Lupa aloittaa juoksu + kolmas äitiysfysioterapiakerta

Kävin torstaina kolmannella äitiysfysioterapiakäynnillä SUHK Mamassa *(yhteistyö) ja heti alkuun on kerrottava ihan mahtavat uutiset: sain äitiysfyssariltani Terhiltä luvan aloitella juoksua!! <3 <3 Woo-hooo! Olisittepa nähneet ne tuuletukset ja tanssahtelut, jotka vedin, kun Terhi vastasi myöntävästi kysymykseeni juoksun aloittamisesta fyssarikerran lopuksi! Olin niiiiiin iloinen, vaikka en yhtään yllättynyt, sillä olen tuntenut kropassa paljon edistymistä viime kuukausien aikana. Kärsivällisyys ja oikeanlainen harjoittelu palkittiin vihdoin luvalla palata oman rakkaan lajin pariin! 

Äitiysfysioterapeutin antamat harjoitteet yhdistettynä pilatespohjaisiin treeneihin ovat olleet todella toimiva paketti. Keskivartalon- ja lantion hallinta on mennyt paljon eteenpäin siitä, kun melkein 2 kuukautta sitten kävin ensimmäisen kerran äitiysfysioterapeutilla. Myös lantionpohjalihakset ovat vahvistuneet ja osaan nyt paljon paremmin ottaa ne huomioon ja aktivoida erilaisissa nostoissa ja liikkeissä ylipäätään. Toki niiden aktivoiminen vaatii edelleen usein keskittymistä, eikä se tapahdu automaattisesti aina, mutta eteenpäin on menty. 

Kolmannella äitiysfysioterapiakerralla treenasimme Terhin kanssa yhdessä SUHK Maman pilatesstudiossa. Aluksi kävimme läpi tuttuja harjoituksia, joita olin saanut aikaisemmin tehtäväksi ja Terhi katsoi miten ne sujuvat nyt, ja oliko edistystä tapahtunut keskivartalon hallinnassa ja olihan sitä. Vatsakapseli pysyi huomattavasti paremmin hallinnassa myös liikkeessä eikä vatsa päässyt pullahtamaan ulos, kuten aikaisemmin. Terhi sanoi, että linea albani (eli jännesauma suorien vatsalihasten välissä) oli koko matkalta napakka ja toimiva. Se välitti hyvin voimaa koko keskivartaloon, mikä on oleellista, jotta keskivartalo alkaa toimia ns. normaalisti raskauden jälkeen. Toki edelleen tehtävää on, enkä aio missään nimessä lopettaa nyt tähän näitä harjoituksia, sillä ne kyllä toimivat. 

Lisäksi Terhi oli rakentanut mulle raskauden jälkeisen treenin jumppapallolla, joka keskittyi juoksijalle olennaisiin liikkeisiin vahvistaen yläselkää, keskivartaloa, takareisiä, pakaroita ja tasapainoa. Liikkeinä oli mm. 

• Selän nosto jumppapallolla + kierto
• Kyykky pallon kanssa seinää vasten 
• Lantion nosto selkä pallon päällä 
• Ristiinnosto pallolla eli vastakkaisen käden ja jalan nosto pallon päällä
• Yhden jalan kyykky pallon kanssa seinää vasten (eli toinen jalka nostetaan vastakkaisen jalan päälle lepäämään ja siitä kyykätään yhdellä jalalla nojaten tiiviisti palloon)
• Lantion nosto makuulla jalat pallon päällä + jalkojen vienti koukkuun

Monet harjoituksista tuntui jopa vaikeilta aluksi, joten niissä on kyllä kivasti haastetta kotitreeneihin. Jumppapallo on hyvä treenikaveri, mutta vaatii totuttelua. Olen käyttänyt sitä omissa treeneissä jonkin verran, mutta en kuitenkaan niin paljon, että se tuntuisi vielä ihan "omalta". Mutta ihan mahtavaa saada vähän lisää haastetta treeneihin ja hyviä liikkeitä tehtäväksi, jotka kehittävät kroppaa juuri heikoista kohdista.

