Huomenta! Ja hyvää itsenäisyyspäivää!
Heräsin tänään aikaisin leipomaan serkun ylioppilasjuhliin pieniä herkkuja, joita meilläpäin kutsutaan "nakkipiiloiksi". Ne ovat siis voitaikinan sisään laitettuja nakkeja, ja ahh niin hyviä! Ne ovat toimineet jo vuosikausia monien juhlien hittituotteena, ja muistan perheemme juhlia, joissa ihmiset ovat etukäteen varmistelleet, että "onhan nakkipiiloja tarjolla"?! :D
Kun leipomiset on valmiina suuntaan pitkälle lenkille ihanien HCR Street teamin tyttöjen kanssa. Tarkoituksena on mennä juoksemaan uutta Helsinki City Marathonin reittiä pitkin, ja katsoa miltä se vaikuttaa. Luvassa on varmasti kiva aamupäivä, vaikkei keli kovin hyvältä näytäkään! Iltapäivällä pääsen juhlimaan serkkuni valkolakkia, ja itsenäisyyspäivän ilta vierähtääkin ylioppilasta juhliessa. Toivottavasti myös Linnan pukuloistoa ehtii jossain välissä kurkkimaan! :)
Kun leipomiset on valmiina suuntaan pitkälle lenkille ihanien HCR Street teamin tyttöjen kanssa. Tarkoituksena on mennä juoksemaan uutta Helsinki City Marathonin reittiä pitkin, ja katsoa miltä se vaikuttaa. Luvassa on varmasti kiva aamupäivä, vaikkei keli kovin hyvältä näytäkään! Iltapäivällä pääsen juhlimaan serkkuni valkolakkia, ja itsenäisyyspäivän ilta vierähtääkin ylioppilasta juhliessa. Toivottavasti myös Linnan pukuloistoa ehtii jossain välissä kurkkimaan! :)
Olen viime aikoina useasti miettinyt positiivisen ajattelun merkitystä elämässäni, ja ylipäätään sitä, kuinka käsittelen vastoinkäymisiä tai arjen harmituksia. Positiivisella ajattelulla on mielestäni suuri merkitys siinä, millaiseksi oma elämä muodostuu. Kuten sanotaan; asenteensa voi valita, mutta harvemmin olosuhteita pystyy muuttamaan.
Sanoilla "positiivinen ajattelu" saattaa helposti olla negatiivinen kaiku. Itselläni ainakin nousee karvat pystyyn jos kaikki on vain "ihquuu ja hymiöitä", koska realistisesti ajateltuna, ei niin vaan voi olla. Elämässä tulee vastaan eri tasoisia vastoinkäymisiä ihan jokaiselle meistä. Positiivisen ajattelun voima astuu kuitenkin esiin usein juuri vastoinkäymisten kohdalla. Positiivisesti ajatteleva suhtautuu vastoinkäymisiin eri tavalla kuin negatiivisesti ajatteleva.
Itse koen olevani suhteellisen positiivinen ihminen, ja pyrin hetken harmittelun jälkeen löytämään vastoinkäymisestä JOTAIN hyvää, tai positiivista. Se on oma keinoni selviytyä tilanteesta, ja useimmiten se toimii. Kannattaa kokeilla!
Yhtenä iltana tässä muutama viikko sitten olin hetkellisesti huonolla tuulella, ja annoin sen kuulua. Kaksi ystävääni saivat kuunnella purkaustani, ja toinen naureskeli, että "olet aina siellä blogissa ja somessa niin hyväntuulinen, ja sitten totuus on tämä". Tämä lausahdus sai minut miettimään koko positiivisuus asiaa ja sitä kuvaa, jonka annan itsestäni.
Ei kai kukaan voi luulla, että joku ihminen on AINA hyväntuulinen ja iloinen? Vai voiko? Itse pyrin myös rehellisesti kertomaan huonoista päivistä, ja hetkistä, joita tulee eteen, mutta toisaalta en kuitenkaan halua jakaa kaikkia pieniä ärsytyksiä vaikkapa täällä blogissa, koska koen, että tämä on paikka, josta lukijan (ja minun) on saatava hyvää mieltä. Ja eiköhän meillä jokaisella ole tarpeeksi niitä omia harmituksia, joten en usko, että olisi kivaa, jos kirjoittaisin päivittäin tänne elämäni pienistä harmeista. Kirjoitan mielummin niistä isommista ja pienemmistä iloista. Ja tietysti, rehellisiä kun ollaan, niin varmasti kerron, jos tulee jotain suurempaa vastoinkäymistä, koska se heijastuu läpi joka tapauksessa.
