, joten torkun sängyssä, selailen muutamia blogeja ja Facebookia läpi kunnes nousen 8.30. Päästän Milan pihalle, petaan sängyn ja järjestelen vähän paikkoja. Teen omat aamutoimet (kasvojen pesu, rasvaus jne.) Teen aamiaista sekä itselleni että Milalle ja istun rauhassa syömään vähän ennen 9. 

Syön aamiaiseksi ihan normisettiä eli ruisleipää (päällä levitettä, pinaattia, juustoa, kinkkua ja avokadoa) sekä kahvia ja monivitamiiniporejuomaa. 


Istun koneella jonkun tovin, kun syön aamiaista ja aloittelen tätä postausta, lukaisen muutamia blogeja, vilkaisen uutiset jne. Aamiaisen jälkeen meikkaan pikaisesti ja vaihdan ulkovaatteet päälle aamulenkkiä varten. 

Klo 9.50-10.50 Kävellään Milan kanssa tunnin lenkki (4,7km) raikkaassa ilmassa. Mietin samalla, että olisipa ihanan happirikas juoksukeli, mutta onneksi voi edes kävellä! Pohdin kävelyn aikana mm. kauppalistaa, gradujuttuja ja Whatsappailen muutamille kavereille kysellen kuulumisia ja ehdotellen treffejä seuraavalle viikolle. Gradu pitää palauttaa ohjaajalle luettavaksi ensi maanantaina, joten sen jälkeen ensi viikolla on aikaa tehdä muutakin. Treffejä ja to do-listan asioita siis luvassa. 






Lenkin jälkeen vaihdan vaatteet ja nappaan pikaisen välipalan (nektariinin ja palan avokadoa) ennen kuin lähden Omppuun hoitamaan asioita ja käymään kaupassa. Mila jää tyytyväisenä nukkumaan. Raukalla alkoi ensimmäinen juoksu tiistaina, ja siirtyminen lapsesta teiniksi on aiheuttanut pientä hämmennystä!  <3

Klo 12.30 Tulen kotiin kauppareissulta...ei mennyt ihan niin kuin Strömsössä. Meidän lähin kauppakeskus, Iso Omena on laajennuksen ja metron tuloa takia melkoisessa remontissa ja parkkihallissa on ihan kaaos kun pääsen sinne..aivan täyttä ja autoja pilvin pimein jonottamassa paikkoja. Arg! Kiroan mielessäni päätöstä edes lähteä Omppuun (olen viime aikoina vältellyt sinne menoa juuri tästä syystä, että asiointi autolla on tehty nyt harvinaisen hankalaksi) ja 10 minuutin pyörimisen jälkeen päätän luovuttaa ja lähteä pois. Lidl it is! Kauppareissu ja muut asiat jää Ompussa tekemättä. Olen lievästi sanottuna ärsyyntynyt (kyllä sitä ihminen pienistä asioista saakin kipinää..) ja puran kiukkua avautumalla asiasta somessa. Jo helpotti! ;) Haha! 

Hyvä puoli asiassa on se, että LIDL:ssä saan tehtyä viikonlopun ruokaostokset edullisemmin ja siellä on ihanan rauhallista asioida. Yritän ostaa kaiken tarvittavan loppuviikoksi ja suunnittelen päässäni ruokia. Kun pääsen kotiin, moikkaan iloisena vastaan tulevaa Milaa, annan sille namin, puran kauppakassit, keitän kahvit ja teen pikaisen lounaan; eiliset tortilla-jauhelihan jämät + sekaan pinaattia, kurkkua, tomaattia, avokadoa, broccolia ja päälle  creme fraichea sekä salsaa. Lounas on 5 minuutissa valmis ja istun koneen ääreen syömään, samalla kun kirjoittelen muistiin asioita tätä postausta varten.


Lounas



Klo 13.10 Avaan vihdoin gradutiedoston ja alan kahvin sekä Sportyfeel patukan voimalla hommiin. (Oli muuten aika herkkua tuo patukka, mutta ennemminkin namia, kuin "terveellinen" protskupatukka...nimim. sokeria 28g/100g! :D) 

Klo 16.15 Graduhommat tältä päivältä paketissa. Välissä tulee useampi piipahdus someen, mutta saan kuitenkin tehtyä edellisen päivän seminaaripalautteen perusteella työhön hyvin korjauksia, joten perjantaille ja viikonlopulle jää lähinnä viilaamista. Aika hyvällä mallilla aletaan olla gradun kanssa. 

Nälkä alkaa myös kurnia vatsassa samoihin aikoihin, kun lopettelen gradun tekoa, joten on välipalan aikana. Syön LIDL:stä ostetun kurpitsansiemensämpylän, jonka päällä  on levitettä, juustoa, kinkkua, tomaattia ja kurkkua sekä lisäksi mandariinin ja kahvia. Yksi LIDL:n "huonoista" puolista on muuten tuo aivan liian houkutteleva paistohylly! Yritän useimmiten ohittaa sen, mutta loppuviikkoa kohti ohitus ei yleensä enää tapahdu vaan päädyn nappaamaan kauppareissulla mukaan jotain ihanaa tuoretta leipää/sämpylöitä.. tai molempia, kuten tänään! Niin hyviä, nam!