Lantion nosto jumppapallolla ja pito yläasennossa

Tästä on nyt hyvä jatkaa eteenpäin juoksun pariin pitäen samalla lihaskuntoharjoittelun (ja myös liikkuvuuden) tiiviisti mukana. Tulemme Terhin kanssa jatkamaan yhteistyötä jatkossakin, mistä olen todella innoissani ja kiitollinen. On ihan mahtavaa, että on ammattilainen apuna, sillä kuntoutus jatkuu edelleen, vaikka eteenpäin on menty. Terhi on myös itse personal trainer ja juoksija, joten hän osaa myös auttaa juoksujuttujen suhteen! En voi kun lämpimästi suositella hänen palvelujaan SUHK Mamassa.

Lisäksi on tähän kohtaan vinkattava myös SUHK Mamassa perjantaina 16.11 alkavasta synnytyksestä palautuminen- kurssista, josta voit lukea lisää täältä. Viiden kerran kurssilla otetaan jokaisella kerralla käsittelyyn aihe synnytyksestä palautumiseen liittyen, joka ensin käsitellään teoriassa ja sitten päästään käytännön harjoituksiin. Kurssille voi ottaa mukaan n. 2-6kk ikäisen vauvan. Jos kiinnostaa, niin katso lisätietoja SUHK Maman sivuilta!

No, milloin sitten Candy lähtee ensimmäisen kerran juoksemaan? :D Hahaa, toivottavasti huomenna, sunnuntaina. Suunnitelmissa olisi kävelylenkin ohessa ottaa 1 minuutin hölkkäpätkiä! :) Hyvin pienestä lähdetään liikkeelle, mutta toivottavasti huomenna voin sanoa, että "hei, mä juoksen taas" <3 

Kivaa viikonloppua, 

Karoliina 

Seuraa Instagramissa: blogia ja arkea: candyontherun 
treenejä ja ruokajuttuja: candyntreenit 
/ Facebookissa / Bloglovinissa / Blogit.fi:ssä  

Liikunta ja alkuraskaus

Tasan vuosi sitten olimme Madridissa viettämässä syksyä mieheni työn vuoksi ja minä elelin alkuraskauden suhteellisen haastavia aikoja. Väsymys ja huono olo olivat kavereina useamman viikon ja huono olo oli sellaista jatkuvaa "24/7 huonoa oloa". Tulimme Suomeen juhlimaan esikoisen 2-vuotissynttäreitä juuri näihin aikoihin marraskuussa ja lennolla pyörryin (onneksi ollessani istumassa ja virkosin ihan heti). Synttäri-iltaa vietin pää vessanpöntössä ja olo oli karmea! Täytyy sanoa, että nyt  kun vuosi on kulunut alkuraskaudesta, olen hyvin iloinen, että tuo vaihe on takanapäin enkä kaipaa sitä ollenkaan. Alkuraskaus voi olla todella haastavaa aikaa kaikinpuolin, vaikka toki se on  kaiken sen mahdollisen kärsimisen arvoista!<3 

Itseäni helpotti alkuraskaudessa lähes jatkuva hiilaripainoitteisten ruokien syöminen eli saatoin olla syömässä vaikka tunnin välein jotain pientä, koska se piti huonoa oloa jokseenkin hallinnassa. Normaalit ruuat, joita yleensä rakastan eli esimerkiksi ruokaisat salaatit ja kasvispainoitteiset lämpimät ruuat eivät juuri maistuneet. Eikä myöskään kahvi! Olin todellinen höttöhiilari queen siinä kohtaa, mutta mielestäni on parempi syödä sitä mikä maistuu ja tuntuu hyvältä. Onneksi ne terveellisemmät vaihtoehdot alkoivat maistumaan sitten raskauden edetessä, kun olot helpottivat, mutta toki paino nousi alkuraskaudessa suositeltua enemmän, koska söin vähän mitä sattuu ja teki mieli. Se on kuitenkin näköjään omalle kropalleni se tapa toimia, koska sama oli molemmissa raskauksissa. 

