sunnuntai 19. elokuuta 2018

Ristiäiset ja viisaita sanoja

Lauantaina 18.8 juhlittiin meidän pienimmän neidin ristiäisiä! <3 Vietettiin ristiäisjuhla ja kastetilaisuus meillä kotona lähimpien sukulaisten ja kummien kanssa. Pappina meillä oli sama ihana pappi Espoonlahden seurakunnasta, joka oli myös vihkipappimme kesällä 2014 ja esikoisen kastepappi joulukuussa 2015. Tuntui tosi ihanalta saada jatkumoa aikaisemmille tilaisuuksille ja tuttu pappi  loi rennon ja mukavan tunnelman kastetilaisuuteen tälläkin kertaa. 



Papilla oli myös paljon viisaita sanoja puheessaan ja yksi tärkeimmistä viesteistä oli se, että vanhempien hyvinvoiva  keskinäinen suhde ja avioliitto toimii lasten hyvinvoinnin ja koko lapsuuden perustana. Vanhempien on muistettava lastenkasvatuksen ja hoitamisen ohella myös huolehtia itsestään ja toisistaan eikä olla pelkästään lastenhoitajia. Silloin he ammentavat jaksamista kiireiseen lapsiperhearkeen ja vaalivat samalla omaa suhdettaan. Tarvittaessa apuun voi pyytää juurikin kummit tai ihmisiä lähipiiristä, jotta vanhemmat saavat aikaa myös toisilleen. 

Tämä oli tuttua asiaa, mutta silti hyvä muistutus meille, sillä arki on luonnollisesti toisen lapsen myötä muuttunut vielä kiireisemmäksi ja monesti huomaa, ettei puolisolle ole ehtinyt päivän aikana sanoa puolikkaita lauseita enempää. Parisuhteeseen panostaminen on siis ehdottoman tärkeää, toki tämän elämäntilanteen luomissa puitteissa. Siihen ei välttämättä tarvita viiden tähden illallisia kaupungin hienoimmassa ravintolassa tai viikonloppumatkaa Eurooppaan, vaan huomioimista arjessa, kuulumisten vaihtamista, yhteistä aikaa kun lapset ovat menneet nukkumaan ja ehkä joskus joku treffi-ilta, jonka aikana voitaisiin olla ihan vaan me, Karo ja Henu eikä äiti ja isi (wau, se olisi mahtavaa!). Laitetaan suunnittelun asteelle!



Monia kiinnostaa ristiäisiin liittyen tietysti pikkuisen nimi! <3 Me olemme kutsuneet häntä nimellä jo syntymästä asti, mutta päätimme, että kerromme sen lähipiiriä lukuunottamatta muille vasta ristiäisten jälkeen. 




Pienestä tuli AADA EMILIA <3

Aada-nimi oli meillä mielessä jo silloin, kun Isla syntyi ja ajattelimme, että jos hänelle joskus saadaan pikkusisko, niin hänestä tulisi Aada. Ja se nimi sopiikin meidän aurinkoiselle pikkuneidille paremmin kuin hyvin! <3 Emilia taas on mun kolmas nimi ja muutenkin kaunis (ja yllättävän yleinen toinen tai kolmas) nimi, joka mielestämme sointui hyvin Aadan kanssa. 

Kummeiksi pyysimme Aadalle yhden mun serkuista sekä hyvän ystäväpariskuntamme. Aada sai varmasti ihanat kummit! <3 



Kastetilaisuus sujui tosi mukavasti ja Aadakin oli tyytyväinen koko ajan. Ajoitus meni nappiin, kun hän oli alle nukkunut, syönyt ja vaippakin oli juuri vaihdettu. Hyvä oli siis köllötellä tyytyväisenä Eppu-kummin sylissä ja ihmetellä tapahtumia. Kastetilaisuuden alussa laulettiin Jumalan kämmenellä (virsi 499) ja lopussa Maankorvessa. Ihania molemmat! <3 Isla-isosisko sai olla mukana kasteessa kuivaamassa Aadan pään papin kastettua hänet! <3







Tarjoiluina meillä oli feta-pinaattipiirakka, lämminsavulohipiirakka ja kinkkupiirakka sekä salaattia, juustokakkua, suklaakeksejä ja kahvia. Aika simppelit, mutta herkulliset tarjoilut. Kiitos mun äidille joka hoiti kakkupuolen ja Henri teki piirakat, ja kummatkin oli todella herkullisia! 






