torstai 28. joulukuuta 2017

Bloggaaminen vuonna 2017 ja vuoden luetuimmat postaukset

Vuoden lopuksi ajattelin perinteisesti kirjoitella muutaman sanan bloggaamisesta, joka on tässä vuosien varrella muuttunut paljon omalla kohdallani. Aluksi kirjoitin tosiaan pelkästään juoksu- ja treenijutuista, mutta viime vuonna blogi laajeni selvästi enemmän lifestyle-sisältöihin ja samalla kaavalla on jatkettu tänäkin vuonna. Ensi maaliskuussa Candy on the Run-blogini täyttää jo 5 vuotta. Postauksia on tullut tähän mennessä kirjoitettua yhteensä 632 ja yllättäen "juoksu" on aiheena ollut se suosituin, vaikka viime aikoina muut aiheet ovat elämäntilanteen muuttuessa olleet enemmän pinnalla. 


Ensimmäisiä kuvia Madridista elokuussa 2017
Kirjoittaminen monipuolisemmista asioista, jotka kuitenkin lukeutuvat kategorioihin liikunta, hyvinvointi, oma elämä, ja matkailu on tehnyt sen, että blogista on tullut vähän kuin julkinen päiväkirja itselleni. Saan tänne kirjoitettua muistiin asioita, joita haluan muistaa ja toki pureskeltua asioita, joihin kaipaan esimerkiksi vertaistukea. Ajoittain olen tänäkin vuonna kipuillut sen kanssa, mitä haluan kirjoittaa, kuinka paljon mistäkin asiasta ja mitä haluan jättää blogin ulkopuolelle. Olen pyrkinyt aina olemaan rehellinen blogissa, mutta luonnollisesti kaikkea ei täällä voi kirjoittaa enkä haluakaan. Välillä ahdistaa se, etten tiedä kuka blogia lukee ja välillä taas innostun siitä, että joku joka lukee saa täältä inspiraatiota, vertaistukea tai motivaatiota, vaikken siitä tietäisikään. Huomaan myös, että helposti saatan jättää kirjoittamatta silloin, kun oma fiilis on jostain syystä huono tai joku asia painaa mieltä,  sillä en halua "valittaa", koska aina jollain on asiat huonommin. Kuitenkin näen, että sellaiset tekstit toisten blogeissa ovat usein vain inhimillisiä ja tuovat esille sen puolen, ettei elämä tosiaan ole vain somekiiltokuvaa vaan ihan normaalia elämää harmeineen, murheineen, iloineen ja onnistumisineen. Ehkäpä haastan itseäni ensi vuonna avaamaan sanaista arkkua useammin silloin kun harmittaakin. Ehkäpä voin tarjota sellaisilla postauksilla vertaistukea jollekin toiselle..

Bloggaamisen suhteen päätin tänä vuonna etten ota paineita siitä, että viikossa pitäisi saada kirjoitettua 3-5 postausta, sillä se alkoi tuntua turhan haastavalta. Tämä on kuitenkin vain harrastus, jonka on pysyttävä kivana juttuna, jotta siitä saa enemmän kuin se ottaa. Erona viime vuoteen on se, että tänä vuonna olen tehnyt koko vuoden osa-aikaisesti töitä hoitovapaan ohella ja työaika on aina poissa blogille jäävästä ajasta, sillä teen töitä usein päiväuniaikoina. Postausten määrä on tämän päätöksen myötä jäänyt vähäisemmäksi tänä vuonna kuin aikaisempina vuosina, mutta toivon, että te lukijat olette pysyneet ja pysytte mukana siitä huolimatta. Jatkossa lupaan kirjoitella 1-2 postausta viikossa, joskus toki enemmän, jos siltä tuntuu. Kerron myös teille, jos blogi jää tauolle tai postauksia tulee harvemmin, sillä mielestäni se on mukava tapa pitää teidät selvillä siitä mitä tapahtuu. Se ettei blogiin yhtäkkiä ilmesty mitään useampaan viikkoon ilman sen kummempaa ilmoitusta on mielestäni hassua, vaikka toki jokainen bloggaaja toimii kuten itse parhaakseen näkee.