Alkuraskaudessa huomasin myös, että (riittävän kevyt) liikunta usein auttoi vähentämään pahaa oloa. Kävely ja raitis ilma olivat itselleni hyviä keinoja saada oloa hieman paremmaksi. Juoksun suhteen kuuntelin kroppaa tarkasti. Välillä pieni juoksulenkki tuntui hyvältä, välillä koko ajatus juoksemisesta ällötti enkä silloin tietenkään juossut. Kun kropassa on huono olo melkein koko ajan, juoksun iskutus saattaa olla viimeinen asia, mitä haluaa silloin tehdä! :D  

Kotona tein alkuraskauden aikanakin lyhyitä lihaskuntotreenejä päivän olotilan mukaan. Välillä 20 minuuttia, joskus 15 minuuttia tai jopa vähemmän, ne olivat usein circuit-treenejä käyttäen joko oman kehonpainoa ja/tai käsipainoja. Ihan lyhyet treenit nostattivat mielialaa ja saivat itselleni sellaisen olon, että "tein edes jotain". Kun on tottunut liikkumaan paljon, on alkuraskaus usein vähän shokki. Ulkoisesti ei vielä näytä juurikaan raskaana olevalta, mutta sisäisesti kaikki heittää yhtäkkiä häränpyllyä ja sormenpäätä pienempi tyyppi vatsan pohjalla ottaa koko laivan ohjaukseen. 

Itselleni teki hyvää niin henkisesti kuin fyysisestikin pitää liikuntaa säännöllisenä myös alkuraskaudessa. Aina treenin tekeminen ei huvittanut, jos väsytti tai olo ei ollut niin hyvä, mutta useimmiten ihan lyhyt treeni piristi ja paransi oloa. Toki silloin kun todella väsytti ja tunsin, että kroppa kaipaa lähinnä lepoa, niin lepäsin.

Alkuraskaus on siinä mielessä liikunnan kannalta mukavaa aikaa, että vielä ei tarvitse miettiä liikunnan suhteen muuta kuin omaa oloa ja miltä joku liike tuntuu. Periaatteessa ei vielä ole esimerkiksi lihaskuntoon liittyviä rajoituksia, kuten myöhemmin raskaudessa, jos haluaa pyrkiä välttämään tekemästä hallaa lantionpohjalle ja vatsalihasten erkaumalle. Kroppaa kuuntelemalla pääsee alkuraskaudessa mielestäni pitkälle. Oma kroppa sanoi jo hyvin aikaisessa vaiheessa raskautta, että esimerkiksi vatsarutistukset ja monet muut suoraan vatsalihakseen kohdistuvat liikkeet kannattaa jättää pois. Ne eivät tuntuneet hyvältä itselleni alkuraskaudessakaan ja myöhemmin toki jäivät pois ihan siitä syystä, että suoran vatsalihaksen treenaaminen voi pahentaa erkauman syntymistä ja/tai hidastaa sen palautumista raskauden jälkeen. 

Ja ei, ei täällä tosiaan ole uutta vauva- tai raskauskuumetta! :D <3 Nämä raskausajan liikuntajutut vain ovat super kiinnostavia itselleni ja niihin on kiva palata muistoissa :) 

Alkuraskauden fiiliksiä ja liikuntajuttuja voit lukea myös tästä postauksesta http://www.candyontherun.com/2017/11/ensimmainen-kolmannes-rv-5-9.html

Ja tässä kiva artikkeli liikunnasta raskauden aikana. 

Onko täällä lukijoissa tällä hetkellä raskaana olevia? Miten te voitte ja miten teidän liikuntajutut sujuu vai sujuuko? 

