Arkea kahden maan välillä

Tämä hieman vajaa 4 viikkoa Suomessa on mennyt todella nopeasti. Perjantaina hypätään taas sinivalkoisten siipien kyytiin kohti Madridia, jossa mieheni työskentelee edelleen samaisen projektin parissa, jonka takia vietimme syksyn Madridissa ulkomaankomennuksella. Alunperin meidän piti kaikkien palata Suomeen jo ennen joulua, mutta tilanteet muuttuu ja hommat niin sanotusti jatkuu Madridin päässä, joten sinne ollaan menossa edelleen.

Yksi aamulenkki tyttöjen kanssa, jonne lähtö sujui mukavan rauhallisesti ;) 

Leikkitreffeillä ja lounaalla Hillan ja Selman luona <3

Tämä välivaihe on vähän haastava, kun olemme osittain eri maissa ja arjen pyöritys yksin kotona Suomessa on ollut hetkittäin yllättävän rankkaa viimeisten viikkojen aikana (kaikki pisteet ja kunnioitus siis täältä taas yh-äideille ja isille <3). Yleensä kun koiran- ja lapsenhoitoa on kuitenkin jakamassa meillä kaksi aikuista. Kun sekaan lisätään taapero, joka väläyttelee uhmaansa etenkin äidilleen, niin olen löytänyt itseni raskaushormoneissa itkemässä useamman kerran, koska ei vain ole sillä hetkellä jaksanut pysyä rauhallisena ja pinna pitkänä..oikeita äitiyden huippuhetkiä, voin kertoa. Mutta on meillä toki vastapainoksi ollut myös paljon ihania hetkiä täällä kotona. Ja on ollut ihan mahtavaa nähdä ystäviä taas pitkästä aikaa ja vaihtaa kuulumisia! <3

Nähtiin pitkästä aikaa Hannan, Sadun ja Tiinan kanssa <3  

Lauran ja lasten kanssa lounaalla <3

Tuntuu kuitenkin ihan kivalta lähteä Madridiin, koska se on vähän lomaa tästä kotiarjen pyörityksestä, vaikka sielläkin oma arki pyörii. Saan apua iltaisin, kun H tulee töistä, mikä on iso juttu ja saamme olla koko perhe yhdessä (miinus koiramme Mila, joka jää mummin ja vaarin hyvään hoitoon). Ehkäpä omaa aikaakin järjestyy jossain kohtaa edes vähäksi aikaa. 

Olemme Madridissa reilut pari viikkoa ja sitten tulemme taas Islan kanssa Suomeen ja kotiin vähäksi aikaa. Koska koti on kuitenkin koti, ja täällä on ihanaa nähdä perhettä ja ystäviä. Madridissa kun ne tukiverkostot ja kaverit puuttuu. Ja toki neuvolakäynnit ym. vaativat melko säännöllistä läsnäoloa kotimaan kamaralla. 

Haastavaa on se, että emme vielä ihan tarkkaan tiedä kuinka pitkään tämä ns. välivaihe kahden maan välillä jatkuu.. Se on vähän stressaavaa, koska kaikista ihaninta olisi vain olla samassa paikassa (Suomessa) ja viettää ihan normaalia arkea täällä koko porukka. Mutta ei auta kuin pysyä positiivisena. Kaikki on kuitenkin hyvin ja tällaisia tilanteita on varmasti monissa perheissä, joissa toinen reissaa paljon. Tämä ei kuitenkaan tuntuisi niin rankalta, ellen olisi raskaana, mikä tietysti omalta osaltaan väsyttää ja tekee joitakin asioita vähän rankemmaksi. 

Mutta tällaista siis tänne, vähän #reallife kuulumisia! Loppuviikosta koitan saada kirjoiteltua myös raskauspäivitystä, sillä tällä viikolla on mm. neuvolalääkäriä ja se kauan odotettu rakenneultra! <3 Onko siellä muita mammoja, jotka usein pyörittävät kotona yksin arkea puolison ollessa paljon matkoilla/töissä? 

Kivaa viikon jatkoa, 
Karoliina 

Seuraa Instagramissa/Facebookissa/Bloglovinissa  

Raskausajan vatsalihastreenit & vatsalihasten erkauma

*Tekstin lopussa tarjous Odottajan onnellinen keho -verkkokurssille! 

Aloitan tämän postauksen disclaimerilla eli sanomalla, etten ole raskausliikunnan asiantuntija, mutta liikkuminen järkevällä tavalla raskausaikana on lähellä sydäntäni. Sen vuoksi olen pyrkinyt opiskelemaan raskausajan liikunnasta mahdollisimman paljon sekä ensimmäisen että nyt toisen raskauden aikana. Haluan jakaa oppimiani asioita muidenkin kanssa, sillä uskon, että niistä voi moni hyötyä. Sen takia halusin koota tämän postauksen ja saada siihen mahdollisimman paljon infoa vatsalihasten ja koko keskivartalon treenaamisesta raskausaikana. 

