maanantai 17. joulukuuta 2018

Vaiherikas viikonloppu ja muutama hyvä treeni viime viikolta

Heippahei ja kivaa joulunalusviikkoa! Täällä on takana varsin vaiherikas viikonloppu, jonka aikana ehdin itse lauantai-sunnuntai välisenä yönä sairastaa todella voimakkaan vatsapöpön ja sen jälkeen olin tietysti eilisen sunnuntain aika pitkälti poissa pelistä. Nukuin ja lepäsin ja kävin välillä imettämässä vauvaa. Iltaa kohden jaksoin olla vähän enemmän pystyssä. Onneksi oli tosiaan sunnuntai ja Henri pystyi ottamaan täysvastuun lapsista ja kotihommista, koska musta ei ollut mihinkään, olo oli niin heikko. Ihan kamalia tuollaiset taudit, mutta onneksi kukaan muu ei sitä saanut! Mulla on pieni epäilys, että kyseessä oli ruokamyrkytys, mutta ei siitä tietenkään varmuutta saa. Joka tapauksessa, toivottavasti ei tarvitse vatsatautia taas pitkään aikaan sairastaa, sen verran ikävää puuhaa se on!


Samaan aikaan, kun itse vielä toipilaana lepäilin vatsapöpöä pois, koristeli meillä muut perheen tontut joulukuusen ja leipoi pipareita. Nyt alkaa jo olla ihan joulufiilis varsinkin, kun saatiin ainakin hetkeksi myös valkoinen maa! Oi, kunpa lunta olisi myös jouluna! <3

Lauantaina ennen kuin inhottava vatsatauti yöllä iski ehdittiin myös Tapiolaan Ainoan jouluriehaan moikkaamaan eläimiä ja herkuttelemaan Kaisan Cafe:n jättiläismäisillä korvapuusteilla ja munkeilla. 



Viime viikon treeniviikko jäi lopulta hieman tyngäksi, sillä mulla oli myös loppuviikosta vähän flunssainen olo. Taas. Ehtihän tässä muutaman viikon jo olla terveenä! Alkuviikosta ehdin kuitenkin tehdä seuraavat jumpat, jotka olivat kyllä tosi kivoja, joten kannattaa laittaa kokeiluun! :)

Ma 10.12 PILATES: Jessica Valant Intermediate 20-minute pilates workout + Hip opening stretch routine 10min --> Tein maanantaina tämän ihan saman pilatesharjoituksen päiväuniaikaan kuin viime viikollakin ja illalla venyttelynä lasten mentyä nukkumaan tuon lonkkia avaavan venyttelysetin. Molemmat ovat omia suosikkejani, joita tulee tehtyä usein!

Ti 11.12  KOKO KROPPA: Popsugarin plank + squat workout, jonka tein yhdessä lasten kanssa, joten ei nyt ihan tehokkain treeni, mutta tuli tehtyä. 

Ke 12.12 CORE: Dana Landgrenin vatsalihastreeni, tein 2 kierrosta  eli n. 30 min + vaunutreeni vaunulenkillä, josta video mun omassa Instagramissa. 

To 13.12 JALAT/PAKARAT  Leikkipuistossa vähän kyykkyjä aamupäivällä ja sitten Dana Landgrenin Killer Booty-treeni, joka olikin tosi tehokas ja hyvä! Tein 3 kierrosta, joka oli n. 30min. 

Tämä alkuviikko taitaa mennä tästäkin viikosta aika rauhallisissa merkeissä ja voimia keräillen. Tänään jaksoin aamulla jo pikku kävelylenkin koiran kanssa, joten eiköhän ne voimat tästä palaudu!

Mukavaa viikkoa sulle ja tsemppiä jouluvalmisteluihin! Ei ressata liikaa! ;)

-Karoliina


Seuraa myös Instagramissa @candyntreenit & @candyontherun 

Facebookissa / Bloglovinissa Blogit.fi:ssä   

perjantai 14. joulukuuta 2018

Vauva 6kk & ajatuksia vauvavuoden keskeltä

Meidän vauva täytti puoli vuotta joulukuun ensimmäisenä! <3 Samaan aikaan tuntuu ihan hullulta, että meidän vauva on jo niin iso, mutta toisaalta taas tuntuu siltä, että onhan tätä vauvavuotta elelty jo tovi. Välillä multa meinaa kuitenkin unohtua, että elämme edelleen vauvavuotta. Sen verran erilaista se on toisen lapsen kanssa, vaikka siihen kuuluukin kaikki samat asiat kuin ensimmäiseen vauvavuoteen. 