Klo 16.55 Lähdetään Milan kanssa iltapäivälenkille. Kävellään puolisen tuntia (2,4km) ja sen jälkeen vaihdan pikaisesti vaatteet ja teen pitkästä aikaa lihaskuntotreenin kotitreeninä! Kyykkääminen ja käsipainojen heiluttelu tuntuu hyvältä pitkästä aikaa, flunssan takia en ole tehnyt lihaskuntotreenejä kunnolla muutamaan viikkoon. 



Treenin jälkeen venyttelen pikaisesti ja suuntaan suihkuun ja siitä ruuanlaittoon. Pidemmän aikaa on jo tehnyt mieli sosekeittoa, joten tänään ostin siihen ainekset ja teen perinteisen bataatti-porkkana sosekeiton, johon sekoitan lisäksi vähän tuorejuustoa (creme bonjour paprika) sekä mausteita. Mila päivystää vieressä, kun leikkaan porkkanaa ja bataattia. Se saa maistaa molempia ja syödä myös oman ruokansa. Itsekin napsin ruuanlaiton ohessa pahimpaan nälkään vähän omppua ja avokadoa. 

19.30 istutaan pöytään syömään ja vaihdetaan hubbyn kanssa päivän kuulumiset samalla, kun lusikoidaan sosekeittoa naamariin. 



Sosekeitto ja tuore leipä maistuu hyvältä pitkästä aikaa! Ruuan jälkeen siivoillaan keittiö ja sen jälkeen parkkeerataan sohvalle. Minä läppäri sylissä kirjoittelemaan tätä postausta loppuun. Loppuilta tulee mitä todennäköisemmin kulumaan tässä sohvan nurkassa iisisti ottaen, lueskellen ja telkkaria katsellen. 

Sellainen päivä tänään. Aika kiva, vaikkei mitään erikoista tapahtunutkaan! <3

Haluaisin haastaa muutkin bloggaajat avaamaan arkeaan ja tekemään postauksen omasta päivästään + linkkailemaan niitä kommenttiboksiin niin pääsen lukemaan teidän arjesta! :) 

Millainen on sun tyypillinen arkipäivä tällä hetkellä? 

Kivaa loppuviikkoa!

-Karoliina

Seuraa Instagramissa / Facebookissa Bloglovinissa/ Blogit.fi:ssä

maanantai 14. syyskuuta 2015

Baby update 4: 34 viikkoa!

Heippa ja kivaa alkanutta uutta viikkoa! Viikot ovat taas vierähtäneet sen verran eteenpäin, että on aika kirjoitella uusin baby update. Laskettuun aikaan on enää 6 viikkoa ja viimeisimmän päivityksen kirjoittelin 4 viikkoa sitten. Aika on mennyt omasta mielestäni tosi nopeasti. Siihen vaikuttaa varmasti se, että olen tehnyt hommia gradun parissa niin tiiviisti, ettei aika ole ehtinyt käydä pitkäksi tai pelkäksi vauvan odotteluksi. Päinvastoin, omasta puolestani vauva saa vielä pysyä yksiössään kasvamassa ainakin seuraavat 4 viikkoa, jotta ehdin saada to do-listalta monta asiaa tehtyä ennen hänen saapumistaan! :)  

The bump RV 33+3

Ja sitten varsinaiseen tilannepäivitykseen, teen tämän tällä kertaa listaustyyppisesti, koska asiaa on niin paljon! :)

  • Kävin neuvolassa viimeksi elokuun lopussa eli 28.8 (RV 31+4), ja kaikki vaikutti siellä olevan hyvin! Sain sokerirasituksen tulokset, joissa ei ollut onneksi mitään moitittavaa (arvot oli 5.0, 7.0, 6.5). Kuten ajattelinkin, neuvolasta olisivat kuulemma soittaneet, jos arvoissa olisi ollut jotain häikkää. Hemoglobiini oli noussut normaalille tasolle, mutta päädyttiin kuitenkin neuvolatädin kanssa siihen, että jatkan lisäraudan napsimista edelleen. 
  • Kohdun pohjan korkeus eli sf-mitta oli 27,5cm eli vauva kasvaa hieman keskikäyrän alapuolella, mutta sf-mitta oli kuitenkin noussut hyvin edellisestä käynnistä elokuun alussa, jolloin se oli 24. 
  • Vauvan sykkeet olivat 140 tienoilla ja neuvolatädin mukaan pieni alkaa olla jo aika napakasti pää alaspäin lähtöasemissa kohdussa, mikä on hyvä juttu. 
  • Viime aikoina olen alkanut myös huomaamaan, että lähtöasemiin ollaan tosiaan vähitellen asetettu..päivästä riippuen (ja vauvan asennosta ilmeisesti) saattaa tuolla alavatsassa tuntua "mukavaa" pientä painetta..
  • Muutama viikko sitten kävin shoppailemassa vauvalle ensimmäistä vaatekertaa, johon ostin 50-56cm pitkähihaisia kietaisubodeja, potkupokuja, muutamat potkuhousut, söpön karvaisen nallehaalarin, verkkariasun ja sukkia. Joitain juttuja kaipailen vielä, mutta täydennystä koitan tehdä kirppareilla, sillä uutena kaiken ostaminen tulee kalliiksi. Onko vinkkejä hyvistä lastenvaatekirppareista Espoossa/PK-seudulla? Nella&Nuttu onkin jo tuttu! Ja tuleeko mieleen jotain vaatteita tai muuta, joita ehdottomasti kannattaisi olla alkuun? :)
  • Äitiyspakkaus saapui myös ja sen avaaminen oli kuin joululahjojen avaamista! :) Söpöjä ja käytännöllisiä juttuja oli koko laatikko täynnä, mutta suurin osa kovin isoja, joten vastasyntyneelle ei laatikosta voi hyödyntää alkuun kuin muutamia vaatekappaleita. Toivottavasti saadaan niitä isompia käyttöön myöhemmin.

