5km testijuoksu ja kohti kauden ensimmäistä kisaa!

Mun kauden ensimmäinen juoksukisa (ja ensimmäinen vauvan syntymän jälkeen!) lähestyy ensi viikolla! Jaiks! Kyseessähän on 5 kilometrin juoksutapahtuma (valittavana olisi myös 10 miler eli 16km) Lake Worthissa, Floridassa, jossa olemme ensi viikolla lomailemassa. Kisa juostaan lauantai-aamuna 12.3 ja lähtö on klo 7.45. Melko myöhäinen lähtö Floridan mittapuulla, mutta hyvin aikainen siihen nähden, mihin olen itse viime aikoina tottunut. Ei tosin mitään verrattavissa klo 6.15 lähtöön Miamin puolimaratonilla muutama vuosi sitten! Se oli aikaista ja herätys olikin muistaakseni jo 4 aikoihin aamuyöllä. You gotta do what you gotta do to beat the Florida heat! :) 

Talvijuoksuun viime aikoina tottuneena Floridan lämpö tulee olemaan myös mielenkiintoinen tekijä juoksukisassa! :)

Olen samaan aikaan super innoissani menossa lähtöviivalle, mutta toisaalta myös hieman jännittää olenko unohtanut kaikki kisarutiinini. Lisämausteen tekee se, että ollaan vieraassa paikassa eikä mulla ole mitään käsitystä, millä tavalla tapahtumajärjestelyt pelaavat. Onneksi kyseessä on ilmeisesti aika pieni tapahtuma, jonka järjestää paikallinen The palm beach roadrunners-seura ja kisapaikalle on matkaa reilut 10 minuuttia autolla meidän majoituksesta. Käydään varmasti viikolla tsekkaamassa puisto, jossa tapahtuma järjestetään, jotta tiedetään sitten lauantai-aamuna minne pitää mennä ja mihin auton saa jätettyä. Vaikka kyseessä on aika pieni tapahtuma niin silti kisa-aamun rutiinit ja tapahtumat kannattaa olla hyvin selvillä, niin välttyy turhalta stressiltä. Se on opittu tässä vuosien varrella! :)

Lisämaustetta kisa-aamuun tuo myös tietysti se, että ennen kisapaikalle pääsyä ja omien valmisteluiden lisäksi pitää myös huolehtia vauvan tarpeista ja saada hänetkin pakattua mukaan! :D Toistaiseksi en vielä tiedä juokseeko hubby myös, joten on mahdollista, että Islakin pääsee mukaan vaunuissa tai sitten hän jää mun papan vaunuteltavaksi siksi aikaa! Katsotaan. Paljon uusia ja mietittäviä asioita, mutta hauskaa päästä taas tositoimiin, vaikka en vielä olekaan siinä kunnossa, että oikeasti pystyisin "kisaamaan" eli juoksemaan omaa kovaa vauhtiani edes viittä kilsaa.

Kävin tällä viikolla torstai-iltana juoksemassa testinä 5km lenkin, ilman pysähdyksiä ja perusmeininkiä eli kuvien ottamista lenkin varrelta. Juoksu tuntui aika hyvältä eikä siinä ollut mitään ongelmia, joten se oli rohkaisevaa. Vauhti oli noin 6.30-6.40min/km ja ajaksi tuli 32.26. Olin ihan tyytyväinen. Vauhti on toki kaukana siitä, mitä se on aikaisemmin ollut, mutta ajan kanssa sitä tulee lisää, kun saan vähän kilsoja alle. Mun varovainen tavoite ensi lauantaille on juosta 5km n. 31 minuuttiin eli n. 6.12min/km. Se voi olla vähän kunnianhimoista Floridan lämmössä ja tässä tilanteessa, mutta onneksi en ota asiasta kovasti paineita! ;) 

Eilen meillä oli HCR Street teamin kauden kick off ja kasassa on ihan huippu porukka. Meitä on tänä vuonna yhteensä 19 Street teamilaista eli mukana on paljon uusiakin kasvoja. Tapaamisesta sai kyllä lisää inspiraatiota ja juoksuintoa! HCR Street teamia voi muuten seurata myös Instagramissa @hcrsreetteam! Kyseiselle instatilille tulee vuorotellen jokainen street teamilainen päivittämään omia treenikuulumisiaan eli jos kaipaat lisää juoksuaiheista seurattavaa instassa, niin suosittelen ottamaan tuon tilin seurantaan! :) 

Jess, mutta minä alan kohta laittamaan lenkkareita jalkaan ja lähden juoksemaan tämän viikon "pitkistä". Suunnitelmissa olisi juosta 8km. Se on jo ihan kunnon lenkki, jee! :) Kivaa viikonloppua! Miten teidän juoksut sujuu tässä vaiheessa kevättä? Onko tavoitteet selvillä joita kohti menette vai juoksetteko huvin vuoksi? :)

Juoksuintoillen, 

Karoliina 

Seuraile myös Instagramissa & Facebookissa! 

Miamin puolimaraton: huikea kokemus!!!

Miamin puolimaraton juostiin sunnuntaina 2.2.2014. Tässä postauksessa lisää siitä, kuinka päätin ilmoittautua kyseiselle puolikkaalle ja millaisia haasteita oli etukäteen sen suhteen luvassa. Lisähaasteena tuli sitten vielä flunssa, jonka vuoksi valmistautuminen ei mennyt ihan niin kuin suunnittelin. Pääsin kuin pääsinkin kuitenkin lähtöviivalle sunnuntai-aamuna klo 6.15 ja sain juosta toistaiseksi elämäni makeimman puolikkaan, joka suorituksellisesti ei ollut parasta minua, mutta kokemuksena ihan mieletön!!! :) Tervetuloa lukemaan yhteenvetoa huikeasta Miamin puolimaratonista!

Saavuimme Miamiin lauantaina 1.2 alkuillasta. Hotellin respassa odotti juoksunumeroni, jonka isoisäni oli käynyt hakemassa edellisenä päivänä Exposta. Kiitos vielä pappa!! :) 

"Es muy importante para EL Marathon" Damn right! ;) 

Kilpailuaamuna heräsin jo klo 3.30. Olin edelleen Suomen ajassa, joten herätys ei tuntunut ollenkaan pahalta. Olin laittanut juoksuvaatteet valmiiksi edellisenä iltana ja hankkinut hotellihuoneeseen aamupalaa, joten aamu sujui joutuisasti. Olin syönyt illalla ison salaatin, joten nälkä ei ollut kova, mutta söin kuitenkin ananasta ja smoothien ennen lähtöä hotellihuoneesta. Nappasin mukaan muovipussiin banaanin, vettä ja pretzeleitä, jotka söin vielä hyvissä ajoin ennen starttia. Lisäksi mukana oli kaksi geeliä, jotka tuli nautittua juoksun aikana. "Tankkaus" oli aika kevyt, mutta totesin viime syksynä Espoon rantapuolikkaalla, että juoksu kulkee huomattavasti kevyemmin kun olokin on kevyempi eikä täysin ähky tankkauksista. Yllättävä tieto sinänsä! ;) 

Juoksuvaatteet valmiina!

