perjantai 28. helmikuuta 2014

Yhteenveto tammikuun clean eating-haasteesta!

No niin, vihdoin sain kirjoitettua tämän yhteenvedon tammikuun clean eating-haasteesta, juuri sopivasti kuukausi haasteen päättymisen jälkeen! Pahoittelut, että tässä on kestänyt, mutta parempi myöhään kun ei milloinkaan, vai mitä? :) 


Tammikuussa tosiaan tavoitteenani oli syödä mahdollisimman puhdasta, laadukasta ja ravintorikasta ruokaa, ja jättää pois niin paljolti kuin mahdollista prosessoidut elintarvikkeet, lisätty sokeri, kovat rasvat ja nopeat hiilihydraatit kuten valkoinen pasta, riisi ja leipä. Haasteen tarkoituksena oli hieman keventää oloa loppuvuoden herkuttelujen jälkeen, syödä mahdollisimman hyvin ja terveellisesti, monipuolistaa hieman omaa ruokavaliota ja valmistaa ruokaa itse useammin kuin syödä ulkona. Tässä postauksessa kerron hieman enemmän taustoja Clean eating-haasteeseen, joten se kannattaa tsekata, jos olet uusi lukija! :) 



Tässä annoksessa yhdistyy kolme clean eating-suosikkiani: avokado, ruusukaali ja korianteri! Nam!
Munakas höystettynä kasviksilla ja mausteena korianteria
Tässä vielä lyhyesti clean eating- haasteen pääperiaatteet: 
  • Päivässä syödään 5-6 kertaa, 3 pääateriaa (aamiainen, lounas, illallinen) ja 2-3 välipalaa
  • Vettä juodaan runsaasti (n.2 litraa päivässä)
  • Ruokavalioon kuuluu hyvät proteiinin lähteet (mm.kana, kala, liha, äyriäiset, kananmunat, pavut, linssit, herneet), hyviä rasvoja (mm. rasvaiset kalat, avokado, pähkinät, siemenet), hyvien hiilihydraattien lähteitä mm. (täysjyväriisi, kvinoa, amarantti, kasvikset, hedelmät, marjat)
  • Ruokavaliossa tulee välttää mm. kaikkea sokeria sisältävää (karkit, leivonnaiset, sokerimurot, sokerijogurtit, jäätelö jne.), prosessoituja elintarvikkeita, joissa on enemmän kuin 2-3 ainesosaa ainesosaluettelossa, valkoista leipää ja jauhoja, vaaleaa pastaa ja riisiä sekä perunaa
  • Clean eatingin mukaan ruoka määritellään cleaniksi, jos se sisältää maksimissaan 2-3 valmistusainetta
  • Lisää voit lukea täältä: http://www.cleaneatingmag.com/food-health/food-and-health-news/what-is-clean-eating/



Clean eating- ruokavalioon siirtyminen ei tuntunut minulle kovin suurelta hyppäykseltä, koska muutenkin suurimman osan ajasta syön melko puhtaasti; paljon vihanneksia, hedelmiä, kanaa, kalaa, jauhelihaa ja täysjyvätuotteita. Haasteen alettua päätin haastaa vielä itseäni hieman lisää ja jättää kokonaan pois ruokavaliostani tammikuun ajaksi pastan, leivän, perunan (söin muuten yhden kerran perunaa tammikuun aikana yhdellä brunssilla, mutta muuten en syönyt sitä) ja riisin, jotta joutuisin kokeilemaan enemmän uusia lisukkeita niiden tilalle. Tammikuun aikana tutuiksi tulivatkin kvinoa, amarantti, erilaiset pavut, kikherneet ja linssit. Kaikki nämä erittäin ravinteikkaita ja hyviä ruoka-aineita, jotka tulivat kyllä minun lautaselle jäädäkseen! :)

Tämä kuva ekoilta päiviltä, kun söin vielä luomutäysjyvälimppua. Sen loputtua jätin leivän kokonaan pois loppu haasteen ajaksi :) 
Haasteen aikana suosikkiaamiaiseksi vakiintui tämä setti: Hedelmistä ja/tai marjoista tehty smoothie sekä 1-2 kananmunaa (eri muodoissaan) ja lisukkeena vihanneksia. Välillä söin ainoastaan smoothien, jos nälkä ei ollut niin kova tai olin lähdössä lenkille melko pian aamiaisen jälkeen. Silloin smoothie oli juuri sopivan kokoinen aamupala, jotta lenkille lähteminen ja juokseminen tuntui miellyttävältä eikä ruoka hölskynyt masussa. 


Lounaalla söin usein edellisen illallisen tähteitä, sillä haasteen aikana ruokaa tuli valmistettua kerralla melko suuria määriä ja pakattua ne sitten muovirasioissa jääkaappiin. "Meal preppaus" onkin yksi Clean eatingin onnistumisen tärkeimmistä asioista, koska ruokavalion toimiminen vaatii etukäteissuunnittelua ja valmistelua suhteellisen paljon. Usein itse käytin sunnuntaisin iltapäivällä tai illalla jonkin aikaa seuraavan viikon ruokalistan suunnitteluun ja ruokien valmisteluun. 




Lounaalla/Illallisella tuli syötyä paljon paistettuja kasviksia (broccolia, ruusukaalia, porkkanaa, tomaatteja, paprikaa jne.) ja usein lisukkeena juuri kvinoaa sekä proteiininlähteenä esimerkiksi jauhelihaa, kalaa, broileria tai kalkkunaa. Hyvin yksinkertaisia aterioita siis, mutta niin hyviä!! :) Maustaminen oli ehdottomasti tärkeä juttu, ja minä ainakin surkeana kokkina opin siitä paljon lisää haasteen aikana, kun kokkailin huomattavasti normaalia enemmän! Ja aloin oikein tykkäämään ruoanlaitosta! Mum, be proud! ;)





Ja sitten vielä vastauksia muutamiin kysymyksiin, joita sain haasteeseen liittyen:



"Minua kiinnostaisi se, että kuinka päädyit aloittamaan koko tälläisen "Clean eating-jutun" eli mistä sait idean siihen? Ja miten osasit alussa välttää tiettyjä ruoka-aineita ja tiesit, että toiset on. ns ok syödä? Millaisia vaikutuksia sillä oli kroppaan?"

En itseasiassa muista milloin olen kuullut "clean eatingista" ensimmäisen kerran,  mutta siitä on jo jonkin aikaa. Clean eating ei ole mielestäni mikään dietti, enkä millään tavalla laskenut kaloreita haasteen aikana. Tarkoituksena on syödä mahdollisimman puhtaasti prosessoimatonta ruokaa ja välttää lisättyä sokeria. Clean eatingin pääperiaatteita; elintarvike ei saa sisältää lisättyä sokeria eikä sen ainesosaluettelossa saa olla enempää kuin 2-3 ainesosaa, on mielestäni helppo noudattaa. Tosin ruokakaupassa joutuu kyllä ainakin aluksi katsomaan huomattavasti tarkemmin mitä tuotteet sisältää ja hyvin nopeasti huomaa, että oma ruokavalio on sisältänyt tähän mennessä melko paljon lisäaineita, vaikka luulin syöväni aikaisemminkin suhteellisen puhtaasti. Vaikutukset kroppaan olivat se, että tammikuun lopulla olo oli kevyempi ja parempi. Vatsa pysyi paremmassa kunnossa, mutta energiatasoissa en huomannut sen kummempaa muutosta parempaan tai huonompaan. 