Kakusta en saanut kuvaa ennen kuin puolet oli jo melkein syöty! Oops! Mutta hieman kiirettä siinä piti jossain kohtaa juhlien aikana, joten laitetaan sen piikkiin. #reallife

Kaiken kaikkiaan aivan ihanat juhlat, mutta ihanaa myös, että ne on nyt ohi, haha! :) <3 Onhan juhlien järjestelyissä aina oma säätönsä! 

Mulla olisi paljon blogiaiheita, joista haluaisin kirjoitella, mutta aika on tällä hetkellä tosi kortilla. Mutta tuollahan ne aiheet blogin luonnosteksteissä hautuu ja odottelee hyvää kirjoitushetkeä! :)

Kivaa sunnuntaita ja alkavaa viikkoa, 

Karoliina


Seuraa Instagramissa: candyontherun ja candybackinshape / Facebookissa / Bloglovinissa Blogit.fi:ssä 


maanantai 13. elokuuta 2018

Vinkkejä raskausajan liikuntaan

Olin otettu, kun aikaisemmin kesällä suuresti ihailemani Anna Saivosalmi otti yhteyttä ja pyysi jakamaan kokemuksiani ja parhaita vinkkejäni raskausajan liikuntaan. Anna koostaisi niistä blogipostauksen omaan blogiinsa ja sen kautta toivottavasti moni pääsisi lukemaan tästä omaa sydäntä lähellä olevasta aiheesta nimittäin järkevästä ja turvallisesta liikunnasta raskauden aikana. Nyt kun se on vielä itselläni tuoreessa muistissa ja hyvin pitkälti noudatan näitä samoja treeniohjeita edelleen palautumisen kanssa, oli helppo jakaa omia vinkkejäni. 

Annan blogipostauksen löydät täältä: 


Suosittelen lukemaan, jos aihe on sinulle ajankohtainen! :)

Aiheeseen sopiva valokuva toukokuulta ja viimeisistä treeneistä ennen vauvelin syntymää <3

Täällä on kiireinen viikko ja paljon ohjelmaa tiedossa!:) Lauantaina juhlitaan ristiäisiä ja niihin liittyviä järjestelyjä riittää. Kivaa viikkoa sulle! 

-Karoliina





perjantai 10. elokuuta 2018

Mitä tehdä jos treenaaminen ei huvita?

Sain Instagramissa kysymyksen "Mitä teet jos et jaksa treenata?" ja  kysyjä totesi vielä, että "vaikutat aina niin reippaalta". Minä tietysti kiitin kovasti, mutta mielessäni totesin, etten tosiaan aina ole niin reipas! :D Instaan (ja tänne blogiinkin) tulee vain päivitettyä ne reippaimmat hetket ja sporttailut. Etenkin nyt uudelle Instagram-tilille, jossa aiheena on pitkälti treeni ja ruoka sekä tämä raskauskilojen pudottaminen tulee päiviteltyä treenijuttuja niin paljon, että varmaan vaikuttaa siltä, etten muuta olisikaan tekemässä..heh!


Mutta takaisin tuohon kysymykseen, josta tämä postaus sai alkunsa. Uskon, että kysyjä tarkoittaa tässä tapauksessa sellaista tilannetta, jossa tietää, että treeni kannattaisi tehdä ja se tekisi hyvää, muttei vaan huvita, saa aikaiseksi tai motivaatio on alhainen. Sillä, jos oikeasti EI JAKSA eli väsyttää ihan liikaa tai on muuten sellainen olo, että lepääminen tekisi hyvää, niin ehdottomasti silloin pitääkin levätä hyvällä omallatunnola. Iso osa omasta hyvinvoinnista huolehtimista on se, että osaa kuunnella oman kropan viestejä ja myös levätä riittävästi, kun siihen on tarvetta. Etenkin vauva- ja pikkulapsiarjessa saattaa syntyä paljon univelkaa, ja tosi väsyneenä on tehtävä päätös siitä, onko lepääminen parempi vaihtoehto kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta vai toisiko lyhyt treenihetki enemmän virtaa ja jaksamista päivään. 

Treenin jälkeen on hyvä vähän pötkötellä treenikamun vieressä :)
Pohdiskelin kuitenkin tätä kysyjän esittämää kysymystä ja tulin seuraavaan lopputulokseen. 

Mitä keinoja käytän treenimotivaation ylläpitämiseen?