Valmiina lähtöön!

Puoli viiden aikaan lähdin hotellilta kävellen shuttle-bussien lähtöpaikalle, joka sattui olemaan 500 metrin päässä, Miami Beach Convention Centerin parkkipaikalla. Tämä oli täysi sattuma, että hotellin sijainti oli näin optimaalinen shuttle-bussien lähtöön nähden, sillä matkaa varatessa ei tosiaan ollut mitään tietoa tästä mahdollisuudesta päästä juoksemaan Miamissa puolimaratoni. 

Paikalle oli helppo löytää ja siellä oli paljon juoksijoita, jotka hyppäsivät shuttle-bussien virkaa toimittavien keltaisten koulubussien kyytiin ja matka kohti Miamin Downtownia ja starttiviivaa alkoi. Olin tilannut lipun shuttleen etukäteen ja sain sen juoksunumeropaketin mukana Exposta. Tämä oli ehdottomasti todella kätevä tapa päästä Miami Beachilta lähtöön. Toinen vaihtoehto olisi ollut taksi, mutta en tiedä kuinka hyvin ja nopeasti niitä olisi saanut klo 4.30 aamulla...

Matka starttipaikalle busseilla kesti noin 15 minuuttia, ja ne jättivät meidät pienen matkan päähän American Airlines Arenasta, joka on NBA-joukkue Miami Heatsin kotihalli. Lähtöviiva oli aivan AA-arenan vieressä, Biscaynes Bulevardilla. Kävelimme busseilta pienen matkan arenalle, jossa oli jo täysi hulina päällä. Tässä muutamia kuvia tunnelmasta ennen lähtöä! Kuvien laatu ei ole valon puutteen takia kovin hyvä, pahoittelut siitä. 

Pari muutakin oli juoksemassa…. :)

Pientä jännitystä ilmassa! :)

Saavuttuani lähtöpaikalle suuntasin samantien vessajonoihin AA-arenaan ja sieltä päästyäni jäin hetkeksi venyttelemään ja ihmettelemään menoa Arenan portaille ja samalla syömään viime hetken eväät. Porukkaa oli paljon, mutta ei voinut kuin ihmetellä kuinka järjestäytynyttä homma oli! Kaikki 25 000 juoksijaa  saatiin järjestettyä "coraleihin" ilmeisen siististi, ainakin omalla kohdalla coraliin pääsy oli helppoa ja siellä oli jopa suhteellisen väljää. 

Tässä lyhyt videopätkä lähdön tunnelmasta:

Lähdössä oli ihan mieletön fiilis. Siinä vaiheessa kun Amerikan kansallislaulu alkoi soimaan, meni kylmät väreet läpi kropan ja oikeasti piti ihan nipistää itseäni käsivarresta, jotta pystyin uskomaan, että se kaikki oli tosiaan totta eikä unta! :D

Lähtöryhmämme D pääsi matkaan n. klo 6.25, joten 10 minuuttia meni  odotellessa, mutta se ei ollut mielestäni ollenkaan paha. Alusta asti kiinnitin huomiota siihen, kuinka hyvin alkuruuhkissakin pystyi pitämään yllä omaa vauhtia, sillä kadut, joilla juostiin olivat lähes koko matkan todella leveitä bulevardeja, ja niillä pystyi juoksemaan rinnakkain helposti yli 10 juoksijaa. Näin suuressa tapahtumassa (25000+ juoksijaa) katujen leveys on varmasti ehdoton juttu, jotta homma toimii eikä kamalia ruuhkia pääse syntymään. 

Lähdin alussa hyvin tunnustellen juoksemaan rauhallista vauhtia, sillä vaikka tunsin olevani terve niin en ollut kuitenkaan liikkunut flunssan takia neljään päivään. Minulla ei ollut sykemittaria mukana, vaan päätin mennä täysin kuulostellen kroppaa koko matkan ajan, ja se toimi hyvin. Kilpailustrategiaa en sen kummemmin ollut tehnyt, sillä en lähtenyt juoksemaan (minulle) hyvää aikaa vaan nauttimaan ja fiilistelemään!

Heti lähdön jälkeen eteen tuli reitin pahin "mäki" eli Mac Arthur Causewayn alussa ollut silta. Se meinasi ottaa luulot pois heti alkuunsa, mutta ei auttanut kuin painaa menemään. Selvittyämme sillan ylämäestä saimmekin lasketella menemään kohti Miami Beachia ja ihailla nousevaa aurinkoa risteilyalusten valojen heijastuessa kauniisti maisemaan. 

Se oli ihan oikea mäki Floridassa, en huijaa! ;)

Miami Beachin puolelle päästyämme olikin reitti todella tasaista. Juoksimme Ocean Drivea pitkin, jossa n. 8km kohdalla nappasin ensimmäisen geelin. Washington Avenuella hotellin kohdalla oli omat kannustusjoukot, joista sain lisää virtaa! :) Muutenkin koko matkan ajan oli suhteellisen paljon kannustajia, jotka tsemppasivat juoksijoita mukavasti. Joukkoon mahtui myös cheerleadereita ja bändejä, joten tunnelma oli taattu! Matkan varrelle osui myös hauskoja kylttejä, kuten: "We heard that Justin Timberlake is giving out the medals at the finish line" "Run before someone calles you a jogger" "PR or ER". En valitettavasti saanut näistä otettua kuvia, koska jossain vaiheessa matkaa piti keskittyä juoksemiseenkin! ;) 

Haha, kannustusjoukkojen <3 nappaama kuva! Hullu ilme ja suomen lippu :D

14 kilometrin kohdalla alkoi minulla kisan vaikein osuus, ja tiesin sen etukäteen, sillä puolikkailla kilometrit 14-18 ovat yleensä minulle ne haastavimmat. Onnekseni tämä osuus reitistä oli todella tasaista ja kaunista pitkin Venetian Causewayta, jossa molemmilla puolilla on meri, kauniita saaria, veneitä ja asuntoja. Tästä linkistä, voit kurkata reittiä kartalla, jos haluat :)

Tässä vaiheessa aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta ja lämpötila oli tietysti noussut sen myötä. Onneksi reitillä oli edelleen myös varjoisia osuuksia. Olo oli muuten hyvä, mutta lähestyttäessä 18km jouduin käskyttämään jalkoja nousemaan asfaltista. Aloin selkeästi väsyä, ja se menee varmasti flunssan piikkiin. Tunsin kuitenkin, että väsymys oli hiukan enemmän henkisellä puolella, joten tsemppailin itseäni jatkuvasti. Olisitte vain kuulleet ne äänet päässäni, joilla käskytin itseäni. Käskin muun muassa itseäni näin: "Karkki, nyt per** mukaan" ja "lantio pystyyn per**le". :D Kaunista. Mutta siinä vaiheessa, kun henkinen kantti alkaa hidastaa tahtia, on keksittävä keinot, joilla tsemppi pysyy päällä. Omalla kohdallani se oli juoksuasentoon puuttuminen ja siitä itseäni läksyttäminen, koska kun sain "takamuksen mukaan" eli suomeksi painopisteen lantion alle, niin, että pylly ei raahaa kolmea metriä perässä selän ollessa notkolla, niin juokseminenkin on huomattavasti helpompaa. Lantio pystyyn menee tuohon samaan kategoriaan. :) Mitä te puhutte itsellenne tiukassa paikassa? Millaisia tsemppilauseita tms? 