"Olisi kiva lukea onko haasteen aikana löytynyt jotain perusraaka-aineita, joiden ympärille olet ruokavaliotasi rakentanut? Onko kokkailuun mennyt enemmän aikaa kuin ennen haastetta? Oletko huomannut eroa esim.ihon kunnossa? Tässäpä ainakin muutama kiinnostava aihe :)"

Kävinkin jo tuossa ylempänä näitä raaka-aineita läpi, mutta vielä lyhyesti kertauksena eli ruokavalio rakentui pääasiassa vihannesten, hedelmien, papujen, linssien, valikoitujen maitotuotteiden (en luopunut rasvattomasta maidosta tai turkkilaisesta, maustamattomasta jogurtista),lihan, kalan, broilerin, kalkkunan sekä pähkinöiden ja siementen ympärille. Kokkailuun meni ehdottomasti enemmän aikaa kuin normaalisti, mutta se oli hauskaa (silloin kun siihen oli aikaa tarpeeksi!) Ihon kunnossa en huomannut suuria muutoksia, mutta ei se ainakaan huonontunut! :)


"Toivoisin vain kuulla miten sun clean eating-on mennyt ja minkämoisia kokkailuja oit tehnyt:)"

Toivottavasti olet saanut osittain vastauksen jo tästä postauksesta tähän mennessä :) Mutta siihen miten clean eating- haaste sujui voin sanoa, että mielestäni hyvin! Minulla oli kuukauden aikana kaksi "cheat päivää", joista kerroin jo etukäteen. Niiden päivien aikana söin ravintoloissa ja join muutaman lasin alkoholia, mutta en koe, että haaste kaatui niihin millään tavalla ja itsellehän tämän koko jutun tein, en kenellekään muulle! :) 




Lopuksi vielä; toteutuivatko tavoitteet haasteen suhteen

  • "Ykköstavoitteena" oli haasteen myötä kevyempi olo ja se toteutui kyllä tammikuun lopussa ehdottomasti! Kevyellä ololla en tarkoita niinkään painoa (paino putosi tammikuun aikana ehkä 600g, joten ei kovin suuria muutoksia siinä), mutta yleisfiilis omassa kropassa oli huomattavasti parempi. 
  • Onnistuin haastamaan itseäni syömään paremmin ja terveellisemmin 
  • Ruokavalion vaikutukset omaan energiatasoon eivät olleet suuret, tai siis en huomannut erityisiä muutoksia siinä. Energiataso oli samanlainen kuin aina normaaleina päivinä, eli suhteellisen hyvä. 
  • Juoksu kulki mielestäni ihan hyvin, joten ruokavalio toimi kyllä sen suhteen, mutta on se juoksu kulkenut myös helmikuun "herkullisella", joten en osaa sanoa vaikuttiko ruokavalio siihen niin suuresti tammikuussa
  • Vatsani oli mielestäni kuitenkin paremmassa kunnossa tammikuun aikana kuin esimerkiksi nyt helmikuussa. (se on hyvin herkkä ja reagoi helposti liikaan sokeriin, vehnään ja maitotuotteisiin, mutta vielä en osaa sanoa mikä niistä on se "pahin", testailuja kaivattaisiin ja niitä aionkin jatkossa tehdä)
  • Kroppa tuntui voivan hyvin tammikuussa, joten se tavoite tuli myös saavutettua :) 

Lopuksi on vielä sanottava, että nyt helmikuussa on ollut ihanaa ottaa "rennosti" syömisten kanssa! Ei ole tarvinnut stressata ruokien suunnitteluista, kaupassa käymisestä, meal preppauksesta ja olen voinut syödä ulkona ilman suurta päänvaivaa jne. Olen syönyt, mitä mieli tekee ja vaikka ruokailut ovat edelleen suhteellisen terveellisiä, on mukaan mahtunut myös aika ajoin herkkuja sekä vastakohtana tammikuulle; paljon ruisleipää. Ehkä liikaakin, sillä vatsani on ollut hieman huonona viime päivinä, joten pitää hieman vähentää tuota leivän syöntiä ainakin ja testailla, josko vatsa sillä olisi tyytyväisempi. Olo ei tosin nyt helmikuun lopussa ole ollenkaan niin kevyt ja yhtä hyvä kuin tammikuun lopussa, joten ehdottomasti clean eating-ruokavalio sai olon paremmaksi kuin tämä nykyinen! :) 

Mutta, nyt lopetan tämän maratoonipostauksen! Jos tulee mieleen kysymyksiä niin kysykää ihmeessä.Olen iloinen, että tein tämän kokeilun, se oli hauska ja opettavainen monin tavoin, ja voin hyvin kuvitella tekeväni sen uudestaan!

Nyt kamat kasaan ja auton nokka kohti Turun saaristoa! <3 Ihanaa viikonloppua kaikille! Pysykää kuulolla vaikkapa Instagramissa @candyontherun Luvassa lähipäivinä ainakin jokunen #runfie saariston juoksupoluilta! ;) 

-Karoliina




tiistai 25. helmikuuta 2014

Muutos omiin treenisuunnitelmiin ja perinteiseen maratonharjoitteluun!

Muutoksessa on kyse CrossFit alkeiskurssille eli On Ramp-kurssille ilmoittautumisesta, jonka myötä treenisuunnitelmat menevät hieman uusiksi! :) Innostuin tosiaan CrossFitistä aivan valtavasti, kun kävimme toissa lauantaina kokeilemassa sitä blogityttöjen kanssa. Minua kiehtoo lajissa sen monipuolisuus ja sen tuomat uudet ärsykkeet harjoitteluun. Mietin tätä asiaa reilun viikon ajan, ja punnitsin vaihtoehtoja. Onko järkevää lähteä muuttamaan harjoittelua melko radikaalisti paria kuukautta ennen kevään päätavoitettani eli Tukholman maratonia? Vai pitäisikö vain jatkaa samaan tuttuun tapaan kuten tähänkin asti? Tulin siihen tulokseen, että ei tämä nyt niin vakavaa ole, joten kokeillaan hieman uusiakin juttuja välillä! ;)

Harjoittelun muuttamisessa on tietysti riskinsä, sillä en tiedä kuinka kroppa tulee reagoimaan CrossFitiin pidemmän päälle. On Ramp-kurssi kestää huhtikuun ajan, eli neljä viikkoa, ja harjoituksia on tunnin verran, kolme kertaa viikossa. En tiedä menevätkö jalat kovasti jumiin ja millaisia vaikutuksia CrossFitillä tulee olemaan juoksuharjoitteluun. Silti asiaa harkinneena olen valmis ottamaan sen riskin, ja näin ollen voin toimia julkisena koekaniina maratonharjoittelun ja CrossFitin yhdistämisessä! ;) Pääasia minulle on kuitenkin pitää liikunta hauskana juttuna ja uskon, että CrossFit tuo sellaista pientä virkistystä tekemiseen jota ehkä tietämättäni olen kaipaillut jo jonkin aikaa. 
Tulos CrossFit treenistä toissa lauantaina...
Treenimotivaationi on tällä hetkellä hyvä. Liikun sen vuoksi, että se on minusta kivaa ja se saa minut voimaan kokonaisvaltaisesti paremmin kuin liikkumattomuus. Haluan tietysti myös kehittyä ja kilpailla itseäni vastaan, koska se on hyvä keino minulle motivoida itseäni. Kuitenkaan liikunta ei minulle ole tällä hetkellä niin vakavaa, etten olisi valmis tekemään asioita ehkä hieman eri tavalla kuin "pitäisi". Tällä tarkoitan sitä, että en usko, että mikään juoksuopus varta vasten suosittelisi aloittamaan CrossFitin kaksi kuukautta ennen tavoitekisaa…;) Mutta, päätös on nyt tehty ja katsotaan kuinka likan käy!

Ilmoittauduin siis eilen On Ramp-kurssille ja olen siitä todella innoissani. Tein muuten ilmoittautumisen ennen, kuin huomasin Iltalehden otsikot, heh! :) Huhtikuun ajan treeneissä tulee olemaan siis CrossFittiä kolme kertaa viikossa ja lisäksi tietysti juoksua, ratsastusta ja kehonhuoltoa. Uskon, että juoksun yhdistäminen CrossFit-harjoitteluun onnistuu, koska juoksen vain maksimissaan kolme kertaa viikossa. Jos juoksua olisi enemmän ohjelmassa, voisin kuvitella, että treenimäärä ja kuormitus tulisi liian kovaksi minulle. Toiveenani on, että CrossFit kehittäisi minussa niitä ominaisuuksia, jotka koen heikkouksinani eli liikkuvuutta, voimaa sekä nopeutta, mutta jää nähtäväksi täyttyvätkö nämä toiveet. :)

HCR 10.5.2014

Muistutuksena vielä, että perjantaina 28.2 on viimeinen päivä ilmoittautua mukaan kevään HCR:lle 66 euron hintaan! Mukaan pääset täältä! Päätös osallistumisen suhteen kannattaa siis tehdä pian ja laittaa treenit alulle viimeistään nyt! :)


Toinen juttu: GoExpo 7-9.3.2014 Helsingin Messukeskuksessa! Ehdottomasti ainakin minun lempparimessut ja luvassa on taas paljon hauskaa liikunnallista ohjelmaa! Itse olen mukana messuilla HCR Street Team porukan kanssa kaikkina päivinä, joten tulkaa ihmeessä moikkailemaan HCR:n osastolle, jos olette paikan päällä! :)

Q: Miten luulette, että minun käy CrossFitin ja juoksun yhdistämisessä? :) Onko kokemuksia tämän yhdistelmän toimivuudesta?