Minä suuntaan tänään taas käymään äitiysfyssarilla SUHK Mamassa (*yhteistyö) ja odotan innolla mitä uusia kuntoutusharjoituksia saan Terhiltä ja miltä tilanne lantionpohjan ja keskivartalon suhteen näyttää nyt 5kk synnytyksestä! 

Kivaa viikon jatkoa, 
Karoliina 

Seuraa Instagramissa treenijuttuja @candyntreenit

Oma liikuntahistoriani

Liikuntahistoriani. Aihe, josta en ainakaan muistaakseni ole koskaan aikaisemmin täällä blogissa kirjoittanut. Tänään lähdetään matkalle vuosien takaa tähän päivään liikuntaharrastusten osalta! <3

Taitoluistelu

Mun ihan ensimmäinen varsinainen liikuntaharrastus oli taitoluistelu, jonka aloitin viisivuotiaana (tämä aloitusikä piti tarkistaa äidiltäni). Muistan itse, etten lapsena ollut mitenkään liikunnallinen. Olin vähän pyöreä pikkutyttönä ja se, jota ei valittu koululiikunnassa ensimmäisenä joukkueisiin. Tällä taustalla oli ehkä vähän hassua, että valitsin ensimmäiseksi harrastuksekseni juuri taitoluistelun, mutta onneksi valitsin!  

Taitoluisteluseurani oli HTK eli Helsingin taitoluisteluklubi, jossa luistelin noin viisi vuotta. Opin ihan hyväksi perusluistelijaksi ja suoritin viisi luistelumerkkiäkin, mutta siinä vaiheessa, kun olisi pitänyt oppia tulppi, luistelu-urani katkesi. Osittain siihen vaikutti myös se, että ratsastus vei voiton, kun lauantaiaamun luisteluharkat ja ratsastustunti olivat samaan aikaan. Rakastan kuitenkin edelleen taitoluistelua, mutta nykyään enemmän fanituspohjalta. Luistimilla olen ollut viimeksi useampi vuosi sitten, vaikka joka talvi sanon, että olisipa ihanaa päästä luistelemaan. En vain halua luistella ihan millä tahansa luistimilla, vaan ne pitäisi olla kunnon tukevat taitoluistimet! ;) Ehkä vielä jonain päivänä liityn johonkin aikuisten muodostelmaluisteluporukkaan, sillä muodostelma kiinnosti jo lapsena, mutta se jäi tosiaan toisen rakkaan harrastuksen eli ratsastuksen jalkoihin. Toinen laji, joka kiinnosti myös aikoinaan oli jääkiekko! Vitsi, mitäköhän olisi käynyt jos olisin alkanut pelaamaan lätkää? :D Sitä en koskaan saa tietää. 

Ratsastus

Ratsastus oli toinen oma "lapsuudenlajini" ja sen aloitin 9 vuotiaana yhdessä siskoni kanssa. Menimme alkeiskurssille Leppävaaran ratsastuskoululle ja jatkoimmekin Leppävaarassa ratsastusta useita vuosia. Meillä oli myös jossain kohtaa useamman vuoden omat hoitohevoset ja kilpailimme seurakisoissa niin koulu-kuin esteratsastuksessakin. Tallilta ja ratsastuspiireistä mulla on paljon hyviä muistoja niin nuoruusvuosilta kuin myöhemminkin ja se oli todella iso osa elämää monta vuotta. Vuonna 2007 vaihdoimme ratsastamaan Primus Tallille ja siellä ratsastin kevääseen 2015 asti, kunnes ratsastus jäi tauolle ensimmäisen raskauden myötä. Sitä tuli harrastettua tasan 20 vuotta ja ihan varmasti palaan vielä satulaan jonain päivänä, kun aikaa (ja rahaa) on vähän enemmän taas käytettävissä omiin harrastuksiin. Itse asiassa tuli kyllä juuri nyt ikävä satulaan, kun etsin näitä kuvia tähän postaukseen ja löysin monta kuvaa vanhoista ihanista heppakavereista! <3

Palermo eli Pate, joka opetti mulle tosi paljon esteratsastuksesta.