Etenkin viime aikoina vauva on kasvanut paljon isommaksi ja hän tuntuu enemmän "minitaaperolta", jolla alkaa jo olla  omaa tahtoa ja persoonallisuutta huomattavasti enemmän kuin kuukausi sitten. Mutta toki, onhan hän ihan vauva edelleen! <3



Sen, että vauva on nyt jo vähän isompi huomaa monissa asioissa. Välillä siskokset jo "leikkivät" yhdessä, jolloin äiti saa mahdollisuuden tehdä lähettyvillä jotain muuta. He myös usein käyvät yhdessä kylvyssä (siihen toki tarvitaan aikuinen mukaan pitelemään vauvaa). Viimeiset pari viikkoa vauva on myös ollut mukana ruokapöydässä syömässä meidän kanssa. Tällaisina hetkinä on monesti tuntunut siltä, että wau, voiton puolella ollaan, vauva on jo noin iso. 

Sitten iskee taas se todellisuus vauvavuodesta; ne vaiheet, jotka seuraavat toisiaan, vaihtelevat unet, ajoittainen väsymys ja oma riittämättömyyden tunne, kun kädet eivät vain aina riitä. Se jotenkin korostuu nyt, kun vauva on isompi eikä enää odotakaan hiljaa paikallaan omaa vuoroaan, jos ensin hoidetaan isosiskon asiat kuntoon. Välillä tuntuu siltä, että kaikki tarvitsevat jotain samaan aikaan, koti on hujan hajan ja tehtävälista pitkä. Oma ahdistus kasvaa, kun homma ei pysykään hanskassa.

Välillä on myös hetkellisesti tullut sellainen olo, että jään paitsi ystäväpiirin juhlista (pikavisiittejä lukuunottamatta), ystävien näkemisestä ja muista sosiaalisista jutuista, joita on usein liian hankala saada mahdutettua tähän härdelliin. Usein haluaisin olla enemmän läsnä ystäville ja viestitellä kuulumisia ja nähdä, mutta en välttämättä vain jaksa. Ja sitten toivon, että ne ystävät jotenkin tietäisivät olevansa mielessä ja tärkeitä! <3 Näinä hetkinä muistan todellakin, että tässä eletään edelleen vauvavuotta ja se aina ole niin helppoa ja ihanaa. Lasten kanssa on aivan mahtavia ja ihania hetkiä, ja he ovat parasta maailmassa, mutta sitten on myös niitä hetkiä, kun haluaisit vain lentolipun jonnekin todella kauas ja nopeasti! :D 

Useimmiten olen ihan ok näiden juttujen kanssa enkä harmittele pidempään, koska tiedän jo miten tämä homma menee. Tämä on lyhyt aika elämästä ja pian se helpottaa, kun vauva ei ole ihan niin tiiviisti kiinni äidissä kuin nyt. Joskus myöhemmin tulen muistelemaan tätä aikaa kaiholla, kun lapset olivat vielä pieniä ja tarvitsevat äitiä (ja isiä!) monissa jutuissa. "The days are long but the years are short" pitää niin paikkansa. Näitä aikoja ei saa enää koskaan takaisin, vaikka välillä kiristääkin eikä se kaksi lasta mene siinä kuin yksi. Juuri tänään ajattelin, että aina pitää nauttia hyvistä hetkistä ja sitten, kun tulee hankalampi hetki, niin koittaa vaan selviytyä ja muistaa, ettei se kestä ikuisesti. 

Vauvavuosi on tähän asti samaan aikaan ollut helppo (vauvan hoito/rutiinit ym, koska ne ovat tuttuja.), ja haastava (kahden lapsen ja heidän tarpeiden jonglööraaminen + kaikki muut hoidettavat asiat). Olen välillä ihan puhki, mutta kaiken keskellä koitan huolehtia itsestäni edes vähän ja laittaa sen happinaamarin ensin omille kasvoilleni. Muuten tämä homma hajoaisi käsiin. Monesti päikkäriajan kotitreeni, kävely ulkoilmassa tai hetken yksinolo saa äidin akut taas ladattua ja mielen iloiseksi.  Myös tämä kirjoittaminen tekee hyvää.