Ps. Käykäähän lukemassa Sadun ihana teksti Mitä blogikuoren alla? Satu pureutuu hyvin aidolla ja ihanalla tavalla tärkeään aiheeseen, joka on blogimaailman aikaansaama negatiivinen vertailu toisiin ihmisiin, joka ei saa aikaan mitään hyvää. Blogien lukeminen positiivisen tsempin saamiseksi itselle on hyvä juttu, mutta vertailu ja itsensä tunteminen huonommaksi jonkun toisen takia ei tuo mitään hyvää. Vertaile siis vain itseesi ja koita olla päivä päivältä parempi sinä! <3

Mukavaa viikon jatkoa ja ihania keväisiä juoksulenkkejä, 

-Karoliina










sunnuntai 23. helmikuuta 2014

Treeniviikko #8: hyviä treenejä ja penkkiurheilua!

Moikkamoi! Melkoinen penkkiurheilu-ja treeniviikko takana ainakin täälläpäin, toivottavasti teidänkin viikko on sujunut mukavissa merkeissä! :) Ihan huikeaa on ollut seurailla suomalaisten hienoja suorituksia olympialaisissa ja eilinen leijonien peli oli kyllä hieno saavutus! Olympiapronssi on kova juttu ja mahtavaa, että Selänne ja Timonen (mun suosikkipelaaja jo siitä asti kun pelasi IFK:ssa!) saivat niin hienon päätöksen maajoukkueuralleen. Lätkän lisäksi oma kohokohta oli seurata naisten taitoluistelun vapaaohjelmaa. Taitoluistelu on edelleen rakas laji, vaikka nykyään sitä harrastankin vain penkkiurheillen. Pienenä luistelin HTK:ssa 5 vuotta ja haaveilin olevani tulevaisuuden jääprinsessa, mutta sitten ratsastus vei voiton luistelusta ja jääprinsessojen seurailu jäi penkkiurheilun tasolle. Haikeaa, että olympialaiset loppuvat, niitä voisi seurailla vielä useamman viikon! :)

Treeniviikko #8

Maanantaina olin vielä sen verran puhki edellisen viikonlopun pitkiksestä ja lauantain huikeasta CrossFit-kokeilusta, että päätin olla treenailematta aamulla, jotta jaksoin illalla ratsastaa kaksi tuntia. Viime maanantaiseen tapaan sain treenata molemmat tunnit tämän hetkisen vakkariheppani Ekun kanssa! Esteillä meni loppua kohden ihan hyvin ja kouluratsastuskin oli parantunut viime kerrasta, mutta ei se vieläkään ole edes tyydyttävällä tasolla, heh! Hieman siis treenailtava lisää, jos aion osallistua koulukisoihin huhtikuun alussa! :)


Otettiin Ekun kanssa pieni poseeraussessio ennen koulutuntia! ;)
Tiistaina kävin juoksemassa 11km:n intervallitreenin, jossa aluksi verryttelin 2km:n verran hölkkäillen, ja sitten tein 1km vetoja tähdäten noin 10km:n kisavauhtiin. Minulla ei tällä hetkellä ole 10km:n kisatulosta, jonka kilometrivauhteihin voisin tähdätä, mutta hain sellaista vauhtia, jota pystyin hyvin ylläpitämään vähintään sen kilometrin verran kerrallaan. Vauhdit olivat kilsan vedoissa 4:50-5:0min/km väleiltä ja vetoja tein yhteensä viisi kappaletta, ja niiden jälkeen aina kolmen minuutin hölkkäpalautukset. Lopuksi juoksin vielä 2km loppuverkan. Tämä oli mielestäni tosi kiva ja hyvä treeni, koska liian harvoin tulee ainakin minulle harjoiteltua vauhdikkaampaa menoa. Intervalleissa vauhdin harjoittelu on "helppoa", koska kevyempi ja kovempi meno vuorottelee ja ainakin henkisesti on helpompaa juosta kovaa lyhyitä pätkiä! :)Lisää höpinöitä lenkistä ja suosikkigeeleistäni löytyy täältä. Juoksun jälkeen tuli venyteltyä ja foam rollailtua hyvin. 



Keskiviikkona pidin lopulta vähän kevyemmän päivän ja kävin ystäväni ja hänen koiransa kanssa kävelylenkillä ja sen jälkeen tunnin Astangajoogassa. Tarkoituksenani oli mennä Power-tunnille, mutta viime hetkellä tein päätöksen, että menen sittenkin joogaan. Kroppa tuntui kaipaavan enemmän ihania venytyksiä kuin pumppaamista, joten päätin kuunnella sitä, ja se olikin oikea päätös. Joogan venyttelyt tekivät hyvää, kuten aina! :)

Torstaina tein juoksutreenin matolla. Minulla oli suunnitelmissa tehdä vain lyhyt juoksutreeni ja sen jälkeen vähän corea, koska halusin treenin pikaisesti pois alta, jotta ehdin lukemaan tenttiin. Päätin tehdä juoksumatolla mäkitreeniä eli leikin hieman kaltevuus (incline)- nappulan kanssa. Aloitin 1% kaltevuudesta, jota yleensä vähintään käytän juoksumatolla, ja siitä kilometri kilometriltä nostin kaltevuuskulmaa ja loppuvaiheessa se oli 5% lyhyellä 5km:n pyrähdykselläni. Vaudin pidin melko hiljaisena, mutta keskityin "mäkeen" ja pitämään juoksuasennon hyvänä tuota kuvitteellista mäkeä kivutessani. Koin saavani tästäkin ihan hyvän treenin! Treenin lopuksi tein noin 15 minuutin core-harjoituksen ja venyttelin hieman. Torstai-iltana kävin hieronnassa ja ai että teki "hyvää". Vasemman reiden ulkosivu on toooodella jumissa ja sieltä on varmasti lähtöisin "kiristelyt" polven ympärillä vasemmalla puolella, heti juoksen vähän pidempää lenkkiä. 



Perjantaina oli vuorossa sitten lihaskuntotreeniä Elixian Powerin muodossa. Alkuverkan tein crossarilla (10min) ja loppuverkan pyörällä (10min). Powerissa oli uusi ohjelma, joka vaikutti "ihan kivalta". Täytyy käydä kokeilemassa uudemman kerran, että osaan päättää tykkäänkö vai enkö! ;) Hyvän treenin kuitenkin sain, ja se on pääasia. Perjantai-iltana vielä venyttelin ja foam rollailin yhteensä tunnin verran. 

Lauantai- aamuna heräilin ajoissa ja jatkoin rullailuja ja venyttelyjä. Hieroja sanoi torstaina, että reiden ulkosivujen rullailua tulisi nyt pitää ohjelmassa, jotta sieltä saadaan jumit auki. Ja minähän teen työtä käskettyä, koska haluan, että jalat pysyy juoksukunnossa! :) Tenttikirjan ja rullan kanssa tuli siis vietettyä laatu-aikaa myös lauantai-aamuna. 

11 aikaan suuntasin kaveriporukalla helmikuun brunssille Kujaan, jossa tulikin sitten tankkailtua hyvin iltapäivän pitkistä varten. Ruoka oli hyvää ja paikka oli mukavan viihtyisä, vaikkakin hieman pieni, joten alkuruuhka ruokia hakemaan oli aikamoinen. Viihdyimme kuitenkin hyvin, joten voin suositella kokeilemaan! Brunssin hinta oli 17 euroa.


Yksi monesta lautasestani :D
Lauantai-iltapäivällä suunnattiin sitten pitkikselle ystäväni Jutan kanssa, joka on myös tähtäämässä Tukholman maratonille. Oli todella mukavaa saada seuraa lenkille ja lenkki meni nopeasti, kun pystyi juttelemaan koko matkan ajan! :) Ihan huippua, kiitos seurasta Jutta!



Juostiin siis yhteensä 25km, ja keskivauhti oli verkkainen 6:15, mutta juuri sopiva eilisen fiilikseen. Vauhtia hidasti hieman Espoon keskuspuistossa juostu luisteltu pätkä, jossa olisi kaivannut lenkkareiden sijaan luistimia! Muuten keli oli todella sopiva juoksuun ja suurimmaksi osaksi saatiin juosta paljailla teillä, mikä on kyllä helmikuuksi aikamoista luksusta. 