Onneksi kuitenkin 18km kohdalla saavuttiin takaisin Downtowniin, jossa viimeiset kolme kilometriä oli käynnissä kunnon bileet juoksureitin ympärillä ja siitä sai sopivasti energiaa loppumatkalle. Musat pauhasivat, reitin ympärillä oli paljon kannustavia ihmisiä ja meteli oli kova! Huikea meininki! :)

Maaliin saapui tyttö punaisena kuin tomaatti ja iloisena kuin mikä! "Hirrrrveen nättinä" olisi Leena Hefner sanonut! ;) 

Hikinaama olkaa hyvät! ;)

Miamin puolimaraton done: 2:06:15. Minun kahdeksas puolikkaani, ihan mahtava kokemus! :) 

Juoksun jälkeen meidät ohjattiin "karsinaa pitkin" kätevästi saamaan mitalit kaulaan (oli muuten komeat mitalit!!) ja siitä suoraan "Runner´s villageen", jossa oli tarjolla juoksun jälkeiset eväät. Syötävää oli saatavilla niin paljon, etten jaksanut syödä puoliakaan eväistäni. Saatavilla oli muun muassa banaaneja, vettä, appelsiineja, pretzeleitä, muffineita, bageleita ja suklaakeksejä. 

Muutama mitali!

Eväät maalissa

Eväiden hakeminen sujui todella kätevästi ja kerättyäni syötävät rojahdin Runner´s villagen reunalle istumaan ja nauttimaan eväitä sekä venyttelemään hieman. Oli mahtavaa seurata iloisia juoksijoita, jotka olivat saapuneet maaliin!  Runner´s villagen ulkopuolella oli vielä erillinen alue, jossa oli kilpailun sponsoreiden ja yhteistyökumppaneiden kojuja, joista sai mukaan kaikennäköistä pientä kuten hikipyyhettä ja kaakaota. Minulla oli aikaa kisan jälkeen hengailla maalialueella, ja oli ihanaa fiilistellä menoa! Kello oli vasta 9.30 aamulla ja olin jo juossut puolimaratonin, tähän voisi tottua :) Minulle sopii paljon paremmin aamukisat, kuin iltapäivän aloitukset, jotka Suomessa ovat yleisiä. 

Ehdin fiilistellä menoa noin tunnin ajan, ja aloin vähitellen suuntaamaan takaisin shuttle-busseille, jotka lähtivät takaisin AA-arenan vierestä. Yhtäkkiä kuitenkin alkoi tuulla todella kovaa ja taivas tummui; jäätävä sadekuuro tuli niskaan! Kävi sääliksi maaliin tulevia juoksijoita ja vielä enemmän maratonia taittavia, joilla oli matkaa juostavana vielä paljon. Kyseessä ei nimittäin ollut ihan pieni virkistävä sadekuuro, vaan kunnon trooppinen vesikuuro, jota höysti myrskytuuli. Sade loppui kuitenkin yhtä nopeasti kuin oli alkanutkin. 

Mitali!! Aika komea, eikö? :)

Iloinen juoksija kisan jälkeen! :)

Hotellille päästyäni venyttelin vielä vähän lisää ja sitten suihkun kautta suunnattiin nauttimaan herkkulounasta dineriin! :) 

Lounaan jälkeen maistui vielä vähän herkkuja Starbucksista! ;) Kisan jälkeen ruoka on tietysti ensimmäisenä mielessä, haha!

Iced Caramel Machiato & cake pops -they make this girl go crazy! ;)

Yhteenvetona Miamin puolimaratonista:

• Mielettömän hyvin järjestetty tapahtuma, omalta osaltani kaikki toimi todella sujuvasti ja hyvin, enkä keksi mitään parannettavaa. Mutta myös parhaille tapahtumajärjestäjille sattuu virheitä ja siitä lisää täällä: http://miami.cbslocal.com/2014/02/03/1400-runners-in-miami-half-marathon-missing-medals/
• Logistiikka toimi todella hyvin, Miami Beachilta pääsy lähtöön shuttle-busseilla oli helppoa ja samoin pääsy takaisin.
• Reitti oli todella kaunis ja tasainen lukuunottamatta muutamia siltoja. Ehdottomasti siis hyvä reitti oman ennätyksen tekemiseen, jos kaikki edellytykset siihen on kunnossa.
• Maratonia en lähtisi Miamiin juoksemaan ;D Kuumuus alkaa olla jo suhteellisen paahtavaa puolimaratonin taittamisen jälkeen, joten toinen puolikas siihen päälle saattaisi olla melko tuskaista Suomen talvi-ilmastosta tulevalle. 
• En voinut kuin ihmetellä järjestelyjen sujuvuutta 25 000+ juoksijan tapahtumassa. Selkeästi vapaaehtoisia oli PALJON, ja kaikki oli mietitty tarkasti. Reitti oli tarpeeksi leveä, jotta siellä pystyi juoksemaan useita juoksijoita rinnakkain. Huoltopisteet olivat PITKIÄ ja niitä oli tarpeeksi usein. Logistiikka toimi myös maalissa ja maalihuollossa. 
• Suosittelen Miamin puolimaratonia ehdottomasti! :) Aivan mieletön kokemus!! :) 

Toivottavasti tämä raportti on välittänyt teille edes osan fiiliksistä, joita koin juoksun aikana ja sen jälkeen. Tämä oli niin siisti juttu, että toivon pääseväni kokemaan jonkun samantyyppisen kisan tulevaisuudessakin! :)

Mikä olisi sinun unelmien puolimaraton/maraton? Mikä on tähän mennessä ollut parhaiten järjestetty juoksukilpailu ( ja miksi?), johon olet osallistunut?

Minun "unelmien maraton" on helppo vastata: http://www.tcsnycmarathon.org

Mukavaa tiistaita! :)

-Karoliina 

Seuraa blogia Instagramissa ja Facebookissa! 