Gandalf de Kalvarie, ihana oppimestari hänkin <3

Laskettelu

Laskettelu oli meidän perheen yhteinen harrastus omassa lapsuudessani ja vielä nuoruusvuosinakin. Kävimme ainakin kerran talvessa laskemassa jossain ja ensimmäisen kerran olin suksilla kolmevuotiaana. Nyt aikuisiällä laskettelu on jäänyt todella vähälle ja viimeksi olen ollut suksilla useampi vuosi sitten. Uskon kuitenkin, että taidot pysyy, vaikka varmasti vähän ruosteessa nyt ovatkin!

Juoksu

Rakas harrastukseni juoksu alkoi satunnaisilla juoksulenkeillä joskus vuosien 2004-2005 välillä. Muistan, että lähdin meidän lapsuudenkodista lenkille ja juoksin ehkä 3km ja tulin posket punaisina innoissani takaisin. Huomasin pian, että juoksu oli tosi tehokasta liikuntaa, mutta  säännöllistä harrastusta siitä ei vielä alkuvuosina tullut. Vuonna 2009 innostuimme muutaman ystäväni kanssa treenaamaan vähän enemmän ja otimme yhdessä tavoitteeksi Naisten Kympin, joka oli ensimmäinen juoksutapahtumani.  Siitä innostus kasvoi ja harjoittelimme ensimmäiselle puolimaratonille vuonna 2010, jolloin olin 25-vuotias. Siitä se sitten lähti; kunnon juoksuhurahdus ja tähän mennessä olen juossut 20 puolimaratonia ja 4 maratonia. Juoksu on pysynyt mukana elämässä tuosta 2009 vuodesta lähtien toki elämäntilanteet huomioonottaen. Raskauksien vuoksi ja yhden loukkaantumisenkin takia on ollut taukoja, mutta aina silti palaan rakkaan harrastuksen pariin.

Juoksua Madridissa rattaiden kanssa syksyllä 2017

Juoksua saaristossa kesällä 2017

Ryhmäliikunta

Ryhmäliikuntaan tutustuin ihan ensimmäistä kertaa ollessani opiskelijavaihdossa Borlängessä, Ruotsissa keväällä 2007, 22-vuotiaana. Sitä ennen en ikinä ollut käynyt ryhmäliikuntatunneilla. Voin kuitenkin kiittää Friskis&Svettis Borlängeä siitä, että rakkaus ryhmäliikuntaan sai alkunsa. Saman vuoden syksyllä aloitin työskentelyn Esport yhtiöissä asiakaspalvelijana, ja  työsuhde-etuna oli se, että jumppia ja kuntosalia pääsi käyttämään ilmaiseksi. Esport-vuosina (olin siellä töissä 5 vuotta) tulikin käytyä paljon ryhmäliikuntatunneilla (Bodypump, Bodyattack, Bodystep, core taisivat olla suosikkeja). Jossain kohtaa vaihdoin Elixialle jumppiin, koska työpaikalla treenaaminen ei aina ollut niin rentouttavaa. Jäsenyydet liikuntakeskuksiin on kuitenkin ollut nyt viime vuosina tauolla, sillä koen, että koti- ja ulkotreenit ovat olleet itselleni se helpoin valinta vauva- ja taaperoarjessa. Mutta, varmasti palaan vielä ryhmäliikunnan pariin joskus myöhemmin. Nytkin välillä kaipailen sitä, että pääsisi hyvälle tunnille ohjattavaksi ja saisi imeä energiaa muista liikkujista! 