Tankkaus meni tälle lenkille tosi hyvin; join ennen lähtöä vajaan pullon Gatoradea ja lenkin aikana otin geelit n. 8km ja 16km kohdalla, sen lisäksi hörpin vettä (kannoin pulloa mukana koko matkan) ja otin glukoosipastilleja, jotka toivat sopivasti lisäenergiaa. Jalat toimivat hyvin, mutta jo viime aikoina tutuksi tullut kiristely vasemman etureiden/it-jänteen kanssa alkoi siinä 12km kohdalla, mutta venytysten avulla sen kanssa pystyi juoksemaan. Olen maanantaina menossa osteopaatille, joten toivottavasti hän saa jalkaa hoidon avulla hieman paremmaksi ja pystyy antamaan neuvoja sen suhteen. Oikea jalka, joka kiukkuili marras-joulukuussa, ja jonka takia alunperin menin osteopaatille, on tällä hetkellä täysin ongelmaton…. hyvä niin, mutta saisi tuo vasenkin olla! :)


Lenkin jälkeinen voittajafiilis! ;)
Lenkin jälkeen tuli saunottua, venyteltyä ja illalla rullailtua lisää! Jalat kaipaa kovasti huoltoa näin pitkien lenkkien jälkeen, joten siihen on käytettävä aikaa. Hyvä fiilis jäi lenkistä, energiat olisivat riittäneet pidemmällekin, mutta tuo vasen jalka on saatava täysin kuntoon, jotta maratonista ei tule liian haastava. Onneksi tässä on vielä hyvin aikaa ja olen sen suhteen positiivinen, koska uskon, että lihashuollolla ja pakaralihasten vahvistamisella sen kuntoon saaminen on hyvin todennäköistä. Tänään sunnuntaina otan kevyen päivän ja varmasti rullailen ja venyttelen lisää ja tietysti penkkiurheilen katsellen olympialaisten viimeistä päivää! :)

Miten sinun treeniviikkosi sujui?

Mukavaa sunnuntaita kaikille! 

-Karoliina

tiistai 18. helmikuuta 2014

Treenivinkkinä vetotreeni ja syy miksi odotan viikon pitkiä lenkkejä….

Tänään tein juoksutreeninä pitkästä aikaa vauhtikestävyystreeniä. Vähitellen on hyvä ottaa hieman vauhdikkaampia vetoja treeneihin mukaan, sillä kevään juoksutapahtumat lähestyvät kovaa vauhtia ja niissä olisi tietysti mukavaa päästä parantamaan omia aikoja! ;) 

Tämän päivän treeni näytti tältä:

  • 2km alkuverryttely kevyesti hölkkäillen
  • 5x1000m vedot
  • Jokaisen vedon jälkeen 3 minuutin hölkkäpalautus
  • 2km loppuverryttely kevyesti hölkkäillen
Itse tein tänään vedot 4:50-5 minuutin keskimääräisillä kilometrivauhdeilla. Tarkoituksena on löytää vetoihin sellainen vauhti, joka tuntuu huomattavasti reippaammalta kuin normaali lenkkivauhti, mutta joka on kuitenkin sellainen, että jaksat ylläpitää sitä hyvin ainakin kilometrin verran kerrallaan eli ei siis aivan täysillä! :) Juoksumatkaa tuli minulle tänään yhteensä 11km ja aikaa meni vetoineen, palautuksineen ja lämmittelyineen 1:02:27. 




Treeni oli melko rankka, mutta jalat ottivat sen hyvin vastaan kahden juoksulepopäivän jälkään. Vauhti tuntui myös ok:lta, ja on kiva huomata, että sitä löytyy. Vauhdin suhteen ei muuten kannata mielestäni vertailla kuin itseensä ja omiin aikaisempiin suorituksiin. Jollekin tuo minun vetovauhti on täyttä hölkkävauhtia ja toisille taas todella kovaa vauhtia. Vertailu omaan itseensä parantaa suorituksia, vertailu muihin saattaa heikentää sekä suoritusta että fiilistä, ainakin omalla kohdallani on näin. :)

Syy miksi odotan viikon pitkää lenkkiä……

on tässä…. :P
Olen aivan rakastunut GU:n energiageeliin, jonka maku on "Chocolate outrage"!! Nam!! Olen aikaisemmin ostanut GU:n energiageelejä vain USA:sta, mutta jokin aika sitten sain selville, että niitä saa myös Suomesta harvoista ja valituista kaupoista sekä tilattua myös netin kautta! Jee! Tämä maku on nimittäin suklaafanin unelma, ja oikein odotan pitkiksellä, kun on aika alkaa tankkaamaan energiaa ja saan vetää tämän suklaaherkun kurkusta alas veden kanssa! NAM! ;) 

Käytän geelejä antamaan lisäenergiaa pitkiksillä, yleensä lenkeillä, joiden kesto on 1,5h+. Ne tuovat kätevästi lisää energiaa helposti sulavassa muodossa, ja itse olen kokenut ne hyväksi tavaksi saada energiaboostia. Energiageelejä löytyy paljon erilaisia ja eri merkeiltä, ja täytyy sanoa, että suurin osa niistä on aivan järkyttävän makuisia ja todella makeita! Ei siis suurta herkkua, mutta onnekseni olen löytänyt nämä GU:n geelit, jotka maistuvat minulle! :) Geelien käyttämiseen kannattaa totutella hyvissäa ajoin omilla lenkeillä, jos sellaisia suunnittelee käyttävänsä esimerkiksi kevään juoksutapahtumissa. Toisille nimittäin geelit aiheuttavat vatsaongelmia, joten se kannattaa testata jo treenilenkeillä. Jos geelit eivät sovi omalle vatsalle, niin voi miettiä muita energiantankkausmenetelmiä, jos sellaisia kokee tarvitsevansa. Onhan niitäkin hurjapäitä, jotka juoksevat puolikkaita ja maratoneja vain veden voimalla. Kukin tallaa tavallaan ja pääasia, että löytyy ne itselle sopivat jutut! :) 

Ja jos sinäkin haluat herkkuja lenkille, niin GU:n geelejä voi Suomessa tilata ainakin täältä sekä Helsingissä ainakin Kampin 4runners-myymälä myy GU:n geelejä. Löysin myös aikaisemmin kattavamman listan kaupoista ympäri Suomea, joissa GU:n tuotteita on myynnissä, mutta tähän hätään en sitä valitettavasti löytänyt. 

Käytätkö sinä geelejä juostessa? Mikä on suosikkimakusi? :)

Mukavaa tiistaita!

-Karoliina



maanantai 17. helmikuuta 2014

Blogitapaaminen: CrossFittiä, naurua ja hyvää ruokaa!

Lauantaina pidettiin tosiaan blogitapaaminen, jossa oli mukana minun lisäksi:
Olemme tyttöjen kanssa tutustuneet täällä blogimaailmassa, lukemalla ja kommentoimalla toistemme blogeja. Olemme aika samanlaisia treeni-innostustemme kanssa ja suhtautumisemme treenaamiseen ja terveellisiin elämäntapoihin on myös samankaltainen, joten ei ihme, että tulemme niin hyvin juttuun, kun sitä juttua riittää vaikka kuinka paljon! :) Hanna oli tässä aloitteen tekijänä ja kantavana voimana, että saimme tällaisen tapaamisen kasaan, joten kiitos Hannalle siitä! :) Pitkän sähköpostiketjun tuloksena saimme aikaan tapaamisen lauantaille 15.2. Päivään sisältyi kaikkea sellaista, jota minun mielestä parhaisiin vapaapäiviin tulee sisältyä, ja uskon, että muut tytöt ovat samaa mieltä! Ohjelmassa oli treeniä, hauskanpitoa, naurua, juttelua, saunomista, kehonhuoltoa, hyvää ruokaa ja herkkuja! Super päivä siis kaikinpuolin! 

Päivämme alkoi tapaamisella Konalan Crossfit10-salin pihalla, jossa sain tavata nämä ihanat tytöt ensimmäistä kertaa! Oli tosiaan aika hassu fiilis, koska tavallaan tuntui siltä, kuin olisin mennyt näkemään ketä tahansa hyviä kavereita, mutta todellisuudessa en ollut koskaan nähnyt heitä luonnossa! Kunnon nettitreffit siis! ;) Hanna, Satu ja Tiina osoittautuivat kuitenkin ihan omiksi itsekseen ja kuva, jonka olen heistä saanut blogiensa kautta piti paikkansa. Ihania, hauskoja, huumorintajuisia ja urheilullisia nuoria naisia! HYVIÄ TYYPPEJÄ! Juttumme alkoi luistaa ensi hetkestä alkaen, ja sille ei meinannut tulla loppua koko päivän aikana…ainoastaan CrossFit veti meidät hetkellisesti hiljaiseksi! ;)

Koko porukka ryhmäkuvassa: Minä, Hanna, Tiina ja Satu
Odotellaan CrossFit-tunnin alkua! Vasemmalta Satu, minä ja Hanna
Crossfit10-sali Konalassa
Alkulämmittelyssä ryömittiin "sillan ali"
Ja luottamustestinä myös hypittiin yli! ;) 
 Alkuverkan jälkeen päästiin testailemaan varsinaisia treeniin kuuluvia liikkeitä:

Toes to bar eli varpaat tankoon: Ei taidettu kukaan saada varpaita lähellekään tankoa, joten tehtiin liike helpotettuna ja nostettiin hallitusti polvia kohti rintaa, jolloin vatsalihakset ja koko keskivartalo pääsi kyllä töihin. Voi kuinka helpolta näyttikään kun ohjaajamme Pete teki tämän liikkeen ja varpaat pääsivät todellakin baariin asti! ;)

Satu keskittyy! :)
Hanna ja Tiina in action
Sitten kahvakuulan kimppuun ja etuheilautuksia
Kahvakuulalla etuheilautus


Wall Climbs: Tämä oli ehdottomasti mielestäni hauskin liike, koska pääalaspäin meneminen on itselleni ainakin hieman jännittävää! :)



Wall Ball: eli pallonheittoa seinään. Oli muuten aika haastava, mutta tehokas liike! :)



Ja sitten lopuksi juoksua 200m kerrallaan:

Kaikki vauhdissa :)
Harjoiteltuamme kaikki treeniin kuuluvat liikkeet, teimme alla näkyvän treenin. AMRAP tarkoittaa "as many reps as possible" eli 15 minuutin aikana piti tehdä kyseinen kiertoharjoittelu niin monesti kuin jaksoi. Itse ehdin tehdä sen neljä kertaa ja muutamat wall climbit päälle. Sen jälkeen olin aivan loppu! :)

Ohjaajamme Pete kertoo päivän treenin eli WOD:n (workout of the day)
Treenin tulos oli tosiaan tämä, hehe! :D

Kaikkensa antanut fiilis ;)
Täytyy sanoa, että taisin menettää sydämeni tälle lajille jo ihan ensimmäisellä kokeilulla! Minua kiehtoo se, kuinka tämä laji yhdistää voiman, liikkuvuuden ja nopeuden kehittämisen, ja uskon, että CrossFit hyödyttäisi minua todella paljon juoksunkin kannalta, koska olen todella huono tekemään perinteisiä salitreenejä, ja voimaa olisi tärkeätä saada lisää! Tällä hetkellä siis ihan tosissaan harkitsen On Ramp-kurssille menoa (CrossFit alkeiskurssi), mutta vielä en ole täysin päättänyt menenkö vai enkö, koska kalenteri on aika täynnä muutenkin! ;) Katsotaan, houkuttelisi kyllä kovasti. Jos Hanna päättää mennä, niin sitten lähden kyllä minäkin melko varmasti mukaan! Pienenä haasteena Hannalle siis! ;)

CrossFitin jälkeen päivämme jatkui iltapäiväkävelyllä Pitäjänmäen SATS:lle, jossa minä keskityin lähinnä venyttelyyn. Kroppa oli aika jumissa perjantain pitkiksen ja CrossFitin jälkeen, joten venyttely tuntui hyvältä. Kävimme SATS:lla myös saunassa ja vaihdoimme treenivaatteet iltavaatteisiin. Suuntasimme keskustaan syömään, jossa meille oli varattuna pöytä Ravintola Kiilasta. En ollut käynyt Kiilassa aikaisemmin, ja ensivaikutelma siitä oli todella hyvä! Saimme pöydän aivan ikkunan vierestä, ja isoista ikkunoista oli kiva katsella Mannerheimintien menoa. Olimme kaikki todella nälkäisiä, joten päätimme tilata myös alkuruuat..ja tietysti jälkkärit sitten loppuun! :) Alkuruuat tulivat suhteellisen pian, mutta Hannan annos oli mennyt väärin ja hän joutui valitettavasti hetken odottelemaan oikeata, tilaamaansa annosta. 

Minä ja Satu
Alkuruoka bruschetta
Söimme kaikki vauhdilla alkuruuan, sillä nälkä oli kova!! Pääruokaa jouduimme odottelemaan todella pitkään, mutta tarjoilijamme hoiti homma hyvin kotiin tarjoamalla meille jälkkärit odotuksen takia! Sopi meille! ;) Pääruokana söin lohiavokadosalaattia, joka oli herkullista! Ei voi mennä pieleen, jos annoksessa on sekä lohta että avokadoa, vai mitä? :)

Mun salaatti, kiitos Hannalle kuvasta!
Jälkiruokana söin taatelikakkua, joka oli myöt todella hyvää! Valitettavasti siitä ei ole kuvaa, koska akku pääsi loppumaan kesken kaiken! Kiila oli oikein mukava kokemus odottelusta huolimatta ja mielellään menisin sinne uudestaan. Siellä on kuulemma myös hyvä brunssi, joten täytyy joskus mennä kokeilemaan sitä!

Kaikenkaikkiaan meillä oli ihan mahtava päivä ja todella hauskaa! Olen todella iloinen, että sain tutustua Hannaan, Satuun ja Tiinaan ihan oikeassakin elämässä ja olen varma, että pidetään jatkossakin yhteyttä ja järkätään tapaamisia! :) 



Nyt..oikein mukavaa viikon alkua! Ja ihanaa hiihtolomaa niille, jotka saavat tämän viikon lomailla!! :)

-Karoliina


Candy on the Run sosiaalisessa mediassa: Instagram/Facebook/Twitter

sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Treeniviikko #7: Toistaiseksi vuoden pisin lenkki ja CrossFit kokeilua!

Moi taas! :) Toivottavasti teidän viikonloppu on sujunut mukavasti! Meillä oli eilen tosi hauska blogitapaaminen ihanien Hannan, Tiinan ja Sadun kanssa, mutta palailen siihen vielä toisessa postauksessa. Nyt tämän viikon treenipäiväkirjan kimppuun! 

Viikko alkoi reippaasti maanantain aamutreenillä. Tein kotona yhdistelmätreenin, johon kuului juoksua matolla 4km ja sen lisäksi lihaskuntotreeniä pääasiassa oman kehon painolla (corea, punnerruksia, kyykkyjä, askelkyykkyjä ja haukkareita käsipainoja käyttäen). Yksi ihan supertehokas aerobista ja käsipainoja yhdistävä liike on kävellä juoksumatolla reipasta vauhtia käsipainot käsissä ja tehden samalla hauiskääntöjä tai vaan heilutellen painoja mukana! Tulee kävelytreenistä tosi tehokasta ja on ihan hauskaa vaihtelua pelkkään kävelyyn! :) Illalla olin maanantaiseen tapaan ratsastamassa vielä kaksi tuntia, ja hepan selkään pääsy oli mukavaa parin viikon tauon jälkeen.

Tiistaina kävin Elixialla Powerissa. Tuntui hyvältä päästä tekemään kunnon lihaskuntotreeni pitkästä aikaa, ja lihaksissa kyllä huomasi parin viikon Power-tauon. Auts! Keskiviikkona juoksin kotijuoksumatolla 6km lenkin, jonka aikana tein muutamia hieman reippaampia vetoja ja hölkkäilin palautteluosuuksia. Ihan hyvä treeni siis! Loppuun tein vielä 10 minuutin lihaskuntotreenin, jonka aikana testasin Sykesportin sivuilta pongaamani kyykkytestin ja punnerrustestin. Oletko sinä jo testannut näitä? 

Kyykkyjä sain tehtyä 50 kappaletta, ja punnerruksia (polvet maassa!) tuon 40 kappaletta, joka on ikäluokkani naisille "erinomainen" suoritus, mutta minulle jäi epäselväksi saako naisten punnerrukset tehdä polvet maassa vai pitäisikö ne tehdä suorin jaloin? Tietääkö joku? :) Jos mitataan punnerruksia suorin jaloin, saan ehkä 15 samassa ajassa, joka olisi taulukon mukaan heikko suoritus…Ylävartalon voima ei tosiaan ole vahvuuksiani, mutta punnerruksilla sitä olisi suhteellisen helppo kehittää, koska niissä huomaa edistyvänsä aika pian säännöllisen harjoittelun myötä. Jos tulos tosiaan on tuo heikko, niin ei auta muu kuin tämän tytön alkaa punnertaa hieman enemmän! 

Tässä muuten vielä hyvä vinkki selän liikkuvuuden lisäämiseen Sykesportin sivuilta! Ainakin oma selkäni jäykistyy helposti juostessa pidempiä matkoja, joten liikkuvuudesta huolehtiminen on tärkeätä: 



Torstaina pidin kevyen päivän ja treeninä oli puolen tunnin kävely sekä venyttelyitä ja rullailuja, sillä perjantaina oli luvassa viikon pitkä lenkki. 