  • Usein laitan treenivaatteet mahdollisimman aikaisessa vaiheessa päälle (jos on kotona niin se onnistuu vaikka heti aamusta)! Jollain tapaa jo treenivaatteiden pukeminen saa aikaiseksi sporttisemman fiiliksen ja olon! Tämä toimii myös esim. töistä kotiin tullessa; heti treenivaatteet päälle ennen sohvalle lysähtämistä ;) Treenivaatteet päällä mahdollistaa myös sen, että voi tehdä pieniä jumppahetkiä pitkin päivää (olen lanseerannut termin nimeltä minitreenit :)).  Kyykkyjä, kun odotat kahvin tippuvan, jumppailua leikkimaton vieressä samalla kun viihdytät vauvaa, punnerruksia kylpyhuoneessa pikkukylpijän vieressä, askelkyykkykävelyä vaunulenkillä ja vaikka hölkkäilyä paikallaan hiekkalaatikon reunalla jne. Näistä minitreeneistä tulee lopulta aika iso määrä liikuntaa ja silloin ei välttämättä edes tarvitse tehdä yhtäjaksoista treeniä päivän aikana, aina siihen ei ole aikaa tai mahdollisuuttakaan! :)
  • Koitan hoitaa treenin pois alta mahdollisimman aikaisessa vaiheessa päivää! Tosin tällä hetkellä vauva-ja taaperoarjessa se ei aina onnistu, mutta kun treenivaatteet ovat jo valmiiksi päällä, on treeniin helpompi ryhtyä kun tilaisuus tulee esim. taaperon päikkäriaikana. Ja kun tilaisuus tulee, on toimittava nopeasti ;)
  • Päätän, että teen vain ihan lyhyen treenin (esim. 10 minuuttia) ja jos vielä sen jälkeen tuntuu siltä, ettei huvita ollenkaan niin jätän homman siihen! Mutta usein, kun on aloittanut jumppaamisen, tekee mieli myös jatkaa! 30 minuutissa saa jo tehtyä hyvän ja tehokkaan treenin. Se aloittaminen on usein kaikista hankalinta. 
  • Suunnittelen etukäteen millaisen treenin aion tehdä! Tämä on mielestäni tosi tärkeä pointti, sillä jos aloittaa treenin ja tekee "vähän mitä sattuu" on mielestäni paljon hankalampaa motivoitua, kuin jos on suunnitellut treenin etukäteen tai katsonut valmiiksi youtube-treenivideon, jonka aikoo tehdä.
  • Yksi iso asia motivoitumiseen on se, että treenaamisen pitäisi olla kivaa!! Useimmiten pitäisi olla sellainen fiilis, että oikein odottaa sitä jumppahetkeä! Ja jotta treenaamisesta tulee kivaa, pitäisi tehdä sellaisia juttuja, joista tykkää! Jos kotitreenit ei ole sun juttu, niin koita löytää arjesta aikaa lähteä kuntosalille tai ryhmäliikuntaan! Tai kävely/juoksulenkille tai pyöräilemään! Tai ihan mitä tahansa, mikä innostaa sinua liikkumaan!:)
  • Sovin treeni/lenkkitreffit kaverin kanssa! Ihan varma tapa päästä liikkeelle ja liikkuminen tulee hoidettua siinä sivussa, kun voi vaihtaa kaverin kanssa kuulumisia :) 
Ystävän kanssa lenkkitreffeillä (vaihtamassa kuulumisia suut vaahdossa ja samalla tuli käveltyä 1,5 tuntia)
Tässä varmasti mun parhaimmat vinkit! :) Ja toki sitten, kun treenaamisesta tulee säännöllistä, niin se ruokkii myös motivaatiota! Olo tulee hyväksi treenistä ja pian voi huomata myös tuloksia. Kaikista tärkeintä on kuitenkin liikkua, siksi, että se on kivaa ja se antaa energiaa. Ei pelkästään kalorinpoltto silmissä kiiluen, sillä se ei ehkä kovin pitkälle kanna liikunnallisen elämäntavan kannalta!

Ihanaa viikonloppua! Millaisia keinoja te käytätte, jossei treeni huvita, mutta se kuitenkin kannattaisi tehdä? 

Karoliina



tiistai 7. elokuuta 2018

Saaristokesä 2018

Vietettiin tänä kesänä koko heinäkuu saaristossa ja nämä asiat haluan tallentaa blogimuistoihin vielä kun ne ovat tuoreessa muistissa! <3

Pikku keittiöapulainen mummin kanssa leipomassa. Mummin ja Islan keittiössä valmistui muun muassa muffinseja, banaanikakkua, jauhelihapihvejä ja paljon muuta. Ihanaa kun toinen on innoissaan auttamassa keittiöhommissa. 