Juoksutapahtumien vuosi 2013

Juoksutapahtumat ovat vuoden 2013 osalta kohdallani paketissa ja ajattelin, että olisi hauskaa muistella kuluneen vuoden juoksuja yhden postauksen verran. Samalla muistelemalla kaikkia näitä mahtavia juoksuun liittyviä kokemuksia saa sopivasti motivaatiota seuraavan vuoden tapahtumia varten!  Pidemmittä puheitta vuoden 2013 "juoksu recap" olkaa hyvä! :)

Tammikuun lopussa 2013 palailin vähitellen juoksun pariin 5 kuukauden telakalla olon jälkeen. Sääriluun rasitusmurtumasta toipuminen oli pitkä (ja henkisesti raskas) tie. Päästyäni takaisin juoksun pariin määritin itselleni tärkeimmäksi juoksuun liittyväksi tavoitteeksi vuodelle 2013 terveenä säilymisen. Ohjenuorana treenaamisessa oli oman kropan kuunteleminen ja "vähemmän on enemmän". Homma on toiminut toistaiseksi hyvin ja ehjänä ollaan säilytty (kopkopkop!). 

Helmikuusta huhtikuulle lisäilin vähitellen juoksun määrää tehden samalla korvaavia treenejä. Juoksukunto kasvoi hiljalleen ja huhtikuussa oli luvassa kauden ensimmäinen juoksutapahtuma: Länsiväyläjuoksu, Espoossa. Raportin päivästä voit lukea täältä. Tarkoituksenani oli juosta pidempi matka eli 17,4km, mutta edellisellä viikolla vaivanneen flunssan takia päädyin jättäytymään lyhyemmälle matkalle, joka tänä vuonna oli 6,85km. Juoksukauden avaus oli mahtava upeassa säässä ja juoksusta jäi hyvä fiilis. Huomasin taas kuinka kisassa juokseminen saa minut tsemppaamaan hieman lisää.

Länsiväyläjuoksussa mukana myös HCR street teamista tutut Siiri, Laura P ja Anna

Toukokuun alussa vuorossa oli kauden ensimmäinen puolimaraton eli Helsinki City Run. Tapahtumapäivänä oli mahtava keli ja oma juoksu kulki alun nihkeyden jälkeen hyvin.
Päivän raportti löytyy täältä:  HCR 2013 race day recap. Huolimatta tapahtuman saaneesta kritiikistä (reitin alimittaisuus, maalihuollon tökkiminen jne.), oma kokemukseni oli kaiken kaikkiaan hyvä ja uskon vakaasti, että puutteet ja virheet korjataan ensi vuodelle, jolloin HCR palaa entistä ehompana! :) 

HCR meininkiä ennen juoksua

HCR Night Runilla palauteltiin jalkoja tanssimuuveilla! :)

HCR Night Runilla Kallessa

Toukokuun lopussa juostiin kaveriporukalla Naisten Kympillä! Raporttia tapahtumasta voit lukea täältä. Naisten Kymppi aamu aloiteltiin tyttöjen kanssa ihanalla brunssilla, joka antoi juoksuun sopivasti energiaa. Juoksin koko kympin siskoni kanssa ja olin super ylpeä hänen hienosta suorituksestaan. Naisten Kymppi oli todella hyvin järjestetty tapahtuma ja tunnelmaltaan erityinen :) 

Iloiset Naisten Kympin juoksijat

Kesäkuussa osallistuimme kaveriporukalla kahdella joukkueella Espoon Nice Runille. Kyseessä on naisille tarkoitettu 5km juoksu/kävely-tapahtuma, jossa ensin liikutaan ja sitten herkutellaan ihanilla eväillä. Joukkueemme "Will Run for Food" ja "Will be home for Xmas" olivat nimensä mukaisesti huumorimielellä liikkeellä, vaikka itse päädyinkin ottamaan juoksun vähän enemmän tosissani ja testailemaan omaa vauhtikestävyyttä lyhyellä matkalla! :) Hauskaa oli epävakaasta kelistä huolimatta! Nice Run raportin pääset lukemaan täältä. 

Ennen juoksun alkua vesisateessa Nice Runilla

Keskellä kuuminta heinäkuuta suuntasin Vierumäelle juoksemaan ensimmäistä kertaa järjestetyn Pullukka puolimaratonin. Tapahtuma on Stand up-koomikko Sami Hedbergin viihteellinen urheilukonsepti, joka järjestettiin yhteistyössä Vierumäen urheiluopiston kanssa. Viikonloppu Vierumäellä oli super hauska ja helteessä juostu puolimaraton myös mielenkiintoinen kokemus! ;) Juoksin 1:52:11, joka oli +26 asteen helteessä ja kumpuilevalla reitillä itseäni tyydyttävä suoritus. Pullukka Puolimaraton huipentui iltajuhlaan, jossa esiintyi Suomen parhaita koomikoita.  Lisää Pullukka Puolimaratonista löytyy täältä

Pullukka Puolimaraton-tunnelmissa Vierumäellä

Elokuussa luvassa oli HCM, ensimmäinen maratonini ja kauden päätavoite. Valmistautuminen maratonille oli sujunut suhteellisen hyvin. Pitkiä lenkkejä oli alla useampia, joten luotto omaan kuntoon oli melko hyvä. Tavoitteena oli selviytyä kunnialla ekasta marasta, eikä ajalla ollut niin suurta merkitystä. Päätimme ystäväni Katin kanssa juosta noin 6 minuutin kilsoja, jos kaikki tuntuisi hyvältä. Homma meni aika lailla putkeen ja lähdöstä 4 tunnin 14 minuutin 28 sekunnin kuluttua saimme tuuletella maratonista selviytymistä! :) Fiilis oli huikea ja halu juosta maraton uudelleen kytee kovana! ;) Ensimmäisen maratonin fiilikset löytyvät täältä

Tulossa maaliin HCM:llä

HCM:n jälkeen pidin juoksutaukoa viisi päivää, jonka jälkeen palailin juoksutreeneihin 2-3 kertaa viikossa. Syyskuussa edessä oli vielä yksi puolimaraton eli Espoon rantapuolikas, jossa onnistuin juoksemaan oman ennätykseni 1:48:28. Kotimaisemissa juostuun puolikkaaseen oli hyvä päättää tämän vuoden juoksukisailut. Espoon rantapuolikkaan tunnelmia löytyy täältä. 

Kaiken kaikkiaan juoksun osalta vuosi 2013 on ollut aika huikea. Olen päässyt juoksemaan monissa mahtavissa tapahtumissa, joissa juoksufiilis on ollut huipussaan. Olen parantanut omaa ennätystä puolikkaalla ja juossut ensimmäisen maratonini, ja mikä parasta: jalat ovat pysyneet kunnossa. Toivottavasti jatko lupailee yhtä hyvää! :) Ensi kauden tavoitteet ja tulevat tapahtumat ovat tällä hetkellä mietintämyssyssä ja pikku hiljaa ne alkavat hahmottua ainakin kevään osalta. Kuten olen aikaisemminkin sanonut; johonkin juoksutapahtumaan ilmoittautuminen on omalla kohdallani paras motivaattori ja suosittelen sitä muillekin. Se tietty tavoite saa treenailemaan läpi pimeimmänkin vuodenajan. 