Rv 20, toinen raskaus, kotitreenit ovat suosikkejani :)

Raskausajan liikunta on sellaista, johon ei tarjota aina kovin selkeitä vastauksia ja jokaisen odottavan äidin omalla vastuulla on etsiä tietoa, selvittää millaista liikuntaa raskauden aikana voi tehdä, mitkä liikkeet ja harjoitukset ovat ok ja mitkä liikkeet taas voivat olla haitallisia. Vääränlaista tietoa on liikkeellä paljon ja valitettavasti myös kaikki terveysalan ammattilaiset eivät ole niin perillä raskausajan liikunnasta (etenkin lantionpohjaan ja vatsalihasten erkaumaan liittyvistä asioista.) Paljon kuulee tarinoita jälkeenpäin, joissa tiedon puute tai väärä tieto on aiheuttanut ongelmia.

"Kunpa olisin tiennyt, että raskausaikana ei kannata tehdä vatsarutistuksia tai lankkuja" tai "kunpa en olisi aloittanut oman kropan metsästystä heti synnytyksen jälkeen tekemällä istumaannousuja" tai "ei silloin 10 vuotta sitten tiedetty mistään vatsalihasten erkaumasta, vatsa vaan pömpötti synnytyksen jälkeen ja pissat lirahti housuun, se oli ihan normaalia". Tämäntyyppisiä olen kuullut useita. 

Myös somessa näkee jopa liikunnan alan ammattilaisia tai muuten kuuluisia fitnestyyppejä jakamassa ohjeita raskaana oleville, jotka eivät välttämättä ole raskausaikaan sopivia ja voivat olla haitallisia. Siinä isot seuraajamäärät ottavat mallia ja vääränlainen tieto leviää tahattomasti, koska ei tiedetä paremmin. En tarkoita myöskään, että itse tietäisin nyt kaiken, mutta olen jo oppinut aika paljon etenkin aikaisempaan verrattuna. Se on kuitenkin vaatinut paljon lukemista, tiedon etsimistä sekä erityistä kiinnostusta asiaa kohtaan.  

Keskivartalon harjoittaminen oikealla tavalla raskausaikana  on hyödyllistä

Ensimmäisen raskauteni aikana en perehtynyt niin paljon keskivartalon treenaamiseen raskausaikana, sillä kaikki oli uutta ja opeteltavaa riitti muutenkin. Tuntui, että etenkin vatsalihastreeneistä raskauden aikana oli paljon ristiriitaista tietoa ja oli vain helpompi olla tekemättä coretreenejä, ettei aiheuta vahinkoa. Kaipasin selkeitä ohjeita siihen, mitä liikkeitä saa tehdä ja mitkä on syytä jättää väliin, mutta kovin helposti sitä tietoa ei tuntunut löytyvän, ainakaan ilmaiseksi. 

Nyt toisen raskauden myötä olen taas etsinyt enemmän tietoa ja ymmärtänyt, että keskivartalon harjoittaminen raskauden aikana oikealla tavalla todella kannattaa eikä keskivartalotreenejä ole syytä jättää väliin raskausaikana. On kuitenkin tiedettävä, mitä tekee ja miksi. Oikeanlaisella treenillä voidaan auttaa ehkäisemään esimerkiksi selkäkipuja, lantionpohjan ongelmia ja myös vatsalihasten erkaumaa ainakin jossain määrin. 

Se, mitä haluamme raskausaikana välttää on kaikkia sellaisia liikkeitä, jotka aiheuttavat kipua tai epänormaaleja tuntemuksia. Tämä on varmasti hyvin yksilöllistä ja tästäkin syystä moni terveyden alan ammattilainen sanoo raskaana oleville, että "kuuntele kroppaasi ja tee sen mukaan". Välillä vaikea neuvo toteuttaa, mutta jos jokin tuntuu inhottavalta, epämukavalta tai kipeältä, älä tee. 

Toinen asia, jota kaikkien raskaana olevien pitäisi välttää viimeistään toisesta kolmanneksesta alkaen on sellaisia liikkeitä, jotka aiheuttavat turhaa painetta suorien vatsalihasten välissä sijaitsevalle jännesaumalle eli linea alballe. Nämä ovat sellaisia liikkeitä (mainitaan hieman edempänä), joita ei kannata tehdä raskausaikana etenkin toisesta kolmanneksesta alkaen, vaikka olisi kuinka kokenut treenaaja. Syy on se, että ne voivat aiheuttaa tai edesauttaa vatsalihasten erkauman syntyä ja lantionpohjan ongelmia. 

Kuinka treenata keskivartaloa ja vatsalihaksia raskauden aikana? 

Ensimmäisen kolmanneksen aikana löytämäni yleisohje on, että keskivartalotreenejä (kuten muitakin treenejä) voi periaatteessa jatkaa kuten ennen raskauttakin, ellei joku liike tunnu huonolta tai aiheuta kipua. Omalla kohdallani esimerkiksi vatsarutistukset, istumaannousut, normaalit lankut, kiertoliikkeet kuten russian twist ja pyöräilyvatsat alkoivat tuntua inhottavilta heti alusta alkaen, joten jätin ne hyvin nopeasti pois. Keskityin enemmän syvää poikittaista vatsalihasta aktivoiviin liikkeisiin heti alusta asti. Suorien vatsalihasten treenaamisesta ei tässä vaiheessa ole juurikaan hyötyä, joten rutistukset ja istumaannousut eivät välttämättä ole parhaita harjoituksia alkuraskaudessakaan ja viimeistään toisesta kolmanneksesta alkaen ne on jätettävä pois. Omaa kroppaa tulee siis kuunnella, mutta jos kaikki tuntuu hyvältä, coretreenejä voi jatkaa normaalisti vielä ensimmäisellä kolmanneksella.