Mutta takaisin vauvan kuulumisiin...<3

A on tähän asti ollut varsin mukautuvainen ja suht helppo vauva. Oikeastaan inhoan käyttää tuota sanaa helppo, koska onhan ne vauvat vauvoja ja niillä on aina vauvan tarpeet, vaikkei mitään suurempia vaikeuksia olisikaan. Osa helppoudesta johtuu varmasti siitä, ettei ole ensimmäistä kertaa pappia kyydissä ja meidän tytöt ovat olleet aika samanlaisia vauvoja tähän asti. Suuria yllätyksiä ei siis ainakaan vielä ole tullut. Mutta, vauvavuoden ensimmäinen puolikas oli mielestäni viimeksikin helpompi kuin toinen puolikas ja haasteet esimerkiksi nukkumisen kanssa alkoivat silloin myöhemmin. Samaa on nyt aistittavissa, joten luulen, että haastavampi puoli vauvavuodesta on vielä edessä.

Viimeisen parin viikon aikana meidän iloinen ja mukautuvainen A on nimittäin ollut huomattavasti kitisevämpi ja vaativampi kuin aikaisemmin. Oli pakko ihan googlata, että onko näillä viikoilla (nyt 28 viikkoa), jotain kehitykseen liittyvää harppausta menossa, joka vaikuttaa vauvaan ja onhan sitä ainakin wonder weeksien mukaan juuri tässä puolen vuoden iässä. Kitinään ym. on helpompi mun mielestä suhtautua, kun tietää, mistä se johtuu. Ja nyt en  enää ihmettele, että äidin pois näkyvistä meneminen alkaa välillä häntä itkettää, koska se kuuluu juuri tähän kehitysvaiheeseen, kun vauva tajuaa olevansa äidistä irrallinen. 

Uusinta uutta vauvan elämässä on tällä hetkellä kiinteiden aloitus ja sormiruokailu, joka aloitettiin 1.12, kun hän täytti 6 kuukautta. Aloitus taisi tulla ihan oikealla hetkellä, sillä hän oli heti ensimmäisellä sormiruokailuaterialla yllättävän taitava siinä puuhassa ja aivan innoissaan kun vihdoin pääsi ruokailemaan yhdessä muiden kanssa. Ensimmäisellä aterialla hän pääsi nauttimaan uunibataattia ja keitettyä parsakaalia. 



Ensimmäisen aterian jälkeen uusia ruoka-aineita on lisätty aika reippaalla tahdilla. Olen lukenut, että niin voi 6kk ikäisellä tehdä, kun suolisto on sen verran kehittynyt ja mitään allergia/vatsaoireita ei ole sen kummemmin onneksi tullut. 



A on nyt päivästä riippuen syönyt kiinteitä (sormiruokaa) 1-3 kertaa päivässä. Nyt tosin alkuinnostuksen jälkeen ruokaa on alkanut lentää enemmän lattialle kuin mennä suuhun, mikä on aika turhauttavaa äidille, vaikka kuulunee asiaan. Onneksi meillä on Mila-koiramme, joka taas ei ole ollenkaan pahoillaan tästä ruokasateesta ja päivystää onnellisena ruokapöydän alla. Äitiä kuitenkin ärsyttää ruuan lattialle heittely sen verran, että nyt pitäydytään tovi helpoissa sormiruuissa (lähinnä kasviksissa, hedelmissä, juureksissa jne.), jotka eivät vaadi paljon valmistusta ja herkulliset kana- ja lihapötköt saavat hetken odottaa, ettei neiti visko niitä tahallaan pitkin lattioita. 

Lämpimästi suosittelen Simppeliä sormiruokailua-kirjaa, joka on meitä auttanut sormiruokailun taipaleella alkuun. Sormiruokailtiin myös esikoisen kanssa, mutta moni asia oli jo päässyt unohtumaan, joten oli aika päivittää omia tietoja ja taitoja. Tuossa kirjassa on myös herkullisia reseptejä, kuten nuo edellämainitut kana-ja lihapötköt sekä apinaeväät, puurorieskat ja banaanipannari, jotka maistuvat koko perheelle! 