Treeni-iloa kaikille!

Matkalla ensimmäiselle (pullukka)puolimaratonille -Sofian haastattelu!

Ystäväni Sofia valmistautuu tällä hetkellä ensimmäiselle puolimaratonilleen, jonka hän aikoo juosta heinäkuussa Vierumäellä. Puolimaraton-haaste tuli hänelle työpaikan kautta, eikä perääntymisen mahdollisuutta ollut! ;) Tässä Sofian haastattelu, joka on mielestäni erittäin inspiroiva ja todistaa sen, että kovalla tsempillä ja peräänantamattomuudella kuka tahansa voi treenata puolimaraton haavetta kohti! Sanomattakin on selvää, että olen super ylpeä hänestä ja innoissani mukana seuraamassa hänen matkaansa kohti puolimaratonin maalia! :)

 Moikka Sofia! 

 Kerro hieman alkuun itsestäsi ja projektista nimeltä Pullukka puolimaratonille?

Olen 27-vuotias helsinkiläinen nainen, joka on lähdössä elämänsä ensimmäiselle puolimaratonille 13. heinäkuuta. Olen ollut pari vuotta töissä stand up –koomikko Sami Hedbergillä, ja tällä hetkellä tuotamme stand up –tapahtumien ohella Pullukka puolimaratonille –juoksutapahtumaa.

Projekti sai alkunsa Samin päätöksestä luopua ylimääräisistä kiloista ja juosta puolimaraton, ja pian olimmekin jo palaveeraamassa Vierumäen porukan kanssa. Tavoitteenamme on aktivoida ihmisiä urheilun pariin, madaltaa kynnystä osallistua juoksutapahtumaan ja auttaa löytämään liikunnan ilo. Toimistomme väki lähtee haastamaan itsensä ja juoksemaan Samin seuraksi puolikkaan. Pullukan blogista voit seurata kuinka treenimme sujuvat.

Lähde: facebook

Millainen on oma juoksu/urheilutaustasi?

Olen aina tykännyt liikunnasta ja kokeillut eri lajeja tankotanssista sulkapalloon. Tanssi on kuitenkin aina ollut rakkain liikuntamuoto, mutta viime aikoina sekin on jäänyt vähälle. Juoksemisesta en ole koskaan pitänyt, eikä lenkkeily ole koskaan kuulunut harrastuksiini. Ennen pullukalle treenaamista olin juossut elämäni aikana suunnilleen viisi lenkkiä ja päällimmäiset muistot juoksemisesta olivat yläasteelta tuskaisilta 1500 metrin matkoilta.

Millä tavalla olet lähtenyt harjoittelemaan kohti ekaa puolikastasi?

Aloitin treenaamisen maaliskuussa ja Sports Trackeriin on tähän mennessä kertynyt 17 lenkkiä, joista 3 on kävelylenkkejä. Kilometrejä on taitettu noin 130. Viikottaisten lenkkien määrä ei siis päätä huimaa, mutta juoksua vihanneelle ihmiselle sekin on hyvin. Tarkoituksenani oli käydä myös ryhmäliikuntatunneilla ja salilla, mutta toistaiseksi se on jäänyt…

Miten valmistautuminen on sujunut tähän mennessä?

Ennen ekaa lenkkiä luulin tosissani etten jaksa juosta edes 10 minuuttia. Juoksin kuitenkin reilun puoli tuntia ja olin ihan innoissani, kun en kuollutkaan. Nyt pisin lenkkini on 16 kilometriä ja olen tajunnut, että ainakaan minulle juokseminen ei ole pahemmin muusta kuin päästä kiinni. Odotin kuitenkin ehkä nopeampaa kehitystä, sillä tuntuu, että juoksen edelleen samaa tahtia eikä kunnossani ole tapahtunut suuria muutoksia. Pitäisi ehkä asettaa välitavoitteita, ettei turru samaan vauhtiin ja joutuisi ylittämään itsensä.

Tein sunnuntaina oman ennätykseni Naisten Kympillä, mutta samalla totesin, etten olisi pystynyt pitämään samaa vauhtia yllä toista kymppiä. Lisää lenkkejä siis, jotta heinäkuussa selviän vielä juoksun jälkeen iltajuhlaan katsomaan stand upia ja nauttimaan palauttavasta liikunnasta tanssilattialla ;) Lue Sofian raportti Naisten Kympiltä täältä!

Onko sinulla tavoiteaikaa puolikkaalle?

Projektin alkaessa päätin, etten aseta itselleni tarkkaa aikatavoitetta, sillä pelkässä osallistumisessa on tavoitetta kerrakseen. Kevään mittaan mieli ei ole muuttunut, mutta alle kahdessa ja puolessa tunnissa aion silti saapua maaliin.

Mikä on juoksemisessa parasta sinun mielestäsi?

En ole vielä löytänyt sitä kuuluisaa “runner’s high:ta”, mutta urheilu on hyvää vastapainoa toimistolla istumiselle. Töiden takia liikkuminen on jäänyt vähälle, mutta juoksussa on se hyvä puoli, ettei se ole sidottu aikatauluihin. Olen vastikään muuttanut Espoosta Helsinkiin ja uusien kulmien tutkiminen käy kätevästi juosten ja hyvää musiikkia kuunnellen.

Millaisia vinkkejä antaisit muille puolikkaasta haaveileville?

Veikkaan, että lähes jokaisella on mahdollisuus selättää puolimaraton. Kuten sanottu, juokseminen ja jaksaminen on pääosin päästä kiinni: pitää jaksaa tsempata vaikkei huvittaisi. Vauhtia ja tuloksia ei kannata verrata muihin, parasta on ylittää itsensä. Varusteisiin kannattaa panostaa, hyvillä kengillä ja juoksuun suunnitelluilla vaatteilla askel kulkee kevyesti. Pullukan puolimaratonilla on tarkoitus pitää hauskaa ja juosta rennolla meiningillä, joten se sopii himojuoksijoiden lisäksi vähemmän juosseille. Neljän tunnin maksimiajassa maaliin ehtii vaikka reippaasti kävellen!

Kiinnostuitko Pullukka puolimaratonista?

Lue lisää tapahtumasta  ja ilmoittaudu osoitteessa www.pullukka.com. Tapahtuma löytyy myös Facebookista!  Pullukka puolimaratonille tarjoaa Candy on the Run –blogin lukijoille mahtavan osallistumisedun: puolimaraton 25€ (norm. 35-50€) alennuskoodilla kjuoksu ja puolimaraton ja iltajuhla yhteensä 30€ (norm. 45-60€) alennuskoodilla kpaketti.