Vuoden lopuksi on aina myös mukava tarkastella mitkä postaukset ovat yltäneet vuoden aikana luetuimpien joukkoon. Pohdin nimittäin jatkuvasti millaisia juttuja te haluaisitte lukea, joten nämä antavat siihen hieman osviittaa. Tänä vuonna kymmenen suosituimman postauksen joukkoon mahtuu niin raskausjuttuja, juoksua, hyvinvointia kuin oman elämän postauksiakin. Se on kiva huomata, sillä kaikki nämä osa-alueet ovat vahvasti blogissa esillä ja samojen teemojen kanssa jatketaan myös ensi vuonna. Suunnitelmissa on kirjoittaa kevään aikana meidän arjesta, raskaudesta, raskausliikunnasta, ajatuksista uuden vauva-arjen suhteen, hyvinvoinnista jne. Syksyllä toivottavasti palailen taas juoksun pariin ja voin kirjoittaa siitäkin. Jos teillä on toiveita postausten suhteen, otan niitä mielellään vastaan! :) 

Vuoden 2017 10 luetuinta postausta


Aika paljastaa salaisuus Vuoden luetuimmaksi postaukseksi nousi odotetusti postaus, jossa kerroin toisesta raskaudestani. Se on kiinnostanut tänä vuonna ylivoimaisesti eniten. Ehkä tuo "klikkiotsikko" vaikutti asiaan myös..

Pisin pitkis aikoihin ja HCR 2017 reitti postaus kiinnosti varmasti HCR:n uuden reitin kuvauksen takia viime keväänä.  


HCM 2017: maraton joka ei unohdu koskaan ei varmaan kaipaa sen enempää selityksiä. Hurja myrsky, joka osui maratonpäivälle vei tapahtuman uutisotsikoihinkin. 



Syksyn suunnitelmat postauksessa kerroin kesällä meidän ulkomaankomennukselle lähtemisestä. 



Kolme viikkoa puolimaratonille postauksessa jaan omat vinkkini puolikkaalle valmistautumiseen muutama viikko ennen h-hetkeä. 


Juoksija: Kuinka ehkäistä loukkaantumisia? postauksessa jaossa on parhaat vinkkini kuinka säilyä terveenä ja ilman loukkaantumisia. Taidanpa lukea kertauksen vuoksi tämän postauksen uudelleen itsekin! ;) 


HCR 2017 sometiimin silmin postauksessa raportoin viime kevään Helsinki City Runista "kulissien takaa", sillä oma juoksuni jäi flunssan takia juoksematta, mutta työ sometiimissä piti kiireisenä koko päivän ja toi mukanaan mahtavia juoksuhetkiä ja kohtaamisia. 



Voihan vaaka postauksessa kerroin fiiliksistäni, kun olin pitkästä aikaa noussut vaa´alle ja huomannut sen näyttävän 3kg enemmän kuin muutama kuukausi aikaisemmin. Vaa´an lukema oli salakavalasti hiipinyt ylös lähes huomaamatta.. 



Ensimmäinen kolmannes rv 5-9 postauksessa kerron toisen raskauden ensimmäisistä viikoista. Usein blogeista ei löydy vielä postauksia ensimmäisen kolmanneksen vaiheista, mutta itse olin kirjoittanut muistiinpanoja alusta asti, jotka julkaisin kerrottuani raskaudesta blogissa. 


Arctic Challenge Levi 2017 winter edition postauksessa jaan oman kokemukseni elämäni ensimmäisestä seikkailukisasta, jossa sain olla mukana osana Zeropointin tiimiä viime keväänä. 


Kiitos, että olet ollut lukemassa blogiani tänä(kin) vuonna ja tosiaan jos sinulla on toiveita postausaiheiden suhteen otan niitä mielellään vastaan!:) Erityiskiitos teille kaikille, jotka olette kommentoineet blogiin! Jokainen kommentti lämmittää aina mieltä ja niiden kautta on mukava tutustua teihin ruudun takana oleviin! <3


Uutta blogivuotta innolla odottaen, 
Karoliina 


Luitko jo viime postauksen: Joulu 2017


Seuraa Instagramissa/Facebookissa/Bloglovinissa 

18 kommenttia:

  1. Täällä blogiasi lukee 34v lapseton nainen, joka ei harrasta juoksua (muuta urheilua kyllä) :D

    Silti blogisi on mielestäni mielenkiintoinen ja käyn säännöllisesti kurkkaamassa uudet postaukset. Se 1-2 postausta viikossa on ihan riittävä ja luen jatkossakin mielelläni kaikesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka! Ihanaa kun kommentoit ja tosi kiva kuulla, että tykkäät käydä lukemassa, vaikkei elämäntilanne välttämättä ihan yksiin mene!:) Ja kiva myös kuulla, jos 1-2 postausta viikossa kuulostaa hyvältä tahdilta. Oikein hyvää alkavaa vuotta sulle!

      Poista
  2. Se on nimenomaan inhimillistä jos kertoo välillä huonompiakin asioita, pohtii jotain ikävämpääkin aihetta ja muistuttaa lukijoilleen ettei se oman someseurattavan (eli jollain tavalla esikuvan tai ainakin kiinnostavan henkilön) elämä ole pelkkää onnea ja auvoa. Siitä saa hyvää vertaistukea kun huomaa että "ai tollakin meni juoksulenkki mönkään, ehkä mun ei sit tarttekaan tuntea huonoa omatuntoa kun jouduin keskeyttää oman lenkkini".