Koti- ja ulkotreenit

Kotitreenit mulla astuivat kuvaan lapsen saannin myötä. Aikaa ei enää ollut niin paljon käytettävissä treeneihin ja helpointa oli tehdä treeni esimerkiksi lapsen nukkuessa päiväunia tai välillä toki jumppailla myös hereilläolo aikana. Ihan viime vuosina olen myös alkanut treenaamaan enemmän ulkona esimerkiksi vaunulenkeillä, leikkipuistossa, hiekkalaatikon äärellä tai mökillä. Kotitreeneihin olen vuosien varrella käyttänyt paljon erilaisia inspiraationlähteitä ja palveluita. Esimerkiksi

• Treenaakotona.com-palvelua
• Somesta/blogeista löytyviä treenejä (FB/Insta/Youtube)
• Kayla Itsinesin BBG-ohjelmaa
• Popsugar Fitnessin treenejä
• Fitness Blenderin treenejä 
• Jessica Valantin pilatestreenejä (nämä käytössä nyt!)

Nykyään osaan myös rakentaa ja suunnitella itselleni treenejä, mutta monesti on kiva, että joku muu on suunnitellut ne ja itse voi vaan tehdä. Useimmiten treenit on tällä hetkellä kestoltaan maksimissaan puoli tuntia, usein teen myös lyhyempiä minitreenejä. Määrällisesti tulee siis nykyään liikuttua paljon vähemmän. Koen kuitenkin, että olen ollut nyt lähivuosina paremmassa kunnossa, kuin aikaisemmin, kun treenasin paljon enemmän. Nykyään ehkä osaa käyttää sen vähäisen ajan tehokkaammin ja on myös järkevämpi tehtävien treenien suhteen. Vähemmän on nykyään enemmän!

Liikunta on kulkenut vahvasti mukana myös raskausaikoina <3

Hyötyliikunta

Meillä on ollut lähes aina perheessä koira, joten koiran kanssa kävely on kulkenut mukana vuosikaudet. Kävely muodostaa nykyään tosi ison osan omasta liikuntapaletista. Sen huomaa etenkin silloin, jos käveleminen jää vähemmälle jostain syystä. Muuta hyötyliikuntaa kuin kävelyä en juuri harrasta. 

Siitä asti kun 20-vuotiaana aloitin liikkumaan ryhmäliikuntatunneilla, en ole oikeastaan pitänyt mitään pidempiä taukoja liikkumisessa, vaan liikunta on kulkenut mukana eri tavalla eri elämänvaiheissa ja motivaatio liikkua on säilynyt. Omille lapsilleni haluaisin antaa liikunnallisen elämän mallin jo ihan pienestä lähtien. Pidän tärkeänä sitä, että lapsia kannustetaan liikkumaan leikin varjolla mahdollisimman paljon. Se, että juostaan, hypitään, loikitaan, seikkaillaan metsässä, jumpataan äidin ja isin kanssa ja tehdään kaikkea aktiivista on vaan mun mielestä tosi kivaa niin itselle kuin lapsillekin.  Lapsen ei tarvitse välttämättä alkaa pienestä pitäen harrastamaan jotain tiettyä lajia, mutta on mahtavaa, jos hän arjessa liikkuu ja saa liikunnasta osan omaa elämää jo aikaisessa vaiheessa. Ja nimenomaan sen fiiliksen, että liikkuminen on kivaa! <3 Ilman, että se olisi kivaa, en usko, että jaksaisin liikkua. Tärkeintä on mun mielestä löytää ne omat lajit, jotka motivoivat ja tuovat iloa juuri itselle. 

Olisi ihan mahtavaa kuulla teidän liikuntahistoriasta! Haastan muitakin bloggaajia kertomaan siitä omalla postauksella ja teitä muita jättämään kommentin. Harrastitko lapsena liikuntaa? Mitkä oli sun laji tai lajit? Oletko aina liikkunut? Onko ollut taukoja? Olisi mielenkiintoista kuulla! :)

Kivaa viikkoa! 