Luvassa iloinen ja rento juoksutapahtuma sekä nauruhermoja kutkuttava illanvietto! Nähdään Vierumäellä 13.7.2013! :)

Sofia ja minä valmiina Naisten Kympille sunnuntaina

Naisten Kymppi ja Helsinki Midsummer 10k

Tämän viikon sunnuntaina juostaan 30 vuotta täyttävä Naisten Kymppi! Itse osallistun tapahtumaan nyt toista kertaa. Viimeksi olin juoksemassa vuonna 2009, jolloin en koskaan aikaisemmin ollut  juossut missään juoksutapahtumassa. Ensimmäisestä Naistenkympistä innostuneena päätin aloittaa treenit puolimaratonille, ja ensimmäisen puolikkaani juoksinkin seuraavana vuonna HCR:llä. Siitä se juoksuun hurahtaminen sitten lähti ja paluuta ei näy... ;) 

Tänä vuonna olen menossa juoksemaan Naisten Kympin siskoni ja muutamien kavereiden kanssa. Tarkoituksena on pitää hauskaa ja hölkkäillä kymppi läpi rennolla fiiliksellä ja hyvällä mielellä :) Juoksen huomenna pitkän lenkin, joten Naistenkymppi joutuu toimimaan palauttavana lenkkinä sen jälkeen. Suunnitelmissa on myös järjestää pre-naistenkymppi brunssi kaveriporukalla sunnuntai-aamuna ja herkutella hyvissä ajoin ennen juoksua muun muassa hedelmillä, marjoilla, jogurtilla ja sämpylöillä! Odotan jo kovasti sunnuntaita ja toivon, että tuo harmaa sateinen keli muuttuu aurinkoisemmaksi siihen mennessä :)

Naistenkympin t-paita, lehti ja ranneke saapuivat postissa hyvissä ajoin:

Päivittelin "Juoksutapahtumat 2013"- sivuani ja lisäsin sinne Helsinki Midsummer Runin http://runhigh.fi/juoksukalenteri/midsummer10k/. Kyseinen 10km kisa juostaan juuri ennen juhannusta, keskiviikkona 19.6! Siellä ajattelin käydä juoksemassa tuon 10km pyrkimyksenä testailla hieman vk-vauhtia ja saada samalla virallisen kilpailutuloksen kympiltä, jota minulla ei ennestään ole. Midsummer Runissa matkana on myös 5km, jos lyhyempi juoksu houkuttaa enemmän!  Ihan huippua, kun alkaa taas tapahtumia tulla niin juoksuinto pysyy yllä! Minulle ne ainakin tuovat lisää motivaatiota ja ovat ikään kuin juoksuharrastuksen suola! :)

Onko kukaan lukijoista tulossa Naisten Kympille tai Helsinki Midsummer Runiin? 

Palautumista ja mitä seuraavaksi

Viime päivät ovat kuluneet palautuessa lauantain juoksusta ja arkirutiineihin palaillessa. Palautuminen on sisältänyt hyvää ja terveellistä ruokaa, venyttelyä, kävelyä, ratsastusta ja keskivartalotreeniä. Jalat alkavat tuntumaan täysin palautuneilta ja juoksemaan aion huomenna aamulla. Viime vuonna tein sen virheen, että juoksin liian aikaisin HCR:n jälkeen (heti maanantaina) ja jalat eivät olleet vielä palautuneet. ITB-jännehän siitä kipeytyi, joten tänä vuonna olen viisaampi tässäkin asiassa... :) Selkeästi "wannabe-viisauden" vuosi minulle tämä 2013! ;)

Tällä hetkellä on jotenkin vähän tyhjä fiilis.. Koko HCR- ja Street team-projekti oli ihan mahtava, ja nyt kun se on ohi ainakin hetkeksi niin olo on vähän sellainen "mitäs nyt?".  Laura P. sanoi hyvin, että on vähän sellainen juoksublues; vähään aikaan ei ole mitään super innostavaa kisaa tiedossa, vaan pitäisi vaan taas keräillä itsensä perusasioiden äärelle ja treenailemaan. Treenailua onkin tiedossa ja onneksi myös muutama hauska tapahtuma lähiaikoina: Naisten Kymppi 26.5, jonne lähden pitämään hauskaa siskoni ja muutamien kavereiden kanssa sekä kesäkuussa Espoon Nice Run, jonne osallistutaan kahden joukkueen voimin. Tiimien nimet on "Will Run for Food" ja "Will be home for Christmas" :D Kuvaavat hyvin tiimiemme jäseniä!

Loppuun vielä ihana kuva, joka on kyllä niin totta! Oli päivä huono tai hyvä, siitä tulee parempi kun vedät lenkkarit jalkaan ja lähdet juoksemaan... :)

 Happy running! :)

 

HCR 2013 Race Day Recap

En tiedä onko ajatukset lauantaista yhtään sen selkeämmät vieläkään, mutta yritetään! :)

Aamulla heräilin ajoissa ja söin aamupalaa; sämpylää, jogurttia, kahvia ja paaljon urheilujuomaa. Venyttelin, luin blogeja ja lehtiä, yritin ottaa mahdollisimman chillisti, vaikka masun pohjalla olikin perhosia ja jännitys leijui ilmassa. 11 maissa söin vielä pienen pasta-annoksen ja jo hyvissä ajoin puolen päivän jälkeen suuntasin Kisikselle, jossa tavattiin Street teamin Laura P:n, Laura H:n ja Siirin kanssa. Meille oli sovittuna haastattelu SUL:n Tarun kanssa, mutta ennen haastattelua ehdittiin ottamaan hienoja  hyppykuvia ASICS:n lenkkarin edessä ;) Selkeästi voitaisiin noita loikkia vähän treenata enemmän, kaikki hyppii ihan miten sattuu :D

Haastattelun jälkeen ehdittiin ottamaan vähän lisää kuvia ja vaihtamaan kuulumisia sekä juttelemaan tavoiteajoista ja fiiliksistä. Kaikki oli tosi innoissaan, ja oli ihanaa nähdä varsinkin Ninan innostus, jolle HCR oli eka puolikas!! :)

Seuraavaksi menin tapaamaan juoksukaverini Katin ja Henrin, jotka ystävällisesti kävivät viemässä munkin tavarat ylös katsomoon ennen lähtöä, koska meille oli vielä sovittu Street teamin kuvaus ennen 1.ryhmän lähtöä ja pieni kiirushan siinä tuli :D Kamojen vienti katsomoon oli yksi kohta järjestelyissä, jossa olisi kaivattu hieman enemmän organisointia. Portaat yläkatsomoon oli sen verran kapeat, että ruuhka oli kamala ja tietysti suurin osa juoksijoista aika myöhässä (minä mukaanlukien) viemässä tavaroita sinne. Muutama järkkäri lisää ohjaamaan toiselta puolelta ylös portaita ja toiselta alas, olisi ollut ehkäpä tarpeellinen :)
 