    Jatka samaan malliin ja mieluummin kerran viikossa huolellisesti tehty kirjoitus kuin viis kertaa viikossa pari lausetta ja kuus huonoa kuvaa. Sun blogissa on kuitenkin paljon tietopankki-tasoisia juttuja jotka ei ihan huomenna vanhene, joten tää on hyvä tietolähde. Sun ja KristaM:n blogien avulla pääsin ite 1,5v sitten tavoitteeseeni eli nollasta kympin juoksukuntoon, tänä vuonna meni puolimara. Täältä oli hyvä käydä lukemassa vanhemmistakin postauksista vinkkejä noiden tavoitteideni saavuttamiseksi :) (ei, täysmarasta en haaveile vaan seuraavaks tavoitteena on juoksuaikojen parantelu :) )

    Kiitos ja ensi vuoden juttuja mielenkiinnolla odotellessa

    -Jenni-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi Jenni! Kiitos tosi paljon kommentista! Näinhän se on, että vastoinkäymiset ja harmitukset kuuluvat varmasti jokaisen elämään, vaikka välillä tuntuu kun somea selaa, että kaikilla muilla on vain ihanaa ja auvoisaa :) Mutta juu, voin kertoa että kyllä niitä harmituksia riittää täälläkin, mutta toisaalta koitan aika usein kääntää asioita positiiviseksi, jos vain pystyy. Kiva kuulla, että olet saanut täältä inspistä juoksujuttuihin! <3 Ja ihan totta, että blogista löytyy paljon hyviä infopostauksia, jotka eivät sinänsä vanhene..kirjoittaisin niitä mielellään enemmänkin, mutta ne ovat todellisia aikasyöppöjä, joten täytyy katsoa miten ehdin tulevana vuonna. Paljon tsemppiä sulle juoksuaikojen paranteluun ensi vuodelle ja oikein hyvää alkavaa vuotta!

      Poista
  3. Alusta asti oon pysynyt matkassa ja aion pysyä jatkossakin. Mulla tahtoo nykyään tulla tahtomattani vähän pitkiä postausvälejä ja 1-2/viikko olisi ihanteellista! 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. <3 Sama täällä, olen seuraillut sun blogia jo tosi pitkään ja matkassa pysytään jatkossakin! :) Ymmärrän hyvin, että postausvälit jää välillä pitkiksi, se on elämää! Katsotaan miten mulle käy, kun nyt sanoin, että 1-2 postausta viikossa... Ihanaa alkavaa uutta vuotta teidän perheelle!!

      Poista
  4. Muutama vuosi sitten bongasin blogisi, jossa mielenkiinnon herätti ennen kaikkea sama etunimemme sekä sama lempinimi. Itse olen kyllä urheillut ja kiinnostunut urheilusta/liikunnasta, mutta vasta nyt innostunut juuri juoksusta (+thriathlonlajit). Minulla on tytär, joka on sinun tytärtäsi hiukan vanhempi ja senkin takia on mielenkiintoista seurata jonkun toisen taaperoelämää. Mielelläni siis seuraan ja otan myös liikuntavinkkejä opikseni. Nyt on tarkoitus saada itsensä juoksukuntoon ja kesän tapahtumiin. (Tosin jossain kaukaisessa haaveessa voisi olla vielä perheenlisäys, joka ei tunnu olevan kovin helppoa, mutta siitäkin huolimatta kiva seurata sinun arkeasi :) )
    -Karkki

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No heippahei kaimaseni! :) Tosi kiva kun kommentoit ja mukava kuulla, että sporttailut ja taaperoelämä kiinnostaa! Paljon tsemppiä kesän juoksutapahtumiin valmistautumisessa ja myös positiivisia ajatuksia ja kaikkea hyvää tuon perheenlisäys aiheen tiimoilta <3

      Poista
  5. Ihana kun jaksat bloggailla ja yksikin blogi lapsien kanssa on enemmän kuin hyvin ☺️ Hurjasti tsemppiä odotukseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana, kun jaksoit Tiina kommentoida ja kiva kuulla, että yksikin postaus viikossa kuulostaa hyvältä! Jaksan ehdottomasti bloggailla, se on niin rakas harrastus etten voisi kuvitella lopettavani ainakaan nyt :) Tosin postaustahti on hieman hitaampi kuten sanottua. Kiitos tsempeistä ja hyvää vuodenvaihdetta sinne! :)