Toisesta kolmanneksesta alkaen on aika tehdä muutoksia keskivartaloliikkeisiin ja jättää tiettyjä liikkeitä pois, jotka aiheuttavat turhaa painetta raskauden aikana linea alballe eli jännesaumalle, joka sijaitsee suorien vatsalihasten välissä. Toisaalta kuitenkin, keskivartalon treenaamista ei missään nimessä kannata jättää kokonaan, sillä liikkumattomuus, lantionpohjalihasten ja syvien lihasten harjoittamatta jättäminen voi myös edesauttaa vatsalihasten erkauman syntymistä. 

Lähde: http://www.deliciouslyfitnhealthy.com/diastasis-recti-aka-the-mom-pooch/

Suorien vatsalihasten välissä oleva jännesauma linea alba on se joka alkaa venyä vatsan kasvaessa ja liika venyminen voi aiheuttaa vatsalihasten erkauman. Se, että suorat vatsalihakset menevät hieman erilleen raskauden aikana on täysin normaalia ja jopa välttämätön ilmiö, jotta vauvalla on tarpeeksi tilaa kasvaa. Useimmiten vatsalihakset palautuvat takaisin yhteen raskauden jälkeen ihan itsestään 2-8 viikon aikana, mutta toisinaan näin ei käy ja ne jäävät erilleen. Jos rako vatsalihasten välissä on yli 2 sormen levyinen, puhutaan ilmiöstä nimeltään vatsalihasten erkauma eli diastasis recti. Diastasis rectiä haluamme välttää, jos mahdollista, sillä se ei ole ainoastaan "kosmeettinen haitta" ja "pullotus" vatsassa, vaan mahdollisesti myös kivulias naiselle. Se voi aiheuttaa esimerkiksi ongelmia lantionpohjan kanssa (esim. virtsanpidätys), ryhtiongelmia sekä selkäkipuja. 

Vatsalihasten erkaumalle voi etenkin altistua tilanteessa, jossa äidillä on ylipainoa, vauva on isokokoinen, kyseessä on monikkoraskaus, synnyttäjän ikä on korkea (yli 34v.), lapsivettä on liikaa, synnyttäjän kudostyyppi on siihen otollinen, kyseessä on useampi raskaus tai vauva on syntynyt sektiolla. Myös odottajan ryhti voi edesauttaa erkauman syntyä, joten siihen kannattaa kiinnittää raskauden aikana erityishuomiota. Näiden syiden lisäksi suuri merkitys on raskausajan sekä lapsivuodeajan liikunnalla; jos sillä aiheutetaan turhan paljon painetta linea albaan, voi erkauma syntyä tai pahentua kenellä tahansa. 

Rako suorien vatsalihasten välissä voi siis syntyä tai suurentua raskauden aikana, jos tehdään sellaisia vatsalihasliikkeitä raskauden aikana tai pian synnytyksen jälkeen, jotka vievät suoria vatsalihaksia erilleen toisistaan. Näitä ovat liikkeet, joissa suorille vatsalihaksille tulee liikaa painetta. 

Vaikka siis olisi saanut jälkitarkastuksessa vihreää valoa "kaikelle" treenille, niin missään nimessä ei kannata hypätä heti tekemään liikkeitä, joita alla luetellaan vaan pysytellä syviä vatsalihaksia ja lantionpohjaa vahvistavissa liikkeissä ihan varmuuden vuoksi.  

EI seuraavia liikkeitä ensimmäisen kolmanneksen jälkeen (eikä ennen kuin synnytyksen jälkeen vatsalihasten erkauma on varmasti kunnolla parantunut)

Lähde: www.pregnancyexercise.co.nz

EI

• vatsarutistukset 
• istumaannousut
• voimakkaat kiertoliikkeet (esim. pyöräilyvatsat, vuorikiipeilijät, Russian twist-liike)
• normaalit etunojalankut 
• liikkeet, joissa viedään kahta jalkaa yhtä aikaa ylös tai alas
• voimakkaat sivutaivutukset painoilla
• voimakkaat taaksetaivutukset
• tavalliset punnerrukset lattialla (punneruksen voi tehdä esim seinää vasten)
• Kaikki liikkeet, joissa huomaat, että vatsa alkaa "pullottaa" keskeltä on syytä jättää väliin. 
• Perinteisten vatsalihasliikkeiden lisäksi myös esimerkiksi liikkeet, joissa vedetään painoja pään yläpuolelta alas  voivat aiheuttaa liikaa painetta suorille vatsalihaksille.

-> Näiden kaikkien kohdalla syy, MIKSI on sama: ne aiheuttavat liikaa painetta suorille vatsalihaksille ja/tai lantionpohjaan, mitä ei haluta raskauden aikana tai heti synnytyksen jälkeen, sillä se voi pahentaa vatsalihasten erkaumaa.