Summa summarum: positiivinenkaan ihminen ei tosiaan aina ole positiivinen, ja iloinen. Totuus on se, että elämä on elämää, ja siinä tulee eteen myös huonompia hetkiä. Omalla asenteella voi kuitenkin vaikuttaa elämän laatuun todella paljon!
(Ja niin…se valituspurkaus muutama viikko sitten laantui hetken kuluttua nauruksi, kun olin saanut harmituksen ulos, ja totesin, että kylläpä tyhmistä asioista valitan, asiathan on oikeasti todella hyvin! The end.)
Ei kai kukaan voi luulla, että joku ihminen on AINA hyväntuulinen ja iloinen? Vai voiko? Itse pyrin myös rehellisesti kertomaan huonoista päivistä, ja hetkistä, joita tulee eteen, mutta toisaalta en kuitenkaan halua jakaa kaikkia pieniä ärsytyksiä vaikkapa täällä blogissa, koska koen, että tämä on paikka, josta lukijan (ja minun) on saatava hyvää mieltä. Ja eiköhän meillä jokaisella ole tarpeeksi niitä omia harmituksia, joten en usko, että olisi kivaa, jos kirjoittaisin päivittäin tänne elämäni pienistä harmeista. Kirjoitan mielummin niistä isommista ja pienemmistä iloista. Ja tietysti, rehellisiä kun ollaan, niin varmasti kerron, jos tulee jotain suurempaa vastoinkäymistä, koska se heijastuu läpi joka tapauksessa.
Summa summarum: positiivinenkaan ihminen ei tosiaan aina ole positiivinen, ja iloinen. Totuus on se, että elämä on elämää, ja siinä tulee eteen myös huonompia hetkiä. Omalla asenteella voi kuitenkin vaikuttaa elämän laatuun todella paljon!
(Ja niin…se valituspurkaus muutama viikko sitten laantui hetken kuluttua nauruksi, kun olin saanut harmituksen ulos, ja totesin, että kylläpä tyhmistä asioista valitan, asiathan on oikeasti todella hyvin! The end.)
Voisin kirjoittaa positiivisesta ajattelusta ja elämänasenteesta vaikka kuinka paljon, mutta tällä kertaa lopetan tähän, ja annan teille luettavaksi kaksi linkkiä blogikirjoituksiin, jotka liippaa omia ajatuksiani hyvin läheltä. Ne kannattaa mielestäni lukea:
Kerää ympärillesi hyvää energiaa by Marissa
Ei muuta kuin positiivista energiaa juuri sinulle sekä ihanaa ja nautinnollista itsenäisyyspäivää! <3
Mitä ajatuksia herättää sana "positiivisuus"? Oletko itse lähtökohtaisesti positiivisesti vai negatiivisesti ajatteleva? Millä tavalla vietät itsenäisyyspäivää?
-Karoliina
Today it´s the independence day of Finland! So happy independence day to us! <3 And today I wanted to write about positive attitude in life which I consider really important aspect of finding happiness. To me, being positive person does not mean that everything in life is smiles and roses all the time. A positive person can also be unhappy and sad sometimes, but the difference is that a positive person will find something good even from a "bad" situation.
Tosi hyvä kirjoitus, kuten myös edellinen ruokajuttusi! Mielestäni on jotenkin hölmöä jos ja kun positiivisella ajattelulla on meidän kulttuurissa vähän negatiivinen kaiku. Vastoinkäymisiä ja pahoja mieliä on elämässä riittämiin, halusi tai ei, ja jotenkin mua nykyisin vähän häiritsee se, että niissä pahoissa asioissa vellominen tuntuu olevan Suomessa sosiaalisesti hyväksyttävämpää kuin se, että toteaa, että joo, ei kaikki asiat mene putkeen, mutta olen silti kokonaisuudessaan onnellinen ja kiitollinen mun elämästä. Olen jo pitkään pyöritellyt mielessäni postausta aiheesta "miksi positiivinen ihminen ärsyttää", mutta olen aina jotenkin päätynyt siihen, että en vaan osaa jäsentää ajatuksiani sen aiheen ympärille. Joka tapauksessa positiivisen ja negatiivisen elämänasenteen välillä on jotain sellaista, mikä mua kiehtoo aiheena hirveästi ja josta haluaisin oppia lisää.