      Poista
  6. Heippa! Löysin vasta muutama kuukausi sitten blogisi ja tempauduin mukaan samojen kiinnostuksen aiheiden myötä. Itselläni 1,8v taapero ja loppukesälle tulossa pikkusisarus. Juoksu on myös rakas harrastukseni ja näin lapsen kanssa kotona ollessa nämä nettitreenitkin tulleet tutuksi :) rohkaisen myös kirjoittamaan vaikeistakin asioista (esim. taaperon uhman hallinta ja itsehillintä, raskauden ajan tunteiden vuoristorata), nekin kuuluvat kuitenkin elämään ja kasvattavat henkisesti, ja muiden kokemuksista voi saada hyviä vaihtoehtoja omaan tapaan toimia :) plus onhan se kiva lukea että ite ei ole ainoa niiden asioiden kanssa kamppaileva :D tosi paljon tsemppiä odotukseen ja jatkan uteliaana elämänne seurailua ruudun tältä puolen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka! Tosi kiva kun kommentoit ja hauskaa, että löysit blogiin! :) Onnea sulle raskaudesta!! <3 Joo, ehdottomasti voisin avata noita hankalampiakin aiheita täällä blogissa ainakin jossain määrin, mutta voin suoraan sanoa, että et todellakaan ole yksin jos raskausaikana mielialat vaihtelee ja taaperon uhmailut hermostuttaa! :D Mulla on ainakin pinna selkeästi lyhentynyt nyt raskausaikana ja tuo kaksivuotias tuntuu jo osaavan käyttää sitä hyväksi..Kiitos paljon tsempeistä ja samoin sinne! Hyvää alkavaa uutta vuotta! :)

      Poista
  7. Tämä blogi on kyllä ehdottomasti yksi suosikeistani! Jatka samaan malliin, aion ehdottomasti roikkua mukana jatkossakin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Saimi, kiitos miten ihana kommentti ja tosi kiva kuulla! <3 Hyvää uutta vuotta sulle!

      Poista
  8. Ihana Karkki! Aivan taatusti juuri se tuo vielä oman lisän, jos uskallat avata niitä kivuliaitakin asioita, joita olet mielessä pyörittänyt. Uskon, että siitä saa toiset vertaistukea, vaikka se asettaa toki itsensä myös "haavoittavalle" alueelle. Tee kuten parhaaksi koet. <3 Blogisi on kyllä jotenkin tosi ihana, oli se sitten jutun aihe mikä tahansa, tyylisi on kiva ja blogia on mukava lukea. Kiitos siis <3 PIAN nähdään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Satu <3 No sepä se, haastavien asioiden ja harmitusten avaaminen tuo varmasti vertaistukea muille ja myös toivottavasti itselle, mutta toisaalta siinä tulee haavoittuvammaksi... hmm, pitää pohdiskella, miten niitä aiheita lähestyy luontevasti ja silloin kun siltä tuntuu <3 Ihanaa, kun sä olet siellä lukemassa ja kommentoimassa edelleen vuosien jälkeenkin. Samat sanat, sun blogi on myös ihana ja on aina mukavaa lukea sun ajatuksia! <3 Pian nähdään, jeeee!!!

      Poista
  9. Mielenkiintoista pohdintaa bloggauksesta. Kiitos taas kerran <3

    Harmittavista asioista on mielestäni yllättävän vaikea kirjoittaa, sillä silloin sanallinen arkkuni ei aukea millään, vaikka kuinka sovittelisin eri avaimia. Tilanteen lauettua keljutus on jo sen verran laantunut, etten halua käydä sitä läpi uudemman kerran. Poikkeus tosin vahvistaa säännön. Kun mua oikein keljuttaa tarpeeksi pitkään, silloin olen valmis myös siitä kirjoittamaan. Ja kuinka ollakaan, kelutuspostauksesta tuli omassa blogissani kaikkien aikojen luetuin ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Poppis, kiva kun kommentoit! <3 Mulla on ihan sama juttu, että harmituksista on vaikea kirjoittaa. Etenkin enemmän, voin niistä muutamalla sanalla mainita ja usein mainitsenkin, mutta en mene sen enempää yksityiskohtiin. Useasti niihin liittyy joku muukin henkilö, joten silloin on mielestäni ihan reilua käyttää harkintaa :) Ja tuo on ihan sama juttu, että joskus kun harmituksista on päässyt yli, niin jälkeenpäin ne ei tunnukaan niin isoilta jutuilta että kannattaisi kirjoittaa tai juuri ettei jaksa enää asiaa vatvoa.. Mutta joo, tuollaiset kunnon ketutuspostaukset on kyllä hauskoja! :D Ihanaa uutta vuotta sinne!!

      Poista