Toisesta kolmanneksesta alkaen on myös rajoitettava liikkeitä, jotka tehdään selinmakuulla. Liian pitkään selinmakuulla oleminen voi aiheuttaa raskaana olevalle pyörryttävää tunnetta ja huonoa oloa, sillä kohtu saattaa alkaa painamaan vena cavaa, pääverisuonta, jonka kautta veri kulkee takaisin sydämeen. Huonon olon tunne on kropan varoitusmerkki siitä, ettei raskaana olevan kannata olla pidempään selinmakuulla. On ilmeisen yksilöllistä, kuinka nopeasti (vai ollenkaan) selinmakuulla olosta tulee huono olo. Hyvä vaihtoehto on kuitenkin tehdä normaalisti selinmakuulla tehtäviä liikkeitä jumppapallon päällä maaten.  

Mitä coreliikkeitä sitten on turvallista tehdä raskauden aikana?

Tuon yllämainitun "kieltolistan" luettuasi saatat miettiä, että eihän sitä voi sitten tehdä mitään keskivartaloliikkeitä raskaana ollessa. Ei hätää. Kyllä voi ja kannattaakin tehdä! Raskaana ollessa "vatsalihasliikkeet" tai pikemminkin keskivartaloharjoitteet ovat vain hieman erilaisia, kuin mihin ehkä olemme tottuneet. Raskauden aikana oikeanlaisella keskivartaloharjoittelulla voidaan loiventaa ja ehkäistä vatsalihasten erkaumaa sekä helpottaa synnytyksestä ja raskaudesta palautumista. Raskaana olevan kannattaa harjoittaa omaa ryhtiään, lantionpohjan lihaksia sekä syviä keskivartalon lihaksia turvallisilla liikkeillä. Keskivartalon harjoituksiin kuuluvat myös pakaraliikkeet, sillä vahvat pakaralihakset voivat ehkäistä mm. selkäkipuja raskauden aikana ja esimerkiksi kyykkyjen tekeminen kannattaa myös lantionpohjalihasten vahvistamisen vuoksi. 

Hyviä keskivartaloliikkeitä raskauden aikana

• Lantionnosto ja erilaiset variaatiot siitä
• Sivulankku ja erilaiset variaatiot siitä (esim. staattinen pito sivulankussa, lantion nosto sivulankussa)
• Nelinkontin vastakkaisen käden ja jalan ojennus vuorotellen (selkälihakset)
• Käänteinen lankku
• Punnerrus seinää vasten olevaa jumppapalloa vasten (haastaa syvät keskivartalon lihakset)
• Kyykky seinää vasten olevaa jumppapalloa vasten ja jalkojen nostaminen lattiasta vuorotellen (aktivoi syvää poikittaista vatsalihasta)
• Aasinpotkut ym. pakaraliikkeet nelinkontin
• Sivumakuulla jalannostot
• Erilaiset kyykyt (muista aktivoida keskivartalo ja lantionpohja)
• Lantionpohjalihasten aktivointiharjoitukset

Hyvin paljon voi siis tehdä ja kannattaakin. On vain totuttava siihen, että "vatsalihastreenit" ovat raskauden aikana erilaisia ja sitä tuttua "poltetta" ei niistä saa vatsoihin. Voi olla myös hankalaa motivoitua tekemään näitä liikkeitä, sillä tuloksia ei huomaa samalla tavalla kuin normaalissa harjoittelussa. Nyt kun ei ole aika kasvattaa six packkia vaan aivan vastakkaista päkkiä! ;) Olen kuitenkin seurannut useamman raskaana olevan säännöllistä keskivartalon treenaamista läpi raskauden ja huomannut, että eron kyllä huomaa vauvan synnyttyä. Useimmilla ryhti on ollut hyvä ja erkauma on parantunut nopeasti. Myös lantionpohja on tilanteeseen nähden vahva. Nämä esimerkit motivoivat ainakin minua!

Järkevä ja oikeanlainen keskivartalon harjoittaminen raskauden aikana kannattaa, ja toivon itse pystyväni siihen tämän toisen raskauden aikana. Toinen raskaus altistaa haasteille enemmän, kun vatsalihakset ovat jo kerran venyneet ja mukana arjessa on taapero, jota jatkuvasti nostelen ja kannan. Ryhtiin ja kantamisasentoihin on siis kiinnitettävä paljon huomiota. Keskivartalon lihasten harjoittaminen tuntuu tällä kertaa siis huomattavasti houkuttelevammalta. Asiaa helpottaa toki myös se, että nyt tiedän paremmin mitä voin tehdä ja mitä en ja miksi kannattaa tehdä sen mitä pystyy. Ylipäätään lihaskunnon ylläpitäminen on yksi raskausajan liikunnan tavoitteistani tässä toisessa raskaudessa ja toivon, että siitä on hyötyä myös raskaudesta palautumisessa. Puhumattakaan kuinka hyvää liikunta tekee henkisesti raskausaikana ja saa oman olon tuntemaan ns. normaalilta kaikkien muutosten keskellä!:) 