Söin rauhassa aamiaisen; yhden ruisleivän päällisineen ja smoothien sekä kahvia ja vichyä ja lähdin juoksemaan yhdeksän jälkeen. Keli oli aika miellyttävä juoksun kannalta, plussan puolella yhden asteen verran ja pilvinen. 
En ollut tällä kertaa suunnitellut juoksureittiä tarkemmin etukäteen, vaan päätin juosta sinne minne nokka näyttää ja sainkin juosta aika kivaa sekä vaihtelevaa reittiä, jossa oli sekä asfalttiosuutta että keskuspuiston hiekkateitä. Mukanani oli kaksi geeliä, jotka nautin 8km ja 15km kohdalla, mutta olisin vielä lisäksi tarvinnut yhden geelin tai jotain lisäenergiaa viimeisille kilometreille, sillä väsy alkoi kyllä painaa.



Juoksu kulki muuten kivasti, mutta vasemman polven ympärillä kiristelee edelleen hieman pidemmän matkan juostuani ja muutamia kertoja jouduin pysähtymään ja venyttelemään, jotta jäykkyys helpotti. Olisi ilmeisesti taas varattava aikaa osteoteopaatille saamaan hoitoa jalkaan.Tyytyväinen olen kuitenkin siihen, että jalka kestää juoksua ja vaiva pysyy hallinnassa ainakin toistaiseksi venyttelemällä ja rullailemalla. Tietysti haluaisin vaivan kokonaan pois päiväjärjestyksestä eli lihaskunnon vahvistaminen lantionseudulla jatkuu. Perjantain lenkki oli pituudeltaan 23,5km, ja se oli tämän vuoden toistaiseksi pisin lenkki. Tässä vielä statsit Garminista: 



Tyytyväinen täytyy olla tähän pitkikseen, tästä on hyvä jatkaa! :)

Eilen lauantaina pääsin kokeilemaan ensimmäistä kertaa elämässäni CrossFittiä! Olen lukenut lajista paljon monista blogeista ja kuullut hehkutuksia viimeisen muutaman vuoden aikana, mutta en eiliseen mennessä ollut koskaan itse saanut kosketusta lajiin. Täytyy sanoa, että hieman jännitti kyllä etukäteen, sillä CrossFit on kuitenkin hyvin erilaista treeniä, kuin mitä olen itse tottunut tekemään viime aikoina. Pelko oli kuitenkin onneksi turha, sillä ohjaajamme Pete Crossfit10-salilla sai olomme tuntumaan kotoisaksi ja ohjasi meitä todella hyvin CrossFitin ihmeelliseen maailmaan! :) 

Pete aloitti tunnin kertomalla CrossFitistä yleisesti ja sen jälkeen pääsimme kokeilemaan kaikkia päivän treeniin eli WOD:iin (workout of the day) kuuluvia liikkeitä. Kaikki liikkeet olivat suunniteltu niin, että meidän oli mahdollista aloittelijoina toteuttaa ne turvallisesti ja modifioifen jos tarpeellista. Esimerkiksi "toes to bar" eli varpaiden nostaminen tankoon ei ihan meiltä onnistunut, joten sitä helpotettiin nostamalla polvia kohti rintaa. Harjoiteltuamme kaikki liikkeet läpi, pääsimme tekemään varsinaisen treenin eli 15 minuutin AMRAP:in, joka näkyy kuvassa. Tarkoituksena oli siis tehdä 15 minuutin aikana niin monta kierrosta näitä viittä liikettä, kuin mahdollista. Itse jaksoin neljä kokonaista kierrosta ja muutamat wall climbit päälle. Huh, ihan mielettömän rankkaa, mutta niin siistiä!!! :) 



Suosikkiliikkeeni taisi olla nämä "wall climbsit", joissa ylitin kyllä itseni. Pää alaspäin meneminen ei varsinaisesti ole minulle helppoa, joten olin iloinen, että uskalsin mennä edes noin lähelle seinää, vaikka kovin lähellä ei vielä oltukaan!



Lopputuloksena crossFit-treenistä oli tämä: 


En siis ollut yhtään väsynyt…….. ;) 
Huhhuh!! Oli kyllä ihan mielettömän siisti kokemus ja täytyy sanoa, että sen verran jäi kutkuttelemaan CrossFit, että aloin heti tutkimaan mahdollisuuksia aloittaa laji! :) Kiitos vielä Hannalle, Sadulle ja Tiinalle: oli superkivaa teidän kanssa päästä kokeilemaan tätä lajia, ja ihan huippua mikä tsemppi meillä kaikilla oli päällä! :)

CrossFitin jälkeen suunnattiin vielä Pitäjänmäen SATS:lle käymään, ja siellä venyteltiin väsyneitä lihaksia ja saunottiin. Tänään sunnuntaina on ansaittu lepopäivä…ja kipeät lihakset! 

Mukavaa päivää! :)

-Karoliina




Candy on the Run sosiaalisessa mediassa: Instagram/Facebook/Twitter

torstai 13. helmikuuta 2014

Uudet Asics Gel Nimbukset & blogihaaste 11

Moi taas! Onpa ollut harmaa viikko! Valehtelisin, jos väittäisin etten kaipaisi takaisin Floridan aurinkoon nauttimaan lämmöstä ja valosta! Hyvä puoli tässä on kuitenkin se, että lumet sulaa ja kevät toivottavasti tulee pian, sitä odotellessa! :) 


Miamin aurinko <3
Eilen testailin juoksumatolla uusia Asics:n Gel Nimbuksia, jotka ostin reissusta. Nimbus on suosikkijuoksukenkäni ja nämä taitavat nyt olla kuudes pari Nimbuksia käytössä. Ostan juoksukengät mielellään matkoilta USA:sta, sillä ne ovat siellä huomattavasti edullisempia. Nämä maksoivat 145 dollaria. Sovitin kahta eri Nimbus15-kenkää, mutta nämä istuivat samantien todella hyvin jalkaan ja tiesin heti, että nämä ne ovat. Hassua kuinka erilaiselta saman mallin kaksi eri kenkää voivat tuntua jalassa! Aina kannattaa  siis kokeilla, vaikka kyseessä olisikin malli, jota on käyttänyt aikaisemmin! :) Juostessa kenkä oli myös todella hyvän ja pehmeän tuntuinen.  


ASICS Gel Nimbus 15
Ihana Satu arjenhetket.blogspot.fi-blogista laittoi minulle eilen haasteen, jossa tulee vastata 11 kysymykseen. Kysymykset ja vastaukset tulevat tässä :) Kiitos Sadulle kivasta haasteesta!

1. Mikä on ikimuistoisin matkasi?
Olen onnekas, sillä olen saanut matkustella elämäni aikana melko paljon. Ikimuistoisia ja mahtavia reissuja on todella monia, mutta sellainen, jota en varmasti koskaan unohda on matka maailmanympäri perheeni ja kahden ystäväperheen kanssa v.1999-2000. Olimme kuukauden verran reissussa joulu-tammikuussa ja reissu oli todella mahtava.

 2. Mikä sai sinut viimeksi hymyilemään?
Kävin tänään aamulla ärrältä ostamassa kahvia, ja siellä piti valita kahvikupeista joko punainen #varattukuppi tai vihreä #sinkkukuppi. Se hymyilytti! Hauska idea :) Sitä ennen naureskelin itselleni venäjän tunnilla, koska venäjän ääntämiseni oli  aivan järkyttävää…ei voinut muuta kuin nauraa! :)

 3. Oletko aamu- vai iltaihminen?
Olen muuttunut enemmän aamuihmiseksi. Pyrin menemään nukkumaan suhteellisen ajoissa, jotta aamuherätykset eivät tuntuisi niin pahoilta. 

 4. Miten vietät ystävänpäivää?
En mitenkään erityisesti. Juoksua, kahvittelua isoisäni kanssa, kotoilua, olympialaisia, hyvää ruokaa ja seuraa :)

 5. Oletko unelma-ammatissasi?
Hmm…en vielä, koska olen edelleen opiskelija. Nykyään kuitenkin tiedän enemmän minkätyyppisiä juttuja haluan tehdä tulevaisuudessa, ja teen töitä jatkuvasti niitä kohti! :) 

 6. Haaveiletko asuvasi joskus ulkomailla?
Mahdollisesti. Voisin muuttaa Nykkiin vaikka heti! ;)

 7. Mikä on parasta talvessa?
Kauniit aurinkoiset talvipäivät. Eipä ole taas hetkeen näkynyt! 

8. Lempiruokasi?
Rakastan ruokaa, se ei varmaan tule yllätyksenä! Erilaiset ruokaisat salaatit ovat sellaisia, joita voisin syödä lähes aina! :)

 9. Muistatko ensisuudelmasi?
Heh…tätä piti miettiä niin pitkään, että täytyy vastatata, että en muista. Ei tainnut olla siis kovin ikimuistoinen kokemus! :D

 10. Mikä on parasta bloggaamisessa?
Bloggaamisessa on parasta omien kokemusten jakaminen ja vastavuoroisesti muiden kokemuksista lukeminen ja uusien asioiden oppiminen. Lisäksi bloggaamisen sosiaalinen aspekti, innostavat ihmiset, uudet ideat ja inspiraatiot, motivointi ja positiivinen henki ovat sellaisia juttuja, jotka saavat minut jatkamaan bloggausta.