Imetys jatkuu toki kiinteiden ohella ja se onkin päivisin tällä hetkellä suht haastavaa puuhaa. Ihan sama juttu kävi Islan kanssa suunnilleen tässä iässä. Aada ei malta juoda rauhassa rinnalla ellei ole ihan täysi ruokarauha ja jopa hieman pimeä hiljainen huone. Tällöinkin hän välillä juo vain hetken ja sitten kuulostelee olisiko jotain muuta mielenkiintoista meneillään, mihin hänen "pitäisi" osallistua.. Voitte kuvitella kuinka haastavaa on tällä hetkellä mennä paikkoihin, joissa rauhallista ruokailupaikkaa ei meinaa löytyä..

Se, ettei päivisin juoda maitoa ihan niin paljon kuin tarvitsisi, on johtanut siihen, että öisin sitten tankataan oikein kunnolla. A syö tällä hetkellä yön aikana n. 3 kertaa, ja niin paljon, että useamman kerran on tullut pissat yöllä vaipasta läpi.. Tämän vuoksi olen joutunut vaihtamaan  vaippaa öisin, mitä en mielellään tekisi, koska tyyppi tietysti herää siitä enemmän ja se on ihan turhaa aktiviteettia keskellä yötä noin muuten, mutta näillä maito-ja pissamäärillä pakollista...puuh. Saa kertoa vinkkejä, kuinka saada tämän ikäistä syömään enemmän maitoa päivisin, jotta yötankkailua voisi vähän vähentää? :) 

Lisähaasteita on aiheuttanut ihan viime aikoina se, että sekä yöllä että päikkäriaikoina on aloitettu harrastamaan vatsalleen kääntymistä nukkuessa ja sitten tulee kova itku, kun ei pääsekään kääntymään takaisin.. Tämä tietysti hieman tekee unta katkonaiseksi vielä lisää. Toivon, että hän pian oppii kääntymään takaisin selälleen myös sängyssä (unipussin kanssa), koska osaa sen kyllä lattialla normaalisti. 

Mitäköhän muuta? Mittoja mulla ei tähän hätään ole, koska meillä on 6kk neuvola vasta ensi viikolla. Voin ne päivittää tähän postaukseen jälkikäteen. Ryömimään ei myöskään vielä ole lähdetty, mutta aika laajalla säteellä pystyy jo liikkumaan kun lattialla mönkii ja kääntyilee eri suuntiin. On myös alkanut "juttelemaan", jokeltelemaan ja kiljumaan enemmän! :D <3

Huh, tulipa pitkä postaus, mutta paljon asioita taisi olla mielessä. Löytyykö vertaistukea? Mihin tahansa? Voisin ottaa sellaista tänään kiitos! ;)

Hyvää viikonloppua ja kiitos tuhannesti kaikille teille, jotka viime postauksessa vastasitte lukijakyselyyn!! <3 <-- Voi edelleen vastata, jos haluat vaikuttaa ensi vuoden blogipostauksiin! Olette ihan parhaita ja sain tosi paljon hyviä ideoita ja toiveita! Palaan tuloksiin vielä myöhemmässä postauksessa!

<3: Karoliina


Lisää vauvavuoden juttuja:

Toinen äitiysloma vs. ensimmäinen
Vauva-ja taaperoarjen kuulumisia elokuulta


Seuraa myös Instagramissa @candyntreenit & @candyontherun 
Facebookissa / Bloglovinissa Blogit.fi:ssä   




keskiviikko 12. joulukuuta 2018

Ajatuksia bloggaamisesta ja Candy on the Runin lukijakysely 2018

Vuosi 2018 lähestyy loppuaan ja perinteisesti mulla on ollut tapana kirjoitella vuoden lopuksi ajatuksiani bloggaamisesta. Blogi on edelleen mulle tosi tärkeä ja rakas harrastus, vaikka valehtelisin, jos sanoisin, että tämä blogivuosi olisi sujunut kokonaan inspiroituneena bloggaamiseen ja ilman siihen liittyviä kipuiluja ja pohdintoja. 