Linkkejä ja lähteitä coretreenit raskauden aikana ja vatsalihasten erkauma:

http://www.irarissanen.fi/fysioterapia/suorien-vatsalihasten-erkauma/

https://www.pregnancyexercise.co.nz

http://www.deliciouslyfitnhealthy.com/diastasis-recti-aka-the-mom-pooch/

http://www.coreexercisesolutions.com

Jos kaipaat tukea ja ohjeita raskausajan liikuntaan, lantionpohjan vahvistamiseen ja rentouttamiseen, synnytykseen valmistautumiseen sekä mahdollisesti erilaisiin raskausajan vaivoihin, suosittelen lämpimästi kahden äitiysfysioterapeutin Mirka Katajiston ja Maria Jokelan verkkokurssia Odottajan onnellinen keho! <3 Tutustu kurssiin ja hyödynnä -20€ alennuskoodi "candyontherun"

https://yhdessakurssit.thinkific.com/courses/odottajan-onnellinen-keho (alennuskoodi voimassa 31.12.2021 asti). 

Toivottavasti tästä on sinulle hyötyä ja jos on, niin vinkkaa ehdottomasti äitikaverillekin! Hyviä raskausliikuntahetkiä! <3

-Karoliina

Seuraa Instagramissa/Facebookissa/Bloglovinissa  

Kohti parempaa oloa (kuten joka tammikuu)

Heippa ja hyvää uutta vuotta täällä bloginkin puolella! Kuten jo vähän kirjoittelin viime vuoden vikoissa kuulumisissa oli täällä melkoinen herkutteluputki päällä joululoman aikana ja nyt ensimmäisestä päivästä alkaen on otettu perinteistä tammikuun ryhtiliikettä terveellisemmän syömisen ja liikunnan muodossa. Söin tosiaan tasan kaksi viikkoa joka päivä jotain herkkuja (enimmäkseen suklaata)  ja olo alkoi olla sen mukainen; turvonnut ja väsynyt. Nyt on halua taas saada lisää energiaa ja parempi olo omaan kroppaan!

Heippa masu! <3

Kahden viikon herkutteluputki kävi yllättävän helposti. Ensin meillä oli kotona aikaisemmin saatuja joulusuklaita, joilla herkuttelin ennen joulua. Sitten tuli joulu namipöytineen ja mokkapaloineen ja sen jälkeen loma saaristossa, jossa äitini leipoi Islan kanssa pullaa ja melkoiset suklaavarastotkin oli kertyneet Sollidenin keittiön herkkulaatikkoon.. Eihän sitä olisi ollut pakko syödä herkkuja joka päivä, mutta niin se vain meni. En halunnut enkä jaksanut käyttää itsekuria, sillä tavallaan tykkään herkuttelusta joulun aikaan. Ja olen tosi surkea vastustamaan etenkin suklaata, jos sitä löytyy kaapista ja jossen ole erikseen päättänyt, etten sitä syö.

Tämä sama joulun herkutteluputki toistuu mulla joka vuosi ja aina tammikuun alussa olen valmis palaamaan takaisin omiin terveellisempiin ruokailutapoihin. Herkuttelussa ei mielestäni ole mitään pahaa, se on ihan tervettä aina välillä, mutta sen jälkeen olisi myös hyvä päästä palaamaan "arkeen" ruokavalionkin kanssa, sillä eron kyllä huomaa omassa olossa. Etenkin nyt raskauden aikana, kun oma kroppa kokee muutenkin muutoksia ja kasvaa, niin olen huomannut, että ruokavaliolla ja liikunnalla on vielä isompi vaikutus etenkin henkisesti, vaikkei tuloksia näykään kropassa samalla tavalla kuin normaalisti. Olo on paljon parempi, kun syö terveellisemmin ja liikkuu eivätkä ne kropan "ei niin imartelevat muutokset" tunnu yhtä nihkeiltä, kun saa sisäisesti olon paremmaksi ruokavaliolla ja liikunnalla. Ja kyllä sillä oikeastikin on väliä, mitä ja miten syö raskauden aikana. Uskon, että ensimmäisen raskauteni aikana osa raskauskiloista oli nimenomaan niitä herkuteltuja kiloja. Pyrin kiinnittämään asiaan tällä toisella kertaa vähän enemmän huomiota, jos muutaman niistä edes saisi vältettyä. 

Ei niin kaunis kuva, mutta vitsi miten hyvä salaatti! Halloumia, kalkkunaa, kurkkua, tomaattia ja avokadoa! Nams!

Omalla kohdalla tammikuun aikana ei ole kyse mistään dietistä, vaan ennemminkin herkkujen  korvaamisesta ravintorikkaammilla vaihtoehdoilla ja kasvisten, hedelmien sekä marjojen lisäämisestä takaisin ruokavalioon. Haluan selkeästi vähentää lisättyä sokeria ja lisätä myös veden juontia. Aika yksinkertaisia juttuja siis, eikä ajatuksena edes tunnu niin vaikealta, koska kroppa jo huutaa terveellisempää ruokaa! Muutama päivä on tässä jo mennyt aika hyvin! Suklaaherkut ja muut aion pyrkiä korvaamaan esimerkiksi hedelmillä (mandariinit on vielä tosi hyviä ja banaani maapähkinävoilla menee herkusta) ja esimerkiksi kreikkalaisella jogurtilla, hunajalla ja marjoilla. Kokonaan en aio herkuista kieltäytyä, mutta vähennän niitä selkeästi. Tavoitteena olisi taas päästä siihen yhteen herkkupäivään viikossa pienen suklaa/namilakon kautta. 