11. Kenelle bloggaajalle haluat antaa erityissuosituksen?
En osaa valita vain yhtä, joten tässä muutamat suositukset:
Hanna Satu Tiina Laura P.  -->Huikeita mimmejä ja blogeissa hyvä meininki :) 

Sellainen haaste :) Nämä ovat aina hauskoja lukea muilta ja kiva oli tähän vastaillakin!

Huomenna tosiaan luvassa viikon pitkä lenkki, tarkoituksena juosta reilu pari tuntia ainakin. Lauantaina pidetään blogitapaaminen Hannan, Sadun ja Tiinan kanssa! Meillä on suunniteltuna päiväksi paljon hauskaa tekemistä, joten siitä riittää varmasti myös raportoitavaa! Olemme muun muassa menossa testailemaan crossfittiä (APUA!), joten mielenkiintoisia hetkiä on luvassa! Palataan niihin viimeistään viikonlopun jälkeen.

Mukavaa viikonloppua ja ihanaa ystävänpäivää hieman etukäteen! <3

-Karoliina


Candy on the Run sosiaalisessa mediassa: Instagram/Facebook/Twitter





tiistai 11. helmikuuta 2014

Miamin puolimaraton: huikea kokemus!!!

Miamin puolimaraton juostiin sunnuntaina 2.2.2014. Tässä postauksessa lisää siitä, kuinka päätin ilmoittautua kyseiselle puolikkaalle ja millaisia haasteita oli etukäteen sen suhteen luvassa. Lisähaasteena tuli sitten vielä flunssa, jonka vuoksi valmistautuminen ei mennyt ihan niin kuin suunnittelin. Pääsin kuin pääsinkin kuitenkin lähtöviivalle sunnuntai-aamuna klo 6.15 ja sain juosta toistaiseksi elämäni makeimman puolikkaan, joka suorituksellisesti ei ollut parasta minua, mutta kokemuksena ihan mieletön!!! :) Tervetuloa lukemaan yhteenvetoa huikeasta Miamin puolimaratonista!


Saavuimme Miamiin lauantaina 1.2 alkuillasta. Hotellin respassa odotti juoksunumeroni, jonka isoisäni oli käynyt hakemassa edellisenä päivänä Exposta. Kiitos vielä pappa!! :) 



"Es muy importante para EL Marathon" Damn right! ;) 
Kilpailuaamuna heräsin jo klo 3.30. Olin edelleen Suomen ajassa, joten herätys ei tuntunut ollenkaan pahalta. Olin laittanut juoksuvaatteet valmiiksi edellisenä iltana ja hankkinut hotellihuoneeseen aamupalaa, joten aamu sujui joutuisasti. Olin syönyt illalla ison salaatin, joten nälkä ei ollut kova, mutta söin kuitenkin ananasta ja smoothien ennen lähtöä hotellihuoneesta. Nappasin mukaan muovipussiin banaanin, vettä ja pretzeleitä, jotka söin vielä hyvissä ajoin ennen starttia. Lisäksi mukana oli kaksi geeliä, jotka tuli nautittua juoksun aikana. "Tankkaus" oli aika kevyt, mutta totesin viime syksynä Espoon rantapuolikkaalla, että juoksu kulkee huomattavasti kevyemmin kun olokin on kevyempi eikä täysin ähky tankkauksista. Yllättävä tieto sinänsä! ;) 


Juoksuvaatteet valmiina!
Valmiina lähtöön!
Puoli viiden aikaan lähdin hotellilta kävellen shuttle-bussien lähtöpaikalle, joka sattui olemaan 500 metrin päässä, Miami Beach Convention Centerin parkkipaikalla. Tämä oli täysi sattuma, että hotellin sijainti oli näin optimaalinen shuttle-bussien lähtöön nähden, sillä matkaa varatessa ei tosiaan ollut mitään tietoa tästä mahdollisuudesta päästä juoksemaan Miamissa puolimaratoni. 

Paikalle oli helppo löytää ja siellä oli paljon juoksijoita, jotka hyppäsivät shuttle-bussien virkaa toimittavien keltaisten koulubussien kyytiin ja matka kohti Miamin Downtownia ja starttiviivaa alkoi. Olin tilannut lipun shuttleen etukäteen ja sain sen juoksunumeropaketin mukana Exposta. Tämä oli ehdottomasti todella kätevä tapa päästä Miami Beachilta lähtöön. Toinen vaihtoehto olisi ollut taksi, mutta en tiedä kuinka hyvin ja nopeasti niitä olisi saanut klo 4.30 aamulla...


Matka starttipaikalle busseilla kesti noin 15 minuuttia, ja ne jättivät meidät pienen matkan päähän American Airlines Arenasta, joka on NBA-joukkue Miami Heatsin kotihalli. Lähtöviiva oli aivan AA-arenan vieressä, Biscaynes Bulevardilla. Kävelimme busseilta pienen matkan arenalle, jossa oli jo täysi hulina päällä. Tässä muutamia kuvia tunnelmasta ennen lähtöä! Kuvien laatu ei ole valon puutteen takia kovin hyvä, pahoittelut siitä. 




Pari muutakin oli juoksemassa…. :)
Pientä jännitystä ilmassa! :)
Saavuttuani lähtöpaikalle suuntasin samantien vessajonoihin AA-arenaan ja sieltä päästyäni jäin hetkeksi venyttelemään ja ihmettelemään menoa Arenan portaille ja samalla syömään viime hetken eväät. Porukkaa oli paljon, mutta ei voinut kuin ihmetellä kuinka järjestäytynyttä homma oli! Kaikki 25 000 juoksijaa  saatiin järjestettyä "coraleihin" ilmeisen siististi, ainakin omalla kohdalla coraliin pääsy oli helppoa ja siellä oli jopa suhteellisen väljää. 

Tässä lyhyt videopätkä lähdön tunnelmasta:




Lähdössä oli ihan mieletön fiilis. Siinä vaiheessa kun Amerikan kansallislaulu alkoi soimaan, meni kylmät väreet läpi kropan ja oikeasti piti ihan nipistää itseäni käsivarresta, jotta pystyin uskomaan, että se kaikki oli tosiaan totta eikä unta! :D

Lähtöryhmämme D pääsi matkaan n. klo 6.25, joten 10 minuuttia meni  odotellessa, mutta se ei ollut mielestäni ollenkaan paha. Alusta asti kiinnitin huomiota siihen, kuinka hyvin alkuruuhkissakin pystyi pitämään yllä omaa vauhtia, sillä kadut, joilla juostiin olivat lähes koko matkan todella leveitä bulevardeja, ja niillä pystyi juoksemaan rinnakkain helposti yli 10 juoksijaa. Näin suuressa tapahtumassa (25000+ juoksijaa) katujen leveys on varmasti ehdoton juttu, jotta homma toimii eikä kamalia ruuhkia pääse syntymään. 


Lähdin alussa hyvin tunnustellen juoksemaan rauhallista vauhtia, sillä vaikka tunsin olevani terve niin en ollut kuitenkaan liikkunut flunssan takia neljään päivään. Minulla ei ollut sykemittaria mukana, vaan päätin mennä täysin kuulostellen kroppaa koko matkan ajan, ja se toimi hyvin. Kilpailustrategiaa en sen kummemmin ollut tehnyt, sillä en lähtenyt juoksemaan (minulle) hyvää aikaa vaan nauttimaan ja fiilistelemään!


Heti lähdön jälkeen eteen tuli reitin pahin "mäki" eli Mac Arthur Causewayn alussa ollut silta. Se meinasi ottaa luulot pois heti alkuunsa, mutta ei auttanut kuin painaa menemään. Selvittyämme sillan ylämäestä saimmekin lasketella menemään kohti Miami Beachia ja ihailla nousevaa aurinkoa risteilyalusten valojen heijastuessa kauniisti maisemaan. 