Ensi vuonna Candy on the Run täyttää jo 6 vuotta, joten onhan tässä vuosiin mahtunut kaikenlaista ja elämäntilanteet ovat muuttuneet. Blogi on kuitenkin kulkenut mukana vuosi vuodelta ja siitä olen tosi iloinen. Tänä vuonna saavutin yli 700 kirjoitetun postauksen rajapyykin ja samalla tuli täyteen myös yli miljoona sivunkatselua koko blogin historian ajalta. Se ei ole mitään isoihin blogeihin verrattuna, mutta mulle se oli henkilökohtaisesti pieni saavutus. Bloggaaminen on kuitenkin mulle vain harrastus, ei työtä josta maksettaisiin palkkaa. 

Edelleen bloggaamisessa on mielestäni parasta se, että voin tallentaa tänne blogiin asioita, joita haluan muistaa. En varmasti muistaisi näistä vauvavuosista juuri mitään ellen olisi kirjoittanut blogiin niiden aikana. Parasta on myös se, että blogin kautta voin inspiroida ja motivoida muita liikunnalliseen elämäntyyliin, mikä on asia, jota rakastan tehdä. Kun saan viestin joltain seuraajalta tai lukijalta, että olen jollain jutulla inspiroinut häntä, niin mä olen ihan älyttömän iloinen. Se on ihanaa! <3 Blogin ja somekanavien avulla olen myös tutustunut moniin ihmisiin, joilla on samanlaiset kiinnostuksen kohteet ja se on ihan huippua. Rakastan sosiaalisen median sosiaalisuutta. 


Tänä vuonna oman mausteensa blogiin on tuonut se, että olin tasan puolet tästä vuodesta raskaana ja tämän toisen puolen vuodesta olen palautunut raskaudesta ja opetellut uutta arkea kahden lapsen äitinä. Blogille on ollut hieman vähemmän aikaa tänä vuonna edellämainituista syistä, mutta olen kuitenkin päässyt tavoitteeseen kirjoittaa vähintään 1-2 kertaa viikossa. Aina voisi tehdä paljon enemmänkin, mutta koska kyse on harrastuksesta eikä työstä, niin näillä mennään. 

Tänä(kin) vuonna olen pohtinut monta kertaa, mitä asioita haluan jakaa täällä blogissa ja kuinka paljon. Nämä samat pohdinnat olivat mielessäni myös viime vuonna, joten kai ne ovat tulleet jäädäkseen. Ennen lapsia oli helpompi kirjoittaa, kun blogi oli vain =minä ja mun jutut. Nyt kun omaan elämään liittyy tiiviisti muitakin ihmisiä, niin on hieman mietittävä enemmän, mitä heistä voi ja haluaa jakaa. Tarkoituksena on kuitenkin, että blogi jatkaa vuonna 2019 samalla tyylillä kuin tänäkin vuonna. Liikuntaa ja hyvinvointia pikkulapsiarjessa on varmasti se osuvin kuvaus Candy on the Run-blogille tällä hetkellä. 



Koska blogin aihepiiri on suht laaja, tulee mulla välillä hetkiä, jolloin haluaisin enemmän tietää, mitä TE haluaisitte täältä lukea. Haluan kirjoittaa sellaista sisältöä, joka olisi teille mielenkiintoista/olennaista/inspiroivaa/motivoivaa. Sen takia ensimmäistä kertaa olen tehnyt lukijakyselyn ja arvostaisin todella paljon, jos jaksat täyttää alla näkyvän kyselyn ja lähettää sen (nimettömänä). Siihen menee alle 5 minuuttia, mutta mua vastaukset tulevat varmasti auttamaan todella paljon ja niiden avulla suunnittelen blogivuotta 2019!

Kiitos sulle, että luet ja kiitos tuhannesti, jos jaksat täyttää kyselyn ja kertoa mielipiteesi!