Minä ja juoksukaverini Kati

Innoissaan?? ehei.. :D

Street teamin kuvauksen jälkeen ennen meidän 2.ryhmän lähtöä, mun oli vielä päästävä vessaan...siinä vaiheessa meinasi tulla muutama ärräpää, kun kaikki bajamajat oli tosi kaukana lähdöstä, mutta onneksi kerkesin. Juoksujalkaa mentiin, hyvät verkat tuli siinä samalla! ;) 

Lähdettiin 2.ryhmän perukoilla, koska oma tavoiteaika ei ollut ihan balanssissa lähtöryhmän kanssa (olin määrittänyt lähtöryhmän marraskuussa, kun ajatuksena oli, että loukkaantumisesta selviää hieman nopeammin kuin sitten selvisikään), mutta tuskinpa siellä kovasti tien tukkona oltiin :) Lähdettiin Katin kanssa liikkeelle tooosi rauhallisesti, mulla oli vähän jännä olo vatsassa ja hetken huolestutti, että mitäköhän tästä tulee, mutta onneksi masu rauhoittui eikä vaivannut sen kummemmin. Ekat 5km oli tosiaan aika hidasta, mutta halusin himmailla etten vaan väsy liikaa. Oma kunto oli kuitenkin hieman arvoitus, koska kyseessä oli eka puolikas sitten viime heinäkuun. Vauhti alkoi hieman kasvaa toisella vitosella, jossa tuli juostua kilsat 5.18-5.46/km vauhtia. Puolivälissä kello näytti 59:26, eka geeli naamaan ja jalkoihin vähän lisää tempoa!

Jossain kohtaa keskuspuiston poluilla Kati lähti vetämään hieman kovempaa ja jäin juoksemaan yksin. Yritin pitää tasaista vauhtia (olen surkea pitämään tasaista vauhtia, kuten kilsavauhtien vaihtelusta voitte huomata :D) ja saada vain jalkoja rullaamaan eteenpäin. Huopalahdessa tuli lisää energiaa mahtavasta kannustuksesta! Kiitos Anni, Jenny, Kai ja Antti!! :) Kilsat 10-15 menivät jo vähän reippaammin, vauhti 5.05-5.32/km ja lopussa huomasin, että paukkuja on vielä, joten kahdeskymmenes kilsa tuli puristettua aikaan 4.40!! Mulle tosi kovaa vauhtia :) Lopussa himmailin vähän ennen vikaa, jäätävän kamalaa ylämäkeä ja meinasihan se puristaa mehut kuitenkin, mutta tsemppasin ja käskytin jalkoja vain eteenpäin kohti stadikkaa! Fiilis oli aivan mahtava kun juoksin maratonportista sisään stadikalle ja maalisuoralla alkoi raikaa Lady Gagan Bad Romance :D Maalissa olin siis nettojalla 1:52:34 ja ylitin omat odotukseni tälle kisalle. Kati oli juossut 30 sekuntia kovemman ajan. Oltiin molemmat tyytyväisiä, vaikka enkat eivät paukkuneetkaan. Olosuhteisiin nähden tulos oli meille molemmille hyvä.

Tavaroiden haun jälkeen suunnattiin maalihuoltoon Stadikan ulkopuolelle. Vielä silloin huolto toimi suhteellisen hyvin ja jono liikkui eteenpäin, mutta ilmeisesti myöhemmillä lähtöryhmillä oli ollut jonotettavaa ihan kunnolla :/ Hieman paremmin voisivat maalihuollon jakajat ohjata ihmisiä eteenpäin, koska jono usein tyssäsi ensimmäiselle pisteelle ja sen takana oli useampi piste lisää, josta olisi saanut sen saman banaanin! ;) Oh well, ensi vuonna taas viisaampina, toivottavasti! Muuten mielestäni maalihuollon eväät oli hyvät ja niiden syöminen kallioilla oli itseasiassa ihan hauskaa :) Haastavampaa oli sitten keksiä mitä kautta pääsee pois takaisin Kisiksen suuntaan, mutta sekin onnistui sitten vähän kiertoreittejä :) 

Illalla suunnattiin Street team-porukan kanssa syömään Cantina Westiin. Itse valitsin tankkausruuiksi tortillat kanalla, mansikka margaritan ja litroittain vettä! :) Namnam!! Oli hauskaa viettää iltaa juoksija-porukalla ja käydä läpi päivän tarinat :)  Kaikki juoksivat tosi hienosti! Ihan mahtava porukka tämä, ollaan varmasti yhteyksissä jatkossakin! <3

Illalla oli hyvä skoolailla :) 

Cantina Westistä jatkettiin sitten Kalleen Helsinki City Night Runiin, jossa oli kyllä ihan huikea meno :) Jalat tuli vetreytettyä tanssilattialla ja mansikka margarita jatkoi palautusjuomana ;) Tosin vettä tuli juotua margaritoja enemmän, ei siis huolta äiti! ;)

Kaiken kaikkiaan itselleni päivä oli ikimuistoinen ja mahtava kokemus jälleen kerran :) Tällä kertaa siitä teki entistä paremman se, että sen pystyi jakamaan niin monen huipputyypin kanssa! <3 Kiitos siis juoksukavereilleni sekä koko Street teamille sekä tietysti HCR:n toimiston porukalle, jotka tekivät valtavan duunin tapahtuman eteen! Parannettavaa jäi tietysti, mutta ensi vuonna uudestaan taas viisaampina! :) 
 

-Karoliina-






 

Lisää juoksukisoja & heppailua!

Heippa ja mukavaa tiistaita! 

Olen ollut  ihan fiiliksissä sunnuntain Länsiväyläjuoksusta! Lähinnä hymyilyttää se fiilis, joka tapahtumassa oli,  ja kuinka hauskaa oli päästä juoksemaan pitkästä aikaa kisaan! :) Ihan mahtavaa! Aloin heti katselemaan lisää pikkukisoja, joihin voisin osallistua, ja yhden bongasinkin Espoon läheisyydestä (Kauniaisista), joka sopisi omaan suhteellisen täyteen kalenteriin. Torstai-iltana 23.5 järjestettävä Kurrenkierros,  jossa matkana on 10km. (http://www.esboif.fi/fi/jaostot/liikunta/kurrenkierros_2013/ ) Vielä en sentään ilmoittautunut, yritän houkutella ainakin yhden kaverin mukaan, mutta saa nähdä! Onko teillä lukijoilla lisää ehdotuksia pienemmistä kisoista (matkoina 5km/10km,puolikas) pääkaupunkiseudulla tai läheisyydessä? Olen kyllä selaillut kisakalenteria, mutta siellä on niin paaaljon vaihtoehtoja, että olisi kiva kuulla suosituksia hyvin järjestetyistä pienemmistä kisoista  :)

Eilisen pidin vapaata juoksusta ja voi olla, että tänään myös, leposyke tuntuu nimittäin olevan vähän normaalia korkeammalla, mikä enteilee sitä, että vielä on flunssan rippeitä elimistössä.. Loppuviikosta olisi kuitenkin suunnitelmissa juosta vika pitkis ennen HCR:ää ja 1-2 lyhyempää lenkkiä. Kuten aikaisemmin sanoin, valmistautuminen ei ole ihan putkeen pitkittyneen flunssan takia, joten nyt on vain tehtävä se mitä tehtävissä on, eikä ainakaan juostava liikaa, jotta jalat eivät mene täysin tukkoon.