-Karkki

Seuraa Instagramissa treenijuttuja @candyntreenit

Viikon parhaat

Heippahei ja kivaa lauantaita! Sain tässä iltapäiväpäikkäreiden aikana hetken aikaa kirjoitella blogia, joten täällä ollaan. Tein äsken puolen tunnin treenin Jessica Valantin unlimitedistä (päädyin ostamaan uuden treenikuukauden marraskuulle, koska tykkäsin treeneistä niin paljon) ja sitä ennen käytiin Isossa Omenassa koko perhe hoitamassa vähän asioita ja lounaalla. Ostettiin kotiin mukaan Arnoldsin donitsit viikonloppuherkuksi, ja kävin myös hankkimassa ensi viikon isänpäivä- ja synttärisankareille lahjaa/korttia. Vielä tänään olisi ohjelmassa metsälenkki ystävien ja koirien kanssa ja sitten illalla ihan rentoa oleskelua perheen kanssa. Taidetaan tehdä tortilloja ruuaksi, ne on kaikkien suosikkeja. 

Mutta sitten niihin muihin viikon parhaisiin. Tämä viikko oli hetkittäin aika väsynyt, mutta siinä oli myös tosi paljon kivoja juttuja.

Viikon parhaat

• The star is born-elokuva: Kävin tiistaina leffassa (ekaa kertaa varmaan kahteen vuoteen!) äitini,siskoni, serkkuni ja tätini kanssa katsomassa paljon hehkutetun The star is born-elokuvan, jota tähdittää Lady Gaga ja Bradley Cooper! Ja ei tarvinnut pettyä. Aivan ihana leffa!! Itseeni suurimman vaikutuksen teki leffan musakohtaukset (etenkin Shallow-biisi <3) ja Lady Gagan ja Bradley Cooperin kemia. Suosittelen lämpimästi. 

• Edelliseen viitaten on pakko nostaa esille tuo suosikkibiisini kyseisestä leffasta: Shallow. Niin huippu <3

• Tällä viikolla treenien osalta kova sana on ollut Leikkipuistotreenit! Samalla kun taapero leikkii ja vauva nukkuu vaunuissa (=unelmatilanne, joka ei aina toteudu :D) voi itse samalla lämpimikseen jumppailla hiekkalaatikon vieressä tai hyödyntää muuten leikkipuiston välineitä. Lauran kanssa tehtiin perjantaina kiva treeni, josta sain etenkin keskikropan kipeäksi, vaikken ihan kaikkia toistoja tai kierroksia ehtinytkään tehdä! Kurkkaa tehokas treeni Lauran blogista :) 

• Lounastreffit ystävän kanssa: Maanantaina kävin lounastreffeillä hyvän ystäväni Jutan kanssa. Tuntui ihan spesiaalilta, koska aika vähän tällä hetkellä tulee käytyä ulkona syömässä kavereiden kanssa. <3

Siinä varmasti ne tämän viikon kohokohdat! Ensi viikolla on tosiaan edessä meidän marraskuun juhlaviikko (mun ja Islan synttärit + isänpäivä). Sen lisäksi H on työmatkalla useamman päivän, joten valmistaudun jo etukäteen suht intensiiviseen viikkoon... onneksi sitä ennen pääsee ehkä hieman rentoutumaan tässä viikonlopun aikana!

Kivaa viikonlopun jatkoa sulle! 

-Karkki

Seuraa Instagramissa treenejä @candybackinshape ja blogia+arkea @candyontherun

Raskaudesta palautuminen (5kk)

Kirjoittelin viimeksi raskaudesta palautumisesta 3,5kk kohdalla ja siitä voit lukea täältä. Nyt synnytyksestä on kulunut 5kk ja ajattelin, että voisi olla kiva kirjoittaa taas uusi päivitys. Olen käsitellyt aihetta myös näissä alla näkyvissä postauksissa: 

• Toinen käynti äitiysfysioterapiassa
• Lokakuun treenisuunnitelmia
• Äitiysfysioterapia- ja treenikuulumisia