<3: Karoliina



maanantai 10. joulukuuta 2018

Joulukuun ensimmäinen treeniviikko + treenihaaste

Heippa! Kivaa uutta viikkoa! Kerroin Instagram-stoorien puolella mun viime viikon tosi kivasta ja monipuolisesta treeniviikosta ja lupasin jakaa tekemäni treenit täällä blogissa, kun moni sitä toivoi! Toivottavasti niistä on teillekin hyötyä omiin treeneihin! :)


Ihana olo sunnuntain juoksulenkin jälkeen <3
Päätin tosiaan tehdä itselleni joulukuulle pienen liikuntahaasteen, joka motivoisi ja innostaisi kotitreenien pariin mahdollisimman usein tämän kiireisen kuukauden aikana.  Asetin tavoitteeksi 6 treeniä viikossa ainakin jouluun asti eli kolmen viikon ajan. Se on tässä elämäntilanteessa ihan kunnon haaste, mutta onnistuu, kunhan ne liikuntahetket priorisoi ja aikatauluttaa päiviin. 


Treenien tekemistä helpottaa se, että niiden tekeminen onnistuu kotona (mulla useimmiten päikkäriaikoina) ja treenit ovat kestoltaan n. 30min (max 40min esim juoksulenkki). Olen myös koostanut treeniviikon sillä ajatuksella, että se olisi mahdollisimman monipuolinen ja kokonaiskuormitus ei tulisi liian isoksi, kun eri lihasryhmät vaihtelevat eikä peräkkäin ole kovia treenejä jne.

Treeniviikosta löytyy pilatesta, coretreeniä, hiittiä, jalka-pakaraa, yläkroppaa, venyttelyä, liikkuvuutta ja juoksua. Päätin treeniteemat ja sitten lähdin etsimään niihin sopivia treenejä. Halusin hyödyntää tässä joulukuun treenihaasteessani nimenomaan valmiita, somesta löytyviä treenejä, joita tallennan koko ajan, kun hyviä tulee vastaan, mutta usein ne unohtuu kansioihin eivätkä tule hyvään käyttöön! Nyt päätin korjata asian ja ottaa sometreenit hyötykäyttöön, ja vitsi miten kiva treeniviikko oli. Tältä se näytti!


Ma 3.12 Teema: PILATES

 Jessica Valant Intermediate 20-minute pilates workout + Hip opening stretch routine 10min

Tämä on tosi kiva 20-minuutin pilatestreeni + usein käyttämäni lonkkien avaus- ja venyttelysetti. Pilatestreenissä tehdään lankkuja, joten ei ole sopiva ihan heti raskauden jälkeen tai raskausaikana. 

Ti 4.12 Teema: KOKO KROPPA/HIIT


 Lauran "kaamostreeni" n. 20min Annan kotitreenikalenterin ensimmäinen treeni, 10min AMRAP

Tää oli ihan tosi kova treeni, kun yhdisti nuo molemmat treenit, Annan kotitreenikalenterin ekan treenin ja Lauran ihan mahtavan kaamostreenin oman kehon painolla. Huhhuh! Sain Lauran kaamostreenistä pyllyn ja sisäreidet tuleen muutamaksi päiväksi! :D Ihan mahtavaa. Kesto n. 30min


Ke 5.12 Teema: CORE


Dana Landgren AB Blaster 3 kierrosta

Tehokas core-treeni ilman ns. perinteisiä coreliikkeitä! Kesto n. 30min. 


To 6.12 OFF/Omatoimista venyttelyä/kävely

Pe 7.12 Teema: JALAT/PAKARAT

Dana landgren killer glutes 3 kierrosta + 
Annan kotitreenikalenterin 2. treeni, kesto n. 30min

La 8.12 Teema: YLÄKROPPA

Bubs2bikinis upper body (3 kierrosta) + Jessica Valant PILATES HIIT 10min, kesto n. 30min

Tää oli myös varsin rankka setti, enkä pystynyt ihan tekemään täysiä minuutteja HIIT-treenissä enkä täysiä kierroksia joka liikkeen kohdalla yläkroppatreenissä, mutta sellaista se on, kun kuntoa kasvattelee! Ensi kerralla menee jo helpommin! ;) 

Su 9.12 Teema: JUOKSU

Mun ohjelmassa 3min juoksua + 1min kävelyä x 10, kesto 40min

Lisäksi omatoimista venyttelyä/liikkuvuutta iltaisin ja useampana päivänä kävelylenkit. 