Mitä liikuntaan tulee, olen onneksi liikkunut säännöllisesti herkkuputkenkin aikana, joten aion sitä jatkaa samaan tapaan. Tavoitteenani on päivittäinen kävelylenkki (tai useampi ainakin sinä aikana kun ollaan vielä Suomessa, koska koiran ulkoilutukset) ja 3-5 varsinaista treenikertaa viikossa. Varsinaiset treenit ovat joko lihaskuntotreenejä kotona tai hölkkä-kävelylenkkejä. Näillä mennään eteenpäin ja katsotaan millainen olo on tammikuun lopussa, toivottavasti parempi!:)

Se treenin jälkeinen fiilis! :) <3

Miten teillä muilla? Menikö joulun ja uuden vuoden aika herkutteluksi vai pystyittekö pitämään kohtuuden yllä? Onko terveellisempi tammikuu tavoitteena vai kenties isompi elämänmuutos? Tämä on niin selkeästi sitä aikaa, kun tehdään isoja tavoitteita tai lupauksia, mutta on hyvä muistaa, että niitäkin kohti kannattaa mennä kärsivällisyydellä ja pienin askelin. Lopussa kiitos seisoo! <3

Mukavaa keskiviikkoa, 

Karoliina 

Seuraa Instagramissa/Facebookissa/Bloglovinissa  

Vuoden 2017 vikat kuulumiset

Heippa ja hyvää vuoden viimeistä päivää täältä saaristosta! Ollaan oltu täällä keskiviikosta asti vanhempieni ja koirien kanssa ja perjantaina seuraan liittyivät myös pappani sekä ystävämme Saara. Olemme tainneet viettää viimeiset kolme vuodenvaihdetta täällä saariston perukoilla ja tykkään kyllä kovasti tästä rauhasta luonnon keskellä ja mahdollisuudesta ladata akkuja vuoden lopuksi. 

Päivät ovat kuluneet nopeasti, sillä valoisaa aikaa on niin vähän ja kun pimeä tulee, täällä on tosi pimeää. Olemme ulkoilleet valoisaan aikaan ja pimeän tullen sitten saunotaan ja syödään. Itse tein torstaina ja perjantaina vielä aika paljon töitä, ja se onnistui hyvin, kun oli useampi lapsenvahti auttamassa. 

Olen päässyt myös treenaamaan ja kävin juoksemassa n. 5km lenkin torstaina, jonka aikana juoksin (hölkkäsin) jopa enemmän kuin kävelin! Wohoo! Olipa ihanaa käydä juoksulenkillä ihan yksin, sillä omat lenkit ovat olleet tosi vähissä viime aikoina. Torstaina juoksu tuntui tosiaan hyvältä, toisin kun lauantaina, jolloin ei kulkenut sitten ollenkaan ja päätin luovuttaa juoksulenkin suhteen muutaman sadan metrin jälkeen! Kroppa tuntui painavalta, kohtu painoi virtsarakkoa (on muuten "ihana" tunne, kun se painaa heti lenkin alusta asti..) ja jalat olivat kankeat. Niin erilaisia ovat päivät tällä hetkellä, mutta olen kyllä ihan ok sen asian suhteen. En ota juoksusta nyt mitään paineita ja menen kropan ehdoilla! :) Mulle tuli RV 19+0 tänään täyteen ja toivon, että vielä olisi juoksuaskelia edessä tämän raskauden aikana, mutta katsotaan ja mennään päivä kerrallaan! Onneksi lihaskuntotreenit ovat tuntuneet ainakin vielä hyviltä ja lauantainakin tein sitten hieman jumppaa pakaroille ja corelle, kun juoksu ei luonnistunut. Onneksi aina voi tehdä jotain ja saada sen hyvän olon, joka liikunnasta tulee! <3 

Huvittavaa oli kuitenkin, että pyysin Henriä ottamaan musta juoksukuvan kun olin lähdössä lenkille ja saatiinkin tosi kiva ja lennokas kuva, jossa näyttää siltä, että tämä mama juoksentelee tosi vauhdikkaasti edelleen. Olisin voinut postata sen instagramiin pelkästään hashtageilla #juoksu ja #iloverunning tms. mutta todellisuudessahan juoksu ei sujunut ollenkaan ja lenkki jäi täysin kesken, joten tottakai kerroin siitä kuvatekstissä. Someilluusio (hieno kuva) vs. todellisuus. Hyvä esimerkki siitä, että asiat ei aina ole sitä miltä ne esimerkiksi Instagramia selatessa näyttää! :) 