________________________________________________________________________________

Ratsastus on mulle juoksun ohella rakas harrastus ja käynkin viikottain ratsastamassa ratsastuskoulun tunneilla. Tässä alla muutamia kuvia eiliseltä estetunnilta, jossa pitkästä aikaa oli rento fiilis ja olin koko tunnin mukavuusalueellani (johtuen pienistä esteistä ja suhteellisen helposta jumppasarja-tehtävästä). Viime tunneilla ollaan hypätty vähän isompaa ja kuten missä tahansa lajissa, kun joutuu menemään oman mukavuusalueen ulkopuolelle ja kohtaa haasteita, saattaa se johtaa jännittämiseen ja ei niin hyviin suorituksiin.  Toisaalta, välillä siellä epämukavuusalueella on käytävä ja haasteita kohdattava, jotta kehittyy :) Samojen harjoitusten junnaaminen ei pidemmän päälle kehitä paremmaksi, oli laji mikä laji..

 Kaikki kuvat: Hanna-Maija Lahtinen

Ja kun kerran iiiihahhaa aiheeseen päästiin niin tässä vielä muutama kuva viimeisimmästä estekisoista, kisakaverina Palermo II. 

Kuvat: Aliisa Mäkinen

Ratsastus on hauska ja sosiaalinen laji. Lisäksi koen, että ratsastus ja juoksu tukevat hyvin toisiaan, sillä ratsastus kehittää myös juoksussa tarvittavia ominaisuuksia, kuten tasapainoa ja keskivartalon hallintaa, ja toisaalta taas juoksemisesta on hyötyä ratsastuksessa yhtälailla. 

Ratsastus on myös ainoa laji, jonka aikana en mieti ollenkaan muita asioita. Hevosen selässä on vain keskityttävä hevoseen ja omaan tekemiseen, ajatukset eivät harhaile koulu-tai työasioissa, kuten esimerkiksi välillä lenkillä. Hyvää terapiaa ja stressinlievittäjää siis samalla! :-) 

Kivaa viikon jatkoa!

Ps. Tsekkaa myös  HCR Street teamilaisten blogit Juoksukoulun-sivuilla :)

Oma kokemukseni Länsiväyläjuoksussa 2013!

Tänään juoksin oman juoksukauteni kisa-avauksen Länsiväyläjuoksussa, Espoossa! Tapahtuma järjestettiin jo 37. kerran, mutta itselleni kyseessä oli ensimmäinen kerta. 

Tunnelmia paikan päältä :)

 Päädyin eilen aamulla vaihtamaan oman juoksumatkani pitkästä (17,4km) lyhyeen (6,5km) pitkittyneen flunssan takia ja uskon näin jälkeenpäin, että päätös oli oikein hyvä. Hölköttelin 6,5km (Garminin mukaan 6,85km) 5:27 keskivauhdilla aikaan 37:24. Jalat tuntuivat oikein hyviltä ja muutenkin olo oli ihan ok. Sykkeet nousivat vähän ylemmäs kuin olisin halunnut ja intouduin välillä juoksemaan turhan reippaasti, vaikka olin suunnitellut juoksevani hiiiiitaasti...noh, minkäs ihminen kilpailuvietilleen voi! ;) 

6,5km reitti

HCM edustettuna :)

Tapahtuman sijainti
Lähtö- ja maali sijaitsevat Espoon Otaniemessä, lähtö urheilukentän viereisellä tiellä ja maali urheilukentällä. Otaniemeen pääsee helposti sekä julkisilla että omalla autolla. Pysäköintitilaa löytyy hyvin urheilukentän läheisyydestä. 

Reitti 
6,5km:n reitti oli ihan ok, paikoin asvalttia ja paikoin hiekkateitä, pieniä ylämäkiä useita, mutta ei mitään hillittömiä nousuja. 17,4km reitti näyttää ainakin kartalla oikein himoittavalta tarjoten kauniita maisemia Espoon ja Helsingin puolella.

Lähdön tunnelmaa

Lähtönumerot, tavarasäilytys, vessat jne. 
Lähtönumeroiden haku sujui todella vaivattomasti urheilukentän viereiseltä "expo-alueelta". Tavarasäilytys oli myös samaisella alueella ja 2€ hintaan sai jättää tavarat säilöön. Itsellä meinasi tulla kiire jonottaessa tavarasäilytykseen ennen lähtöä, mutta ehdin kuitenkin hyvin. 
Vessoja oli riittävästi tuolle ihmismäärälle eikä jonot mielestäni kasvaneet liian pitkiksi, kun pystyi myös hyödyntämään viereisen Otahallin wc-tiloja. 

Tunnelma, maalihuolto
Tunnelma oli mielestäni todella hyvä ja ihmiset olivat intona liikkeellä :) Fiilistä ei varmasti huonontanut ihan mielettömän hieno keli, joka kyllä kruunasi koko päivän. Sateessa olisi varmasti ollut hiukan nihkeämpää... Maalissa oli tarjolla vettä, urheilujuomaa, suolakurkkua, Alpen-patukoita ja Yosa-kaurajuomaa, lisäksi kaikki juoksijat saivat mitalin sekä Intersportin "Goodie-bagin" :) Maalihuolto toimi mielestäni hyvin!

Ainoa miinus minulle oli se, että 6,5km:n reitillä ei ollut yhtään juomapistettä, yksi olisi voinut olla, vaikka lyhyestä matkasta olikin kyse :) Muuten tykkäsin tapahtumasta todella paljon ja haluan ehdottomasti päästä ensi vuonna uudestaan! :)

Hyvien juoksujen jälkeen hymyilyttää :)

Joku oli "vähän innoissaan"... ;)

Sellaista tällä kertaa! Että oli kivaa päästä juoksemaan tapahtumaan! Aina ihan eri fiilis, kuin vetää lenkkiä yksin! :) Kahden viikon päästä sitten HCR:n aika, toivon niin kovasti, että keli suosii ja päästään nauttimaan auringosta sielläkin!


Kiitos vielä seurasta  mukana olleille Street teamilaisille Annalle, Siirille ja Lauralle, jotka juoksivat todella hienosti 17,4km sekä reitin varrella olleille yllätyskannustajille, jotka saivat jalkoihini lisää vauhtia ja ison virneen naamalle! :)

-Karoliina-