Vaunulenkit saaristomaisemissa! Välillä podcasteja kuunnellen, välillä ihan omissa ajatuksissa <3 Usein karkasin iltapäivällä kaksistaan vauvan kanssa lenkille ja välillä oli myös vanhempieni Elsa-koira mukana. Hän lähtee aina lenkille, kuin mahdollista. Meidän Mila taas mielummin vietti siestaa ja seisoi meressä vilvoittelemassa. 



Koirat valvomassa aamiaistouhuja, toinen Islan tuolin takana (Elsa) ja toinen etupuolella (Mila). Sulassa sovussa jakamassa herkkupalat, jotka tippuivat lattialle. 


Retket Näsbyn uimarannalle! <3 Aivan ihana ja rauhallinen hiekkaranta niemenkärjessä ja taapero oli aivan riemuissaan vesi-ja hiekkaleikeistä. 




Nämä kaksi <3 Ihanaa seurata kuinka sisarussuhde alkaa muodostumaan. Isosisko kyselee usein missä vauva on ja haluaa moikata ja halata. Jos vauvalla on jokin hätänä (vähän kitisee tai alkaa itkemään), hän sanoo "ei mitään hätää, minä olen tässä vieressä" <3


Paljon halailuhetkiä ja sylittelyä vauvan kanssa! <3 Heinäkuun loppupuoli tosin oli niin kuuma, että sylittelyhetket oli todella hikisiä eikä ehkä ihan niin nautinnollisia kummallekaan! ;D



Mustikoita keräämässä! Taaperon lempiaktiviteetteja saaristokesän aikana!:)


Niin paljon herkullista ruokaa! <3 Lounaaksi ruokaisia salaatteja ja iltaisin vaihtelevasti herkkuruokia. Aika monta kertaa esim. hamppareita. Nams! 


Tämä maisema, joka tänä kesänä oli hyvin harvoin pilvien peitossa! <3 Upea hellekesä ja sen myötä paljon hengailua saunan terassilla lämpimistä keleistä nauttien. 


Kahlailut meressä ja Islan "pyörittäminen". Käsistä kiinni ja pyörähdyksiä vedessä niin, että taaperot jalat viistivät vettä. Ai, että oli hauskaa hänen mielestään! :)


Paaljon jätskiä! :) Söin niin monta mehujäätä, etten enää pysynyt laskuissa...



Päiväretki Nauvoon autolla. Oli kiva käydä syömässä lounasta ja pyöriä vähän kylillä. Nauvo oli taas "big city" Houtskärin jälkeen! :D



Ensimmäinen veneretki, jossa kaikki me mukana! <3 Käytiin Korppoossa, Verkanilla ja käveltiin sieltä Korppoon keskustaan lounaalle, leikkipuistoon ja käymään kaupassa. 




Eka treeni raskauden jälkeen, kun synnytyksestä oli kulunut 6 viikkoa. Oli taas niin ihanaa palata liikunnan pariin! <3



Mun salaattitehdas. Joka päivä, kun oltiin Sollidenissa, tein meille aikuisille lounaaksi ruokaisan salaatin, vähän täytteitä vaihdellen. Houtskärin omia kurkkuja, tomaatteja ja salaatteja kului lukuisia heinäkuun aikana. 



Nämä kaksi pöhköliiniä! <3 Mukana kaikessa menossa ja etenkin lasten perässä. Saivat nauttia uimisesta ja vapaana juoksemisesta ihan täysillä. 


Veneretki Mossala Island Resortiin. Ihan super kuuma päivä ja meri lähes tyyni, joten veneily oli ihanaa ja helppoa lasten(kin) kanssa. 


Ystävät kylässä heinäkuun viimeisenä viikonloppuna <3 Lasten riemu, kun näkivät toisensa pitkästä aikaa ja leikkivät innoissaan koko viikonlopun! <3


Saariston lapset! <3




Näsbyn Grill Cafe Skagenin hampurilaiset. Muutama Minimega tuli syötyä tänäkin kesänä. Ja ranskalaisia valkosipulikastikkeella. N-A-M!



Vauva<3 Kuinka paljon hän kasvoikaan heinäkuun aikana (1kk-2kk). Ensimmäinen kuva on otettu heinäkuun alussa, toinen lopussa! <3




Mun rakkaat <3 Ja vauvalla niin tuima ilme! :D





Ihana saaristokesä jälleen takana! <3 Kiitos Houtskär! <3

Lue myös:

Saaristokesä 2017
Saaristokesä 2016
Saaristokesä 2015

perjantai 3. elokuuta 2018

Vauvan kuulumisia (2kk)

Meidän pikkuneiti aurinkoinen täytti 1.8 2kk! <3 Aika menee ihan uskomattoman nopeasti ja viimeisen kuukauden aikana hän on kasvanut tosi paljon. Neuvolassa mitat oli 5965g ja 61,3cm, joten ihan pian saan kaivaa kaikki 62-kokoiset vaatteet esille. Ristiäisiä juhlitaan nyt elokuussa ja niiden jälkeen kerron hänen nimen myös täällä blogissa.