Lennokas juoksukuva joka ei nyt ollut ihan koko totuus :D

Treenien vastapainoksi on pakko myös tunnustaa, että olen viimeisen kahden viikon aikana herkutellut jokaisena päivänä! Siis kaksi viikkoa putkeen on tullut syötyä päivittäin suklaata. Uhh. Tämä ei sinänsä ole mitään uutta, sillä usein mulle jää suklaa/herkutteluputki päälle joulusta uuteen vuoteen, mutta kyllä tässä on jo alettu suunnitella pientä ryhtiliikettä arkeen paluun jälkeen! Perus tammikuun ryhtiliike siis täälläkin luvassa, kuten varmaan joka tammikuu! ;)

Palaillaan kaupunkiin ja arkeen täältä tiistaina, sillä H suuntaa takaisin Madridiin keskiviikkona. Minä ja Isla ollaan vielä Suomessa hetken aikaa ennen kuin lähdetään käymään Madridissa muutamaksi viikoksi. Ollaankin nyt helmikuun loppuun asti vähän reissunaisia, kun matkustetaan edestakaisin Helsinki-Madrid-Helsinki väliä, jotta voidaan olla sekä kotona Suomessa että Henrin kanssa Madridissa. Edestakaisin reissaaminen on tässä kohtaa varmaan se paras vaihtoehto, vaikka kaikista ihaninta olisikin jos voitaisiin jo kaikki olla takaisin kotona, kuten alunperin oli suunnitelmissa! <3 Mutta aina kaikki ei mene suunnitelmien mukaan (yllätys), joten näillä mennään. Ainakaan ei taida tulla tylsää tammi-helmikuussa! 

Tämän sekavan kuulumispostauksen myötä toivottelen teille kaikille oikein hyvää alkavaa uutta vuotta! <3 Ja mielellään kuulen teidänkin kuulumisia kommenttiboksissa!:) Kiitos vielä edelliseen bloggaamis-postaukseen tulleista kommenteista ja mielipiteistä, niitä oli tosi kiva ja innostavaa lukea! Tuli heti sellainen fiilis, että jee, tämän takia mä tykkään bloggaamisesta niin paljon, kun on ihania lukijoita siellä ruudun takana, joiden kanssa jakaa juttuja <3

<3: Karoliina 

Seuraa Instagramissa/Facebookissa/Bloglovinissa  

Bloggaaminen vuonna 2017 ja vuoden luetuimmat postaukset

Vuoden lopuksi ajattelin perinteisesti kirjoitella muutaman sanan bloggaamisesta, joka on tässä vuosien varrella muuttunut paljon omalla kohdallani. Aluksi kirjoitin tosiaan pelkästään juoksu- ja treenijutuista, mutta viime vuonna blogi laajeni selvästi enemmän lifestyle-sisältöihin ja samalla kaavalla on jatkettu tänäkin vuonna. Ensi maaliskuussa Candy on the Run-blogini täyttää jo 5 vuotta. Postauksia on tullut tähän mennessä kirjoitettua yhteensä 632 ja yllättäen "juoksu" on aiheena ollut se suosituin, vaikka viime aikoina muut aiheet ovat elämäntilanteen muuttuessa olleet enemmän pinnalla. 

Ensimmäisiä kuvia Madridista elokuussa 2017

Kirjoittaminen monipuolisemmista asioista, jotka kuitenkin lukeutuvat kategorioihin liikunta, hyvinvointi, oma elämä, ja matkailu on tehnyt sen, että blogista on tullut vähän kuin julkinen päiväkirja itselleni. Saan tänne kirjoitettua muistiin asioita, joita haluan muistaa ja toki pureskeltua asioita, joihin kaipaan esimerkiksi vertaistukea. Ajoittain olen tänäkin vuonna kipuillut sen kanssa, mitä haluan kirjoittaa, kuinka paljon mistäkin asiasta ja mitä haluan jättää blogin ulkopuolelle. Olen pyrkinyt aina olemaan rehellinen blogissa, mutta luonnollisesti kaikkea ei täällä voi kirjoittaa enkä haluakaan. Välillä ahdistaa se, etten tiedä kuka blogia lukee ja välillä taas innostun siitä, että joku joka lukee saa täältä inspiraatiota, vertaistukea tai motivaatiota, vaikken siitä tietäisikään. Huomaan myös, että helposti saatan jättää kirjoittamatta silloin, kun oma fiilis on jostain syystä huono tai joku asia painaa mieltä,  sillä en halua "valittaa", koska aina jollain on asiat huonommin. Kuitenkin näen, että sellaiset tekstit toisten blogeissa ovat usein vain inhimillisiä ja tuovat esille sen puolen, ettei elämä tosiaan ole vain somekiiltokuvaa vaan ihan normaalia elämää harmeineen, murheineen, iloineen ja onnistumisineen. Ehkäpä haastan itseäni ensi vuonna avaamaan sanaista arkkua useammin silloin kun harmittaakin. Ehkäpä voin tarjota sellaisilla postauksilla vertaistukea jollekin toiselle..