5kk synnytyksestä

Raskauskilot ja painonpudotus

4kk kohdalla tuntui, että paino jumittaa ihan täysin eikä mitään tapahdu. Silloin myös vähän turhauduin tilanteeseen, mikä on varmasti jokaiselle painonpudottajalle tuttua, vaikka tietääkin, että muutos vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. Päätin tietoisesti jättää koko painonpudotuksen hetkeksi taka-alalle enkä käynyt vaa´alla niin usein. Pian kroppa alkoi taas toimia ja paino putosi hiljalleen. Nyt ollaan tilanteessa, jossa raskauskiloja on vielä se viimeiset viisi kiloa jäljellä. Yhteensähän kiloja tuli 23. Selkeästi omalla kohdalla ajan kuluminen ja toki säännöllinen ja suht terveellinen ruokavalio vaikuttavat eniten painonpudotukseen, sillä mitään reippaampaa liikuntaa en ole vielä tehnyt. Toki olen liikkunut ja tehnyt lihaskuntoa säännöllisesti siitä asti kun synnytyksestä oli kulunut 6 viikkoa, mutta kovemmat treenit odottavat vielä itseään. 

Liikunta

Lokakuussa pääasialliset treenimuotoni olivat kävelylenkit, pilatespohjaiset lihaskuntoharjoitukset sekä äitiysfysioterapeutin antamat kuntoutusharjoitteet, joissa painotetaan lantionpohjaa, syvää poikittaista vatsalihasta sekä pakaroita. Kuten olen kertonut, olen jopa oppinut tykkäämään pilatestreeneistä (olen tehnyt niitä kotona, kun hankin Jessica Valant pilatesin unlimited-ohjelman) ja huomaan, että ne kyllä toimivat! Keskivartalo on selkeästi vahvistunut viimeisen kuukauden aikana, mikä tuntuu ihan mahtavalta. Keskivartalon tuki vaikuttaa niin paljon moneen asiaan ja toivon kovasti, että pian saan myös vihreätä valoa juoksun aloittamisen suhteen. 

Lantionpohjalihakset/keskivartalon toiminta

Oma tuntemukseni on se, että lantionpohjan lihasten voima olisi parantanut, mutta tarkemman tiedon saan, kun menen vielä kolmannen kerran käymään äitiysfysioterapeutilla. Oma haasteeni lantionpohjan suhteen oli lantionpohjan etuosan ja virtsarakkoa ympäröivän alueen heikompi hallinta synnytyksen ja raskauden jälkeen. Olen työstänyt asiaa viimeisen 1,5 kuukauden aikana ja tilanne tuntuu parantuneen siitä, mitä se oli. Haastavaa on mielestäni itse osata tietää, että mikä on riittävän hyvä tilanne juuri lantionpohjalihasten suhteen. Onneksi on äitiysfyssari, jolta voi kysyä. 

Keskivartaloon on tullut lisää voimaa ja mielestäni oma tietoisuus ja hallinta syvän poikittaisen vatsalihaksen toiminnasta on parantunut. Joudun kyllä jatkuvasti kiinnittämään huomiota (ihan päivän perusaskareissa) ettei vatsa pääsisi "pullottamaan" ja ryhti pysyy hyvänä. Helposti kun keho edelleen ohjautuu samaan asentoon kuin raskaana ollessa eli vatsa eteen ja selkä hieman kaarelle. Tästä on opeteltava pois, tiivistettävä keskikroppaa ja saatava alaselkää pidemmäksi. 

Kaiken kaikkiaan on ihan hyvä fiilis siitä, miten kroppa palautuu raskaudesta. Välillä tie on tuntunut tosi pitkältä, vaikka oikeasti on ihan normaalia, että palautuminen kestää. Kirjoittelen jossain kohtaa enemmän, mitä kaikkea on tullut opittua tämän toisen raskauden palautumismatkan aikana. 

Miten teillä muilla raskaudesta palautujilla sujuu? :)

Kivaa alkanutta marraskuuta! 

-Karoliina

Seuraa Instagramissa: blogia ja arkea: candyontherun 
treenejä ja ruokajuttuja: candyntreenit 
/ Facebookissa / Bloglovinissa / Blogit.fi:ssä