Tulan ftg-kantoreppu on ollut ihan huippu, tosin heinäkuun helteillä en sitä enää pystynyt käyttämään (kuva heinäkuun alusta), mutta tulee varmasti käyttöön taas kun ilmat viilenee.
Luonteeltaan hän on osoittautunut varsin chilliksi ja tyytyväiseksi vauvaksi, joka seurailee elämänmenoa hyväntuulisena niin kauan kuin kaikki tarpeet on täytetty. Tarvittaessa hän kyllä kertoo vaativasti, jos jotain on pielessä ja sitten on toimittava! :) Hän viihtyy hyvin sitterissä ja leikkimatolla jonkin aikaa, muttei kovin pitkään yksin, vaan joku, jolle "jutella" pitää olla lähellä. Kovasti juttua jo nimittäin alkaa tulemaan ja ihania ääntelyjä. Hymyt on myös ihan parhaita <3



Täysimetyksellä mennään ja pikkuneiti on varsin tehokas syömään, mikä tekee imetyshetkistä myös nopeampia kuin esikoisen kohdalla. Toinen eroavaisuus on myös, että hän syö tuttia, mikä on toistaiseksi helpottanut nukahtamista ja rauhoittumista. Yöt ovat viime aikoina sujuneet varsin hyvin, mistä olen tosi kiitollinen. Tiedän, että ne voivat hyvin tässä muuttua, kun vauva alkaa liikkumaan enemmän (kuten tapahtui esikoisen kanssa 4kk iästä eteenpäin). Viime aikoina yöunille on käyty n. klo 22 (vaihtelee toki) ja yön aikana on ollut 1-2 syöntikertaa. Vauva heräilee aamulla yleensä 8-9 välillä. Päivällä sen sijaan ei ole nukuttu kovin pitkiä pätkiä, useimmiten puolen tunnin unia tai lyhyempiä. Päivissä ei juuri ole vielä rytmiä, vaan vauva tulee menossa mukana. Laitan nukkumaan, kun vaikuttaa väsyneeltä, syötän kun vaikuttaa nälkäiseltä ja tämä on toistaiseksi toiminut hyvin. 



Koko vauvan toinen kuukausi vietettiin saaristossa ja siellä hän pääsi nauttimaan meri-ilmasta ja muun muassa ensimmäistä kertaa veneen kyytiin. Onneksi otin saaristoon mukaan myös vauvalle lyhythihaisia bodeja ja mekkoja, sillä helteet kyllä yllättivät eikä pitkähihaisille vaatteille ja karvaiselle nallepuvulle tullutkaan käyttöä! Vauvakesämme on ollut helteisin sitten naismuistiin!




Meillä on ollut ensimmäiset kuukaudet käytössä Vaavi-sänky, johon ollaan oltu ihan kohtuu tyytyväisiä. Nyt kun vauva alkaa liikkumaan enemmän (potkii ja heiluttelee käsiään), niin tuntuu, että sänky alkaa jo käydä vähän pieneksi ja pienet kädet ja jalat jäävät helposti pinnojen väliin. Ollaankin rakenneltu itse sänkyyn reunusta, mutta sellainen voisi tulla myös sängyn mukana. Asia, josta ajattelin laittaa heille palautetta ja toivetta :) Muuten sänky on ollut kyllä tosi kätevä ja oli mukana myös saaristossa "matkasänkynä". Luulen kuitenkin, että ihan lähiaikoina siirrytään jo pinnikseen ja palautellaan vaavi-sänky takaisin. 





Ihan turhakkeeksi tällä kertaa jäi vauvahankinnoissa imetystyyny, jonka hankin vielä erikseen. Tai tulihan sitä ehkä muutama viikko käytettyä alussa, mutta nyt se pölyttyy tuolla tuolin nurkassa. Jos joku kaipaa, niin voin myydä pois! ;) 

Sellaisia kuulumisia täältä vauva-arjesta! Mitä kuuluu muille vauvoille ja mammoille?

Ihanaa viikonloppua!

-Karoliina

Seuraa Instagramissa / Facebookissa / Bloglovinissa Blogit.fi:ssä