Sellainen treeniviikko! Mä itse ainakin tykkäsin kovasti ja olin joka päivä ihan intona odottamassa treeniaikaa, kun oli kiva treeni tehtävänä! :) Haluatteko, että laitan jakoon myös loput treenit joita teen tässä joulukuun (some)treenihaasteessa? Kerro ihmeessä blogin kommenteissa tai Instassa! :)


Tsemppiä sun treeneihin ja kivaa viikkoa! 


Ps. Instagramista löytyvät treenivideot- ja vinkit kannattaa  laittaa talteen omaan instaan, jotta niihin voi palata myöhemmin helposti (tässä postauksessa vinkit siihen) ja lisää vinkkejä ja liikkeitä kotitreeneihin löytyy täältä.



-Karoliina


Seuraa myös Instagramissa @candyntreenit & @candyontherun Facebookissa / Bloglovinissa Blogit.fi:ssä  

tiistai 4. joulukuuta 2018

Raskaudesta palautuminen (6kk synnytyksestä)

Vauva täytti viime lauantaina 6 kuukautta ja ajattelin, että nyt voisi olla aika vetää yhteen äidin osalta tämä raskaudesta palautumisprosessi, vaikkei siinä vielä ihan maalissa ollakaan. Tuntuu kuitenkin siltä, että nämä kuukausittaiset palautumispäivitykset ovat nyt tulleet tiensä päähän ja on yhteenvedon aika. 


1kk synnytyksestä- 6 kk synnytyksestä
Nyt kun katson tätä puolta vuotta taaksepäin, niin onhan tämä raskaudesta palautuminen ja liikunnan pariin palaaminen raskauden jälkeen ollut aikamoinen prosessi. Se on vaatinut aikaa, kärsivällisyyttä, kuntoutusta, oikeanlaista  harjoittelua ja äitiysfysioterapeutin apua. Se on myös vaatinut paljon asiaan perehtymistä itsenäisesti, minkä olen tehnyt mielelläni, sillä koen raskaudesta palautumisen ja liikunnan pariin palaamisen todella mielenkiintoiseksi aiheeksi.  

Liikunnan pariin palaaminen raskauden jälkeen ja raskaudesta palautuminen (vatsalihasten erkauman kuntoutus, keskivartalon hallinta- ja voima, lantionpohjan optimaalinen toiminta jne.) ovat asioita, joissa mielestäni  naiset jäävät liian helposti yksin, jossei osaa etsiä, pyytää tai hankkia apua itse. Ilman ihanaa äitiysfysioterapeuttiani Terhiä olisi oma palautumiseni vielä varmasti paljon enemmän vaiheessa. Lämmin suositus siis äitiysfysioterapialle synnytyksen jälkeen, vaikkei mitään isompia ongelmia olisikaan. Ainakin saa henkilökohtaiset ohjeet palautumiseen ja apua liikunnan aloittamiseen turvallisesti ja järkevästi.


Yksi parhaista asioista raskaudesta palautumisessa on ollut paluu rakkaan lajin eli juoksun pariin <3 Se, että saa taas juosta on ihan älyttömän ihanaa. 
On hyvä myös muistaa, että raskaudesta palautuminen on todella yksilöllistä ja eroja voi olla myös samalla henkilöllä eri raskauksien välillä. Tämän toisen raskauden jälkeen olen ollut aika varovainen liikunnan pariin palaamisen kanssa ja  halunnut tehdä asiat varmasti "oikein", kun taas ensimmäisellä kerralla olin palautumisen suhteen paljon kärsimättömämpi. Silloin onneksi kaikki meni hyvin eikä ongelmia suoranaisesti tullut lantionpohjan suhteen, vaikka aloitin juoksun 2 kuukautta synnytyksen jälkeen. Sanon suoranaisesti, koska lantionalueen ja selän ongelmia tuli n. 1,5 vuotta ensimmäisen synnytyksen jälkeen ja veikkaan, että ne johtuivat heikkouksista keskivartalon- ja lantion hallinnassa. Jos olisin silloin rakentanut synnytyksen jälkeen vahvempaa perustaa keskivartalolle, niin ehkä ongelmia ei olisi tullut. Mene ja tiedä. 