Bloggaamisen suhteen päätin tänä vuonna etten ota paineita siitä, että viikossa pitäisi saada kirjoitettua 3-5 postausta, sillä se alkoi tuntua turhan haastavalta. Tämä on kuitenkin vain harrastus, jonka on pysyttävä kivana juttuna, jotta siitä saa enemmän kuin se ottaa. Erona viime vuoteen on se, että tänä vuonna olen tehnyt koko vuoden osa-aikaisesti töitä hoitovapaan ohella ja työaika on aina poissa blogille jäävästä ajasta, sillä teen töitä usein päiväuniaikoina. Postausten määrä on tämän päätöksen myötä jäänyt vähäisemmäksi tänä vuonna kuin aikaisempina vuosina, mutta toivon, että te lukijat olette pysyneet ja pysytte mukana siitä huolimatta. Jatkossa lupaan kirjoitella 1-2 postausta viikossa, joskus toki enemmän, jos siltä tuntuu. Kerron myös teille, jos blogi jää tauolle tai postauksia tulee harvemmin, sillä mielestäni se on mukava tapa pitää teidät selvillä siitä mitä tapahtuu. Se ettei blogiin yhtäkkiä ilmesty mitään useampaan viikkoon ilman sen kummempaa ilmoitusta on mielestäni hassua, vaikka toki jokainen bloggaaja toimii kuten itse parhaakseen näkee.

Vuoden lopuksi on aina myös mukava tarkastella mitkä postaukset ovat yltäneet vuoden aikana luetuimpien joukkoon. Pohdin nimittäin jatkuvasti millaisia juttuja te haluaisitte lukea, joten nämä antavat siihen hieman osviittaa. Tänä vuonna kymmenen suosituimman postauksen joukkoon mahtuu niin raskausjuttuja, juoksua, hyvinvointia kuin oman elämän postauksiakin. Se on kiva huomata, sillä kaikki nämä osa-alueet ovat vahvasti blogissa esillä ja samojen teemojen kanssa jatketaan myös ensi vuonna. Suunnitelmissa on kirjoittaa kevään aikana meidän arjesta, raskaudesta, raskausliikunnasta, ajatuksista uuden vauva-arjen suhteen, hyvinvoinnista jne. Syksyllä toivottavasti palailen taas juoksun pariin ja voin kirjoittaa siitäkin. Jos teillä on toiveita postausten suhteen, otan niitä mielellään vastaan! :) 

Vuoden 2017 10 luetuinta postausta

Aika paljastaa salaisuus Vuoden luetuimmaksi postaukseksi nousi odotetusti postaus, jossa kerroin toisesta raskaudestani. Se on kiinnostanut tänä vuonna ylivoimaisesti eniten. Ehkä tuo "klikkiotsikko" vaikutti asiaan myös..

Pisin pitkis aikoihin ja HCR 2017 reitti postaus kiinnosti varmasti HCR:n uuden reitin kuvauksen takia viime keväänä.  

HCM 2017: maraton joka ei unohdu koskaan ei varmaan kaipaa sen enempää selityksiä. Hurja myrsky, joka osui maratonpäivälle vei tapahtuman uutisotsikoihinkin. 

Syksyn suunnitelmat postauksessa kerroin kesällä meidän ulkomaankomennukselle lähtemisestä. 

Kolme viikkoa puolimaratonille postauksessa jaan omat vinkkini puolikkaalle valmistautumiseen muutama viikko ennen h-hetkeä. 

Juoksija: Kuinka ehkäistä loukkaantumisia? postauksessa jaossa on parhaat vinkkini kuinka säilyä terveenä ja ilman loukkaantumisia. Taidanpa lukea kertauksen vuoksi tämän postauksen uudelleen itsekin! ;) 

HCR 2017 sometiimin silmin postauksessa raportoin viime kevään Helsinki City Runista "kulissien takaa", sillä oma juoksuni jäi flunssan takia juoksematta, mutta työ sometiimissä piti kiireisenä koko päivän ja toi mukanaan mahtavia juoksuhetkiä ja kohtaamisia. 

Voihan vaaka postauksessa kerroin fiiliksistäni, kun olin pitkästä aikaa noussut vaa´alle ja huomannut sen näyttävän 3kg enemmän kuin muutama kuukausi aikaisemmin. Vaa´an lukema oli salakavalasti hiipinyt ylös lähes huomaamatta.. 

Ensimmäinen kolmannes rv 5-9 postauksessa kerron toisen raskauden ensimmäisistä viikoista. Usein blogeista ei löydy vielä postauksia ensimmäisen kolmanneksen vaiheista, mutta itse olin kirjoittanut muistiinpanoja alusta asti, jotka julkaisin kerrottuani raskaudesta blogissa. 

Arctic Challenge Levi 2017 winter edition postauksessa jaan oman kokemukseni elämäni ensimmäisestä seikkailukisasta, jossa sain olla mukana osana Zeropointin tiimiä viime keväänä. 

Kiitos, että olet ollut lukemassa blogiani tänä(kin) vuonna ja tosiaan jos sinulla on toiveita postausaiheiden suhteen otan niitä mielellään vastaan!:) Erityiskiitos teille kaikille, jotka olette kommentoineet blogiin! Jokainen kommentti lämmittää aina mieltä ja niiden kautta on mukava tutustua teihin ruudun takana oleviin! <3

Uutta blogivuotta innolla odottaen, 

Karoliina 

Luitko jo viime postauksen: Joulu 2017

Seuraa Instagramissa/Facebookissa/Bloglovinissa