Mila osallistui äitiyspakkauksen avaamiseen! ;)

Osa pakkauksen vaatteista! 
  • Vaatteiden lisäksi ollaan saatu tehtyä myös muita hankintoja, kuten turvakaukalo ja sitteri. Isoimmat jutut alkaa olla hankittuna, mutta käyttötavaroita ja muita pienempiä juttuja puuttuu vielä. Myös vauvan huone on vielä hieman vaiheessa, vaikka saatiinkin viikonlopun Ikea-reissulla sinne ostettua muun muassa matto, nojatuoli, verhot sekä säilytyslaatikoita hoitopöytä/lipasto yhdistelmään. Tosin huone tulee aluksi toimimaan lähinnä hoitohuoneena, koska vauva nukkuu aluksi meidän makkarissa, joten uskottelen itselleni ettei haittaa, jos se on vielä vähän vaiheessa! :)
  • Oma vointini on edelleen jatkunut pääosin hyvänä. Kävelylenkit pari kertaa päivässä kuuluu päivittäiseen ohjelmaan ja lihaskuntoa pyrin tekemään myös ainakin muutamia kertoja viikossa. Viime viikolla tosin treenit jäi vähemmälle flunssan takia! 
  • Kolmannen kolmanneksen kolotukset ovat myös saapuneet, tosin nämä niska-ja hartiakivut, joista olen saanut kärsiä eivät liity raskauteen vaan lähinnä koneella kökkimiseen! :/ Olen koittanut venytellä ja rullailla foam rollerilla, mutta todennäköisesti tilanne helpottaa kunnolla vasta, kun en enää istu läppärin ääressä montaa tuntia päivästä. 
  • Nukkuminen on sujunut myös pääasiassa hyvin, ja yleensä herään vessaan vain kerran yössä, tosin viime viikolla oli yksi poikkeusyö, jonka nukuin toodella huonosti. Se vaikutti onneksi olevan poikkeus, sillä seuraavat yöt nukuin taas hyvin. 
  • Painoa on kertynyt jo tässä vaiheessa keskimääräistä raskauden aikasta painonnousua enemmän (ainakin joidenkin lähteiden mukaan) ja vielä on 6 viikkoa aikaa..jaiks! Toisaalta en jaksa stressata asiasta, vaan luotan siihen, että kroppa ottaa sen, minkä tarvitsee, kunhan syön jokseenkin fiksusti. Kirjoittelen omia ajatuksiani ja fiiliksiäni raskausajan painonnoususta erillisessä postauksessa lähiaikoina, koska kyseinen aihe on ollut aika paljon mielessä eri vaiheissa raskautta!
  • Äitiysloma alkaa Kelan mukaan 21.9 eli viikon kuluttua, mutta todellisuudessa se alkaa siinä kohtaa, kun saan gradun palautettua kokonaan, eli viimeistään 6.10! Ei enää pitkään! :) 
RV 34+0 

Huh, siinä taisi olla kaikki tällä kertaa! Jatkossa luulen, että tulen kirjoittelemaan näitä päivityksiä loppuraskauden ajan muutaman viikon välein, sillä tuntuu siltä, että kolmas kolmannes on se jossa tapahtuu (yllättäen) eniten. Tässä alla taas listattuna kaikki aikaisemmat baby updatet ja raskauteen liittyvät postaukset, jos ne kiinnostaa. Lisäksi blogin yläpalkkiin on nyt lisätty vauva/raskaus-aiheisille postauksille oma Baby-sivunsa, josta kaikki nämä vauvahöpinät tulee jatkossa löytymään! :) 









Kivaa maanantaita ja uutta viikkoa! 

-Karoliina

Seuraa Instagramissa / Facebookissa / Bloglovinissa / Blogit.fi:ssä