Tällä hetkellä olen tyytyväinen siihen, missä nyt menen palautumisen suhteen. Lantionpohja on siinä kunnossa, että se kestää jo juoksua sekä hyppyjä ilman outoja tuntemuksia tai lirahduksia housuun. Keskivartalo vahvistuu edelleen koko ajan ja pystyn tekemään jo haastavampiakin coreliikkeitä ilman, että tuki keskivartalossa pettää. Joudun toki keskittymään keskivartalon hallintaan, ryhtiin ja lantionpohjan aktivoimiseen edelleen tosi paljon, mutta hallintaa on jo sen verran, että treeneissä ei enää tarvitse niin paljon miettiä, että mitä voi tehdä ja mitä ei. Pilatestreeneistä on ollut keskivartalon kuntouttamisessa paljon apua nyt ihan viime kuukausien aikana. Parasta palautumisessa on tässä kohtaa se, että voin liikkua ja tehdä erilaisia treenejä, alkaa kasvattaa kuntoa ja haastaa itseäni enemmän liikunnan osalta! <3


Kunnon hikitreenin jälkeen <3

Raskauskiloja mulla on vielä n. 4kg jäljellä (23kg oli koko potti sairaalassa ollessa) ja uskon, että ne tippuu ajan kanssa. Varsinkin kun treenien tehot tästä hieman nousee ns. normaalille tasolle, niin eiköhän kroppa asetu hyvänolon painoonsa, jos ja kun ruokavalio pysyy suht samanlaisena kuin nytkin.

Jos nyt lähtisin tälle raskaudesta palautumismatkalle uudestaan, niin tässä muutamia asioita, joita tekisin eri tavalla tai aikaisemmin:
  • En käyttäisi ensimmäisessä treenissä raskauden jälkeen (mulla se oli 6 viikkoa synnytyksestä) käsipainoja, vaan tekisin treenin oman kehon painolla. --> Aloittaminen käsipainojen kanssa oli ehkä vähän turhaa, koska oman kehon painossa on ihan riittävästi työtä tuossa kohtaa, kun palaa tauon ja synnytyksen jälkeen treenien pariin. 
  • Opettelisin hengittämään nenän kautta sisään ja suun kautta ulos. Aina. Ja muistaisin hengittää kun jumppaan ja teen mitä tahansa. Hengitys, niin yksinkertainen asia, unohtuu helposti ja kun sen opettelee kunnolla, auttaa se keskikehon palautumisessa synnytyksen ja raskauden jälkeen.
  • Menisin äitiysfysioterapeutille aikaisemmin! N. 2kk synnytyksestä voisi olla hyvä hetki. Oma palautuminen olisi varmasti ollut nopeampaa, jos olisin mennyt äitiysfyssarille aikaisemmin kuin 3,5kk synnytyksestä. Mutta toisaalta, sinne meneminen ei koskaan ole myöhäistä! <3
  • Liittyisin jo raskausaikana Facebookissa ryhmään "synnytyksestä palautuminen -Suomen äitiysfysioterapeutit ry" -->Timanttista tietoa ja ohjausta, jos raskaudesta palautuminen askarruttaa. 
  • Opettelisin raskausaikana rentouttamaan lantionpohjaa eri ponnistusasennoissa. Ei varsinaisesti liity raskaudesta palautumiseen, mutta veikkaan, että oma synnytys olisi ollut helpompi ja lantionpohja olisi saanut vähemmän kuormitusta, jos olisin enemmän harjoittanut lantionpohjan rentouttamista jo raskausaikana. 
  • Hankkisin kirjan Venus kuntoon -palaudu synnytyksestä  jo raskausaikana-->Ihan superhyvä kirja lantionpohjalihasten harjoittamisesta! 
Siinäpä ne. Jos aihe kiinnostaa niin kurkkaa myös nämä aikaisemmat tekstit aiheesta: 


Ihanaa viikon jatkoa! Olisi kiva kuulla miten teillä muilla tänä vuonna synnyttäneillä sujuu raskaudesta palautuminen?

<3: Karoliina


Seuraa myös Instagramissa @candyntreenit & @candyontherun Facebookissa / Bloglovinissa Blogit.fi:ssä