Se oli ihan oikea mäki Floridassa, en huijaa! ;)





Miami Beachin puolelle päästyämme olikin reitti todella tasaista. Juoksimme Ocean Drivea pitkin, jossa n. 8km kohdalla nappasin ensimmäisen geelin. Washington Avenuella hotellin kohdalla oli omat kannustusjoukot, joista sain lisää virtaa! :) Muutenkin koko matkan ajan oli suhteellisen paljon kannustajia, jotka tsemppasivat juoksijoita mukavasti. Joukkoon mahtui myös cheerleadereita ja bändejä, joten tunnelma oli taattu! Matkan varrelle osui myös hauskoja kylttejä, kuten: "We heard that Justin Timberlake is giving out the medals at the finish line" "Run before someone calles you a jogger" "PR or ER". En valitettavasti saanut näistä otettua kuvia, koska jossain vaiheessa matkaa piti keskittyä juoksemiseenkin! ;) 


Haha, kannustusjoukkojen <3 nappaama kuva! Hullu ilme ja suomen lippu :D

14 kilometrin kohdalla alkoi minulla kisan vaikein osuus, ja tiesin sen etukäteen, sillä puolikkailla kilometrit 14-18 ovat yleensä minulle ne haastavimmat. Onnekseni tämä osuus reitistä oli todella tasaista ja kaunista pitkin Venetian Causewayta, jossa molemmilla puolilla on meri, kauniita saaria, veneitä ja asuntoja. Tästä linkistä, voit kurkata reittiä kartalla, jos haluat :)

Tässä vaiheessa aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta ja lämpötila oli tietysti noussut sen myötä. Onneksi reitillä oli edelleen myös varjoisia osuuksia. Olo oli muuten hyvä, mutta lähestyttäessä 18km jouduin käskyttämään jalkoja nousemaan asfaltista. Aloin selkeästi väsyä, ja se menee varmasti flunssan piikkiin. Tunsin kuitenkin, että väsymys oli hiukan enemmän henkisellä puolella, joten tsemppailin itseäni jatkuvasti. Olisitte vain kuulleet ne äänet päässäni, joilla käskytin itseäni. Käskin muun muassa itseäni näin: "Karkki, nyt per** mukaan" ja "lantio pystyyn per**le". :D Kaunista. Mutta siinä vaiheessa, kun henkinen kantti alkaa hidastaa tahtia, on keksittävä keinot, joilla tsemppi pysyy päällä. Omalla kohdallani se oli juoksuasentoon puuttuminen ja siitä itseäni läksyttäminen, koska kun sain "takamuksen mukaan" eli suomeksi painopisteen lantion alle, niin, että pylly ei raahaa kolmea metriä perässä selän ollessa notkolla, niin juokseminenkin on huomattavasti helpompaa. Lantio pystyyn menee tuohon samaan kategoriaan. :) Mitä te puhutte itsellenne tiukassa paikassa? Millaisia tsemppilauseita tms? 


Onneksi kuitenkin 18km kohdalla saavuttiin takaisin Downtowniin, jossa viimeiset kolme kilometriä oli käynnissä kunnon bileet juoksureitin ympärillä ja siitä sai sopivasti energiaa loppumatkalle. Musat pauhasivat, reitin ympärillä oli paljon kannustavia ihmisiä ja meteli oli kova! Huikea meininki! :)


Maaliin saapui tyttö punaisena kuin tomaatti ja iloisena kuin mikä! "Hirrrrveen nättinä" olisi Leena Hefner sanonut! ;) 



Hikinaama olkaa hyvät! ;)
Miamin puolimaraton done: 2:06:15. Minun kahdeksas puolikkaani, ihan mahtava kokemus! :) 

Juoksun jälkeen meidät ohjattiin "karsinaa pitkin" kätevästi saamaan mitalit kaulaan (oli muuten komeat mitalit!!) ja siitä suoraan "Runner´s villageen", jossa oli tarjolla juoksun jälkeiset eväät. Syötävää oli saatavilla niin paljon, etten jaksanut syödä puoliakaan eväistäni. Saatavilla oli muun muassa banaaneja, vettä, appelsiineja, pretzeleitä, muffineita, bageleita ja suklaakeksejä. 



Muutama mitali!
Eväät maalissa
Eväiden hakeminen sujui todella kätevästi ja kerättyäni syötävät rojahdin Runner´s villagen reunalle istumaan ja nauttimaan eväitä sekä venyttelemään hieman. Oli mahtavaa seurata iloisia juoksijoita, jotka olivat saapuneet maaliin!  Runner´s villagen ulkopuolella oli vielä erillinen alue, jossa oli kilpailun sponsoreiden ja yhteistyökumppaneiden kojuja, joista sai mukaan kaikennäköistä pientä kuten hikipyyhettä ja kaakaota. Minulla oli aikaa kisan jälkeen hengailla maalialueella, ja oli ihanaa fiilistellä menoa! Kello oli vasta 9.30 aamulla ja olin jo juossut puolimaratonin, tähän voisi tottua :) Minulle sopii paljon paremmin aamukisat, kuin iltapäivän aloitukset, jotka Suomessa ovat yleisiä. 

Ehdin fiilistellä menoa noin tunnin ajan, ja aloin vähitellen suuntaamaan takaisin shuttle-busseille, jotka lähtivät takaisin AA-arenan vierestä. Yhtäkkiä kuitenkin alkoi tuulla todella kovaa ja taivas tummui; jäätävä sadekuuro tuli niskaan! Kävi sääliksi maaliin tulevia juoksijoita ja vielä enemmän maratonia taittavia, joilla oli matkaa juostavana vielä paljon. Kyseessä ei nimittäin ollut ihan pieni virkistävä sadekuuro, vaan kunnon trooppinen vesikuuro, jota höysti myrskytuuli. Sade loppui kuitenkin yhtä nopeasti kuin oli alkanutkin. 



Mitali!! Aika komea, eikö? :)


Iloinen juoksija kisan jälkeen! :)
Hotellille päästyäni venyttelin vielä vähän lisää ja sitten suihkun kautta suunnattiin nauttimaan herkkulounasta dineriin! :) 



Lounaan jälkeen maistui vielä vähän herkkuja Starbucksista! ;) Kisan jälkeen ruoka on tietysti ensimmäisenä mielessä, haha!


Iced Caramel Machiato & cake pops -they make this girl go crazy! ;)
Yhteenvetona Miamin puolimaratonista:
  • Mielettömän hyvin järjestetty tapahtuma, omalta osaltani kaikki toimi todella sujuvasti ja hyvin, enkä keksi mitään parannettavaa. Mutta myös parhaille tapahtumajärjestäjille sattuu virheitä ja siitä lisää täällä: http://miami.cbslocal.com/2014/02/03/1400-runners-in-miami-half-marathon-missing-medals/
  • Logistiikka toimi todella hyvin, Miami Beachilta pääsy lähtöön shuttle-busseilla oli helppoa ja samoin pääsy takaisin.
  • Reitti oli todella kaunis ja tasainen lukuunottamatta muutamia siltoja. Ehdottomasti siis hyvä reitti oman ennätyksen tekemiseen, jos kaikki edellytykset siihen on kunnossa.
  • Maratonia en lähtisi Miamiin juoksemaan ;D Kuumuus alkaa olla jo suhteellisen paahtavaa puolimaratonin taittamisen jälkeen, joten toinen puolikas siihen päälle saattaisi olla melko tuskaista Suomen talvi-ilmastosta tulevalle. 
  • En voinut kuin ihmetellä järjestelyjen sujuvuutta 25 000+ juoksijan tapahtumassa. Selkeästi vapaaehtoisia oli PALJON, ja kaikki oli mietitty tarkasti. Reitti oli tarpeeksi leveä, jotta siellä pystyi juoksemaan useita juoksijoita rinnakkain. Huoltopisteet olivat PITKIÄ ja niitä oli tarpeeksi usein. Logistiikka toimi myös maalissa ja maalihuollossa. 
  • Suosittelen Miamin puolimaratonia ehdottomasti! :) Aivan mieletön kokemus!! :) 
Toivottavasti tämä raportti on välittänyt teille edes osan fiiliksistä, joita koin juoksun aikana ja sen jälkeen. Tämä oli niin siisti juttu, että toivon pääseväni kokemaan jonkun samantyyppisen kisan tulevaisuudessakin! :)
Mikä olisi sinun unelmien puolimaraton/maraton? Mikä on tähän mennessä ollut parhaiten järjestetty juoksukilpailu ( ja miksi?), johon olet osallistunut?

Minun "unelmien maraton" on helppo vastata: http://www.tcsnycmarathon.org

Mukavaa tiistaita! :)

-Karoliina 

Seuraa blogia Instagramissa ja Facebookissa