VastaaPoistaBlogin positiivisuudesta vs elämän realiteeteista olen sitä mieltä, että blogi on useimmiten eri asia kuin päiväkirja. Päiväkirjaan voi kirjoittaa vaikka joka päivä siitä kuinka paljon mikäkin harmittaa, mutta blogia kirjoitetaan yleensä muillekin kuin vain itselle ja sinne yleensä halutaan kirjoittaa asioista, jotka inspiroivat ja innostavat muitakin. Ei se tarkoita etteikö voisi olla silti aito, vaikkei jokaista elämänsä tunnekokemusta ja ajatusta blogissaan haluaisi jakaa. Tämä on siis vain mun mielipiteeni, enkä väitä olevani oikeassa ;) Kiitos hyvästä lauantaiherättelystä :)
Heippa Tiinuska! <3 Kiitos paljon, kiva kuulla, että tykkäsit tästä ja ruokavaliopostauksesta! Olen ihan samaa mieltä sun kanssa, että se on hassua, että positiivisuudella on tässä maassa negatiivinen kaiku! Mutta se on jollain tapaa hyvin suomalaista, ja sellaista josta itse yrittää ainakin pyristellä pois! Kirjoita ihmeessä tosta aiheesta, mua kiinnostaisi kovasti lukea, mihin johtopäätökseen sä tulet!! :)
PoistaOlen tosta toisestakin jutusta ihan samaa mieltä! Jollain tapaa vaan tuntui tarpeelliselta avata sitä vielä lisää, koska itselleni on tärkeätä, että olen aito blogissa ja se, että musta saa aidon kuvan täällä. Toi on ainakin oman blogini kohdalla niin totta, että haluan kirjoittaa asioista, jotka innostavat ja inspiroivat..en siitä kuinka mua harmitti tänään istua liikenneruuhkassa :D Hyvä mielipide, tykkäsin! <3
Mä oon pääosin iloinen ja positiivinen ihminen, mutta kun on huono päivä niin kyllä se ainakin kotona näkyy ja esim siskoille valitan. Mutta en usko, että esim töissä juuri näkyy. Yks oppilas mulle sanoikin jokin aika sitten että taidan olla aika positiivinen ihminen. Mutta mun täytyy kyllä saada aina ne pahat jutut purettua ja käsiteltyä ja sillai saan ne pois mielestä. Yleensä haluan myös uskoa että kaikki järjestyy parhain päin tavalla tai toiselle ja uskoa ihmisistä hyvää ja siinä olen saanut kyllä välillä nenilleni :/. Mutta mä ahdistun ja ärsyynnyn sellaisesta todella negatiivisesta ajattelusta ja pessimismistä. Itsenäisyyspäivä ollaan pojan kanssa kotona, ei mitään kummempaa ohjelmaa. Kivaa päivää ♡
VastaaPoistaHeippa! Täällä ihan sama juttu! Kyllä se huono päivä tai hetki näkyy niille lähimmille ihmisille, mutta sellaista se on. Ne on valinnut elää sun kanssa niin hyvässä kuin pahassa! ;) Mulla on myös sama juttu tossa, että pitää myös päästä purkamaan harmittavat asiat ulos, ja lähtökohtaisesti haluan uskoa ihmisistä hyvää. Ja negatiivinen ajattelu ja pessimismi…huoh, en halua edes aloittaa.. Samoilla linjoilla siis ollaan! :) Kivaa sunnuntaita sinne! <3
PoistaMinulle positiivisuus ei ole sama kuin ainainen hymy ja iloisuus, vaan kuten kirjoititkin, kyse on elämänasenteesta. Positiivisuus on myös realistista suhtautumista elämään, eikä ainaista ihkudaaihanaa. Se on kuitenkin juuri merkittävintä, että löytää niistä haastavistakin olosuhteista ja vaikeuksista jotakin hyvää. Ja myös ylipäätään suhtautumista erilaisiin ennalta-arvaamattomiin tilanteisiin, ehkä pettymyksiin. Positiivisuus on siis paaaljon muutakin kuin vain hymyä ja hyvää tuulta.
VastaaPoistaMutta mitä blogimaailmaan tulee. Jatka samaan malliin vaan ihanan pirtsakkaa tyyliäsi! Tottakai meillä jokaisella on niitä huonoja päiviä, ja kyllähän sä täällä niistäkin mainitset. Päätös on kuitenkin meillä itsellämme jaksammeko alistua sen huonotuulisuuden alle vai onko tilanne sellainen, että asenteella voimme kääntää marmatuksen positiiviseksi:)
Heippa Satu! <3 Olen ihan samoilla linjoilla, että positiivisuus ei ole vain hymyä, vaan kyse on tosiaan enemmän asenteesta. Kuka tahansa osaa hymyillä, mutta se positiivinen elämänasenne ei olekaan ihan niin helppoa oppia! Viimeinen lause(kin) niin totta! <3 Ja kiitos, yritän jatkaa samaan malliin :))
Poista